1. (a) Asuh öp maheūṅkkö hī kahëtö Yāvē? (b) Asuh öp manah ngam ṙô in “Yāvē maheūṅkkö”? (Ngëichköm “Asuh Öp Manah e.”)

 TÖVAI an ngam mineūka aṅ in hī! Pön kilēḵngôre Yāvē tö ò min nö kēngö ngam miṙivlōn, invah tö ngam kinpaha nö keuheūtngöre tī. (Inm. 21:3, 4) Ngaich holṙen yip ‘töyāchö ellōn tarik’ min anga-aṅ nö vī ngih panam min hēk nö peretāis. (Sal. 37:9-11) Vai inrē ngam innôlö hī töngamuh nö in Yāvē, mötlö pöri min ip yamih ṙētak, pöi akahaiṙen min töre öi röhta takô öi in ò. Kūö yòh öi ṙinatu ellōn tö në kinlēḵngô Yāvē min nö teung? Pöi meuk taneungtökūö në kinlēḵngô ò töngamuh. Lökten öi mihôiṅ höng in “Yāvē maheūṅkkö.” * (1 Tim. 4:10) Sitih inlahen öi rih min hameuktöre höng in Yāvē maheūṅkkö? Hòṅ in hī ngam manööyö, hòṅ ṙamlōn inrē öi hökkö ngam sakāmö ngam Tēv, hē minë kinlēḵngô ò min nö ṙòkhöre nö teungtökūö.—Isa. 55:10, 11.

2. Asuh nup maheuk hī la-en Yāvē tö ngaich nö teungtökūö?

² Hameuktöre Yāvē nö mahateung nup töng ṙô re kinlēḵngô. Töi ngëichkö ngih töhěng tö teungtökūö nö ngaich kinlēḵngô ò, ngam kinlēḵngô ò im līpöre Inmeukhömat tö yip pumnamö tarik, miyööngö, tum mi-ëlô nö hěngkang chūök min nö ha-öönyan in në ṙētak hī töngamuh. Teung töngamuh ngih kinlēḵngô Yāvē nö meūkö tö hī. “Tökiröng kiteūm” ngö ṙô an ngam Paipöl tö më tarik. (Inm. 7:9, 10) In cha më aṅ ngam kiteūm, ōt më tarik, yöngnyīö, hēk nyīö inrē. Më tö ṙōlkangen ëlô, pumnāmö, hēk tinrīken inrē. Sön cha-a nöng sā tö hěng mikūönö, pön köp ngam hanangenlōn tö ngam hinëngö nö ihôi cha. (Sal. 133:1; Yôh. 10:16) Kalēḵ alaha yin nö ahangkö ngam tölöök inhānga, nö vë-eny ngam maheūṅkkö re nö in më tarik  tö inlahen ngam Tēv min ngaich nö kēngö në kanihngen hī. (Mët. 28:19, 20; Inm. 14:6, 7; 22:17) Tö pōiṙāi an ngam mineūka aṅ in meh, yēḵ meh öm aṅ ngam tökiröng kiteūm, hökken e man tön öt hō an min nö öt teung.

3. Asuh öp lōn ngam Sī-ö nö in hī?

³ Hōten hī an ngam Sī-ö öi löhlö tī tö ngam maheūṅkkö re, hòṅ hī öi ngö lōn tö Yāvē nö töt chumkūöṙen tö hī hēk öt mahateung nup ṙô re inrē kinlēḵngô. Yēḵ hī min öi löhlö tī tö ngam maheūṅkkö re, ngaich mihôiṅ min nö yih ngam öt kumlē-en nö in hī, ngaich ṙāngenre min öi löklōn Yāvē. Ngatī inlahen tī misī ngam Sī-ö nö hōten Yōp nö löhlö tī tö ngam maheūṅkkö re, hòṅ ò nö ṙāngen re nö löklōn Yāvē.

4. Asuh öp min haköplö hī öi in ngih ātiköl? (Yōp 1:9-12)

⁴ Haköp inlahen ngam Sī-ö in min in ngih ātiköl nö kalaha Yōp, hòṅ ò nö ötköp nö löklōn Yāvē. (Vë-evkūö Yōp 1:9-12.) Mikahtökūöre inrē tö nup haköplöre öi im inlahen Yōp. Kūö yòh inrē öi hòṅ köplōn tö Yāvē nö hangenlōn tö hī hēk hateung nup töng kinlēḵngô re inrē min anga-aṅ nö in hī.

5-6. Asuh nuk kanihngen Yōp töng hěng tum röön nö yīhen ò im töng hěng sakāmö?

