TÖHAKÖÖPÖ ĀTIKÖL 16
Holtö Ellōnre Man Löklōn Yāvē Hēk Ṙamlōn Örheūheu
“Kö hameuktö la-enre pöri yēḵ vē tarik.”—KAL. 6:4.
TINKÖÖKÖ 37 Keuheūttö Ellōnre Löklōn Yāvē
RAHËICHTAMAT *
1. Asuh öp inlahen hī hòṅ hī teūngen töm ṙanamlōn re?
LŌNU ang Yāvē tö hī öi örheūheu ṙamlōn. Ṙën in öi akahakūö pò e nö töhěng nö ṙòng ngam töhet fanöinylö, ngam ṙanamlōn. (Kal. 5:22) Ngö kinūichngö ön inrē imat ngam Paipöl tö hī öi hōtu ṙamlōn im kinë-eti. Lökten yēḵ hī ahānga öi vë-eny nang yip tahëng pōyen nup löktö tī hī inrē öi hayööken më prötör sistör re ngaich kô-en ayī-ö teūngen tö ṙanamlōn re.—Inl. 20:35.
2-3. (a) Sā ṙô ngam Kalatī 6:4 sitih inlahen öi yěi hòṅ ṙamlōn? (b) Asup haköp hī in ngih ātiköl?
2 Ngöṙô an Pôl im Kalatī 6:4 yēḵ hī öi hòṅ ṙamlōn ngaich hòṅ nët nup la-en inlahen hī. (Vë-ekūö e) Ngam raneh, öp töng tölngö inlahen hī löklōn Yāvē hòṅ holtö ellōn re ayī-ö kēken e. Yēḵ hī öi ngatī inlahen ṙamlōn min ayī-ö. (Mët. 22:36-38) Innëtö, ötkô öi asātöre in yip tahëng hòṅ köplōn ayī-ö, nup töng kahëkö hī la-en ṙòkhöre anū-ö nöng löktö in Yāvē pön anga-aṅ maharunten hī mahaköpten hī kamëtö kumlēḵ hī hēk heuneu-en hī inrē ngaich yēḵ yip tahëng nö mööḵlö inlahen nö in nup la-en re sön ayī-ö öi hòṅ ṙamlōn pön rö-ö cha-a nö löktö im minë-eny re nö harōilö re pön hòṅ harōilö minë-eny ngam Tēv Yāvē lökten ayī-ö öi im kinsālö pöi hòṅ haköplu in yip tahëng.
3 Hēṙu in ṙung öt teungten i linökölōn Yāvē tökūö minë kanihngen re lökten ayī-ö mihôiṅ öi yīhi miṙivlōn, hēk mihôiṅ inrē ayī-ö tö kūö minë töṙōlkangen kanihngen re hēk öt aṅhavin töm heuneū-en re, lökten ayī-ö mihôiṅ öt teungten kētöre. In ngih ātiköl in min öi haköp, pòrô nup töng sitih tölngö kūö hī sön mihôiṅ ayī-ö öi holtö ellōn re löklōn Yāvē ngaich teūngen tö ṙanamlōn re. Mikahtökūö re inrē min ayī-ö tö hī öi sitih inlahen haköplu in yip tövayö tinrīken.
