1. Asuh öp pinhë-ekūö më prötör sistör?

 TÖI ngëichkö në tökô-en inlahen tinrīken vē prötör sistör re. Nestör ngamòh tö ngam pīhö ò inrē Mariā hē cha nö hòṅ chuh in nup chūökö tö lōntö tarik nö ahānga. * Pa-ekūö pöri cha-a töre yěn mihôiṅ min nö köptī töm ṙanamlōnre nö im linöklōn ngam Tēv nöng öt pōyen aṅ in tö pësa re. Pinīöm hēk ngamòh töng hěngtak nö Vamënyen Yāvē nö ikūö ngam panam chūök ngam la-en hī nö sō-oiṙen kinëken, lökten anga-aṅ nö pa-ekūö. Ngam tökiröng pöri pinhë-ekūö ò yěn akahalōn min më aṅ patī ò tö ngam tufömngöre tinlööken ò, ngaich sitih ṙô min cha-a. Velerī hēk ngamòh tö kôti nö kensör, pa-ekūö anga-aṅ yěn teūngen min tö öp tòktör öp tö milēḵṙen tö ngam ṙinatö-ellōn ò, tömihôiṅ inrē nö lë-enan nö öt kēhötvö mahām. Akahakūö in töm pinhë-ekūö ò tö ò min yěn öt le-ënö ngaich mihôiṅ min anga-aṅ nö kapah.

2. Kūö yòh öi hòṅ ṙap ngam pinhë-ekūöre?

² Ngatī inlahen pinhë-ekūö öm më-eū ṙung? Pōyen yip tö ngatī. Yēḵ hī min öt heuveū-en öi la-al ngam vanööṙöre, ngaich vaich min nup la-en katöllö hī ngaich lökngöre min ngam innôlö hī in Yāvē. Angū-ö lōn ngam Sī-ö nö in hī. Tö hī ṙāngen re öi ahānga tö kūö pinhë-ekūöre ngaich öt hang chööngö ngam Tēv Yāvē. (Inm. 12:17) Kô-en an ngam tötlöök Sī-ö nö kalēḵ. Sön min öm mihôiṅ öm laklöre tö ò. Öm sitih inlahen?

3. Sitih inlahen öi mihôiṅ ṙap ngam pinhë-ekūöre?

³ Yěi ṙatö-ellōnre min tö Yāvē nö hangenlōn tö hītö ò inrē nö lā in hīhēk holṙen hī inrē. Ngaich öthō öi öt  mihôiṅ tö ngam Sī-ö. (Sal. 118:6) Kò-òren öi ngëichkö ṙô ngam Salmai 118 öi ngëichkö mufē ngam kamūchö e. Pōyen nuk lamākūö ò kanihngen, pōyen yik tö kunyaha elmat tö ò, ngaich ōt yik tökiröngö minā-aṅ inrē yik tö kunyaha elmat tö ò. (9, 10 miröökö). Pōyen nuk kanihngen ò (13 miröökö). Ngaich hěngheuh inrē ang Yāvē nö vëken ò (18 miröökö). Akahalōn pöri anga-aṅ tö Yāvē nö hangenlōn tö ò, ngaich öthō nö ṙāngen ò. Lökten anga-aṅ nö ngö ṙô: “Öt hō chin min pa-ekūö.” Kirööngen ṙinatö-ellōn anga-aṅ, pòrô öp tö yòh kanihngen ò. Pön örheūheu ang Yāvē nö hayööken ò.—Sal. 118:29.

4. Asuh nup mihôiṅ lāinyngen hī öi öt pa-ekūö, yēḵ hī öi ṙatö-ellōn re tö Yāvē nö hangenlōn tö hī?

⁴ Töhangenlōn ang Yāvē tö hī öi ṙòkhöre. Lökten yēḵ hī öi ṙatö-ellōn re öi in ò, ngaich mihôiṅ ayī-ö ṙap ngam pinhë-ekūöre. Öthō min ayī-ö öi vöö öi ngëichkö mineuklö kui ngam mikūönöre, öthō inrē öi vöö tö yip tahëng hēk öt vöö inrē min tö ngam kinpaha. Sā inlahen hī taheui urěh kakkö inlahen yip prötör sistör. Ṙatö-ellōnre cha-a tö Yāvē nö hangenlōn tö cha, lökten cha-a nö ṙap ngam pinhë-ekūöre.