⁵ Töt kanihnguṙen ök sin Yōp nö tarik, pön vai ngam innôlö ò nö in Yāvē, tö ṙamlōn ök mikūönö ò tökôlò inrē anga-aṅ nö tarik. (Yōp 1:1-5) Im töng hěng sakāmö pöri nö haṙī-ingre ngam tinrīken Yōp. Keuheūtngöre nuk kanôlò ò. (Yōp 1:13-17) Keuheūtngöre vah yik kūön ò nö kapah. Asehkūöre, tö mufē Yōp hē e. Yěn meukngövah yip kūönre ṙung yip inyööngö nö kapah ngaich haṙivlōn cha-a. Ngatī miṙivlōn ang Yōp hē ò nö meukngövah yik tö sömtak kūönre nö taṙāmö tök patī. Lohten cha-a tö pīhöre nöng öt akaha elmat tö inlahen re tö kūö ṙôken nuk kanihngenre. Vënyu nang in tö Yōp hē ò nö hāngö u, ngaich ilöö tikachngö inyutre anga-aṅ tö kūö miṙivlōn re, afukngöre inrē nö el tumlat!—Yōp 1:18-20.

⁶ Vītö nuk sin-òkkūö invah Yōp hēk ngam Sī-ö nö löktökūö elkui ò söl elröön ò tī, lökten nö keuheūtngöre alaha anga-aṅ tö nuk vah re. (Yōp 2:6-8; 7:5) Tömilēḵkaṙen sin ang Yōp nö tarik, yihtöre inrē yik tarik nö havëkö inlēnöre nö in ò. (Yōp 29:7, 8, 21) Ṙūöhöngre pöri ngaich cha-a tö ò, uroh yik mak alaha ò, tö yik mahalanṙen ò inrē nö sō nö hang nuk töng ṙô ò!—Yōp 19:13, 14, 16.

7. (a) Achīö ök kamëtö nuk kanihngen Yōp tölōn ò, sön pöri anga-aṅ nö öt sitih mufē? (b) Asuh nup kò-òren kanihngen më Kristīön töngamuh? (Ngëichkö ngam nyat)

⁷ Hōten Yōp ngam Sī-ö nö vāchö mufē nö Yāvē tö ò nö öt ṙamlōn nö in ò. Lökten nö vītö kanihngen ò. Asuh nuk rih inkihten Yōp tö tī ngam Sī-ö? Raneh, Suktö ngam tameūyö anga-aṅ nö löktö el halīöngö, ngaich keuheūtngörevah nuk sīṅp Yōp tö yik tarik alaha ò inrē nö kapah. (Yōp 1:16) Vītö ök tökiröng chanôichö hēk anga-aṅ, ngaich fuk kui yik kūön Yōp tök patī, hē cha nö ṙònghöichkūö nö nyā. (Yōp 1:18, 19) Hē ngam chanôichö, tö ngam tameūyö, nö suktöre nö löktö el halīöngö, ngaich tī Yāvē lohten anū-ö tölōn Yōp. Ngö lōn inrē anga-aṅ lohten töre nö vaich, lökten ang Yāvē nö öt ṙamlōn nö in ò. Sön anga-aṅ nö öt chōchö ṙô tö ò. Fēkö nuk inkòlô re pöri anga-aṅ tö tī Yāvē, ngaich ngö ṙô nö ellōn re, ‘yěi mihôiṅ öi kēḵ minë kumchikṙen aṅ in Yāvē, ngaich kūö yòh öi öt kēḵ minë kanihngen min.’ Lökten anga-aṅ nö ngö ṙô: “Tökôlò an yēḵ ngam minë-eny ngam Mā Tēv [Yāvē].” (Yōp 1:20, 21; 2:10) Pòrô nö keuheūtngöre nuk kanôlò Yōp, kapah yik kūön ò, keuheūtngöre alaha inrē anga-aṅ tö nuk vah re. Sön anga-aṅ nö öt ṙāngen re nö löklōn Yāvē. Hēk pöri ngam Sī-ö nö chöh tö tī re töp tahëng.

8. Asuh ök hēk tahëng inlahen tī ngam Sī-ö nö hakihten Yōp?

 ⁸ Ngam tahëng hēk inlahen tī ngam Sī-ö. Nö löktö in yik tö lūöi tak hol Yōp, yik vamë-eny nang ò tö ò nö töt yanööluṙen tī nö tarik. Ngö ṙô inrē cha-a nö in ò, lohten man kòl kūö nuk kahëken re tökööl öm ngatī kanihngen. (Yōp 22:5-9) Yěn pòrô inrē anga-aṅ nö kahëkuṙen tö tölöök la-en öt hō nö kanôluṙô nö ikūö ngam Tēv. (Yōp 4:18; 22:2, 3; 25:4) Hòṅ vë-eny nang ò cha-a tö Yāvē nö öt hangenlōn tö Yōp, öt chumkūöṙen tö ò, hòṅ ò min nö haṙivlōn yěn hāngö u.

