1-2. Sitih inlahen aich më Kristīön nö sā inlahen ngam patī tö tafūöl anāi tumkölchap? (1 Kòrin 15:58)

 IK SAMYEŪHEU 1978 i Chapān ngam panam Tokyō nö vī ök tö tafūöl anāi tumkölchap patī. Örheūheu yanīhi ngam kumyeūnö nö in e, lökten yik tarik nö ngölōn ‘sitih inlahen öng vö min ngih tö ngatī rò-òlòng patī nö öt fukngö?’ Asuh öp löktö nganöönö ngam patī? Ngam inlahen tī yip vamī ngam tisa-ën tī yip inchinīör nö vī-i e. Ngatī vinī-i tisa-ën angū-ö hòṅ e nö ngön, hēk yapūta inrē, hòn öt lökngöre tö kūö kumyeūnö. Ngatī inlahen yin më Kristīön nö sā ṙôlòng ngih patī, nö sitih inlahen?

² Hòṅ ṙāpöre ön ngòh Kristīön nö örheūheu, hòṅ hō-en nup inlēnöre inrē. Yěn ōt minë inlahen hī hang minë chööngö Yāvē hēk minë tinöölöṙô hī inrē lök in ngam talöökö kuilōn ò ngaich hòṅ hāngö u ayī-ö, kēken u inrē. (Vë-evkūö 1 Kòrin 15:58.) Hòṅ iṙūöhen ayī-ö öi hòṅ hang minë chööngö, hòṅ hīnöre inrē. Hòṅ īnu inrē ayī-ö tö ngam ṙanëmen, tö ngö manah angū-ö tö hī yěi kētu inlēnö ngaich hòṅ hō-en minë inlēnöre ayī-ö. (Yāk. 3:17) Yēḵ ngòh Kristīön nö hō-en nup tö ngatī inlēnö ngaich öthō min anga-aṅ nöng lök nup lōnre, öt ngölōn inrē min anga-aṅ tö nup la-enre nö ṙòkhöre nö löng. In ngih ātiköl in min öi mikahtökūöre tö nup kamngö chūökre öi ṙāpöre, ngëichkö minë tö taneūi inlahen tī ngam Sī-ö inrē min ayī-ö nö hakūönngö ngam kuilōn hī öi haköpngöre in Yāvē.

3. Asuh nup i chööngö Yāvē tö vënyu im Inlahen 15:28, 29?

³ Höng Yāvē an tö mihôiṅ nö vī chööngö, kēten u inrē nö in hī. (Isa. 33:22) Tö sā ngih inchōḵ elmat, inlahen yik yōm la-en ik raneh  senchurī nö vë-eny nuk tö lūöi chūök yik Kristīön nö hòṅ haköpngöre: (1) hòṅ ṙūöhöngre cha-a tö ngam vinë-ekūö insātēv ngaich höng ha-öinyö Yāvē, (2) pōiṙāi mat tö ngam mahām, hēk (3) hòṅ hō-en minë inchöngtenre inrē aṅmat Paipöl. (Vë-evkūö Inlahen 15:28, 29.) Sitih inlahen aich mihôiṅ më Kristīön töngamuh nö hāngö u?

4. Sitih inlahen öi mihôiṅ hameuktöre höng ha-öinyö Yāvē? (Inmeukhömat 4:11)

⁴ Ṙūöhöngre in ayī-ö töm vinë-ekūö insātēv, höng ha-öinyö Yāvē pöri. Tölṙô yik Israel misī ang Yāvē nöng ha-öinyö ò. (Chöö. 5:6-10) Ngatī ṙô inrē ang Yēsū ik sā ò nö kalaha tö ngam Sī-ö, nö tölṙô hī öi höng ha-öinyö Yāvē. (Mët. 4:8-10) Lökten in öt vë-ekūö minë insā. Öt ha-öiny yip tarik inrē, pòrô nö mahaköptö tinlööken, mā mahayöng ikūö ngih panam, tö akahka nö nyamamtô hēk filim istar inrē. Höng Yāvē an tökô-en Tēv, anga-aṅ inrē tö hòṅ ha-öinyö tö hī, ‘pò ò nö vamī-il në taṙòkhöre.’—Vë-evkūö Inmeukhömat 4:11.

