INLAHEN TINRĪKEN
Hökngen Yāvē Chū-ö Nö Hachōḵ Talöökö Chu
IK SĀ chu ṙòngmö ṙālö, halēn ellōn re chū-ö öich chöh kinmānö re öp tö ṙamölōn tī min tö chu. Hachōḵ talöökö pöri ang Yāvē nö ngö ṙô, “Haköpten meh chin min el öp talöökö lahök meh.” (Sal. 32:8) Ik sā chu lök el ngam talöökö hachōḵtö Yāvē, ngaich ṙōlkangen minë la-en chu i linöklōn Yāvē. Tö sā chu öich 52 samyeūheu rô-òten öich la-evṙen i Afrikā, ngaich teūngen chū-ö tö-tö pōyen inkôlò re.
LÖKTÖ INGLËN ÖICH CHUH AFRIKĀ
Ik 1935 finötnyi chū-ö öich i Tārlsötön, Inglën. Kaheukö ngam panam nö “tösah panam” pön örheūheu nöng sāha kūö ngam kuföt tökūö nuk lul el nuk fektrī in e. Ṙòngmö fën höiny samyeūheu chū-ö ik sā nak yöng chu nö rultenre nö haköpmat ngam Paipöl nö in yik Vamënyen Yāvē. Ik sā chu pöri 14-15 samyeūheu hēten tö e chū-ö öich ṙātö-ellōn re tö ngih nö kanô-en. Ngaich ik 1952 chū-ö öich kētöre vōkö ik sā chu 16 samyeūheu.
Hē e chū-ö öich chuh el ök tökiröng factory ök chūök vinī-i nuk tools hēk spare part nuk inröl. El ök òfis chū-ö öich training ök töhěng post kammān. Kuchiken chū-ö öich im la-en re.
Hěng heuh ök sörkit ovörsīör nö tölṙô chu öich conduct ök inkööpö ṙô paipöl öich el ök māṅ i vilönhôl. Hěng pöri ök kanihngen chu. Pön 32 km ṙôvat ök chūök chu öich kamān i Pròmöskrōv ngaich höng in e chū-ö yěich mīting el hôi ngam afta. Ngaich yěich havan pöri im manā-angrit ngam afta öich i patī re i Vilönhôl, ngaich in e öich mīting.
Hō pöri chū-ö tö ngam tinöölô re töm sörkit ovörsīör, pön hòṅ tānyö minë la-en re i linökölōn ngam Tēv. Ṙāngenre ngaich chū-ö tö ngam kinmānö re ngam ööilōn chu la-en. Öt fēḵ unôich pöri chū-ö. Pò chu pōyen ṙanamlōn tö ngam atöllö re öich lök el ngam talöökö hachōḵtö Yāvē nö ikūö chu.
Ik sā chu ṙòngmö mīting el ök māṅ i Pròmöskrōv, in e chū-ö öich meukkūö ök tölöök sistör ang Ën. Tö ngöt anga-aṅ nö i linökölōn ngam Tēv Yāvē. Hapīhö ngaich āi ik 1957. Holṙen re āi öi ṙōlkangen inlahen öi lök la-en Yāvē. Tö sā āi öi holṙen re öi painīör, ispesöl painīör inrē, holṙen re öi visit minë māṅ hēk la-evṙen inrē öi el Pētěl. Ṙanamlōn nyöre chū-ö hēten tö chu meukkūö Ën.