5. Asuh öp piṙūtkö ngam kui ngam mikūönö? (Ngëichköm lamā uk nyat.)

⁵ Lōnu ang Yāvē tö ngam kui ngam mikūönö nö chumkūöṙen nö meukṙen ngam mikūönö re. (1 Tim. 5:8) Pī-a lohten nö kūö ngih tökiröng invah nö pōyen mufē anga-aṅ töre nö öt kinmānu. Ngö mufē lohten anga-aṅ, yěn öt köp ngam urěh chūök chu öich kaman, teūngen hòng min chū-ö hēk tö tahëng kinmānöre? Sitih inlahen min chū-ö hateungngö kuilōn ngam mikūönöre? Sitih inlahen min öich kēnyö ṙāi patī re? Hēk pī-a lohten öm sā nā Nestör nā Mariā, öm öt yah inlahen öm i linöökölōn ngam Tēv. Pò meh öm pa-ekūö töre öm sitih inlahen min öm ha-aṅ nômöre öm in minë töng rahëichyen pësa re. Kirööngen miṙivlōn in pò yip rīkre prötör sistör nö kūönngöre nö löklōn Yāvē tö kūö cha nö pinhëlöngkūö tö ngam Sī-ö.

6. Asuh öp tö chaphötvö tö ngam Sī-ö nö elkuilōn meh?

⁶ Lōnu an ngam Sī-ö tö hī öi ngö mufē, tö Yāvē nö öt chumkūöṙen tö hī hēk öt chumkūöṙen inrē tö hanaten ngam mikūönö hī. Pöi hòṅ kahngenre ayī-ö öi ngëichkö ngam mikūöre. Lökten mihôiṅ ayī-ö öi ngö mufē, ‘tö ngam kinmānö hī nöng angū-ö maha-aṅ nômö hī.’ Ngaich öt halöngngen ngam kinmānöre më-eṅ nö ṙā-ang eltī meh. Lökten më-eṅ ngaich öm kūöṅn elmat tö minë lökngörit chööngö aṅmat Paipöl tö kūö ngam kinmānöre.

7. Asuh öp ṙô Yēsū nö kētö ṙinatö-ellōn hī?

⁷ Akahakūö ang Yēsū tö Yāvē, lökten anga-aṅ nö kētö ṙinatö-ellōn hī tö Yāvē nö ‘akahakūö tö nup havëkö hī urěhēkūö hī öi havëkö kūö.’ (Mët. 6:8) Ṙatö-ellōnre inrē ang Yēsū tö Yāvē nö öthō nö chumkūöṙen nö ngëichkö më tarik re. Ṙòkhöre in ayī-ö mikūönö Yāvē, kui ngam mikūönö hī inrē anga-aṅ. Yěn lōnu anga-aṅ tö më kui ngam mikūönö nö hang ngam inlēnö im 1 Timôtī 5:8, ngaich hòṅ ṙatö-ellōnre ayī-ö tö ò min nö öthō nö öt kēkö kaha ngam chööngö.

8. (a) Hòṅ asuh öp kanööpölōn hī, yēḵ hī öi hòṅ fēkö inlahen re öi I mineukṙen ngam mikūönöre? (Mëtiv 6:31-33) (b) In ngih nyat tö hameuktu, asuh öp haköplö hī in minā pamīhöre?