5. Kūöyòh öi hòṅ pōiṙāi mat tö ngam nômö hēk töm mahām?

⁵ Pōiṙāi mat töm nômö hēk mahām, sā vinënyö e nö im chööngö Yāvē. Kūöyòh? Pòn minkahngö ngam nômö ngam mahām tö ṙô Yāvē, töhěng inrē angū-ö nö inlōntö hī nö ṙamā-ang in ò. (Lēv. 17:14) Ik sā Yāvē nö tölṙô yik tarik nö kāḵ alaha töṙeūla, ngaich kētö chööngö anga-aṅ nö in cha nö un kāḵ ngam mahām. (Ran. 9:4) Ngatī ṙô inrē anga-aṅ nö havannyö ngam chööngö nö in yik aṅ Israel nö löktö in Môsös. (Lēv. 17:10) Kētö ngih chööngö inrē anga-aṅ nö in yik yōm la-en ik raneh senchurī Kristīön nö ‘ṙūöhöngre . . . tö ngam mahām.’ (Inl. 15:28, 29) Lökten yěi kēḵ fëslare töngamuh öi i alaha ngam linë-enö ngaich hang ngih chööngö ayī-ö. b

6. Asuh öp inlahen hī yěi hang minë töhet inchöngtenre tö Yāvē?

⁶ Öt ṙāngenre in hang minë töhet inchöngtenre tö Yāvē. (Hep. 13:4) Töölô in tö Pôl öi “kumpahngö” nup tūmö alahare. Tö ngö manah angū-ö tö hī öi hòṅ kē-ělkūö alahare öi hòṅ ṙāngen nup tötlöng mufē elkuilōnre, ngaich hòṅ kavalngen u öi ṙā-ang in re. Hö-ö in ngëichkö nup tötlöng hēk kēken nup la-en tö tī-iv min tö hī öi fukta im tötlöök. (Kòl. 3:5; Yōp 31:1) Lökten yěn yih nup tötlöng mufē nö elkuilōn hī, ngaich hòṅ ilööṙen ayī-ö kavalngen u hēk yěi töölô öi kēken nup tötlöök la-en ngaich hòṅ sō-en u ayī-ö. Pöi öt lōnu min tö ngam innôlöre in Yāvē nö pasū.

7. Hòṅ asuh öp inlahen hī, ngaich kūöyòh?

⁷ Lōnu ang Yāvē tö hī öi ‘holtö ellōnre öi hang minë chööngö.’ (Rōm. 6:17) Yanöölen hī an yěi hang minë chööngö ò, ötkô ayī-ö öi harīkngen minë chööngö ò öi asā nup kuilōnre. (Isa. 48:17, 18; 1 Kòr. 6:9, 10) Pön nup tinölô hī tö ò ngaich ngatī inlahen ayī-ö öi ma-ainyre kēken u, ngatī inlahen ayī-ö öi haṙamlōn ò. Sā ṙô ngam kamūich ngam Salmai 119 inrē öi ngö ṙô, “Harôntö ellōn re chin öich hateung në chööngö Meh: örheūheu, söl ip manā-aṅ.” (Sal. 119:112) Ma-ainyre pöri ngam Sī-ö nö hakūönngö e angū-ö kuilōn hī. Asuh nup rih tī ò nö hakūönngen e?

8. Sitih inlahen ang ngam Sī-ö nö ma-ainyre nö hakūönngö ngam elkuilōn hī?

⁸ Ötlinëken. Pōyen nup tī ngam Sī-ö nö hakūönngö ngam elkuilōn hī nö kētö ötlinëken hī. Hēṙu in ṙung öi fōho, hēk timlöng alaha inrē öi ui hang minë chööngö Yāvē. Höngöre inrē anga-aṅ nö chöh öp “kahā-angre,” nö hòṅ tiṙōlngö ngam innôlö hī öi in Yāvē. (1 Pīt. 5:8) Ngatī inlahen yik raneh senchurī Kristīön nö fōho, ötlēkaṙen hēk fëliyö yik rīkre kūö cha nö örheūheu nö hang chööngö Yāvē. (Inl. 5:27, 28,  40; 7:54-60) Ngatī inlahen ngam Sī-ö töngamuh nö ötlēken më tarik ngam Tēv. Kôta mat ayī-ö öi meuk inlahen yip holmaneukre aṅ Rūs hēk inup tahëng panam inrē. Öt īnu cha-a tö miṙēḵlōn re nö hakihten më holmaneuk hī. Yěi meuk inlahen më tö keuheūtngöre chūök prötör sistör nö la-al minë ötlinëkenre.

