1. Asūp i kanihngen Tāvit?

 HÒṄ fëlngen Tāvit ang Sôl ök rācha aṅ Israel. Lökten Tāvit nö falngöre nö laklö ngam nômöre. Ik sā ò pöri ngaich nö ha-euk ngaich chuh in öp panam Nòp anga-aṅ ngaich havëkö kūö ök kūönṙô tö taneui tāk ròtī. (1 Sa. 21:1, 3) Unôichrit e ngaich anga-aṅ nö holtö yik tarik alahare nö el ök kinluhu. (1 Sa. 22:1) Kūö yòh ang Sôl nö hòṅ fëlngen Tāvit?

2. Asuh nup i la-en kahëken Sôl tötlöng? (1 Samuěl 23:16, 17)

² Kirööngen ranānyngö ang Sôl tö Tāvit, pön mihôiṅyö kūöre anga-aṅ nö in nup kinyungö ngaich hanghuṙen inrē anga-aṅ tö yip tarik hěnghöre eū-eu inre minë la-en ò. Akahakūö ang Sôl töre nö sō-ov tö Yāvē tö kūö minë vanaichö re lökten ang Tāvit nö katöllöng nö rācha nö unôichrit ò. (Vë-evkūö 1 Samuěl 23:16, 17.) Ṙòngmö aṅhavin pöri ang Sôl tö ngam minā-a re hěnghöre rācha yik aṅ Israel inrē ngaich pōyen aṅ in inrē anga-aṅ tö tarik alaha re. Lökten anga-aṅ nö hòṅ fëlngen Tāvit. Sökngöre tī hòng ang Sôl tö Tāvit nö vīlöng nö rācha tö Yāvē? (Isa. 55:11) Öt vënyu nang in tö ngam Paipöl tö inlahen e. Hěng pöri öp i tökiröng vanāchö Sôl. Yip lama-al ngam Tēv, örhō cha-a nö mihôiṅ!

3. Ik sā Tāvit nö el kanihngen asuh nup kahëken ò hēk töt kahëken ò?

³ Īnu ang Tāvit tö inyāichngö. Öt lōnu anga-aṅ töre nö rācha, katöllen ò pöri ang Yāvē nö rācha. (1 Sa. 16:1, 12, 13) Sön pöri ang Sôl nö kunyah elmat tö ò. Öt kētö minë-eny Yāvē pöri ang Tāvit tö minë kanihngen re. Öt uroh aṅ in anga-aṅ tö nyā-aṅkūö ik sā ò nö el kinluhu, sön pöri anga-aṅ nö öt hěng höny milòhô. Pön lohten anga-aṅ nö  vī tinköökö nö nöinyö Yāvē ik sā ò nö el kinluhu. Angū-ö ngih tinköökö lökngörit ngih ātiköl tö ngö kinūichngö: ‘Öt hanātuṙen yin vē chamöh ngam Tēv Yāvē.’—Sal. 34:10.

4. Asuh nup i intöönö min kahakkö hī hēk kūö yòh?

⁴ Pōyen yip tarik Yāvē töngamuh töhakten tö nyā-aṅkūö hēk chinhenen inrē. * Mööḵhë in ngih tölëlngökūö invah më holmaneuk hī nö la-al minë kanihngen re. Ngaich yěn rulten re min ngam yöng kanihngen, ngaich sīöplöre hēk min minë kanihngen. (Mët. 24:21) Ta-a chěi töi ngëichkö sanapṙô në tö fën intöönö: Kūö yòh ang Tāvit nö ngö ṙô töre nö “öt hanātuṙen tö töng löök”? Nup töng aṅ in hī kūö yòh ayī-ö hòṅ ṙamlōn öi in u? Kūö yòh öi ṙatö-ellōnre tö Yāvē nö chumkūöṙen tö hī? Hòṅ asūp inlahen hī hòṅ hī min öi la-al minë kanihngen re?

