1. Asuh öng ngam peretāis kahëtö ngam Tēv, ngaich asuh sin öp mufē hī tö inlahen e?

 ŌT ÖN inrē töngamuh ngam peretāis nö ing panam, chūök yip tö lāku ṙôken tarik tö īnu tö ngam lanāmö. Hangenlōn inrē cha-a tö höö hēk örheūheu nö kēken nup tölöök la-en. Örheūheu inrē cha-a nö holṙen höö nö öt ṙāngen ngam peretāis. Rö-ö nöng angū-ö pön lōnu cha-a tö yip taṙòkhöre tarik nö yihtöre nö in cha ngaich kuchīken nö iyöng in e nö holtö lanāmö. Lohten pöri më-eṅ öm ngö lōn, ‘asuh öng ngih peretāis ngaich isuh inrē angū-ö?’ Hö-ö ön ngih peretāis nö tö kô-en nö chūök, pön vahī ngam Tēv nö chūök yip tarik ò nö holṙen re nö ha-öinyö ò, ngaich holtö ṙanamlōnre nö hanòl yip prötör sistör.

2. Kūö yòh öng ngam isprichūöl peretāis kahëtö ngam Tēv nö töt insā-av?

² Pinngangkūö ön, tö Yāvē nö kē-ěkūö hī töngamuh tö ngam isprichūöl peretāis nö ikūö ngih panam ngam Sātan, chūök vē tarik töng kunyaha elmat tö höö hēk töng öt kumchīkuṙen inrē. (1 Yôh. 5:19; Inm. 12:12) Akahakūö anga-aṅ tö hī mihôiṅ öi lökngöre min tö minë tinrīken ngih panam, lökten anga-aṅ nö kētö ngam tövai chūök hī öi kuchīken hēk holtö ṙanamlōnre inrē öi löklōn ò. Vënyu nang in tö ngam Paipöl tö ngih isprichūöl peretāis nö sā ṙēngen öp “innyatlö” hēk sā öp “panô-òṅ töhamākö” inrē. (Isa. 4:6; 58:11) Kētö inkôlò yip mi-iyöng in e ang Yāvē, lökten cha-a töngamuh el ṙētak ngih manā-aṅ sakamö nö sīöpö ṙôken hēk holtö ṙanamlōnre inrē nö löklōn Yāvē.—Isa. 54:14; 2 Tim. 3:1.

3. Ihē ök raneh taneungtakūö ngam tö eūka kinlēḵngô im Isayā tö 65 miṙūlö hēk sitih inlahen angū-ö nö teungtakūö?

³ Löktö in ök pròfět Isayā tī ang Yāvē nö vënyö inlahen tinrīken yip tarik min mi-iyöng el ngam isprichūöl peretāis hēk tö inlahen nup mufē cha inrē. Vënyu inlahen an nö im Isayā 65 mirūlö. Ik 537 B.C.E. ngam raneh taneungtökūö ngih kinlēḵngô. Hē yik mahalööktitre Yahūti nö ṙānyu nö i Pepilön ngaich havan nö chuh panam  re. Öt aṅhavkūö hē e ngam panam Yerusālem, hayööken cha pöri ang Yāvē nö havantö vanāyö e, ngaich hēk cha-a nö havantö inlahenre nö ha-öiny ngam Tēv nö el ngam töhet chūök.—Isa. 51:11; Sak. 8:3.