9. Sitih inlahen öi hòṅ höngöre tö minë töt meukö ötlinëkenre? Kētö inchōḵ elmat hī.

⁹ Minë töt meūkö ötlinëken. Löktö lākūö tī an ngam Sī-ö nö ötlēken hī hēngöre löktö in minë heuneū-en tī re inrē nö halō-ongkūö hī. (Efi. 6:11) Töi chumkūöṙen ngëichkö ngih inchōḵ elmat inlahen prötör Pôp. Kēhötvö anga-aṅ nö el aṅspu, pön hòṅ òpörēsönö. Urěhngöre ṙô anga-aṅ nö vë-eny nang yik tòktör tö inlahen re nö un kēhötvö mahām. Ngaich hōḵen ngam fësla ò ök tòktör mö òpörēsönö ò. Ngaich ik sā yik aṅ patī prötör Pôp pöri nö kiröönngöre nö chuh patī ik hatöm urēhěkūö ngam òpörēsön ò, ngaich chuh in ò ök töhěngtak tòktör (anesthesiologist). Ngöṙô anga-aṅ nö in prötör Pôp, öthō man min chaphötvö mahām yěm òpörēsönö, höng in re tī pöri īhö töm mahām, pöm pi-a min öm hòṅ lōnu. Ngölōn ngam tòktör tö yip aṅ patī prötör Pôp min yěn hö-övö, ngaich örhō min anga-aṅ nö öt harīngö ngam kuilōnre. Sön pöri ngam fësla prötör Pôp nö köp. Halööknyö ṙô re anga-aṅ nö im tòktör töre nö öt halöngngenre nö kēhötvö mahām.

10. Sitih inlahen ön minë mufē ngih panam nö sā ṙēngen tinngöp? (1 Kòrin 3:19, 20)

¹⁰ Mufē yip aṅkūö ngih panam. Yē hī min öi sā mufē yip tarik aṅkūö ngih panam, ngaich mihôiṅ min öi marôvat tö Yāvē hēk öt chumkūöṙen inrē tö minë tölöök chööngö ò. (Vë-evkūö 1 Kòrin 3:19, 20.) Ngam “Mikah ngih panam” tö ngö manah nö pōyen yip tarik tö ngö mufē töre nöng hòṅ hateungngö nup kuilōnre. Ngatī mufē yik tarik misī aṅ Pörkamöm hēk Taitiriā. Töng ha-ehëten ngam vinë-ekūö insātēv hēk kinëken minë tötlöng la-en nö in e. Ngaich ōt yik Kristīön tö lökngöre tö minë mufē cha hēk lōmngö inrē nö in minë tötlöng la-en. Lökten ang Yēsū nö kētö inlēnö yik aṅ elngam māṅ. (Inm. 2:14, 20) Ngatī in ayī-ö inrē töngamuh öi mihôiṅ timlöng alaha öi hōtu sā mufē ngih panam. Mihôiṅ min nö ngöṙô yip aṅ minë mikūönö hēk mikahkūö hī inrē, höng yahlö inlahen yin kòl öi hang minë chöngö, yěn töng öt uroh anū-ö. Tö sā cha mihôiṅ nö ngöṙô, ‘Asūp vanāichö hī yěi hateungngö nup kuilōnre? Ngaich ön ngih panam töngamuh nö kū-ö urěh ngaich römöng ṙātö-ellōnre më-eṅ öm i ṙô ngam Paipöl.’