⁸ Yēḵ min öi ṙatö-ellōn re tö Yāvē nö hangenlōn tö ngam mikūönö hī, ngaich öthō min ayī-ö pa-ekūö öi ngëichkö anaha nômö ngam mikūönöre. (Vë-evkūö Mëtiv 6:31-33.) Ik sā Yāvē nö vī ngih panam, hö-ö anga-aṅ nöng atöllö nup vahī re nö  chö-önyten hī pön pōyen nup vahī ò. Pò hī öi hōtu öi kuchiken öi in e. (Ran. 2:9) In e mikahkūö ayī-ö tö ò nöng öt kē-ěkūö hī tö minë hanaten hī. Pön hangenlōn inrē tö hī. Pī-a in lohten öt hēngö aṅ in, sön pöri ayī-ö öi mihôiṅ öi chumkūöṙen öi höng öp töng tölngö inlahen hī ha-aṅ nômöre. Ngaich öthō min ang Yāvē nö öt hateungngen minë hanaten hī. (Mët. 6:11) Pòrô in ayī-ö töngamuh öi harööngen re öi ha-aṅ nômö re. Ngaich öthō pöri ang Yāvē nö öt kētö inkôlö hī ing töngamuh hēk in öp yamih ṙētak. Ngatī inlahen nak nā Nestör nā Mariā.—Isa. 65:21, 22.

9. Asuh öp haköplö hī in nā Nestör nā Mariā?

⁹ Iyöng Kòlömpia nā Nestör nā Mariā, īnu cha-a tö patī re hēk kinmānöre inrē. Ngö ṙô cha-a, “Fēkö inlahen re an ai havah ngö në chehen, ngaich chuh in nup panam tö lōn tö tarik nö ahangkö ngam tölöök inhānga. Pa-ekūö pöri ai tö ngam inlahen re ai ha-aṅ nômöre, ngaich öt ṙamlōn min ai.” Fē-a pöri cha-a tö inlahen Yāvē nö sitih inlahen nö ngëichken cha hēk iṙôken hangenlōn inrē tö cha. Lökten cha-a nö ṙap ngam pinhë-ekūöre, pön ṙatö-ellōn re cha-a tö Yāvē nö öthō nö öt hateungngö nup kuilōn cha. Lökten ngaich cha-a nö ṙāngö ngam kinmānö re, havahngen ngam patī re inrē. Ngaich chuh Kòlömpia cha-a nö chuh in öp panam tö lōn tö tarik ma-ahangkö ngam tölöök inhānga. Vë-eny ngam fësla re ang Nestör nö ngö ṙô: “Akahaiṙen ai tö ṙô Mëtiv 6:33 nö kô-en angū-ö nö teungtökūö, öt hēngö hanaten ai tö chehen re. Pōyen ṙanamlōn an ngaich töngamuh öi in ngih ṙētak.”

10. Kūö yòh ang ngòh tarik nö pa-ekūö tö tarik?

¹⁰ Ik sā nā Ātöm nā Ĕva nö la-al ngam Tēv, löktö kūö in e ngaich më tarik nö öt lēken höö. (Mum. 8:9) Më mahayöng töngamuh nö chökhuṙen tö yip hayöngköre. Ngaich yip tö fāluṙen nö famëlhöng, ngaich yip nyīö më-el iskul nö hakihten holre hēk pinhë-elkūö holre inrē. Ōt inrē minë mikūönö töng famëlö höö. Anū-ö në lāinyngen ngòh tarik nö vöö tö tarik. Ta-a töi mikahtökūöre tö inlahen ngam Sī-ö nö kēḵ yanöölen re nö in ngih vanöörö.

11-12. Asuh nup tī ngam Sī-ö nö chaphöt ngam pinhë-ekūö hī tö tarik?

¹¹ Lōnu an ngam Sī-ö tö hī öi pa-ekūö tö tarik ngaich ṙāngen re nö la-en tö ngam inhangkö ngam tölöök inhānga hēk öt hang chööngö Yāvē inrē. Lökten in më mahayöng anga-aṅ nö asökngen minë la-en hī hēk hakihten  hī inrē. (Lūk. 21:12; Inm. 2:10) Lökten in yip tarik tī inrē anga-aṅ nö sūöchkö inlahen më Vamënyen Yāvē. Ōt inrē yip tö minyôny-aṅ nö vë-eny inlahen cha. Ngaich yip hamang tarik tahëng nö mihôiṅ nö hayīölngen hī hēk ötlēken hī inrē. (Mët. 10:36) Töng ha-eh nun anū-ö nö ahang hī, pön ngatī inlahenken inrē misī yik mahaköp nö in Yēsū.—Inl. 5:27, 28, 40.