YĒ HĪ AKAHAKŪÖ TÖ NGAM TÖLNGÖ KŪÖ RE
4. Asuh öp ihih inchōḵ elmat öp chūök hī mihôiṅ haṙivlōn?
4 Pōyen yip tarik ngam Tēv tö ṙēḵtivö hēk vahavö inrē lökten cha-a nö öt teungten nö löklōn ò. Lökten ṙung cha-a nö hēṙu nö haṙivlōn. Hěng tak öp ihih inchōḵ elmat hī ang Keröl. Hěngheuh ök chūök ök sistör nö ahānga ip chūökö tö hòṅ lōnu tö më pöplisör. 35 ṙôken yik Paipöl istötī ò ngaich pōyen yik tö hayöökaṙen tö ò nö kēḵ ngam vinôkö. Örheūheu anga-aṅ nö ṙamlōn. Vahavö ngaich anga-aṅ ngaich i patī nöng höngngöh. Ngöṙô anga-aṅ, “Kūö re chin ötkòlô el alaha lökten öich öt yaha inlahen öich la-evṙen, yēḵ chu pöri öich meuk yip tahëng nö chumkūöṙen nö in ngam la-en re ngaich ngö lōn chū-ö töre öich öt sāta in cha, angū-ö ngaich löktö miṙivlōn chu yēḵ chu öich fēken u.” Pòrô pöri ang Keröl nö vahavö lōnu pöri anga-aṅ nö holtö ellōnre nö löklōn Yāvē. Ngaich ṙamlōn pöri ang Yāvē nö meuk ngam töngatī kuilōn ò.
5. (a) Yēḵ hī öi yīhi miṙivlōn tö inlahen re öi öt teungten löklōn ò ngaich asuh mihôiṅ öp fahēkö hī? (b) Sā ngam nyat tö hameuknyu sitih inlahen ngam prötör nö keuheūttö ellōn re nö i linökölōn Yāvē?
5 Sitih inlahen öm yěm öt timhören i linökölōn Yāvē ngaich haṙivlōn më-eṅ. Hòṅ köpölōn më-eṅ nö asuh öp kuilōn Yāvē nö in meh. Lōnu an tömeh öp töng ṙôken inlahen meh i linökölōn ò ngaich holtö ellōn re më-eṅ. Ngam tö 80 samyeūheu sistör nö haṙivlōn anga-aṅ pön öt ngatī inlahen anga-aṅ ik sā ò nö ṙòngmö 40 samyeūheu nö la-envö. Rö-ö ön pön holtö ellōn re nö i linökölōn ò sön pöri anga-aṅ nö ngölōn tö Yāvē nö öt ṙamlōn tö ngam la-en ò. Kô-en hòng nö ngatī? Ik sā ò nö ṙòngmö 40 samyeūheu sön anga-aṅ nö holtö ellōn re nö löklōn Yāvē. Ing sā ò nö 80 samyeūheu pöri ngatī inrē anga-aṅ nö holtö ellōn re nö löklōn ò. Lökten yěm ngëichkö inlahen ò nö holtö ellōn re nö löklōn Yāvē nö öt ṙākenre ngaich angū-ö tö mööḵlö nö imat Yāvē. Yēḵ hī ayī-ö öi sā mufē ngòh sistör nö öt ṙamlōn ang Yāvē tö minë la-en hī ngaich mihôiṅ öi fē-ělre tö ò nö akahakūö tö nup töng tölngö la-en hī. Lökten yēk hī öi holtö ellōn re löklōn ò ngaich ṙamlōn ang Yāvē.—Ngëichköm Mëtiv 25:20-23.
6. Asuh öp haköplö hī in Mariā?
6 Yēḵ meh öm akahakūö töm tölngökūöre sön më-eṅ öm haköpkö ngam ṙanamlōn re. Nup töt taneungten meh inup la-en ötkô më-eṅ öm yah öm chumkūöṙen öm in u pöm hòṅ chumkūöṙen töm inlahen re nö hòṅ asuh öp öre kahëken meh la-en. Hěng tak öp ihih Mariā minë-eny kanānö hī. Hěng öp invah ò töp lökten ò nö öt teungten im la-en inhānga. Ngö mufē sin anga-aṅ ik urěh töre nö öt teungten nö im la-en re lökten anga-aṅ nö haṙivlōn. Chumkūöṙen pöri anga-aṅ tök töhěng tak sistör el ngam māṅ cha ngam tö tanta nö el chamam re nö öt choholre. Ngaich hòṅ lōnu anga-aṅ nö hayööken öp sistör. Ngöṙô anga-aṅ: “Holṙen re āi öi löktö el fôn hēk i kinūichö chitri öi in ngam inhānga. Yēḵ āi öi holrenre in ngam inhānga ngaich teūngen āyö tö ṙanamlōn re. Ṙamlōn chū-ö öich i inyööken ngam sistör.” Tā-a chěi töi asīnken Mariā öi chumkūöṙen öp tölngö kanò-ôṅ hī öi la-envö ngatī inlahen ayī-ö ngaich mihôiṅ min ayī-ö ṙamlōn. Yēḵ meh pöri öm öt teungten öm in ngam la-en re, hēk öt aṅhavin inrē me-eṅ tö heuneū-en ngaich öt yah öm teungten i linökölōn Yāvē ngaich sitih inlahen ayī-ö mihôiṅ öi hòṅ chöh ngam ṙanamlōn re.