11. Asuh öp min töt inlahen hī yěi haköpöre?

¹¹ Lohten min öi hēṙu ngölōn tö minë tökētu inlēnö lamöktö in Yāvē, nö öt fūra inlahen. Ngaich lohten min öi fēkö inlahenre öi hòṅ “havāngngöre röön tö nup tö kūchi” hēk vī nup tahëng chööngöre inrē. (1 Kòr. 4:6) Ngatī inlahen vanāichö yik yōmkūö tinlööken i nuk ṙētak Yēsū. Kētu minë chööngö lamöktö in Môsös ngaich vī nup chööngöre hēk cha-a. Ngatī inlahen cha-a nöng sā ṙēngen mahakeunlö tölangan kum yip yāich tarik. (Mët. 23:4) Löktö im Paipöl hēk töm söngkötön re tī pöri ang Yāvē nö lööngö tī nö kētö minë inlēnö hī. Mihôiṅ ayī-ö öi öt vī nup tahëng chööngö. (Inch. 3:5-7) Lökten ayī-ö yěi hòṅ kahngenre kē nup fësla re, ngaich nup tö kūichi imat ngam Paipöl, ui vangngöröön re tö u öi vī nup chööngö re.

12. Sitih inlahen tī öng ngam Sī-ö nö halō-ongkūö hī nö löktö in minë ‘ṙô tö vīka’?

¹² Nup ṙô inlō-ongkūö. Halō-ongkūö hī an ngam Sī-ö hēk vīlö nup kumnyah nö löktö in nup ‘ṙô inlō-ongkūö’ hēk ‘tötöl ṙô ngih panam’ inrē. (Kòl. 2:8) Anū-ö në tingngöp tī ò ik raneh senchurī. Ōt nup ṙô inlō-ongkūö, minë mufē yip tarik ikūö ngih panam, minë haköptö më Yahūti töt lamökngörit in ngam töhet līpöre hēk hòṅ hang minë inköphöti lamökngörit in minë chööngö Môsös më Kristīön. Anū-ö në inlō-ongkūö, lökten cha-a nö öt chuh in Yāvē nö kē minë tökô-en mikah pön höng chuh in yip tarik. Ngatī inlahen yin më mahayöng töngamuh nö ṙūöhöl alaha minë ṙô tö minyòny hēk minë  töt kô-en inrē, lökten ngam Sī-ö nö löktö in minë, sōsöl mitiā, TV hēk minë niūs inrē nö keuheutngöre chūök nö ikūö ngih panam. Kôta mat in öi meuk minë inlahen ik sā hī el ṙētak ngam tö lëlngökūö invah COVID-19. c Yip tö chumkūöṙen min tö minë ṙô inlō-ongkūö, höng pōyen min minë pirutkö cha. Öt ngatī inlahen pöri më Vamënyen Yāvē, pò cha nö chumkūöṙen nö hang minë inlēnö lamöktö in ngam söngkötön.—Mët. 24:45.

13. Kūö yòh öi hòṅ chumkūöṙen hôiṅ öt lōmngö?

¹³ Ṙô mahalō-ongkūö. Hòṅ chumkūöṙen in tö ‘nup ṙô tötṙanāngen.’ (Filip. 1:9, 10) Yěi chumkūöṙen min tö nup tötlöök ṙô ngaich öt ṙētakvö min hang nup tölöök ṙô. Hēḵ yěi yahlö mufē min im nyinā-avkūö, inôkö, inṙamlōn hēk töm la-enre inrē ngaich mihôiṅ min öi lōmngö tö kūö u. (Lūk. 21:34, 35) Kaheuk sakāmö in ṙung öi hang inlahen minë niūs yip mā mahayöng, inlahen yip tumṙōl hēk mi-istraëk inrē. Hòṅ chumkūöṙen ayī-ö tö u hôiṅ öt lōmngö, pön mihôiṅ min ngam ellōn hī nö kē lā-a öp tahëng mahayöng. Köplōn tö minë kahakkö hī taheui nö tinngöp tī ngam Sī-ö anū-ö, pön hòṅ hakūönngö ngam ellōn hī anga-aṅ öi lööngö la-en. Töi mikahtökūöre ngaich tö inlahenre mihôiṅ öi la-al minë tinngöp tī ngam Sī-ö, ngaich haköpngöre inrē.