Keuheūtnyöre āi tö ṙanamlōn re ik sā āi öi havëtu chuh el ngam 42nd klās ngam Kilīöt ik 1966. Kinheūten ngam iskul āi öi söömi chuh
Malavī. Hang inlahen yik aṅ in e āi nö tö-akaha pön tö hāngenlōn tö yip yamihken re. Öt akahalōn pöri āi töre min öi höng ilöö ṙāngen ngam panam.TINṘŌLEN NÖ I MALAVĪ
Ik 1st Förvörī, 1967 āi öi teung i Malavī. Hěng chumngëṅtö rô-òten öi harunöre töm ëlô cha. Unôichrit e ngaich chū-ö öich la-en tö la-en Tistrik Ovörsīör. Lēn ök Chīp (Inröl) chūök röön āi öi havötköre. Kumheuṅt talöökö re ngam Chīp āi töṙô yik tarik mihôiṅ inrē nö lök el mak. Hēkpī āi öi iyöng el sanrā ngaich hē el kumṙah öi vītö tirpāl ikui ök patī re hòṅ āi öt aṙōköti kui töm kumṙah. Ngatī inlahen āi ika ranultenre öi misönörī!
El Rētiō (Radio) chū-ö öich hang ṙô ök Presiten aṅ Malavī ang Tòktör Hesting Pāntā nö kētö minkahten. Pōyen nuk töt kô-en vahënyö ò inlahen yik Vamënyen Yāvē. Vënyen cha-a anga-aṅ nö öt kētö Teks (tax) hēk kē-ělkūö alaha re inrē cha-a nö in minë pòlitiks. Ṙën anga-aṅ nö sūöchkö inlahen yik Vamënyen Yāvē, pön līn tö inlahen cha nö sōḵ nö kēken minë la-en pòlitiks ötrěhěn inrē nö havah minë card ngam party ò.
Ik Septempör chū-ö öich vë-ekūö ök niūspēpör vamë-eny inlahen ngam Presiten nö sūöchkö inlahen më Vamënyen Yāvē nö vī tinrōlen nö ikūö ngam panam. Vë-eny inlahen ngam sörköör inrē anga-aṅ nö asökngö röön minë la-en yip Vamënyen Yāvē min nö ikūö ngam panam. Ngaich kô-en ngaich nö ngatī inlahen ik 20 Òktopör, 1967 nö asöökiröön minë la-en hī. Ilööṙen ngaich yik Pulīs tö yik tahëng inrē òfisöör nö chuh el ök mupakö òfis ih, pön hòṅ hapönngö kūö e ngaich havanngö yik misönöri inrē.
Lūöi hata sumkam īhö öi el chēl. Ngaich unôichrit e öi söömiyö chuh Mòrisös, ngam töhayöngkaṙen hē e tö Pritēn. Sōtu pöri īhö tö yik òfisör aṅ in e öi köpsören öi misönörī. Töölöṙô ngaich īhö öi chuh Simpāpvē ngam Rōtēsiā sin tö ṙô ik hē e. Ik sā ih öi teung in e, hěng tak ök tötainy òfisör ma-asökngen ih öi vānghötröön re im panam. Ngö ṙô anga-aṅ, “Möl yī-ö röh öi hòṅ chuh hih pöi ha-ōṙiyö ngaich i Malavī ötrěhěn öi halöngtuṙen iyöng Mòrisös inrē?” Peuny ang Ën hē ò nö hāngö e. Sā töng kayööyaṙen ngaich āi. Rahëichtöre ṙen öi höng hòṅ ṙāngenre ngaich havan öi chuh Inglën. Halöngtuṙen pöri ngaich āi tö yik òfisör öi höng hěng mitööm öi höngngöh el ök mupakö òfis. Ngaich hōtu öi chuh el òfis cha im tahëng sakamö. Tayēḵ takô āi, ṙātö-ellōn re pöri tö Yāvē nö öt löktu nöt ngëichken āi. Pehtö minë töng sitih ngaich āi öi eltī Yāvē. Uṙehtöheich ṙen āi im tahëng sakamö! Pöi halöngtuṙen öi iyöng i Simpāpvē öi haroh tum sumkam. Öt vaichngö chin tö e angū-ö ṙētak. Ngönlöre ngam ṙinātö-ellōn chu in Yāvē tö ò nö anga-aṅ mahachōḵ talöökö āi.