5-6. Asuh ang ngam manah ṙô Tāvit tö inlahen yip tarik Yāvē min nö “öt hanātuṙen”? (Sal. 23:1-6)

⁵ Ik sā Tāvit nö ṙôten yip tarik alaha Yāvē nö “öt hanātuṙen” min, ngaich tö sitih manah angū-ö? Imat ngam Salmai 23 miṙūlö, in min kòtökūö töm sanapṙô. (Vë-evkūö Salmai 23:1-6.) Ngö ṙô ang Tāvit nö rěhnyôre nö im Salmai: “Ngam Mā Tēv [Yāvē] an amahten chu öich pöököre: öt hāṅten chin min.” Ngaich vë-eny öp tö hòṅ uröören hēk anga-aṅ nö in re. Ngö ṙô anga-aṅ, kūö chu öich ṙatö-ellōnre tö Yāvē nö Yōm sīṅp lökten öich teungen tö inkôlò re. Tö sā Yāvē nö “hachōkūö chu el talöökö lanöökö” ngaich örheūheu nö in chu pörô nö vai nup ṙētak hēk öt vai inrē. Akahakūö pöri inrē ang Tāvit tö tö ngam ‘inṙōlngö ò nö ikui tö-ayal kiyôp’ öt tö ngö manah tö ò min nöng örheūheu nö kuchiken. Pön ōt min nup kanihngen yamih nö lākūö ò. Lohten anga-aṅ nö lök el “achāṙö nyat  kinpaha,” tö ngö manah tö ò min nö haṙivlōn hēk la-al yip tö kunyah elmat töre. Sön pöri anga-aṅ nö öt “pa-ekūö” pò Yāvē ngam Yōm sīṅp nö holtöṙah ò.

⁶ In e öi akahakūö tö Tāvit nö kūö yòh nö vë-enyre nö “öt hanātuṙen tö töng tölöök.” Pön vai ngam innôlö ò nö in Yāvē. Pòrô nö öt pōi aṅ in anga-aṅ tö chehen, sön pöri anga-aṅ nö ṙamlōn. Pön nup töng kinë-ekūö ò tö Yāvē, ṙamlōn anga-aṅ nö in u. Ngam inkôlò ò hēk ngam linaklö ò inrē tö Yāvē tö mööḵlö nö in ò.

7. Sā ngam līpöre Lūkös 21:20-24, asuh nup kanihngen yip Kristīön Yahūti?

⁷ Haköplu in ayī-ö in Tāvit tö hī öi hòṅ löngö mufē tö inlahen minë kanôlò. Mihôiṅ öi höng ṙamlōn inup töng aṅ in re, ötkô pöri öi yahlö lōn tö u. Ngatī inlahen yik Kristīön aṅ Yūta. (Vë-evkūö Lūkös 21:20-24.) Lökten ang Yēsū nö hōten cha nö hīnöre pön yih min öp ṙētak Yerūsalem nö ‘havīlöngö tö yik kumyung.’ Ngaich hē e cha-a nö “falngöre nö i kui minë rôngö.” Pōyen nup ṙahangö cha nö falngöre nö laklö ngam nômöre. Ngatī kinūchngö angū-ö in ök Chūökamahati in nuk urěhngöre samyeūheu, ‘tö cha nö ṙāngö nuk panò-òre, patī re hēk nup töng sitih. Ṙatö-ellōnre cha-a tö Yāvē min nö hayööken cha, laklen cha inrē. Lökten cha-a nö mötlö lōn tö ngam nööinyö Yāvē tö nup töng sitih chehen.’

8. Asūp haköplö hī in yik Kristīön aṅ Yūta?

⁸ Asūp haköplö hī in yik Kristīön aṅ Yūta? Imat ngam Chūökamahati angū-ö inrē nö kūchi: “Nö ngatī min nup kanihngen yamihen hī, nö kamlah nup ṙôken ṙinatö-ellōn hī yěi mötlö lōn tö Yāvē, hēk yěi lōn tö nup kanôlò re. Kô-en nup kanihngen hī min nö pōyen, ōt inrē min nup chehen ṙāhangö hī. Hòṅ hīnöre ayī-ö öi sā inlahen yik Kristīön aṅ Yūta.” *