4. Sitih inlahen taneungtökūö öng ngam tö eūka tö Isayā im tö 65 mirūlö?

⁴ Ik 1919 C.E. nö teungtökūö ngam innëtö kinlēḵngô tö eūka tö Isayā. Hē-e nö ṙānyu yik tarik ngam Tēv nö ṙa-ang im tökiröng Pepilön ngaich sā mi-iyöng el öp isprichūöl peretāis cha-a nö ha-öinyö ò. Holtö nganötöre cha-a nö ahānga nö keuheūtngöre chūök ikūö ngih panam hēk pōilöre ṙôken inrē minë maṅ. Ngatī inlahen nö hiṙeuttö yanīhi re më tarik nö el ngam peretāis hēk asīöp minë tövai tinrīken ngam Tēv cha-a nö in re. Yik tarik sin tökalēḵ inngëṙö, kamëken nuk tötlöng la-en inrē, ngaich pöri cha-a nö ’hayutlöre tö ngam tufömngöre tinrīken ngam tövīlöng nö sā kuilōn ngam Tēv.’ (Efi. 4:24) Ōt nun minë tö eūka tö Isayā, tö teungtökūö in në ṙētak hī töngamuh hēk ip yamih inrē min tufömngöre tavai panam. Ta a chěi töi ngëichkö inlahen ngam isprichūöl peretāis tö kētu töngamuh nö in hī tö ngam Tēv, ngaich asuh min nup inkôlò taneūngen yip tarik mi-iyöng kūö e hēk kūö yòh cha-a nö sō nö ṙangen e.

ASUH NUP INKÔLÒ TANEUNGEN YIP TARIK MI-IYÖNG KŪÖ NGIH ISPRICHŪÖL PERETĀIS

5. Asuh nup inkôlò yip tarik mi-iyöng el ngam isprichūöl peretāis? (Isayā 65:13)

⁵ Kôlò el alaha hēk kuchīken. Vënyu inlahen inrīkngöre yin më tarik mi-iyöng el ngam isprichūöl peretāis tö yip töt mi-iyöng el e nö im tö eūka tö Isayā. (Vë-evkūö Isayā 65:13.) Kē-ěkūö më tarikre ang Yāvē tö minë tövai nyā-aṅkūö hēk öt hěngö hanāten cha-a tö tī ò, kē-ěkūö cha inrē anga-aṅ tö ngam töhet kumlēḵ re, tö ngam ṙô re Paipöl hēk tö minë līpöre inrē tökatānö, hòṅ cha nö ‘nyā-aṅkūö nö haṙamlōnre.’ (Inmeukhömat 22:17 Asātô e.) Yip tarik pöri töt më-el ngam isprichūöl peretāis, ‘höng ha-euk cha-a, haṙëhe nômö hēk aṙē-ěv inrē.’ Öt chuhngöre ngam neukö cha nö hòṅ mikahtökūöre tö ngam Tēv.—Amôs 8:11.

6. Asūp halēnlö ngam Tēv nö chö-öinyten tö hī hēk asūp yanöölen hī öi löktö in u? (Yôěl 2:21-24)

⁶ Vë-eny nang hī ang Yôěl nö in ngam tö eūka kinlēḵngôre, tö Yāvē nö pōyen tī min nö kē-ěkūö yip tarik re tö nyā-aṅkūö, vāin hēk tavī-i òliv inrē minë töt ṙānangen kuilōn cha. Tö ngö manah angū-ö, tö ò min nö halēnlö minë tö ngönlöre tī tö ṙinatö-ellōn yip tarik ò. (Yôěl 2:21-24) Sitih inlahen ang rih Yāvē töngamuh nö ngatī inlahen? Haköpten hī anga-aṅ nö löktö in ngam Paipöl, minë līpöre lamökngörit in ngam Paipöl, löktö in ngam vepsāit, minë mīting, minë ësemplī hēk tö minë könvënsön inrē. Örheūheu in kē yanöölenre öi löktö në tö ngatī tö halēnlöng ngaich kôlò el alaha hēk kuchīken.

7. Kūö yòh öi ayī-ö “ṙamölōn”? (Isayā 65:14)

⁷ Örheūheu cha-a nö ṙamölōn. Töölö yin më tarik ngam Tēv tö ṙanamlōnre lökten nö “tikök ṙôre” nö ha-öinyö ò. (Vë-evkūö Isayā 65:14.) Haköpten hī ngam Tēv tö kanô-en ngam lökten hī öi teūngen tö ṙanamlōnre. Teūngen ayī-ö inrē tö inreuskö alahare öi löktö in minë kinlēḵngô ò imat ngam Paipöl. Rö-ö nöng angū-ö, pöi maheukku inrē öi löktö im tökitaknyu mahām Kristū. Anū-ö nun në taṙòkhöre chö-öiny hī öi ṙamölōn takô. Ngaich yëi kakken u öi in yip prötör sistör, ngaich sīöplöre hēk ngam ṙanamlōn hī.—Sal. 34:8; 133:1-3.

