TÖHAKÖÖPÖ ĀTIKÖL 4
TINKÖÖKÖ 18 Hameuktö Minlēḵṙenre Töm Tökitaknyu Mahām Yēsū
Asuh Öp Haköp Hī Öi Lökten Im Ṙāi Ṙinānyi?
“I ngih, inmeukti an ngam hanāngenlōn ngam Tēv.”—1 YÔH. 4:9.
ASUH ÖP MIN HAKÖP HĪ?
Asuh nup tövai tinrīken nā Yāvē nā Yēsū mikahkūö hī öi lökten im ṙāi ṙinānyi?
1. Kūö yòh öi hòṅ kaheuk samyeūheu öi yihtökūö öi im infēkö kinpaha Yēsū?
TÖPŌIṘĀI an ngam ṙāi ṙinānyi nö lamöktö in Yāvē nö inlōnti hī! (2 Kòr. 9:15) Kūö ngam tö kitaknyu mahām Yēsū ayī-ö mihôiṅ öi haröhtöre in Yāvē hēk hanôltöre inrē öi in ò. Angū-ö inrē mihôiṅ lökten hī öi teūngen tö ngam nômö tö örheūheu-aṅ. Kūö ngam tökiröng hanangenlōnre ang Yāvē nö kēngö ngam töng hěng maneuk kūönre nö chö-öinyten hī. (Rōm. 5:8) Pòrô öp tö yòh ṙôken inlahen tī hī ha-öiny tī ò sön angū-ö nö kūöṅnen! Lōnu misī ang Yēsū tö hī ui höhö elmat töm ṙāi ṙinānyi tökētu hēk hòṅ örheūheu ayī-ö öi ha-öinyö nā Yāvē nā Yēsū tö kūö e, angū-ö misī lāinyngen Yēsū nö rěhlörit kinëken ngam Töhet Inmūlkūö ngam Mā.—Lūk. 22:19, 20.
2. Asuh nup min haköp hī in ngih ātiköl?
2 I ngih samyeūheu ip Ĕprěl 12, 2025 in min öi kēken öp Mëmorīöl. Lohten min ayī-ö öi ṙòkhöre ip hē e öi halēnlö ellōnre öi yihtökūö öi in e. Yēḵ hī pöri min öi urěhēkūö ngam Mëmorīöl hēk unôichrit e inrē öi afēkö a minë la-en nā Yāvē nā Yēsū nö chö-öinyten hī, ngaich pōyen min nup yanöölen hī. In ngih ātiköl min öi mikahtökūöre tö hī sitih inlahen mihôiṅ akahakūö tö inlahen nā Yāvē nā Yēsū yěi afēkö inlahen ngam tö halēnlö ṙāi ṙinānyi. Ngaich ip yamih min ātiköl öi mikahtökūöre tö nup taneūngen hī min inkòlô öi lökten im ṙāi ṙinānyi, ngaich sitih inlahen mihôiṅ öi hameuktö minlēḵṙenre tö e.
ASŪP HAKÖP HĪ INLAHEN YĀVĒ ÖI LÖKTÖ IN NGAM ṘĀI ṘINĀNYI?
3. Sitih inlalen pöri mihôiṅ më tö köönyu ṙôken tarik nö ṙā-anyre nö ṙā-ang im kinpaha nö löktö im tö kitaknyu mahām ngam tölöök tarik?
3 Lökten im ṙāi ṙinānyi in öi akahakūö tö Yāvē nö örheūheu nö löngö tī nö akah fālen. (Chöö. 32:4) Nö sitih inlahen? Kò-òren öi afītöre tö ngih: Halôngen chööngö ang Ātöm töp lökten hī töngamuh öi köölö fālen ngaich kapah. (Rōm. 5:12) Lökten ang Yāvē nö halēnlö ngam ṙāi ṙinānyi nö tinten Yēsū nö ing panam nö ṙānyen hī öi ṙā-ang im tökööl töm kinpaha. Sitih inlahen pöri nö ṙā-anyre më tö köönyu ṙôken tarik nöng lökten i mahām ngam töhěng tak tölöök tarik? Ngöṙô ang tanīnöṙô Pôl nö vë-eny, “Pòn sā e nö lökten i minôṙô tö hĕng tak tarik nö maṙôngö tö vī-iyṙen nö köölö fālen, ngatī nö lökten im öt inhôngen tö ngam tö hĕng tak min, nö maṙôngö yip tö vītu nö löök.” (Rōm. 5:19; 1 Tim. 2:6) Yěi ngöṙô öre tö e nö kūö vanāichö öp töhěng tak tölöök tarik öi ṙòkhöre kihngen, ngaich öp maharīnngen e nö tö hòṅ het anga-aṅ hēk tö hòṅ hamang chööngö inrē.