YĒḴ MEH ÖM AṄHAVIN TÖ NGAM HEUNEŪ-EN
7. Asuh öp inlahen Pītör nö ṙūöhöl alaha yik holmaneuk re?
7 Hareuskö alaha më holmaneuk re ang Pītör nö im kahūich re raneh chitri. Nup töng heuneu-en cha inup la-en. Mihôiṅ cha-a nö in u nö hareuskö alaha yip holmaneuk re. Ngöṙô tī anga-aṅ nö kūich: “Sā öp taneūngen ngòh töhěng tak tö inlōnti hökngen ò nö kēken e nö kanôlô yī-ö nö ṙòkhöre, sā nup töṙōlkangen inlōnti yīö aṅ im Tēv.” (1 Pīt. 4:10) Ngih ön haköplö hī, ötkô min öi ngö lōn rāinyngö yip min hol hī hēk haṙivlōn tö minë heuneu-en hī öi la-evṙen i linökölōn ò lökten ötkô ayī-ö öi heūlngöre pöi höng iṙūöhen öi la-envö. Pöi yēḵ hī min heūlngöre ngaich öthô min ayī-ö holtö ellōnre i linökölōn Yāvē.
8. Sā ṙô ngam 1 Kòrin 4:6, 7, kūöyòh öi ötkô eūḵ ngam heuneū-en re?
8 Hòṅ iṙūöhen in öi in kēken minë heuneū-en re öi in minë la-en re ötkô pöri öi eu-eure. (Vë-evkūö 1 Kòrin 4:6, 7.) Tö sā ngam inlahen meh öm lööṙen öm rultenre in kinë-e istötī pön heuneū-en meh angū-ö ngaich hòṅ iṙūöhen më-eṅ öm asīöp ngam heuneū-en re ötkô pöri öm eu-eure. Tö sā meh öre öm fömngöreṙen öm keuheūten öm im la-en inhānga ngaich teūngen më-eṅ tö istötī re ngaich ṙamlōn më-eṅ ngaich hòṅ vë-eny nang më prötör sistör më-eṅ tö inlahen re. Ngaich yēḵ meh pöri öm meukkūö cha ngaich hěng tak ngam sistör vamë-eny ekspirīön re tö ò nö vë-ekūö öp tarik nö katölngö öp līpöre, sitih inlahen öm min? Akahakūö më-eṅ nö ṙamlōn më prötör sistör nö reuslöre alaha tö ngam ekspirīön, ngaich fē-a pöri më-eṅ tö mufē ngam sistör, pi-a lohten min nö chuhngöre ngam ṙanamlōn ò nö hang ngam ekspirīön meh, pön ngölōn min anga-aṅ tö ngam inlahen ò nö öt sāta nö in ngam la-en meh. Ngaich yēḵ meh öm ngatī mufē ngaich öthō më-eṅ öm ilööṙen öm vë-eny ngam ekspirīön re öm in cha, inmeuktö meh öm chumkūöṙen tö ngam sistör. Uh pöri më-eṅ öm ṙākenre öm in ngam heuneū-en re. Iṙūöhen më-eṅ öm in ngam inlahen re öm kēḵ istötī.
9. Hòṅ isuh chūök öi hameuktö ngam heuneū-en re?
9 Hòṅ köpölōn ayī-ö tö minë töng taṙòkhöre heuneū-en hī nöng lamöktö in ngam Tēv. Rö-ö kô ayī-ö höng kūö re öi hòṅ meukö in minë heuneū-en re pöi hòṅ hayööken yip el ngam māṅ. (Filip. 2:3) Yēḵ hī min öi chumkūöṙen tö minë kumlēḵ hī hēk tö minë heuneū-en hī öi kētöre i linökölōn ngam Tēv, ngaich maha-öinyö Yāvē min ayī-ö. Ngaich teūngen min tö ṙanamlōn re.