8. Asuh nup tö nët lāinyngen ngam peretāis nö vāi?

⁸ Sīöplöre an ngam vanāiyö ngih isprichūöl peretāis tö kūö ngam hanangenlōn hēk hinēngö nö ihôi më tarik Yāvē. Vënyu inlahen ön ngam hanangenlōn nö imat ngam Paipöl nö sā ṙēngen öp tanap, maha tapö hī öi im hīnëngö. (Kòl. 3:14) Löktö in e ayī-ö öi akahakūö tö inlahenre min öi el öp tufömngöre panam. Ngaich hēk min nö ṙūöhlöre ngam hanangenlōn hēk tö ngam hinëngö nö ihôi hī. Vënyö mufē re an ngòh tö hěngtak sistör ik sā ök raneh inlahen  ò nö meukkūö më Vamënyen Yāvē, ngö ṙô anga-aṅ, “Öt tö īnu chū-ö hēk tö ngam mikūönö chu ṙanamlōn. Möl chū-ö pöri öich meuk ngam hanangenlōn nö elhôi më Vamënyen Yāvē.” Kô-en an nö töt insā-av ngih inlahen hī hangenlōn tö höö. Öp tö yòh ṙô ngih panam tö elnang hī, vai pöri ngam “minë-eny” hī nö ikūö Yāvē hēk ngön inrē ngam innôlö hī in ò. (Isa. 65:15.) Lökten yē ngòh tö hěngtak tarik nö hòṅ teūngen töm tökô-en ṙanamlōn, ngaich hòṅ chuh el ngam isprichūöl peretāis anga-aṅ nö hakôtömatre nö meuk inlahen e.

9. Asuh öp kinlēḵngô ò nö im Isayā 65:16, 17?

⁹ Öt piṙūtku cha-a höng kuchīken. Vënyu nang in tö Isayā im tö eūka kinlēḵngô tö yip tarik tö sōḵ nö chuh el ngih isprichūöl peretāis nö ‘peūiny min cha-a tökūö chanökö ellōnre, hēk haramöre min inrē tökūö yöng miṙivlōnre.’ (Isa. 65:14) Ōt pöri töngamuh nup lāinyngen yip tarik ngam Tēv nö haṙivlōn. Sitih inlanken min anū-ö? Ngö ṙô tī ang Isayā nö kūich, ‘Vaichiyö min nup lā urěh kanihngen, nyatngö inrē min nö imat ngam Tēv.’ (Vë-evkūö Isayā 65:16, 17.) Kò-en min ang Yāvē nö kēngen nup töng sitih kanihngen hī hēk kēngen nup tötlöng inrē mufē hī.

10. Kūö yòh öng ngam chinuhu el mīting nö tökiröng nö inkôlò? (Ngëichköm nyat.)

¹⁰ Kuchīken in min öi iyöngkūö öp tövai panam, mihôiṅ pöri töngamuh inrē öi ṙamlōn hēk kuchīken. öi sitih inlahen? Yihtökūö el mīting. Yē hī öi yihtökūö el mīting, ngaich öt fēkö nup ötlanöökö ayī-ö ikūö ngih panam. Hěnghöre, yěi hameuktö minë tövai ṙòng ngam töhet kumlēḵ tö sā ngam hanangenlōn, ṙanamlōn, lanāmö, miṙēḵlōn hēk lanöökö inrē, ngaich köptī ayī-ö töm lanāmö hēk töm ṙanamlōn öi el ngih isprichūöl peretāis. (Kal. 5:22, 23) Kô-en nö töt insā-av në nö inkôlò hī öi alaha ngam söngkötön Yāvē. Yip tarik min tö köp nö el ngih isprichūöl peretāis ngaich meuk ngam “tufömngöre halīöngö hēk tufömngöre panam” min cha-a ngam tö kilē-ěyö tö ngam Tēv.