I SIMPĀPVĒ ÖI CHUMKŪÖKEN MINË LA-EN I MALAVĪ
Kētu la-en chū-ö öich el ngam sörvis tipārtmen im mupakö òfis i Simpāpvē. In e chū-ö öich ngëichkö minë la-en i Malavī hēk Mōsāmpik inrē. Pōyen hē e nuk inkihten yik prötör sistör aṅ Malavī. Nuk ripōt sahöömtö yik sörkit ovörsīör aṅ in e, trānslētö u chū-ö. Hěng heuh chū-ö öich ngatī inlahen öich la-evṙen ik chūöltööm ngaich vī ök ripōt. Taṙēchköiny mak mat chū-ö ik sā chu vë-ekūö ök ripōt yik holmaneuk hī aṅ Malavī nö hakihtuṙen. Sön pöri cha-a nö ṙātö-ellōn re nö in Yāvē ngaich haköpngöre nö in ò. * Lökngöre ellōn chū-ö töm inlahen cha.—2 Kòr. 6:4, 5.
Pōyen yik prötör famalngöre nö chuh Mosāmpik tö kūö minë inkihten. Chumkūöṙen pöri īhö hòṅ më prötör aṅ in e hēk tö më aṅ Malavī inrē nö teungen tö minë līpöre. Pōilö yik ṙamôtö ngam ëlô Chichēva nö i Malavī. Lökten nö havëlöngö yik mö trānslēt ngam ëlô Chichēva nö i Simpāpvē. Hěng tak ök prötör tökiröng ti tumlat. Mānlö ök òfis tök patī yik translētör anga-aṅ nö in e. Ngatī inlahen minë līpöre nö vī-i nö i ëlô Chichēva.
Kaheuk samyeūheu öi halēnlö talöökö vbc yik sörkit ovörsīör aṅ Malavī, nö chuh Simpāpvē hòṅ cha nö yihtökūö nö el minë könvensön im ëlô Chichēva. Kě-ěvkūö cha-a tö minë aòtlāin (outline) minë talk, hòṅ cha yěn havan nö chuh Malavī ngaich vë-eny nang yip holmaneuk re tö nup haköp re nö el ngam könvensön. Hěng heuh inrē öi halēnlö ök iskul inyööken yik sörkit ovörsīör lamöktö Simpāpvē.
Ik Förvörī 1975 chū-ö öich chuh Mosāmpik öich chöhkö yik prötör sistör yik famalngöre nö ṙā-ang Malavī. Hang minë töng inchöngten re cha-a lamöktö el ngam söngkötön. Ngam inlēnö inrē vinīlö ngam Body of Elder, hāngö e cha-a inrē. Pōyen yik tö fömtören vinīlö nö minṙöinylen ngaich hayööken yik holmaneuk re cha-a. Tö sā cha nö kētö minkahten, holṙô re inrē nö ngëichkö ngam Tēli Tekst tö ngam Chūökamahati inrē halēnlö minë asemplī inrē. Öt patī-ivö cha-a tö tösumītö höng lēn pöri cha-a. Ōt minë tipātmen tö halēnlöng hē minë könvensön tö sē maha-et, kamtöl nyā-aṅkūö hēk nup tö sā u inrē. Meuk minë tī Yāvē chū-ö nö hakôlò cha. Öt heuveū-eu ṙô chin vë-eny ṙôken ṙanamlōn re öich meuk inlahen cha.