10. Kūöyòh öi ötkô kūöṅn elmat tö më holre?
10 Yěn ōt nup heuneū-en hī ngaich hòṅ chumkūöṙen ayī-ö tö hī ötkô öi kūöṅn elmat tö yip holre. Tö sā hī öre nö ōt öp heuneū-en öp prötör nö vayö ṙô nö kētö minkahten ngaich pi-a lohten öp prötör nö kūön elmat töp tahëng prötör, pön öt sā ṙô ò nö kētö minkahten. Vaich pöri ngam inlahen ò. Pön pi-a lohten öp tahëng prötör nö heuveū-en tö ò inup tahëng la-en, tö sā ò öre nö töṙamlōn yěn yihka hēk i inköptö kūön re hēk ngöt inrē nö in ngam la-en inhānga. Lökten ayī-ö ötkô kūöṅn elmat tö yip tahëng pöi hòṅ ngëichkö öp heuneū-en ò hēk sitih inlahen anga-aṅ nö hameuktö ngam heuneū-en re nö i linökölōn Yāvē hēk i inyööken yip tahëng inrē.
KĒ NGAM HEUNEŪ-EN RE IN YIP TAHËNG
11. Kūöyòh öi hòṅ asīnken Yēsū?
11 Hö-ö in öi asātöre in yip tahëng. Mihôiṅ pöri öi haköplu öi in minë tövai inchōḵkūö re. Tö sā hī öi mihôiṅ haköplu in Yēsū Kristu. Rö-ö ök pön töhet, vai pöri nuk hameuktö ò tinrīken. Ngaich nuk la-en kahëken ò, mihôiṅ öi pōyen haköplö öi in ò. (1 Pīt. 2:21) Yēḵ hī min asīntöre öi sā inlahen Yēsū ngaich mihôiṅ min ayī-ö vayö inlahen öi löklōn Yāvē ngaich asīöp ngam heuneū-en re min ayī-ö in ngam inhānga.
12-13. Asuh öp haköplö hī öi in Tāvit?
12 Pōyen nup imat ngam Paipöl tövënyu inlahen yip tarik nö pòrô cha-a nö öthet sön cha-a nö tövai nö inchōkūö. (Hep. 6:12) Hěng tak öp ih Tāvit. Ōt nup tökiröng falen ò, sön pöri ang Yāvē nö vë-eny inlahen ò. “Anga-aṅ an ngòh tarik tö sā lōn chu ngam töla-evṙen min tö nup lōn chu.” (Inl. 13:22) Yēḵ hī öi chumkūöṙen tö inlahen Tāvit ngaich mihôiṅ ayī-ö öi hatönöre, yēḵ chu öich halēnö, ngaich sitih inlahen chū-ö? Halööknyôre hòng chū-ö töm fālen re, ngaich ngam falen chu, kētö minë-eny yip tahëng hòng chū-ö hēk hō-en ngam vanaichö re hòng chū-ö ngaich kalah hēk öich öt havanten re öich kēkö tövaich.—Sal. 51:3, 4, 10-12.
13 Yēḵ chu haköp inlahen yip töchiplö imat ngam Paipöl ngaich mihôiṅ öm ngatī inlaha ṙô öm hatönöre, pi-a lohten nö ngatī inlahen cha-a nö la-al minë kanihngen re, ngaich mihôiṅ më-eṅ fēkö inlahen re nö asuh nup tövai tinrīken hameuktö cha ngaich mihôiṅ öm hatönöre, sitih inlahen öich mihôiṅ asīnken cha?