11. Kūö yòh öi ṙamlōn öi hang inlahen ngam Peretāis tövīlöng tö Yāvē? (Isayā 65:18, 19)

¹¹ Holtö ṙanamlōnre nö ha-öiny kinē-ekūöre. Vënyu nang in inrē tö Isayā tö hī öi hòṅ ‘kūö yòh ṙamölōn ngaich ha-öiny minë kinē-ekūöre.’ Ṙen öi ngatī inlahen pò Yāvē nö vīlö ngih Peretāis. (Vë-evkūö Isayā 65:18, 19.) Lōnu inrē anga-aṅ tö hī öi hayööken yip tahëng hòṅ cha nö ṙāngö ngam söngkötön ngih panam ngaich chuh el ngam tövai Peretāis. Öt haköptu inrē cha-a tö inlahen Yāvē nö el ngam söngkötön re. Yěi ṙô tö inlahen hī pöri, ngaich pōyen minë ṙanamlōn hī, pöi akahakūö töm kanô-en ngaich kirööngen ṙô öi kētö nööiny ò. Lōnu inrē ayī-ö töre öi vë-eny nang yip tahëng tö inlahen e.—Yar. 31:12.

12. Sitih mufē öm tö minë kinlēḵngô im Isayā 65:20-24 ngaich kūö yòh?

 ¹² Keuheūtnyöre yin tö ṙanamlōnre më mi-iyöng el ngam Peretāis hēk ṙamlōn inrē pön maheuṅkku tö ngam tö örheūheu aṅ nômö. Asěhkūöre man töp tinrīken hī min öi el öp tufömngöre tövai panam hēk tö nup la-en hī inrē min öi ikūö e! Ngö ṙô an ngam Paipöl, “Öt tënuvö min nyīö inrē tö aṅ nöng öt ṙōl sumkam, hēk öt tököinyu tarik tötkumheūṅtngö sakāmö re.” Anë inrē min ‘mānlö patī re ngaich iyöng ël u, teūich vāin min ngaich nyā ṙòng u.’ Hěnghöre ‘öt chök alaha min öi la-evṙen,’ pò ‘Yāvē min nö kētö inkôlò hī.’ Kilēḵngôre ang Yāvē töre nö kē-ekūö hī min töm tövai tinrīken hī hēk tö nup la-en tö ṙamölōn tī tö hī. Hangṙô hī min anga-aṅ ‘urēhĕkūö hī havëken ò’ ngaich hateunngö nup kuilōn hī inrē. Rö-ö nöng angū-ö pön ‘hateungi kuilōn min nup töng aṅ’ mi-ikūö ngih panam. —Isa. 65:20-24; Sal. 145:16.

13. Sitih inlahen ip tarik nö halööktit minë tinrīkenre hòṅ cha nö iṙūöhen nö löklōn Yāvē? (Isayā 65:25)

¹³ Holtö lanāmö hēk öt hëngö pinhë-eṅkūö. Ōt yip prötör sistör sin tökalēḵ inngëṙö, löktö in ngam töhet kumlēḵ ngam Tēv pöri cha-a nö hayöökaṙen nö halööktit minë tinrīkenre. (Vë-evkūö Isayā 65:25.) Ṙap minë tötlöng mufē elkuilōnre cha-a ngaich halööktit minë tinrīkenre. (Rōm. 12:2; Efi. 4:22-24) Ōt pöri nup vanaichköreṙen yip lamöklōn Yāvē unôichrit inlahen cha nö halööktitre. Hěng pöri ngam tövai inlahen tī Yāvē. Hamūl më ‘töṙōlkangen mihëṅṙö tarik’ anga-aṅ nö im hīnëngö, lökten ngam tökô-en hangenlōn hēk ngam lanāmö nö ōt nö ihôi cha. (Tai. 2:11) Höng ngam Tēv tökalēḵkūö tökalēḵ an tö mihôin nö ngatī inlahen tī nö hameuktö pinngangkūö.

