1. Sā ṙô ngam tö kūichi im Salmai 18:46 asūp ṙô Tāvit nö kaheuk ngam tö-aṅ Tēv?

 EL NGIH ṙētak in töngamuh chūök hī la-al minë tö faltöre yanīhi kanihngen. Mihôiṅ inrē nöng hěng löh ngam tinrīken hī nö harīkngöre tö kūö e. Löktö yih taneūngen pöri ayī-ö mihôiṅ tö inyööken re? Höng hayönglen re ayī-ö in Yāvē. In ök urěh ātiköl in vahë haköp inlahen Yāvē nö tö-aṅ nö Tēv hēk örheūheu inrē anga-aṅ nö hīnöre nö hayööken hī. Yěi meūkö Yāvē nö in hī hēk hayööken hī inrē, ngaich löktö in e ngam ṙinātö-ellōn hī nö ṙūöhlöre tö ò nö kô-en nö “tö-aṅ nö Tēv.” (Vë-evkūö Salmai 18:46.) Ngöṙô ang Tāvit inrē nö in ngih miröökö tö Yāvē nö töngëḵ “ihong” chūök innyatlö. Kūö yòh pöri ang Tāvit nö kaheukö Yāvē nö ihöng yěn tö-aṅ Tēv anga-aṅ?

2. Asuh öp min kahakka hī in ngih ātiköl?

² Mikahtökūö re in min in ngih ātiköl tö Yāvē nö kūö yòh nö kaheukö nö ihong hēk asuh öp haköplö hī in e. Mikahtökūöre inrē min ayī-ö tö hī sitih inlahen vī-i Yāvē nö ihong chūök innyatlö re. Im manā-aṅ min ayī-ö ngëicha öi sitih inlahen mihôiṅ asīnken Yāvē.

KŪÖ YÒH ANG YĀVĒ NÖ KAHEUKÖ NÖ IHONG?

3. Kūö yòh öng ngam Paipöl nö kaheukö Yāvē nö “ihong”? (Ngëichkö ngam nyat.)

³ Ṙën ang Yāvē nö kaheukö nö “ihong” tö ngam Paipöl, pò hī hōtu öi mikahtökūöre tö ò. Vënyu inlahen yik tarik ngam Tēv misī yēḵ cha nö ha-öinyö ò ngaich kaheukö ò cha-a nö töt insā-av nö ihong chūök innyatlö. In ngam I.Chööngö 32:4 ngam raneh kinheukö Yāvē nö ihong. Im ṙô Hëna inrē nö vë-ekūötēv nö ngöṙô “Öt rēhĕn ihong tö sā ngam Tēv hī.” (1 Sa. 2:2) Kaheukö Yāvē inrē ang Hapakūk nö “ihong.” (Hap. 1:12) Ngöṙô inrē öp kamūich ngam Salmai tö 73, ‘tö ngam Tēv nö ihong nö mahangönkö ngam ellōn chu.’ (Sal. 73:26) Kaheukö re inrē ang Yāvē nö ihong. (Isa. 44:8) Ta-a chěi töi chumkūöṙen tö nup tö lūöi tövai tinrīken Yāvē ngam lökten ò nö kaheukö nö ihong hēk sitih inlahen inrē ayī-ö vī-i ò nö ‘ihong chūök innyatlö re.’—Chöö. 32:31.

4. Sitih inlahen ang Yāvē nö kētö innyatlö hī? (Salmai 94:22)

 ⁴ Kamëtö innyatlö hī an Yāvē. Sā ṙēngen öp tarik mahanyatlöre nö in öp töngëḵ ihong hēk yòkhöt inrē el öp kinlūhu nö laklöre töm chanôchö, ngatī inlahen ang Yāvē nö chūök innyatlö hī el ṙētak minë kanihngen, laklen hī anga-aṅ tö u. (Vë-evkūö Salmai 94:22.) Sōten ngam innôlö hī anga-aṅ öi in ò nö pasū hēk sōten hī inrē anga-aṅ pala-aiṙen tö kūö minë yamih kanihngen. Kētö ṙinātö-ellōn hī anga-aṅ töngamuh tö minë kanihngen min nö öt köpsören. Rö-ö nöng angū-ö, pön kilēḵngôre anga-aṅ tö ò min nö ha-etngö nup taṙòkhöre nup tö tī-iv tö hī haṙivlōn hēk ngam lanāmö elkuilōn hī inrē tö hö-ö.—Isi. 34:25, 26.

5. Sitih inlahen mihôiṅ ang Yāvē nö chūök innyatlö hī?

⁵ Ngam vinë-ekūötēv ön inrē töhěng inlahen hī yěi hòṅ vī-i Yāvē nö ihong chūök innyatlö hī. Yē hī öi vë-ekūötēv ngaich teūngen ayī-ö tö ngam ‘lanāmö ngam Tēv’ ngam löktö ngam ellōn hī hēk elkuilōn hī nö laklöng. (Filip. 4:6, 7) Töi ngëichkö ngih inchōḵ elmat inlahen prötör Ārtöm, el chēl anga-aṅ tö kūö ò nö ṙamātö-ellōnre nö in ngam Tēv. Hěngtak öp òfisör tö ṙōlvan nö hatön kūö ò, pinhë-elkūö ò anga-aṅ hēk ötlēken ò inrē. Ngöṙô ngam prötör nö vë-eny, “Yěn havëten chu ṙung ngam òfisör ngaich hēṙu chū-ö öich yihi pinrūtölōn. Havëkö kūö Yāvē pöri chū-ö nö kētö ngam lanāmö elkuilōn chu hēk hayööken chu inrē löngö mufē. Pòrô ngam òfisör nö hòṅ ma-ainyre nö hatön kūö chu öt ṙāngen re pöri chū-ö. Akahaiṙen chū-ö tö Yāvē nö sā inlahen öp tananglö nö söktöhëich nö laklen chu.”