Kūö ngam töhěngtak tarik öi ṙòkhöre teunghu tö ngam tökööl hēk kinpaha, ngatī inlahen mihôiṅ öi löktö in ngòh töhěngtak tarik öi ṙòkhöre ṙānyu (Ngëichköm perekrāf 3)
4. Kūö yòh ang Yāvē nö öt kētö ngam nômö tö örheūheu aṅ nö in yik tö chiplö kūön Ātöm?
4 Töt ṙānangen hòng ngam inlahen Yēsū nö hòṅ kēngö nômöre nö ṙānyen hī ṙā-ang im tökööl töm kinpaha? Ötkô hòng öre ang Yāvē ngaich nöng kētö ngam nômö tö örheūheu aṅ nö in yik tö chiplö kūön Ātöm? Lohten ayī-ö tarik öi ngölōn tö ngam inlahen Yāvē nö tölöng yēḵ ò nö ngatī inlahen. Yēḵ ò pöri öre nö ngatī inlahen ngaich töng öt ma-asīnkö minë chööngöre öre anga-aṅ nö im inkaha fālen. Sā töng hamökngen ngam fālen Ātöm inrē min anga-aṅ. Öthō pöri ang Yāvē nö ngatī inlahen, pò ò nö tölöngö tī nö akah fālen.
5. Kūö yòh öi mihôiṅ ṙātö-ellōnre tö nup töng kahëken Yāvē min la-en nö örheūheu nö löng?
5 Asehkūöre man, yēḵ Yāvē öre nö öt halēnlö ngam ṙāi ṙinānyi nöng kētö ngam nômö tö örheūheu aṅ nö in yik töthet kūön Ātöm nöng öt chumkūöṙen tö minë chööngöre nö im inkaha fālen? Sitih inlahen öre angū-ö yē ò nö ngatī inlahen? Lohten öre ayī-ö öi ngöṙô lōn tö Yāvē nöng öt ma-asīnkö minë töhet chööngöre nö im inkaha fālen, ngaich höng öt hateung nup ṙô re inrē. Ngölōn öre inrē ayī-ö tö Yāvē min nöng öt hateungngö minë kinlēngôre. Ötkô pöri ayī-ö öi yaha mufē pò hī öi akahakūö tö Yāvē nö kētö ngam tökiröng ṙāi ṙinānyi nö chö-önyten ngam inkaha fālen. Kēngö ngam töng hěng maneuk kūönre anga-aṅ. Lökten ayī-ö mihôiṅ ṙinātu-ellōn tö nup töng la-en kahëken ò min nö örheūheu nö löng.
6. Sitih inlahen mikahkūö öi löktö in ngam ṙāi ṙinānyi tö Yāvē nö kirööngen hanangenlōn tö hī? (1 Yôhan 4:9, 10)
6 Löktö in ngam tö halēnlöng ṙāi ṙinānyi öi akahakūö tö Yāvē nö örheūheu nö löngö tī nö akah fālen. Löktö in e inrē öi akahakūö tö ṙôken ngam hanangenlōn ò tö hī. (Yôh. 3:16; vë-evkūö 1 Yôhan 4:9, 10.) Rö-ö ang Yāvē nöng halēnlö ngam nômö tö örheūheu aṅ nö hōten hī öi örheūheu aṅ, pön lōnu takô anga-aṅ inrē tö hī öi kaheukhötvö öi el ngam mikūönö ò. Kūö yòh mihôiṅ öi ngatī ṙô? Ik sā Ātöm nö fāluṙen, ngaich ha-uknyen ò ang Yāvē nö ṙā-ang el ngam mikūönöre. Angū-ö ngaich lāinyngen më kūön Ātöm nö öt kaheukhötvö nö el ngam mikūönö Yāvē. Kūö ngam ṙāi ṙinānyi pöri töngamuh yip tarik nö ötlöktu nö öt kaheukhötvö nö el ngam mikūönö Yāvē, yēḵ cha nö ṙātö-ellōnre nö in ò, ngaich hang chöönö ò. Rö-ö nöng anū-ö, pön mihôiṅ inrē ang Yāvē töngamuh nö aṙē-ěl tökööl hī, ngaich mihôiṅ inrē öi hanôlö ò hēk havai ngam innôlöre inrē öi in më holmaneukre. Kô-en takô nö meūkö ngam hanangenlōn Yāvē tö hī!—Rōm. 5:10, 11.