14. Sitih inlahen öng ngam tinrīken ngam tö hěngtak prötör nö sā rô ngam Isayā 65:25?

¹⁴ Mihôiṅ ang ngòh tö hěngtak tarik nö halööktit minë tinrīkenre? Töi ngëichken ngih inchōḵelmat inlahen ngòh tö hěngtak ṙālö. Ik sā ò nö 20 samyeūheu, ngaich anga-aṅ nö ṙōlvan nö chuh el chēl. Höng örheūheu anga-aṅ nö la-al kūö holre hēk kēken nup töchōich inrē la-en. Tö sā ò nö ulāiyngö lorī, chuh el nup patī nö ulāiya hēk kēken nup tökiröng falēn inrē lökten nö chuh el chēl. Örheūheu anga-aṅ nö hòṅ la-al kūö holre. Ik sā ò pöri nö haköp ngam kanô-en imat ngam Paipöl hēk yihtökūö nö el mīting yip Vamënyen Yāvē, ngaich lökngöre ellōn anga-aṅ nö meuk ngam ispirichuěl Peretāis. Akahakūö ngaich anga-aṅ tö inlahenre yěn hòṅ teūngen tö ngam tökô-en ṙanamlōn ngaich hòṅ ha-öinyö Yāvē anga-aṅ hēk hang chööngö ò inrē. Unôichrit inlahen ò nö kē ngam vinôkö ngaich fē-a anga-aṅ töre nö sā inlahen ṙô ngam tö kūichi im Isayā 65:25. Tö ò sin nö sā inngëṙö lāyön ngaich pöri anga-aṅ nö sā inlahen nup kūön sīṅp nö ṙēm hēk vī ngam lanāmö nö in yip tahëng.

15. Kūö yòh öi lōnu tö yip tömaṙôngö tarik nö nôlhöt nö el ngam mikūönö hī hēk sitih inlahen mihôiṅ öi hayööken cha?

¹⁵ Ngö ṙô an ngam tö kūichö im Isayā tö 65 mirūlö 13 miröökö, ‘Ngö ṙô ang Yāvē ngam Yöngkūö në taṙôkhöre’ ngaich im manā-aṅ ṙô ngam tö 25 miröökö angū-ö nö ngö ṙô, ‘ṙô Yāvē ön ngih,’ yěn ōt nup ṙô Yāvē, ngaich kô-en anū-ö nö teungtakūö. (Isa. 55:10, 11) Meuk taneungtökūö minë ṙô ò in töngamuh, öi iyöng el ngam ispirichuěl peretāis. Kē-ěkūö hī ang Yāvē tö ngam töt insā-av mikūönö chuök hī öi holtö lanāmö öi iyöng hēk kuchīken inrē. Sā ṙēngen öp panò-ò tö vayö kūö el öp Rēkistan ngih mikūönö hī. (Sal. 72:7) Lökten in öi hayööken yip tahëng, hòṅ cha cha-a inrē nö nôlhöt nö el ngih mikūönö. Öi sitih inlahen? Kalēḵ alaha öi im la-en inköptö yip tarik.—Mët. 28:19, 20.

SITIH INALHEN ÖI TŪÖKTEN YIP TARIK NÖ CHUH EL NGAM PERETĀIS

16. Kūö yòh yip tarik nöng yihtöre nö el ngih peretāis?

¹⁶ La-en hī angū-ö öi ṙòkhöre öi vī ngih peretāis nö vai, hòṅ yip tarik nö yihtöre nö in e. Öi sitih inlahen? Öi asīnken Yāvē. Öt timlö alaha yip tahëng ang Yāvē nö kē-ě cha nö el ngam  söngkötönre. Pön holtö hanangenlōnre anga-aṅ nö havëten cha nö in re. (Yôh. 6:44; Yar. 31:3) Yip tarik tö yāchö ellōn, yēḵ cha nö haköp inlahen ngam tö hangenlōn Tēv hēk tö nup tövai tinrīken ò inrē. Ngaich kahngenre cha-a nö yihtöre nö in ò hēk hō-en ò inrē. Hòṅ sā inlahen Yāvē in ayī-ö inrē öi löktö in nup tövai tinrīken re öi tūökten yip tarik nö el ngih peretāis. Asuh pöri öp tö hòṅ inlahen hī?