14. Asuh öp mihôiṅ mahayööken hī öi köp lā in Yāvē?

¹⁴ Fēkö inlahenre öm kētöre hēk vōkö. Ṙën öm kētöre in u, pöm hòṅ kē lā-a Yāvē. Fēkö öp ṙô man tö tī-iv tö meh öm ṙatö-ellōnre tö nup haköpre nö anū-ö kanô-en. Kē ngam tölöng më-eṅ mikah inlahen Yāvē, mikahtökūöre tö ò ngaich milēḵṙen tö ò. Hangenlōn ngaich më-eṅ tö ò öm sā inlahen öp inyööngö kikōnyö. Sīöplöre ngaich ngam ṙinatö-ellōn meh nö in ò, halööktitre inrē më-eṅ. Ṙāngenre më-eṅ tö nup la-en sin-òkkūö Yāvē ngaich la-evṙen tö nup ööilōn ò. Höhlö ngaich më-eṅ ik sā Yāvē nö aṙēlen meh. (Sal. 32:1, 2) Chuh el mīting ngaich më-eṅ, ngaich vë-eny nup haköpre öm in yip tahëng tö nup tövai ṙô ngam Paipöl. Kētöre ngaich më-eṅ öm vōkö. Lök im talöökö kamū-ö tö im nômö ngaich më-eṅ, ngaich iṙūöhen öm lök in e.—Mët. 7:13, 14.

15. Kūöyòh öi hòṅ haköp hēk fēkö minë haköpre inrē?

 ¹⁵ Haköp ngam Ṙô ngam Tēv ngaich fēken u. Yěn ngönö ṙěh ngam chōn ngaich köp min anga-aṅ nö sökhak. Ngatī ngam ṙinatö-ellōn hī yěn ngön nö im Tēv ngaich mihôiṅ min ayī-ö köp. Asā sanīöpö ngam chōn, ngatī ṙū-u ngam ṙěh ò nö kiröngnyöre. Yēḵ hī öi haköp ngam Ṙô ngam Tēv, fēken u inrē ngaich hēk nö ṙūöhölre ngam ṙinatö-ellōn hī. Ngönlöre ngam ṙinatö-ellōn hī nö in minë tö vënyu talöökö hī töm Tēv nö yanöölen hī anū-ö. (Kòl. 2:6, 7) Fēkö inlahen tī Yāvē nö in yik tarikre nö sitih inlahen anga-aṅ nö halēnö cha, hachōkūö cha, hēk laklen cha inrē ngaich asuh öp yanöölen cha nö löktö in e. Tö sā inlahen ök ma-ahānga tö hameuktu el heūvö Isikiěl nö kalah rôtòng ök töhet chūök anga-aṅ, ngaich chumkūöṙen ang Isikiěl nö hatīön tī ò. Ngön ngam ṙinatö-ellōn Isikiěl nö löktö in ngam tömeūkö. Haköplu ayī-ö in e öi hòṅ sitih inlahen öi ha-etlö ngam nöönyö Yāvē öi lök in minë inchöngtenre tö ò. d (Isi. 40:1-4; 43:10-12) Yěi haköp minë tö aṙū-utī ṙô ngam Paipöl hēk fēken u inrē, ngaich mihôiṅ min ayī-ö yöölen.

16. Sitih inlahen ngam tö köp elkuilōn prötör Pôp nö laklen ò? (Salmai 112:7)

¹⁶ Hangönlö ngam ellōnre ngaich haköpngöre. Ik sā Rācha Tavit nö ngö ṙô: “Ō Tēv [Yāvē], köp ön ngih ellōn chu.” Tö ngö manah ngam ṙô lohten ik hē e tö ngam hanangenlōn ò tö Yāvē nö öt kūönngöre min angū-ö. (Sal. 57:7) Mihôiṅ ngam ellōn hī inrē nö köp hēk mihôiṅ inrē öi ṙatö-ellōnre in Yāvē. (Vë-evkūö Salmai 112:7.) Töi ngëichkö ngam inchōḵ elmat prötör Pôp Hēk. Ik sā ök tòktör nö vë-eny nang ò tö cha nö hòṅ in re tī tö ngam mahām im ṙētak ngam òpörēsön ò, pön lohten cha-a nö hòṅ lōnu min tö e, ngaich sitih inlahen anga-aṅ. Ilööṙen anga-aṅ nö ngö ṙô nö in ök tòktör yěi hòṅ kēhöt mahām chu, ngaich kiröönngöre min chū-ö. Unôichngöre ang prötör Pôp nö ngö ṙô, “Öt kintöngulōn chū-ö im fëslare. Pòrô öp töng yòh inlahen chu öre, öt fēken u chū-ö.”