9. Asūp haköplö meh löktö in ngam inlēnö kahëtö Pôl?

⁹ Asehkūöre man tö kanihngen yik Kristīön, ṙamāngö nuk töng sitih chehenre nö chuh ip tahëng chūök. Hòṅ ṙatö-ellōnre cha-a tö Yāvē nö hateūngö nup hanakten cha. Sitih inlahen pöri cha-a nö hameuktö ṙinātö-ellōnre? Urēhěkūö tö taneui samyeūheu hē Yerūsalem nö havīlöng, halēn yik Hiprū Kristīön ang Pôl nö ngö ṙô: “Ui aṅhavin tö hanāngen tö rupīö, ngāichö ṙôngònglōn tö nup in yīö inlānen: pòn ngô ṙò Anga-aṅ, Öthōḵ Chin löhlö tö meh ötrēhěn Chin min löktu ṙāngen meh. Lökten hī holtö nyanatlö öi ngö ṙô, ngam Mā Tēv an hamòlṙen chu; öt pa-ekūö chin min, töp tī öp tarik min tö chu.” (Hep. 13:5, 6) Yik Kristīön hamang ngam inlēnö kahëtö Pôl, heuveū cha-a lohten nö ha-aṅ nômö re nö in nup töng ṙahëichyen. Pön ṙātö-ellōnre cha-a tö Yāvē nö hateūngngö nup hanakten cha min. Sīöplöre ṙinatö-ellōn in ayī-ö inrē töm inlēnö kahëtö Pôl tö Yāvē min nö chumkūöṙen tö hī.

10. Asūp löktö ṙanamlōn Pôl?

¹⁰ Ngatī ṙô Pôl nö halēnö Timôtī: “Höng nyā pöri ayī-ö kafānö inrē nö holtö öt sinṙakngölōn.” (1 Tim. 6:8) Mihôiṅ in töngamuh hang ngih inlēnö. Tö ngö manah hòng ngaich angū-ö tö  hī ötkô nyā nup tö kuchīk nyā-aṅkūö, iyöng el nup tövai patī hēk havah nup tufömngöre chehen? Öt tö ngatī manah ön ngam ṙô Pôl, pön nup töng aṅ in hī hòṅ ṙamlōn ayī-ö tö u. (Filip. 4:12) Angū-ö ngih löktö ṙanamlōn Pôl. Ngamuh inrē haköplö hī tö ngam innôlö im Tēv nö angū-ö tökiröng kanôlò hī, rö-ö nö minë chehen aṅkūö ngih panam.—Hap. 3:17, 18.

11. Asūp haköplö hī, im ṙô Môsös nö in yik aṅ Israel?

¹¹ Mihôiṅ in ayī-ö harikngöre mufē tö ngam mufē Yāvē öi in minë chinhenen. Ta-a chěi töi ngëichkö ṙô Môsös nö in yik aṅ Israel, ik sā cha nö el ök tönyaṅlnyi nö fën anāi samyeūheu. Ngô ṙô anga-aṅ: “Pò ngam Mā Tēv [Yāvē] ngam Tēv yīö nö hakôlò nup vahīṙen yīö nö ṙòkhöre akahakūö an tö yīö lök el ngih tökiröng tönyaṅlnyi in yīö an ngam Mā Tēv [Yāvē] ngam Tēv yīö i në tö fën anāi samyeūheu hö-ö yin hanātuṙen.” (Chöö. 2:7) In minë tö fën anāi samyeūheu ang Yāvē nö kē-ěkūö cha tö manna. Ngaich nup chehen cha nö löknyö Aikup nö öt rēhěn anu-ö nö hötṙeh hēk öt takāch inrē. (Chöö. 8:3, 4) Ōt yik ṙikre aṅ Israel tö ngö lōn tö minë nyā-aṅkūö hēk chinhenen nöt tīmhören nö in cha. Hōten yik Israel pöri ang Môsös nöng ṙamlōn tö minë aṅ in cha. Ngatī lōn an inrē Yāvē tö nup töng aṅ in hī hòṅ ṙamlōn ayī-ö tö u. Yēḵ hī harūnöre tö minë töng rahëichyen aṅ in hī ngaich ṙamlōn Yāvē nö meukö hī.