9. Kūö yòh ök Yōp nö ngatī nganöönö ṙinatö-ellōn nö in Yāvē?

⁹ Asehkūöre man tö inlahen Yōp nö ūichhaka nö el tisum nö halöönyöre tö chanököre. (Yōp 2:8) Öt ṙākôre më hol ò nöng ötlēḵkö elnang ò. Sā tö fukkui ang Yōp tö ngam tökiröng kanihngen. Hòkhöt miṙivlōn tö kinpahlöre tö yik kūön re, sön anga-aṅ nöng öt ṙò-òv. (Yōp 2:13–3:1) Hē cha ngaich nö meūkö ò nöng öt ṙò-òv, ngö lōn ngaich cha-a, ngaich an min nö havööngökūöre tö Yāvē, ötlēḵkö elnang ò inrē. Hö-ö pöri ang Yōp nö ngatī inlahen. Ngö ṙô pöri anga-aṅ nö sapṙô yik holre: “hanöng saha chu kapah öthòṅ ṙāngö ngam hinëngö chū-ö min nö ṙā-ang in chu [sō ang Yōp nö hēngö fālen nö ikūö ngam Tēv]!” (Yōp 27:5) Kūö yòh ök Yōp nö ngatī nganöönö ṙinatö-ellōn hēk öt ṙāngenre inrē nö löklōn Yāvē, pòrô nö ngatī kanihngen? Pön ṙatö-ellōnre tö Yāvē nö kēngen nuk kanihngen ò min. Ṙatö-ellōnre inrē anga-aṅ tö Yāvē nö hachohlen ò min nö ṙā-ang im kinpaha.—Yōp 14:13-15.

10. Asuh nup haköplö hī öi im inlahen Yōp?

¹⁰ Haköplu in öi in ngam inlahen Yōp, tö ngam Sī-ö nö ötkô nö timlö alaha hī öi ṙāngenre löklōn Yāvē. Keuheūtlöre mikahkūö ang Yāvē tö nup kanihngen hī töngamuh. Akaha elmat inrē ayī-ö tö ngam sinūöchlö fālen re  tö ngam Sī-ö. Sitih inlahen öi rih min asīnken Yōp öi höng köp im linöklōn Yāvē.

11. Sitih inlahen ang min ngam Sī-ö, yēḵ hī öi höng köp öi ṙatö-ellōnre öi in Yāvē? (Yāköp 4:7)

¹¹ Yēḵ hī min öi asīnkö inlahen Yōp öi tumṙeūtöre tö Yāvē, ṙatö-ellōnre inrē öi in ò, ngaich mihôiṅ min ayī-ö öi la-al nup töng sitih kanihngenre. Mihôiṅ min inrē öi la-al ngam Sī-ö. Yēḵ hī min ngatī inlahen ngaich falngöre min ngam Sī-ö tö hī.—Vë-evkūö Yāköp 4:7.

12. Sitih inlahen ang Yōp nö ngönlöre nö löktö in ngam mineūka invanlö yip tö kapah?

¹² Hòṅ ngön ngam ṙinatö-ellōn hī, tö hī pòrô yěi kapah, sön min Yāvē nö mihôiṅ nö hachohlen hī. Lohten man köplōn tö ök manā-aṅ ātiköl haköp hī, tö ngam Sī-ö nö pinhë-elkūö hī pön hōten hī öi vöö tö ngam kinpaha, ngaich filal minë chööngö ngam Tēv öi laklö ngam nômöre. Ngatī inlahen tī anga-aṅ nö in Yōp misī nö sūöchlö fālen ò, hòṅ ò nö ṙāngan re nö löklōn Yāvē ngaich laklö ngam nômöre. Minyônyngö aṅ ngam Sī-ö pöri ang Yōp. Pôrò anga-aṅ nö akahalōn töre nö chuh in ngam kinpaha, sön nöng köp ngam hanangenlōn ò tö Yāvē. Ṙatö-ellōnre takô anga-aṅ tö Yāvē nö tölöök, maheūṅkku inrē anga-aṅ tö Yāvē min nö halööktit nup töng sitih kanihngen hī ikūö ngih panam. Pòrô minë kinlēḵngô ò nö öt teung inuk ṙētak Yōp nö ṙömöng aṅ, ṙinatu ellōn pöri anga-aṅ tö Yāvē min nö halööktit u ip yamih ṙētak yěn hachohlöng min anga-aṅ. Yēḵ hī min öi asīnken Yōp öi köptī tö ngam maheūkköre, ngaich öt hěng min ṙô, tökô nö harēvngen hī tö ngam hanangenlōn Yāvē, öt rēhěn ngam kinpaha.