17. Asuh öp haköplö hī im inchōḵ elmat prötör Pôp? (Ngëichkö ngam nyat.)

¹⁷ Ṙën ang prötör Pôp nö haköpngöre, pön urěhngöre anga-aṅ nö fēkö ngam katöllöre ik sā ò nö chuh el aṅspu. Sitih inlahen anga-aṅ nö ngatī? Ngam raneh, hòṅ haṙamlōn Yāvē anga-aṅ. Innëtö, haköp nup miröökö aṅmat ngam Paipöl  hēk nup tö katānö līpöre anga-aṅ nup vamënyö ngam mahām nö töhet. Linūöyö, ṙatö-ellōnre anga-aṅ tö minë inlēnö aṅ in Yāvē nöng rö-ö min nö yöölen tī tö ò ing töngamuh, pön ip yamih ṙētak inrē. Lökten pòrô öp töng yòh kanihngen lamākūö hī, sön öi mihôiṅ haköpngöre.

18. Asūp haköplö hī in ngam inlahen Parök nö ṙatö-ellōnre nö in Yāvē? (Ngëichköm nyat lama-uk.)

¹⁸ Ṙatö-ellōnre in Yāvē. Fēkö inlahen Parök ik sā ò nö ṙatö-ellōnre nö in Yāvē hēk hang minë inchöngtenre inrē tö ò ngaich teūngen anga-aṅ tö minhôiyöre. Öt lēntöhëichṙen yik Israel nö kiyung öt rēhěn cha-a nö īnu tö lanakre hēk aṅtīre inrē. Sön pöri ang Yāvē nö hōten cha nö la-al Sīsēra öp yōm kumyung aṅ kanā-an. Pōyen nuk chehetī yik la-al cha nö kiyung, īnu inrē cha-a tö tö machūötör ṙòng inröl kumyung. (Kam. 5:8) Tölṙô Parök ngaich ök pròfět kikānö ang Tipōra nö peūtöre nö ṙa-ang kui ap rung nö la-al Sisēra. Akahakūö ang Parök tö më la-alre nö pōyen aṅ in tö inröl kumyung, veut alaha kò-òren inrē nö kiyūngö cha. Lökten min nö kihngen cha-a nö la-al cha. Sön pöri anga-aṅ nö hang chööngö. (Kam. 4:1-7, 10, 13-16) Ngatī inlahen ayī-ö yěi ṙātö-ellōnre öi in Yāvē hēk hang minë inlēnö lamöktö elngam söngkötön ngaich ngatī tī min ang Yāvē nö kētö minhòyö hī.—Chöö. 31:6.

19. Kūöyòh öm më-eṅ hòṅ haköpngöre?

¹⁹ Hanöng saha hī aṅ ikūö ngih panam, hòṅ iṙūöhen ayī-ö haköpngöre. (1 Tim. 6:11, 12; 2 Pīt. 3:17) Lökten pòrô öi ötlēkaṙen, ötlēka elnang tö ngih panam, chökhuṙô hēk halō-ongkūö hī inrē nö löktö inup ṙôre, töi ui hanlöinyken. (Efi. 4:14) Haköpngöre pöri öi örheūheu hang chööngö Yāvē ngaich ha-öinyö ò. Hīnöre inrē min öi hayaichngöre inup töng sitih. Ip yamih ātiköl in min öi mikahtökūöre tö inlahen Yāvē nā Yēsū nö sitih inlahen cha-a nö tövai nö inchōḵ elmat nö i alaha e.