12. Asūp mikahlōn hī tö Tāvit nö ṙatö-ellōnre nö in Yāvē?

¹² Akahakūö ang Tāvit tö Yāvē nö chumkūöṙen tö yip tarik re hēk öthō inrē nö ṙāngen cha. Ik sā ò nö kūich ngam Salmai 34 ngaich hòṅ fëlngen ò yik tarik. Sön pöri anga-aṅ nö ṙatö-ellōnre nö in ‘Yāvē tö yip ma-ahānga’ min nö ‘lāklen ò.’ (Sal. 34:7) Haṙongten yip ma-ahānga Yāvē ang Tāvit nö sā inlahen yik kumyung amahati, nö ngëichkö yanīhi yip la-al re. Tö heuveū-en ök inrē Tāvit nö kiyung, öt hayönglen re pöri anga-aṅ nö im heuneū-en re pön ṙatö-ellōnre nö in Yāvē. (1 Sa. 16:13; 24:12) Kilēḵngô re ang Yāvē tö ò min nö vīlen ò nö rācha. Öt ngö lōn pöri Tāvit töre min nö mihôiṅ nö lāklöre. Pön ṙatö-ellōnre tö Yāvē min nö tīntö yip ma-ahānga re nö ‘ṙānyen cha yip tö pa-ekūö tö ò.’ Öt maheukūö in tö Yāvē nö ṙānyen hī nö in minë pinngangkūö. Ṙatö-ellōnre pöri ayī-ö öi in ò pòrô min öi kapah, sön anga-aṅ nö kē-ěkūö hī tö ngam nômö tö-örhreūheu aṅ ip yamih ṙētak.

13. (a) Yēḵ ngam Kōk ap panam Makōk min nö kilöönö hī ngaich sitih lōn min anga-aṅ? (b) Kūö yòh ayī-ö ötkô pa-ekūö ip hē e? (Ngëichkö ngam lama uk nyat.)

¹³ Röhta yanihi öng Kōk ap panam Makōk, tö ngö manah nö pōyen min nup pumnāmö nö kilöön yip tarik ngam Tēv. Hē e min ayī-ö öi kihngen ngaich hòṅ ṙatö-ellōnre ayī-ö tö Yāvē min nö lāklö yip tarik re. Ngölōn min nup tahëng pumnāmö, tö hī min öi sā nup sīṅp töt lamakluvö. (Isi. 38:10-12) Ötṙēhěn in ayī-ö öi aṅhav eltī öi kiyung hēk ötṙēhěn öi kiyung. Ngö lōn min cha-a töre nö lööṙen tī nö ha-atngen hī. Öt akahakūö pöri cha-a tö hī öi havīlöng tö më ma-ahānga nö lamaklen hī. Ṙatö-ellōnre pöri ayī-ö öi in ngam Tēv yěn yih min yip ma-ahānga nö lāklen hī, ngaich pingangkūö min nup tahëng pumnāmö.—Inm. 19:11, 14, 15.

14. Hòṅ asūp pökeh töngamuh inlahen hī la-al minë yamih kanihngenre?

¹⁴ Hòṅ asūp inlahen hī la-al minë yamih kanihngenre? Ngam raneh, ötkô ayī-ö yahlö lōn tö minë chehen, pò hī min hòṅ ṙāngen u. Innëtö, nup töng aṅ in hī ngaich hòṅ ṙamlōn ayī-ö öi in u, hēk hòṅ ṙamlōn inrē ayī-ö tö ngam innôlö re öi in Yāvē nö vāi. Yēḵ hī min öi iṙūhen ṙūöhtö mikahkūöre tö Yāvē, ngaich sīöplöre min ngam ṙinatö-ellōn hī tö ò, nö lāklen hī tö ngam Kōk ap panam Makōk.