14. Asuh öp haköplö hī öi in më prötör sistör re?
14 Mihôiṅ in ayī-ö haköplu in më prötör sistör pòrô cha-a nö tö ayalö ṙēḵti hēk tököinyö ṙēḵti inrē. Ōt hòng el ngam māṅ meh tö ṙònghöichren nö la-al minë kanihngen re sön pöri cha-a nö iṙūöhen nö i linökölōn Yāvē. Ōt inrē yip me-ël iskul hol hī lama-al minë kanihngen re hēk ōt inrē yip tö hakihtuṙen nö asökiṙen tö më mikūönö re nö ha-öinyö Yāvē, hēk ōt inrē tö ṙònghöichṙen nö vahavö nö la-al ngam invah re. Yēḵ meh öm fēkö yip prötör sistör töngatī inlahen mihôiṅ inrē öm harunöre öm haköplu in cha öm la-al minë kanihngen re, ṙamlōn in ayī-ö pò më prötör sistör hī nö tövai nö inchōkūö hī!—Hep. 13:7; Yāk. 1:2, 3.
HOLTÖ ṘANAMLŌN RE MAN LÖKLŌN YĀVĒ
15. Sitih inlahen ayī-ö töngamuh öi hang ngam inlēnö ṙô Pôl?
15 Yēḵ hī öi ṙòkhöre öi in öp töng tölngöre öi sā lōn Yāvē öi la-envö ngaich sīöp min ngam hinëngö hēk tö ngam lanāmö nö el ngam māṅ. Ngëichkö inchōḵkūö re in, in yik raneh senchurī Kristīön. Pōyen nuk töṙōlkangen inlōnti cha, heuneu-en la-en cha inrē. (1 Kòr. 12:4, 7-11) Hö-ö pöri angū-ö nö tö ngö manah tö cha nö im kinsalö pön hareuskö alaha cha ang Pôl nö hōten cha nö hameuktö ngam heuneu-en re nö kū-ö urěh nö im alaha Kristu hēk ngön inrē nö el ngam māṅ. Sā ṙô Pôl. “Lökngörit in ò ön ngam alaha nö lööken.” (Efi. 4:1-3, 11, 12, 16) Pōyen yip Kristīön hamang ngih inlēnö lökten ngam lanāmö töm hinëngö nö el ngam māṅ nö köp. Ngatī maheuṅk in inrē öi el në māṅ töngamuh.
16. Asuh öp haköp hī öi in ngih ātiköl? (Heprāi 6:10)
16 Uh yin öi asīntöre in yip tahëng. Hòṅ haköp pöri ayī-ö in Yēsū hēk sā inlahen ò öi hameukten minë tövai tinrīken. Ōt inrē yip tövënyu imat ngam Paipöl hēk mihôiṅ inrē öi haköplu in më prötör sistör. Nup töng la-en meh kahëken meh, keuheūttö ellōn re me-eṅ kētöre. ‘Ngaich öthō Yāvē min nö vaichkngö tö minë la-en meh.’ (Vë-evkūö Heprāi 6:10.) Lökten ta-a töi holtö ellōn re i linökölōn Yāvē. Rö-ö min öm höng më-eṅ tö ṙamlōn pön Yāvē min inrē tö ṙamlōn nö meuk minë la-en meh.
TINKÖÖKÖ 65 Iṙūöhöröön Kū-urěh!
^ Par. 5 Haköplu in öi in yip holre yēḵ cha nö löklōn Yāvē. Ötkô pöri ayī-ö öi asātöre öi i tahëng, pöi mihôiṅ min öi tāilölōn hēk yīhi miṙivlōn inrē. In ngih ātiköl in min öi haköp, tö hī öi laköre öi ui asātöre in yip tahëng hēk holtö ṙanamlōn re öi i linökölōn Yāvē.
^ Par. 49 VAMË-ENY INLAHEN NGAM NAYT: Ngam Prötör nö la-evṙen nö el Pētěl ik sā ô ròngmöng ayāl. Ngaich pihövö anga-an ngaich holṙen cha nö painīör tö pihöre. Unôichrit cha ngaich nö kūönu ngaich haṙunten cha nö im ahānga. Löktö i chitri tī ngaich cha-a yěn ahānga kuö cha nö ṙēḵtivö.