¹² Öt uroh yip tarik nö pa-ekūö tö ngam inlahen re nö fëlö, tö ngam inlahen cha nö fēkö inlahen re yēḵ cha min nö vītöre nö Vamënyen Yāvē ngaich sitih ṙô min yip aṅ patī cha. Angū-ö ngih pinhë-ekūö cha, pò cha-a nö hangenlōn tö më aṅ patī re. Ngaich lōnu inrē cha-a nö hòṅ haköp inlahen Yāvē. Yěn ötlēka elnang pöri ang Yāvē hēk tö yip tarik ò inrē, ngaich kô-en cha-a nö haṙivlōn. Ṙōlheuh pöri ngaich öi hang inlahen yip aṅ patī re nö sō sin cha-a nö haköp, unôich pöri cha-a nö vītöre hēk nö mahaköp. Ngaich yēḵ yip aṅ patī hī pöri nö sō-en hī, ngaich hòṅ asuh öp kanööpölōn hī?

13. Asuh öp inngönken hī yēḵ hī öi sō-ov tö yip aṅ patī re? (Salmai 27:10)

¹³ Teungen in tö ngam inreuskö alaha re im Salmai 27:10. (Vë-evkūö.) Pòrô öi öt holuṙen tö tahëng, öthō ang Yāvē nö öt holṙen hī pò ò nö hangenlōn tö hī. Yēḵ hī min ayī-ö öi chiplö i linöökölōn ò, ngaich kē-ěkūö hī min anga-aṅ tö minë tö pōyen inkôlò, chumkūöṙen inrē min tö hī nö möḵlö inlahen tö yip aṅ patī hī. Pön kē-ěkūö hī min anga-aṅ tö minë hanaten hī hēk teungen min inrē ayī-ö tö lanāmö elkuilōn re, ṙamlōn min inrē ayī-ö, vai inrē min ngam innôlö hī öi in ò. Ngatī inlahen minkahngen öp Pinīöm.

14. Asuh öp haköplö hī in Pinīöm?

¹⁴ Akahalōn ök Pinīöm tö inlahenken yip Vamënyen Yāvē nö ötlēkaṙen nö ikūö ngam panam. Sön pöri ngaich anga-aṅ nö hěngtak nö Vamënyen Yāvē. Köplōn anga-aṅ tö Yāvē nö hangenlōn tö ò, lökten anga-aṅ nö ṙap ngam pinhë-ekūöre. Ngö ṙô anga-aṅ: “Öt mufē-ěv chū-ö töre öich ngatī ṙôken inkihten. Öt uroh chin pa-ekūö tö ngam tötlinëken re tö më mahayöng, pa-ekūö pöri chū-ö tö yip aṅ patīre nö öt lēken chu, pò ngam yöng chu nö öt Vamënyen Yāvē. Ngaich vöö chū-ö yěn akahalōn anga-aṅ hēk yip tahëng inrē tö chu ngaich öich Vamënyen Yāvē. Ngaich ngö mufē min cha-a tö ngam inlahen chu nö tövaich öich höng mahayëḵngö ṙētak.” Ṙatö-ellōn re pöri anga-aṅ tö Yāvē nö hangenlōn tö  ò. Ngaich örheūheu inrē nö chumkūöṙen tö ò. Ngö ṙô anga-aṅ: “Fēkö inlahen yip prötör sistör chū-ö yip tö kihngen tö pësa, tötlēkaṙen hēk yip tö fëlö tö tī yip tarik. Ngaich öt ṙāngen cha ang Yāvē, pön hayööken cha. Akahakūö chū-ö yēḵ chu min öich chiplö öich i linöökölōn Yāvē, ngaich öthō anga-aṅ nö öt kē-ěkūö chu tö inkôlò. Ṙōlheuh kinëhötvö chin el chěl hēk fëlö inrē, örheūheu pöri Yāvē nö hayööken chu, ngëichken chu inrē.” Sā yöng Pinīöm ngaich ang Yāvē, ngaich yip tarik Yāvē nö mikūönö ò.