7. Sitih inlahen mikahkūö öi tö ṙôken ngam hanangenlōn Yāvē tö hī öi lökten in ngam inlahen Yēsū nö kihngen?
7 Ta-a töi mikahtö elmatre tö ṙôken ngam hanangenlōn Yāvē tö hī, öi afēkö inlahen ṙôken ṙāi ngam kahëtö ò ṙāi ṙinānyi. Ngöṙô hē e ngam Satān tö ngòh tarik min yěn kihngen, ngaich ṙāngenre min anga-aṅ nö löklōn Yāvē. Minyônyngö-aṅ ngam Satān pöri ang Yāvē nöng hökngen ngam kūönre nö chökö kinpaha. (Yōp 2:1-5; 1 Pīt. 2:21) Meuk inlahen yik mahaköptö tinlööken misī ang Yāvē nö miyëḵṙen tö ngam kūön ò. Hěnghöre meuk inlahen yik kumyung inrē anga-aṅ nö foh ngam kūön ò, ngaich tōkngen ò nö irōi ök chōn. Meuk inlahen ngam kūönre inrē anga-aṅ nö kilölhak nö irōi ök chōn nö holtö chanököre nö ṙā-ang nômöre. (Mët. 27:28-31, 39) Mihôiṅ öre ang Yāvē nö asökngen u, pò ò nö tö aṅhav in tö ngam tötkūöngu kumlēḵ. Tö sā ṙēngen yik tökunyaha elmat tö Yēsū ik sā cha nö ngöṙô nö in ò, “Hökngen ngam Tēv yēḵ nö laklen ò, yěn lōn ò angū-ö” mihôiṅ öre ang Yāvē hē e nö laklen ò. (Mët. 27:42, 43) Yēḵ Yāvē öre pöri nö ngatī inlahen, ngaich öt teungten öre ang Yēsū nö kētö ngam ṙāi ṙinānyi hēk öt maheūkku inrē öre ayī-ö. Lökten ngaich Yāvē nö holtö miṙivlōnre nö hökngen ngam kūönre nö kihngen.
8. Haṙivlōn hòng ang Yāvē ik sā ò nö meuk inlahen ngam kūönre nö hakihtuṙen? Mikahtö elmat hī. (Ngëichkö ngam nyat.)
8 Kô-en ang Yāvē nö tökalēḵ kūö tökalēḵ nö Tēv, öt tö ngö manah pöri angū-ö tö ò nö töt mufē-ěv elkuilōn. Sā re tī an ngam Tēv nö vī-i hī, ngaich īnu ayī-ö tö ngam mufē elkuilōn, löktö in e ayī-ö öi akahakūö tö Yāvē nö īnu tö mufē elkuilōnre. Vënyen Yāvē inrē ngam Paipöl nö hēṙu nö ‘haṙivlōn’ hēk līn inrē. (Sal. 78:40, 41) Töi fēkö ngih inlahen nā Aprahām nā Isāk. Köplōn man lohten tö inlahen Yāvē ik sā ò nö tölṙô Aprahām nö kētö ngam lanòh kūönre nö tökētu. (Ran. 22:9-12; Hep. 11:17-19) Asehkūöre man tö ṙôken ngam miṙivlōn Aprahām lohten, ik sā ò nö halēnkö inlahenre nö kētö ngam kūönre nö tökētu! Ngatī inlahen ṙôken lohten ngam miṙivlōn Yāvē ik sā ò nö meuk inlahen yik tarik nö ötlēḵken ngam kūön ò hēk kumpahan inrē.—Ngëichkö ngam vitiō el ngam jw.org ngam tö ngö kui Unkē Visvās Kī Misāl Pör Chöliyē—Aprahām, Pāk 2.