13. Kūö yòh öi hòṅ chumkūöṙen töngamuh öi ngëichkö inlahen tī ngam Sī-ö nö haṙöingen Yōp misī?

¹³ Hòṅ chumkūöṙen in öi ngëichkö inlahen ngam Sī-ö nö sūöchlö inlahen Yōp. Pön rö-ö angū-ö nöng sinūöchlö inlahen Yōp, pön sinūöchlö inlahen taṙòkhöre tarik. Ngö ṙô an ngam Paipöl: “Ṙòkhöre nup mī-in öp tarik [rö-ö nöng Yōp] min nö kētu tö ò nö ṙënngen nômö ò.” (Yōp 2:4, 5) Ṙô ngam Sī-ö angū-ö nö sūöchlö fālen hī, tö ngam hanangenlōn hī tö Yāvē nö töng öt kô-en pöi yěi meuk nup kanihngen re min ngaich ṙāngenre öi löklōn ò. Sā tö ngö ṙô ngam Sī-ö nö sūöchlö inlahen Yāvē tö ò nö öt hangenlōn tö hī, kò-òren öi ma-anyre öi haṙamlōn ò, öthō anga-aṅ nö lökngöre tö u. Akahalōn pöri ayī-ö tö u nöng inṙöingö hī tö ngam Sī-ö, lökten öi öthō hang ṙô ò. Höng in Yāvē pöri ngam maheūṅkkö hī.

14. Asuh nup yanöölen hī yěn yih nup kanihngen nö ikui hī? Hachō elmat hī.

¹⁴ Yěn yih nup kanihngen nö ikui hī, ngaich luvënyörekūö mat ayī-ö öi meuk nup öt kumlē-en re. Ngatī inlahen inrē misī ang Yōp, hē ò nö kihngen ngaich meuk nuk öt kumlē-enre anga-aṅ ngaich halööktit re tö u. Akahaiṙen anga-aṅ töre nö hòṅ asīöp ngam manööyö nö in ngam tinrīken re. (Yōp 42:3) Töi ngëichkö ngam inlahen prötör Nikolai. * Pōi hangen misī anga-aṅ nö vāhavö, sön nöng chaphötvö nö el chēl. Lökten anga-aṅ nö ngö ṙô: “Sā tö tumëlö invah [X-ray] chū-ö hē chu öich chaphötvö öich el chēl, pöch kôtökūö tö ngam tinrīken re yěn vai angū-ö hēk yěn hö-ö.” Yěi hěngheuh pöri öi kôtökūö tö minë öt kumlē-enre, ngaich hòṅ halööktit re ayī-ö tö u.

15. Höng hòṅ achīö öp tö hangihtu ṙô tö hī, ngaich kūö yòh?

¹⁵ Ötkô in hangihtöre tö nup ṙô yip tö kunyaha elmat tö hī, höng hòṅ hangihtöre ayī-ö tö ṙô Yāvē. Hangihtöre ök inrē misī Yōp, hē Yāvē nö vë-ekūö ò, hē ò nö fēḵlen ò hēk halööktö mufē ò inrē. Sā tö ngö ṙô anga-aṅ nö in Yōp: ‘Mihôiṅ öm meuk, asuh nup vahīlö chu aṅkūö ngih panam? Sitih lōn öm më-eṅ  öt mihôiṅ öich tö lōn meh öich hakūöken meh? Keuheūtlöre mikahkūö chin tö minë kanihngen meh?’ Hē Yōp ngaich nö hang minë tökiröng la-en Yāvē, ngaich kirööngen ṙô anga-aṅ nö ha-öönyan nö ngö ṙô: “Hangken meh chin lökten i hināngö elnang, ngaich pöri töngamuh ngih mat chu nö meūkö meh.” (Yōp 42:5) Köplōn man tö ngih ṙô Yōp nö tö ṙônyu tö ò, hē ò misī nö ṙömöng ūichhaka nö el tisum. Ṙömöng pōyen nuk vah alaha ò, ṙömöng haṙivlōn inrē anga-aṅ tö kūö kinpahlöre tö yik kūön re. Pôrò yik hol ò nö vënyen ngam Tēv nö öt chumkūöṙen tö ò. Fēḵlen ò pöri ang Yāvē tö ò nö hangenlōn tö ò hēk ṙamlōn inrē nö in ò.—Yōp 42:7, 8.