15. Kūö yòh öi vöö tö ngam kinpaha?

¹⁵ Ṙòkhöre in öi vöö tö ngam kinpaha, lökten ṙung yěn vahavö yip aṅ patī hī ngaich pōyen mufē ayī-ö. Vënyu nang in inrē tö ngam Paipöl tö ngam kinpaha nö kumnyah elmat hī. (1 Kòr. 15:25, 26) Kūö yòh pöri öi vöö tö ngam kinpaha, pò Yāvē nö chaphöt ngam elkuilōn hī öi örheūheu aṅ. (Mum. 3:11) Öt hěngtak tö lōnu töre nö kapah, lökten ayī-ö tönagmuh öi chumkūöṙen töre, vāyö nyā-aṅkūö inrē hēk exercise inrē. Yēḵ hī öi vahavö, ngaich ilööṙen öi hameuktöre in yip tòktör ngaich kē òk re tö lanë-en hēk chumkūöṙen inrē tö ngam nômöre.

16. Asuh öp löktö tī ngam Sī-ö nö pinhë-elkūö hī?

¹⁶ Akahakūö an ngam Sī-ö tö hī ṙòkhöre öi hangenlōn tö ngam nômö re. Sūöchken hī inrē anga-aṅ tö kūö hī öi hangenlōn tö ngam nômö re öi mihôiṅ öi kēken nup töng sitih la-en hēk mihôiṅ inrē öi tiṙōlngö ngam innôlöre öi in Yāvē. (Yōp 2:4, 5) Hö-ö ön nö kô-en! Sön pöri ngam Sī-ö nö mihôiṅ nö fëlngen hī, pön īnu anga-aṅ tö kumlēḵ. Lökten anga-aṅ nö mihôiṅ nö pinhë-elkūö hī öi ṙangen re öi i linöökölōn Yāvē. (Hep. 2:14, 15) Ṙōlheuh inrē anga-aṅ nö löktö in yip tarik hēk mahayöng nö pinhë-elkūö hī öi ṙāngen re i linöökölōn Yāvē, ngaich mihôiṅ min cha-a nö fëlngen hī. Hēk yěi vahavö ngaich mihôiṅ cha-a nö löktö in yip tòktör hēk yip mikūönö hī nö hōten hī öi kēhötvö mahām hēk nup tahëng inrē hinôtö hī tö cha öi lë-enöre nö öt sā ṙô ngam Paipöl.

17. Sā ṙô ngam Rōma 8:37-39, kūö yòh öi ötkô öi vöö tö ngam kinpaha?

¹⁷ Öthěng tak tö lōnu tö hī öi kapah, akahakūö pöri ayī-ö tö hī min pòrô öi kapah, sön ang Yāvē nö hangenlōn tö hī. (Vë-evkūö Rōma 8:37-39.) Yěn kapah yip hol ngam Tēv, öthō anga-aṅ nö vaichngen cha. Pön haköpngölōn re tö cha, pò ò nö kapahöre nö ha-aṅlen cha. (Lūk. 20:37, 38; Yōp 14:15) Uroh anga-aṅ nöng kēngen ngam töng hěng maneuk kūönre nö kētö ngam nômö tö örheūheu aṅ nö in hī. (Yôh. 3:16) Öt kintöngulōn in tö Yāvē nö hangenlōn tö hī; ngaich chumkūöṙen inrē anga-aṅ tö hī. Lökten yēḵ hī öi vahavö ṙung hēk yěi pinhë-elkūö, ngaich öthō min ayī-ö öi ṙūöhöngre tö Yāvē. Pöi ngö ṙô min öi in ò tö ò nö kē-ěkūö hī tö ngam mikah, hanöhlö hī hēk kumlē-ěn hī inrē. Ngatī inlahen ök Vëlöri tö ök pīhö ò inrē.—Sal. 41:3.