Im ranehtökūö ngam 1980, kētu la-en ngaich ngam mupākö òfis i Sampiā nö ngëichkö minë la-en yik aṅ Malavī. Höng köp pöri chū-ö öich vë-elkui yik prötör sistör aṅ Malavī. Ngatī inrē yik tahëng prötör sistör. Ngaich chū-ö hē e öich vīlöng öich hol ngam mupākö kömitī. Lökten öich meukkūö yip prötör lamöktö el ngam Vörl
Hetkôtör hēk tö yip lamöktö Malavī, Sampiā hēk Saòt Afrikā inrē prötör. Örheūheu īhö öi kakkö nup tö mihôiṅ nö inlahen tī ih öi hayööken yip holmaneuk re i Malavī?Unôichngöre pöri ngaich nö kūöṅnngöre minë inkihten yik prötör i Malavī. Yik famalngöre sin töm panam, havan ngaich cha-a. Halöngtuṙen ngaich cha-a nö havantö inlahen re nö in minë la-en re. Ik 1991 ngaich yik aṅ Mòsampik nö havantö inlahen re nö in minë la-en ngam tēv. Höng hěng pöri ngam afēkö ih, ‘Ihē öi vö min ngatī inlahen i Malavī?’
HAVAN ÖI CHUH MALAVĪ
Havantö inlahen re ngaich më Vamënyen Yāvē nö in minë la-en re pön halöngtuṙen ngaich cha-a nö löktö kūö ik 1993. Hěng tak ök misnörī prötör tö ngö ṙô nö in chu, “Ngaich min më-eṅ röh havan öm chuh Malavī?” Ngaich chū-ö hē e öich 59 samyeūheu ṙēḵti. Lökten öich ngö ṙô, “Ötrěhěn öich kô chuh in e pöich ngaich ṙēḵtivö.” Im sakamö pöri öich teūngen tö ngam feks lamöktö im Yōm La-en ngam invëken āi öi havan chuh Malavī.
Öt lööṙen pöri ngam inlahen āi öi ṙāngen Simpāpvē. Pöi kuchīken öi in e la-evṙen, pōyen inrē yik hol āi töm rô-òten āi la-evṙen. Ngö ṙô inrē ngam Yōm La-en tö āi, mihôiṅ nan höngngöh i Simpāpvē yěn lōnu. Hökngen re pöri āi öi hachō-o talöökö tö Yāvē. Ngö lōn āi, ngatī nak inrē hē e nā Aprāham nöng hang tinöölô re tö Yāvē, ngaich ṙāngö ök kamngö chūök re pòrô nö köinyö ṙēḵti.—Ran. 12:1-5.
Hang ngam tinöölô re ngaich āi tö ngam Söngkötön Yāvē, ngaich havan öi chuh Malavī ik 1 Förvörī 1995. Hěngren ngam sakāmö taneūngö āi tö ngam raneh van āi öi yih i Malavī urěhěkūö tö 28 samyeūheu rô-angen. Vīlöng ngaich ngam Mupākö Kömitī, chū-ö ngaich töng hěng tak prötör. Ilööṙen ngaich āi öi havanlö inlahen minë la-en ngam Tēv Yāvē.
HAKÖLÖNGṘÔ TÖ YĀVĒ
Veūtö sanīöpö ngam la-en nö i Malavī pön hakôlöngṙô tö Yāvē! Höng 30,000 sin yik pöplisör ik 1993 ngaich sīöplöre cha-a ik 1998 nö 42,000 iṙôken. * Lökten ngam Yōm La-en nö halöngtö minānlö ök tufömngöre mupākö òfis. Havaha ngaich ök tumlat tö 30-Ekör (12 hektör) ṙôkti nö i Lilôngvē. Ngaich töölô chū-ö öich holṙen ngam mamānö kömitī.