Chöknyi nômö ang Yāvē nö meuk ngam kūönre nö hachökö nö fëli (Ngëichköm perekrāf 8)
9. Asūp mikahkūö hī tö inlahen ngam hanangenlōn Yāvē öi löktö im Rōma 8:32, 38, 39?
9 Löktö in ngam ṙāi ṙinānyi in öi akahakūö tö Yāvē nö kiröngen hanangenlōn tö hī. Mötlö ṙôken ngam hanangenlōn ò tö ṙôken ngam hanangenlōn më aṅ patī hī hēk tö yip hol hī tö hī. (Vë-evkūö Rōma 8:32, 38, 39.) Mötlö ngam hanangenlōn Yāvē tö hī tö ngam hanangenlōn hī töre. Hòṅ lōnu öm më-eṅ töre örheūheu aṅ? Yāvē pöri tö mötlö kuilōn tö meh öm örheūheu öm aṅ. Lōnu öm tö minë tököölre nö aṙēlöng? Ang Yāvē pöri tö mötlö lōn töre nö hòṅ aṙēlen minë tökööl meh. Höng ngamuh pöri lōn Yāvē tö hī öi hameuktö minlēḵṙenre tö ngam tö halēnlöng ṙāi ṙinānyi, ngaich ṙātö-ellōnre öi in ò hēk hang chööngö ò inrē. Kô-en takô ngam ṙāi ṙinānyi nö inmeuktö ngam tökiröng hanangenlōn Yāvē tö hī. El öp tufömngöre panam in min hēk öi mikahtökūöre tö inlahen ngam hanangenlōn Yāvē tö hī. —Mum. 3:11.
ASŪP HAKÖP HĪ INLAHEN YĒSŪ ÖI LÖKTÖ IN NGAM ṘĀI ṘINĀNYI?
10. (a) Kūö yòh ök Yēsū nö haṙivlōn nö fēkö ngam inlahenre min nö kapah? (b) Sitih inlahen ang Yēsū nö ha-etlö ngam minënyö Yāvē? (Ngëichkö ngam pòks “ Ha-etlö ngam minënyö Yāvē ang Yēsū nö söl kinpahare.”)
10 Chumkūöṙen ang Yēsū tö ngam minënyö ngam yöngre nö un hachōchi. (Yôh. 14:31) Haṙivlōn hē e ang Yēsū ik sā ò nö fēkö inlahen ngam minënyö ngam yöngre min nö chōchngöre, yēḵ ò min nö sūöchka inlahen nö hachōchngen e hēk fëli inrē nö sā inlahen tö fāluṙen. Lökten anga-aṅ nö ngöṙô nö vë-ekūö Yāvē, “Kayööngö, yēḵ meh mihôiṅ öm kēngen ngih kulah nö lākūö chu.” (Mët. 26:39) Söl im kinpahare ang Yēsū nö chiplö nö i linökö lōn Yāvē, ngatī inlahen anga-aṅ nö ha-etlö ngam minënyö ngam yöngre.
11. Sitih inlahen ök Yēsū nö hameuktö ngam hanangenlōnre tö yik tarik? (Yôhan 13:1)
11 Löktö in ngam tö halēnlöng ṙāi ṙinānyi inrē öi akahakūö tö Yēsū nö chumkūöṙen tö yik tarik, möthë yik haköptö ò. (Inch. 8:31; vë-evkūö Yôhan 13:1.) Kūö yòh mihôiṅ öi ngatī ṙô? Pön akahakūö misī ang Yēsū tö ngam inlahenre min nö öt lööṙen nö löklōn ngam Tēv nö ing panam, pò ò min nö pōyen inkihten, chökö kinpaha inrē min anga-aṅ. Sön pöri ang Yēsū nö keūheutngö ngam la-enre kinë-ekūöre tö Yāvē. Ngaich rö-ö anga-aṅ nöng yamih nö kamëtö nyā-aṅkūö yik tarik, pön holtö ellōnre anga-aṅ nö vë-eny nang cha tö ngam tölöök inhānga, haköpten cha hēk meukṙen cha inrē. Kūö ngam tökiröng hanangenlōnre anga-aṅ tö yik tarik nö ngatī inlahen. Uroh inrē anga-aṅ nö söich kalröön yik tanīnöṙô urēhěkūö kinpahare ik hatööm. Hareuskö alaha cha anga-aṅ, kētö inlēnö cha inrē. (Yôh. 13:12-15) Ngaich ik sā ò nö kilöllöng nö irōi ök chōn, ngaich kētö maheūkkö ök tö tūmu anga-aṅ tö kilölhak nö i taseū ò, ngaich halēnlö inlahen mameukṙen ök yöngre inrē kikānö. (Lūk. 23:42, 43; Yôh. 19:26, 27) Ngatī inlahen ang Yēsū nöng rö-ö nö kēngö nômöre nö chö-önyten hī, pön hameuktö ngam hanangenlōnre inrē tö hī nö löktö in minë inlahenre, in e ayī-ö öi akahakūö tö ṙôken ngam hanangenlōn ò tö hī.