17. Sitih inlahen öi mihôiṅ tūökten yip tarik nö yihtöre el ngih tövai peretāis?

¹⁷ Hěng ngam inlahen hī tūökten yip tarik nö chuh el ngam ispirichuěl peretāis, hòṅ hangenlōn ayī-ö tö yip prötör sistör re ngaich la-evṙen tö tölöök. Yěn yihtökūö yip tö tufömngöre tarik nö chuh el mīting, ngaich hòṅ meūkö ngam hanangenlōn hī nö ihòi höö. Ngaich lohten min cha-a nö sā mufē yik yamihtökūö misī nö el māṅ yik aṅ Kòrin, yik tö ngö ṙô, ‘kô-en ngam Tēv nö in yīö.’ (1 Kòr. 14:24, 25; Sak. 8:23) Ta-a chěi töi pītnyöre hang ngih inlēnö aṅmat ngam Paipöl ngam tö ngö ṙô: “Lām yī-ö in höö.” Yēḵ hī min öi ngatī inlahen ngaich tūökten yip tarik min ayī-ö nö yihtöre nö el ngih peretāis. —1 Tös. 5:13.

18. Asuh öp min ngahëichkö yip tarik nö yihtöre nö el ngam söngkötön hī?

¹⁸ Hòṅ sā mat Yāvē ayī-ö öi meuk yip prötör sistör. Hòṅ ngëichkö nup tövai ayī-ö tinrīken cha, ötkô öi ngëichkö nup vanāichö cha, pön öt ōttit min anū-ö. Hěnghöre yēḵ hī min öi örheūheu ‘kö aheuklōn tö höö, aṙē-ĕlōn, kö aṙēlen höö, sā ngam Tēv inrē nö aṙēlen yīö lökten in Kristū,’ ngaich holtö hanangenlōnre min ayī-ö öi halööktit nup miṙivlōnre in höö. (Efi. 4:32) Yihtöre inrē min yip tarik nö chuh el ngam ispirichuěl peretāis yěn meuk nup tövai inlahen hī, pön lōnu inrē cha-a tö yip tahëng nö ngatī tinrīken nö in cha. a

 HÖNGNGÖH EL NGAM PERETĀIS

19. (a) Asuh öp inlahen yik tarik unôichrit cha nö havan nö el ngam peretāis? (Ngëichköm pòks “ Kiröönngöre Cha-a Sin, Havan Pöri nö Hēk”)? (b) Asuh öp ngaich tö hòṅ inlahen meh? (Ngëichköm nyat)

¹⁹ Kirööngen ṙô in ha-öinyö Yāvē tö kūö ò nö kē-ěkūö hī tö ngam ispirichuěl Peretāis. Kaheuk sakāmö ön ngih peretāis nö vailöre, pōyen inrē yip yamihtöre nö ha-öinyö Yāvē. Hòṅ örheūheu in ayī-ö kētö nööinyö Yāvē kūö ò nö kētö chūök hī nö el ngih peretāis. Yěn ōt tö lōnu töre nö hòṅ ṙamlōn, teūngen tö hanöhlöre hēk kuchīken inrē ngaich hòṅ yihtöre anga-aṅ nö el ngih peretāis ngaich haköpngöre nö in e. Hòṅ haṙemngenre ayī-ö tö ngam Satān, pön hòṅ halo-ongkūö hī anga-aṅ hēk hōten hī ṙangen ngam peretāis. (1 Pīt. 5:8; Inm. 12:9) Sō pöri min ayī-ö öi vönhöt el inhāṅl ngam Satān. Ta-a chěi töi kalēḵ alaha vī ngih peretāis nö vai, ha-etö e ngaich vī ngam lanāmö öi ihòi höö.