16. Sā ṙô ngam Isayā 49:15, 16, hòṅ asuh nup ṙô tö hāngö tö hī yěn yih nup kanihngen hī?

¹⁶ Pōyen yip tarik töngamuh töt lamëkö elnang hī, mumṙēngen hī inrē. Hēṙu yip ṙung nö öt lēkö elnang yip Vamënyen Yāvē hēk sūöchkö inlahen cha inrē. (Mët. 5:11) In ngam inlahen Yōp in öi haköplu tö hī mihôiṅ köp öi löklōn Yāvē, yěn pòrô nup kanihngen hī. Pön hangenlōn anga-aṅ tö hī, öthō inrē anga-aṅ nö ṙāngen yip tarik tö maheūṅkkuvö nö in ò. (Vë-evkūö Isayā 49:15, 16.) Tö lökten yěn miṙēḵngen meh hēk sūöchlö inlahen ngam söngkötön hī yip tahëng, ngaich um hangihtöre tö nup ṙô cha. Ngëichkö ngih töhěng ekspirīön prötör Chēms ngam aṅ Turkī, vë-eny nang hī anga-aṅ tök ṙētak re misī hē ngam mikūönö ò nö pōyen kanihngen. Pōyen nuk tötlöng ṙô yik tarik vinënyö inlahen ngam söngkötön Yāvē. Ngö ṙô anga-aṅ: “Yēḵ ih min öi kën öi hangihtöre tö ṙô më tarik, ngaich mihôiṅ min öi ṙāngenre öi löklōn ngam  Tēv. Lökten īhö öi höng iṙūöhen öi afēkö ngam maheūṅkköre, höng iṙūöhen inrē öi im linöklōn Yāvē. Ngatī inlahen ngaich īhö öi höng köptī tö ngam maheūṅkkö re, pòrô nö ōt minë kanihngen ih.” Ta-a chěi töi ui hakūönngö ngam ṙinatö-ellōnre, ngaich höng iṙūöhen öi asīnken Yōp öi hangihtöre tö ṙô Yāvē.

17. In ngam līpöre Heprāi tö 11 mirūlö, asuh öp haköp hī öi in yik tarik tö köp nö im linöklōn ngam Tēv?

¹⁷ Ngaich in öi haköp inlahen Yōp nö töngön nö la-al nup kanihngen re, köp inrē nö im linöklōn Yāvē. Rö-ö pöri anga-aṅ nöng hěngtak nö tö ngatī inlahen, pön ōt yik tarik tö köp nö löklōn ngam Tēv tö vënyu inlahen nö imat ngam līpöre Heprāi. “Tökiṙöng taṙul ameu-a” ngö ṙô in tö cha. (Hep. 12:1) Pōyen nuk tökiröng kanihngen maheuṅk cha misī, sön cha-a nö söl kinpahare nö köp nö löklōn Yāvē. (Hep. 11:36-40) Pòrô cha-a nö öl nö meuk taneungtökūö minë kinlēḵngô Yāvē, sön cha-a nö ṙatö-ellōnre tö Yāvē nö ṙamölōn nö in cha. Lökten cha-a nö köptī tö ngam maheūṅkköre tö minë kinlēḵngô Yāvē min nö ṙòkhöre nö teungtökūö. (Hep. 11:4, 5) Ta-a chěi töi asīnken cha ayī-ö öi köptī tö ngam maheūṅkköre öi in Yāvē.

18. Asuh öp haköplö hī öi in Yōp? (Heprāi 11:6)

¹⁸ Ngaich ön ngih panam nöng iṙūöhöröön nö chuh in ngam öt lanöökö. (2 Tim. 3:13) Höng kö unôichrit höö minë kanihngen më tarik ngam Tēv Yāvē tö tī ngam Sī-ö. Öp töng yòh pöri ṙôken nup kanihngen nö yih nö ikui hī, sön öi ötkô ṙāngenre öi keuheūttö ellōn re öi löklōn Yāvē. “Pò ngam maheūkkö hī nö in ngam tö aṅ Tēv.” (1 Tim. 4:10) Reushen Yōp ang Yāvē pön köp anga-aṅ nö im linöklōn ò. Lökten in öi haköplu tö inlahen Yāvē nö tö hangenlōn hēk tö aṙē-ělōn nö Tēv. (Yāk. 5:11) Ta-a chěi töi asīnken Yōp öi köp im linöklōn ngam Tēv, ngaich ṙatö-ellōnre tö ò min nö reushen yip hamòltö ellōnre nö chöhö ò.—Vë-evkūö Heprāi 11:6.