15. Kūö yòh ök Tāvit nö ṙatö-ellōnre tö Yāvē nö örhreūheu nö hayööken ò?

¹⁵ Ta-a chěi töi hěngtöre heuh ngëichkö inlahen Tāvit öi haköplu öi sitih inlahen la-al minë kanihngen. Ik sā Tāvit nö falngöre nö lāklö ngam nômöre ngaich ngö ṙô anga-aṅ: “Yěh, kalah kumchik, ngëcha inrē, tö ngam Mā Tēv [Yāvē] nö tölöök tökôlò öp tarik öp mahayönglenre nö in ò.” (Sal. 34:8) In ngih miröökö ayī-ö akahalōn tö Tāvit nö kūö yòh nö ṙatö-ellōnre nö in Yāvē. Ṙōlheuh ök inrē nö havëkö inyöökenre nö in Yāvē ngaich hayöökaren anga-aṅ tö ò. Tö sā ngih, ik sā ò nö ṙālö ngaich la-al Kōliat anga-aṅ ök aṅ Filistain. Ngö ṙô anga-aṅ nö in Kōliat: “I ngih sakamö an min ngam Mā Tēv [Yāvē] nö kēten meh eltī chu.” (1 Sa. 17:46) Ngaich ik sā Tāvit nö la-evṙen  nö in ök rācha Sôl, ngaich rolheuh ang Sôl nö hòṅ fëlngen ò. Öt teungten pöri anga-aṅ pön “holuṙen ang Tāvit tö Yāvē.” (1 Sa. 18:12) Lökten ang Tāvit nö ṙatö-ellōnre tö Yāvē min nö hayööken ò nö la-al minë kanihngenre.

16. Sitih inlahen öi ayī-ö kalah kumchik Yāvē nö tölöök?

¹⁶ Hòṅ sā Tāvit inrē ayī-ö öi ‘kalah kumchik Yāvē nö tölöök.’ Havëkö inyööken re ayī-ö öi in Yāvē, ngaich meuktī ò inrē min nö hayööken hī öi la-al nup yamih kanihngenre. Sitih inlahen pöri ayī-ö öi kalahken ò? Pi-a ayī-ö hòṅ lōnu tö chutti re yē hī hòṅ yihtökūö el ngam asëmpli hēk könvensön. Ngaich hòṅ ṙatö-ellōnre ayī-ö in Yāvē öi ṙô tö inlahen e öi vë-ekūö yip yöngṙen re. Hēk mihôiṅ ayī-ö havëkö inlahenre öi hakunngö ngam ṙātak re öi la-evṙen, hòṅ hī öi yihtökūö el minë mīting hēk kētöre inrē im inhangkö tö inhānga. Lohten pöri ayī-ö öt hāngö ṙô tö tī öp yöngṙen re hēk ṙānyu inrē öi kamān. Sön hòng ayī-ö ṙatö-ellōnre tö Yāvē min nö öt ṙāngen hī hēk hateūngö nup hanākten hī inrē? (Hep. 13:5) Mihôiṅ ayī-ö hatöön yip prötör sistör yip kumheutö ṙētakre nö la-evṙen nö i linöökö lōn Yāvē, tö inlahen tī Yāvē nö sitih inlahen nö hayööken cha. Örhō ang Yāvē nö ṙāngen hī, pön tö chiplö anga-aṅ.

17. (a) Asūp i ṙô ing samyeūheu 2022? (b) Kūö yòh öng ngih miröökö nö atöllöng?

¹⁷ Örheūheu an Yāvē nö in hī. Lökten ayī-ö ötkô öi pa-ekūö tö minë yamih kanihngen. Yēḵ hī min öi urěhlö ngam pūlngö ò, ngaich örhō min ang Yāvē nö ṙāngen hī. Lōnu yin më Yōm La-en tö hī öi hīnöre la-al minë yamih kanihngenre ngaich ṙatö-ellōnre in Yāvē. Lökten acha-a nö katöllö ngam ṙô ing samyeūheu 2022 im ngam Salmai 34:10 Ngam tö ngö kinūichngö: ‘Öt hanātuṙen yin vē chamöh ngam Tēv Yāvē.’