12. Sitih inlahen ang Yēsū töngamuh inrē nö harööngenre nö chö-önyten hī?
12 Kô-en ök Yēsū nöng “hěngheuh” nö kapah nö chö-önyten hī, pōyen pöri inrē nup inlahen ò töngamuh nö harööngenre nö chö-önyten hī. (Rōm. 6:10) Nö sitih inlahen? Ma-ainyre töngamuh ang Yēsū nö la-evṙen, pön hōten hī öi teūngen tö töpōyen yanöölenre öi lökten im ṙāi ṙinānyi. Tö sā ò nö kēken minë la-enre nö Rācha hī hēk Mākūökūönṙô inrē, hěnghöre kēken minë la-enre inrē anga-aṅ nö kui ngam māṅ. (1 Kòr. 15:25; Efi. 5:23; Hep. 2:17) Rö-ö nöng anū-ö, pön kē-ěvkūö inrē anga-aṅ tö ngam la-en inmūlö yip töhachamö elkui hēk tö më tökiröng kiteūm. Angū-ö ngih la-en tö hateūngi min urēhěkūö manāngen öp tökiröng öt inkòlô. b (Mët. 25:32; Māk. 13:27) Chumkūöṙen inrē ang Yēsū tö më Kristīön ing manā-aṅ sakāmö tö cha nö hòṅ löngö ṙētak nö teūngen tö minë nyā-aṅkūöre, hòṅ cha min nö köp nö löklōn Yāvē. (Mët. 24:45) Pōyen nup inrē min inlahen ò nö chö-önyten hī ip tö hěng köiṅny samyeūheu inyöngö tö ò. Kô-en ang Yāvē nö kēngö ngam kūönre nö chö-önyten hī!
IṘŪÖHEN HAKÖP MINË TÖ TUFÖMNGÖRE
13. Sitih inlahen öi mihôiṅ iṙūöhen haköp inlahen ngam tökiröng hanangenlōn nā Yāvē nā Yēsū tö hī?
13 Ṙūöhlöre mikah elmat min më-eṅ tö ṙôken ngam hanangenlōn nā Yāvē nā Yēsū, yēḵ meh öm fēkö minë inlahen tī cha nö harööngenre nö chö-önyten meh. Kò-òren chěi öm kalahtenre öm haköp minë tönët līpöre tölöök inhānga urēhěkūö ngam afta kinë-ken ngam Mëmorīöl ing samyeūheu hēk unôichrit ngam afta inrē. Um höng hayahare öm pōyen haköp, mihôiṅ öm höng rahëich rahëichhöl i töhěng sakāmö. Mihôiṅ öm chöh nup lāinyngenre öm kūö yòh hòṅ hangenlōn tö nā Yāvē nā Yēsū. Rö-ö nöng anū-ö, pöm hòṅ vë-eny nang yip tahëng tö nup haköpre.
14. Yěi risörch ngaich sitih inlahen angū-ö nö hayööken hī öi haköp minë tö tufömngöre inlahen ngam ṙāi ṙinānyi hēk tö nup tahëng tòpik inrē? (Salmai 119:97) (Ngëichkö ngam nyat.)
14 Yēḵ meh öm tö samyeūheuv rò-òten öm lamöklōn Yāvē, ngaich lohten min më-eṅ öm ngöṙô lōn, ‘Ngaich chin chū-ö akahakūö tö inlahen tī ngam Tēv yěn akah fālen, akahakūö inrē tö inlahen ngam hanangenlōn ò hēk tö inlahen ngam ṙāi ṙinānyi inrē. Asūp hēk pöri mihôiṅ tö tufömngöre haköp hī?’ Kô-en in mihôiṅ iṙūöhen öi haköp nup tö tufömngöre inlahen në tòpik. Öi sitih inlahen? Mihôiṅ in öi ṙūöhlö inlahenre öi haköp inlahen në tòpik el minë pöplikēsön hī. Yēḵ meh pöri öt akaha elnang tö minë haköpre, ngaich mihôiṅ öm risörchö u. Ngaich unôichrit e më-eṅ öm fēkö ṙôken ngam mikahkūöre tö inlahen nā Yāvē nā Yēsū, ngaich sitih inlahen nö meūkö ngam tökiröng hanangenlōn cha tö meh.—Vë-evkūö Mëtiv 24:45 ngaich futnōt.