18. Asuh öp haköplö hī in Vëlöri?

¹⁸ Ik sā Vëlöri nö ṙömöng 35 samyeūheu yīhivö anga-aṅ tö ngam invah kensör, ngaich sīöp angū-ö nöng el alaha ò. Ngö ṙô anga-aṅ: “Ik sā chu öich hāngö e, ngaich öt ṙatö-ellōnre chū-ö. Ngö ṙô yik tòktör nö in chu, tö chu öich hòṅ òprēsönö pöich mihôiṅ min öich kapah. In yip töng tòktör chūök chu öich hameuklöre, hōten chu cha-a öich chaphötvö mahām. Ngaich vöö chū-ö, fē-a pöri chū-ö, öp töng yòh hö-ö chin halôngö chööngö ngam Tēv, öt hòṅ chaphötvö mahām inrē. Akahakūö chū-ö tö Yāvē nö hangenlōn tö chu. Ṙētak chu pöri ngih öich hòṅ haṙënngen ngam hanangenlōn Yāvē. Yēḵ yip tòktör nö vë-eny nang chu tö ngam invah chu nöng ṙūöhngörören, ngönlöre hēk ngam  ṙinatö-ellōn chu hēk hòṅ chiplö chū-ö öich in Yāvē öich minyônyngö aṅ ngam Sī-ö. Hō ṙô chu ngaich yip tòktör tö chu öich öt chaphötvö mahām öich òprēsönö. Rö-ö chin pöich ṙömöng kihngen töngamuh, lökten in ngam inyööken re pöri chū-ö tö Yāvē öich la-al në kanihngen re. Köplōn chin ik sā chu öich akahalōn töre öich kensör ngaich kakken ök töhěng ihö ātiköl öi el mīting ngam kui ‘La-al Ngam Kanihngenre Mihôiṅ tö e.’ * Ṙōlheuh chū-ö öich vë-ekūö ngih ātiköl ngaich teūngen chū-ö tö hanöhlö re, ngaich ngatī inlahen hēk chū-ö öich vë-ekūö nup tahëng ātiköl. Öt ṙāken re chū-ö chuh el mīting hēk ahangkö ngam tölöök inhānga inrē. Teūngen chū-ö tö ngam hanöhlö elkuilōn re, ngaich lööngö kahë chū-ö tö fësla re.” Örheūheu ang Vëlöri nö köplōn tö Yāvē nö hangenlōn tö ò, lökten anga-aṅ nö ṙap ngam pinhë-ekūöre.

19. Asuh nup min yamih ip ṙētak?

¹⁹ Keuheūtngöre chūök ing panam yip prötör sistör nö löktö inyööken re tö Yāvē, nö la-al minë ötlinëken re tö tī ngam Sī-ö. (1 Pīt. 5:8, 9) Mihôiṅ man më-eṅ inrē ngatī inlahen. Pön ṙöhten ngam inlahen Yāvē, Yēsū hēk yip hol ò inrē mahayöng nö ngö ṙô min nö in cha, ‘tö cha nö ahetngen minë la-en ngam Sī-ö.’ (1 Yôh. 3:8) Ngaich yip tarik ngam Tēv min nö unôichngöre nö ‘öt hěng min chūök pinhë-ekūö cha hēk öt vöö inrē min cha-a.’ (Isa. 54:14; Mai. 4:4) Yěn öl tī yihi pöri ngam ṙētak ngaich hòṅ iṙūöhen ayī-ö öi ṙap ngam pinhë-ekūöre.

20. Hòṅ asuh öp inlahen hī öi ṙap ngam pinhë-ekūöre?

²⁰ Hòṅ asīöp ngam ṙinatö-ellōn re in öi ṙap ngam pinhë-ekūöre tö Yāvē nö öthō nö öt hangenlōn tö më tarik re. Ngaich yěn yih minë kanihngen nö in hī, ngaich öthō anga-aṅ nö öt laklen hī. Lökten ayī-ö mihôiṅ öi fē-a tö inlahen nuk tö ngaichngen ṙētak nö sitih inlahen ngam Tēv nö laklen yik tarik re, ngaich mihôiṅ ayī-ö öi vënyen u in yip tahëng. Mihôiṅ inrē öi fē-a tö ngam Tēv Yāvē nö söl ing töngamuh nö sitih inlahen nö chumkūöṙen tö hī. Köplōn töre öm öthěng tak, pön in më ang Yāvē. Ngaich yēḵ Yāvē nö in më ngaich asuh öp pinhë-ekūö meh!—Sal. 34:4.