Unôichrit inlahen ngam mupākö òfis nö keuheūten vinī-i, yih ang prötör Kāi Pīös ngam hol më Yōm La-en ik Mē 2001. Ngaich kētö ngam minkahten anga-aṅ ṙinòngnyö kūö ngam òfis. Pōyen tö-tö 2,000 ṙôken hē e yik yamihtökūö, pōyen yik in cha tö marô-òten tö-tö 40 samyeūheu nö löklōn Yāvē. Tö hakihtuṙen cha-a inrē ik sā ngam la-en hē e nö asökiröön nö im panam. Iyāich cha-a tö rupīö kôlò pöri tö minë inkòlô aṅ im Tēv! Ngön ngam innôlö cha nö in Yāvē. Ṙamlōn cha-a nö meuk ngam tufömngöre Pētěl. Tikökṙô re cha-a tö minë kingtöm sông nö sā inlahen ṙô më aṅ afrika. Pōitô minë tinköökö cha nö hāngöṙô. Tö möl chū-ö öich meuk tö ngatī. Kô-en yip mahaköpngöre nö in Yāvē pòrô nö el kanihngen inrē, ötlöktu anga-aṅ nö öt kě-ěkūö cha tö inkòlô.
Unôichrit minānlö ngam mupākö òfis, mānlöngö hēk nuk Patī Pūlngö. Teūngen chū-ö inrē tö ṙētak re öich kētö minkahten hē ṙinòngnyö kūö minë tufömngöre Patī Pūlngö. Yöölen më prötör i Malavī tö ngam töhalēnlöng tö ngam Söngkötön inlahen minānlö Patī Pūlngö in minë kamngö töt pōi rupīö. Urěh sin yik prötör nö el nuk Sanrā yěn mīting nuk tö vī-i nö löktö in nuk chōn Yukleptis. Vī īta (bricks) pöri ngaich cha-a ngaich mānlö nuk tövi Patī Pūlngö. Höng köp pöri nöng bench nuk chūök cha nö ūichhaka, pön pōi chūök nyin cha-a yěn el bench!
Ṙamlōn chū-ö öich meuk yip ṙālö kamëtöre nö löklōn ngam Tēv. Ilöö hang nup inlēnö re inrē cha-a kahëtö ngam söngkön. Lökten nö mihôiṅ nö kētu la-en nö el Pētěl hēk el minë māṅ inrē. Ōt yik prötör tö vīlöngö nö sörkit ovörsīör yik tö yöölen tī tö minë māṅ. Ōt yik in cha töngaich nö pīhövö yik tö töölô tö yik mak alaha re hēk aṅ patī re inrē nö kiröngnyö ngam mikūönö re. Hö-ö pöri cha-a pön hòṅ tānyö minë la-en ngam Tēv, lökten nö sōḵ nö kūönuvö.
ṘAMLŌN CHŪ-Ö TÖ MINË ATÖLLÖ RE
Unôichrit inlahen āi öi 52 samyeūheu rô-òten öi i Afrikā. Vāhavö ngaich chū-ö. Lökten ngam mupākö òfis nö hatön kūö ngam Yōm La-en tö āi yěi mihôiṅ öi havan chuh Pritēn. Halöngtuṙen ngaich āi. Haṙivlōn āi ik sā re öi ṙāngen yik holmaneuk re i Afrika. Rö-ö pön chumkūöṙen më holamaneuk āi i Pritēn nö ngëichken āi.
Hö-ö chin fēḵ unôich töm atöllö re, öich halöngten Yāvē nö hachōḵ talöökö chu. Yēḵ chu öre höng i mikah re öich atöllö minë la-en ing panam sön chū-ö öich öt sā ṙanamlōn re töngamuh. Akahakūö ang Yāvē töp töhòṅ lahök chu talöökö ngaich ‘hachōkūö chu’ anga-aṅ tö e.’ (Inch. 3:5. 6) Ik ranehtö inlahen chu sin öich harūnöre la-evṙen el ök kömpönī tökiröng, ṙamlōn chū-ö. Mööḵlö ṙanamlōn pöri chū-ö hēk öich la-evṙen el ngam Söngkötön Yāvē! Pöich örheūheu öich teūngen tö inkôlò re!
^ Vënyu inlahen yin më prötör sistör aṅ Malavī nö imat ngam 1999 Iyörpuk më Vamënyen Yāvē im pěch 148-223.
^ Ngaich yin töngamuh më pöplisör i Malavī nö 1,00,000 ṙôken.