Pòrô öi samyeūheu öi Vamënyen Yāvē, sön mihôiṅ öi iṙūöhen asīöp ngam minlēḵṙen tö ngam ṙāi ṙinānyi (Ngëichköm perekrāf 14)
15. Kūö yòh öi hòṅ iṙūöhen chöh minë töpōiṙāi haköpre imat ngam Paipöl?
15 Yēḵ meh ṙung öm haköp hēk risörch inrē, ngaich öt teūngen më-eṅ pöri tö nup tövai haköpre hēk töṙamölōn tī inrē, uh pöri öm haṙivlōn. Fēkö inlahen yip tarik man yip chamöh sunna ṙung. Hòṅ aṅhav in ṙung cha-a tö ngam manööyö yēḵ cha nö chöhö e. Pön ṙōlheuh sumkam ṙung cha-a hēk kantavö (hrs) rò-òten inrē nö chöh minë tö kun kun alaha sunna. Sön pöri cha-a nö öt ṙāngenre, pò cha nö akahakūö tö minë tö kun kun alaha sunna nö tö pōiṙāi. Minë tö chöhö pöri ṙung tö hī nö imat ngam Paipöl, mötlö ṙôken ṙāi anū-ö tö ngam sunna. (Sal. 119:127; Inch. 8:10) Töp lökten meh hòṅ īnu tö ngam manööyö, ngaich örheūheu öm haköp mat ngam Paipöl, ngaich iṙūöhen inrē öm chöh minë tö tufömngöre haköpre.—Sal. 1:2.
16. Sitih inlahen öi ayī-ö mihôiṅ asīnken nā Yāvē nā Yēsū?
16 Nup tö haköpö tö meh ngaich unôichngöre më-eṅ mihôiṅ öm afēkö inlahenre öm sitih inlahen öm asīnken u. Tö sā inlahen Yāvē nö örheūheu anga-aṅ nö löngö tī nö akah fālen, mihôiṅ më-eṅ öm ngatī inlahen. Um hěngheuh öm atöltuṙen tö tarik. Sā inlahen Yēsū öm hangenlōn tö Yāvē hēk tö tarik inrē. Hòṅ hīnöre më-eṅ tö nup inkihtenre min tökūö ngam minënyö Yāvē hēk kalēḵ alaha inrē öm hayööken më holmaneukre. Rö-ö nöng angū-ö pöm hòṅ asīnken Yēsū öm vë-eny nang yip tarik tö ngam tölöök inhānga hòṅ cha nö akahakūö tö ngam töpōiṙāi inlōntī hī kahëtö Yāvē ngaich kē yanöölenre nö im ṙāi ṙinānyi.
17. Asuh öp min kahakkö hī ip yamih ātiköl?
17 Asā ṙôken ngam mikahkūö hī min tö inlahen ngam ṙāi ṙinānyi hēk minlēḵṙen hī inrē tö e, ngaich ngatī ṙôken sanīöpö min ngam hanangenlōn hī tö Yāvē hēk tö ngam kūön ò inrē. Ngaich hangenlōn inrē min cha-a tö hī. (Yôh. 14:21; Yāk. 4:8) Ta-a chěi töi kē minë töpōyen yanöölenre öi lökten in minë tö halēnlöng tö Yāvē löktö mikahkūö hī tö inlahen ngam ṙāi ṙinānyi. Ip yamih ātiköl in min öi mikahtökūöre tö nup inkòlôre öi löktö im ṙāi ṙinānyi, ngaich sitih inlahen öi hameuktö minlēḵṙenre tö ngam hanangenlōn Yāvē tö hī.
TINKÖÖKÖ 107 Yöhovā Kē Piyār Kī Misāl
a ASŪP MANAH E? Ngam manah ngam “Afītöre” aṙū-uti mufē tö inlahen ngam tòpik ngaich kēḵ minë minkahtölōn hēk öm ṙūöhtö mikahlōnre tö e.
b Ngam ṙô Pôl hamūllö “nup el halīöngö” im Efisös 1:10 ngaich ngam ṙô Yēsū “yip tö katöllöng”im Mëtiv 24:31 hēk Mākös 13:27 nö kö haṙīkngöre anū-ö tö höö. Kakkö ngam ṙētak ang Pôl hē Yāvē nö katöllö yip rīkre tarik tö hachāmö elkui tö ngam töhet kumlēḵ nö hol Yēsū min nö hayöng. Ngaich ṙôtö ngam ṙētak ang Yēsū chööḵ yip tö hachāmö elkui Kristīön nö hamūlö min nö el halīöngö hē ṙētak ngam tökiröng kanihngen.