6. Kūö yòh öi mihôiṅ ṙātö-ellōnre in Yāvē? (Isayā 26:3, 4)

⁶ Chūök ṙinātö-ellōn an Yāvē. Sā inlahen ngam ihong nö örheūheu nö köp nö im chūök re, ngatī ṙēngen ang Yāvē nö örheūheu nö holre hī, nö öt ṙāngen hī. Vënyu angū-ö nö im Paipöl “ngam Mā Tēv Yāvē nö ihong töt chanūhuvṙen,” lökten ayī-ö mihôiṅ hayönglen re in ò. (Vë-evkūö Isayā 26:3, 4.) Tēv tö-aṅ an Yāvē. Lökten ayī-ö mihôiṅ öi ṙātö-ellōnre tö minë kinlēḵngô ò nö öthō nö öt teung, hang ṙô hī yěi vë-ekūötēv hēḵ laklen hī inrē el ṙētak minë kanihngen. Lökten ayī-ö mihôiṅ öi ṙātö-ellōnre in Yāvē, pò yip tö köp min nö in ò ngatī inlahen inrē min anga-aṅ nö köp nö in cha. (2 Sa. 22:26) Nuk inlahen tī hī im linöklōn ò, öt vaichngö min anga-aṅ tö u hēk kētö raneushö u inrē min.—Hep. 6:10; 11:6.

7. Asuh öp min tö meūkö tö hī yěi hayönglen re in Yāvē? (Ngëichkö ngam nyat.)

⁷ Hěng hēk ngih tinrīken hī yěi hòṅ vī-i Yāvē nö ihong chūök innyatlö hī öi hòṅ ṙātö-ellōnre öi in ò. Ṙinātu-ellōn in yěi hang ṙô ò el ṙētak minë kanihngen, pò u nö yanöölen hī min. (Isa. 48:17, 18) Yěi meuk inlahen Yāvē nö hayööken hī el kanihngen, ngaich ṙūöhlöre hēk ngam ṙinātö-ellōn hīnö in ò. Yěi fuk kui pöri tö nup kanihngen, ngaich öt hěngtak tö kô nö hayööken hī, höng Yāvē pöri mihôiṅ chūök inyönglen hī inrē. Kôta mat ayī-ö meuk inlahen Yāvē nö holṙen hī hēk mihôiṅ inrē öi hayönglen in ò. Tö ngatī ön ngih ekspirīön prötör Vlatimīr. Ngöṙô anga-aṅ: “Ik sā chu el chēl, akahngen Yāvē chū-ö nö röhtö nö in chu. Tövai angū-ö hē e nö ṙētak chu. Haköplu chū-ö hē e töre öich höng hòṅ hayöönglen re in Yāvē kūö chu höng hěngtak el chēk hēk öt asā ngam inlahen chu inrē ngam ṙētak.”

8. (a) Kūö yòh öi mihôiṅ ngöṙô tö Yāvē nö sā inlahen ngam ihong tö köp nö im chūök re? (b) Asuh öp mihôiṅ ṙinātö-ellōn hī nö töngëḵ ihong nö chūök innyatlö hī? (Salmai 62:6, 7)

⁸ Tö köp an Yāvē. Sā inlahen öp ihong tö köp  hēk tö ngön nö im chūökre ang Yāvē. Öt harīngöre ngam tinrīken ò hēk ngam kuilōn ò inrē. (Mal. 3:6) Tö sā ök inlahen nā Ātöm nā Ēva nö halôngen chööngö Yāvē nö el ök panò-òṅ Ēten, öt harīngöre pöri ngam kuilōn ò nö i inlahen ngam panam hēk më tarik inrē. Pön yěn kē-ělkūö alaha re anga-aṅ ngaich öthō nö öt hateungngen e. Ngöṙô ang Pôl nö vënyö inlahen Yāvē, ‘tö ò nö ötkô nö mahangre.’ (2 Tim. 2:13) töngö manah, nö pòrô öp tö yòh inlahen yip tahëng, höngköp ngam tinrīken Yāvē, kuilōn ò hēk minë töhet chööngö ò inrē. Lökten ayī-ö mihôiṅ öi ṙātö-ellōnre tö Yāvē nö öt harīngöre, pön köp.Chumkūöken hī min anga-aṅ elkanihngen hēk öthō inrē nö öt teung minë kinlēḵngô ò.— Vë-evkūö Salmai 62:6, 7.

9. Asūp haköplö hī in sistör Tātyanā?

⁹ Ngam tö hěng tinrīken hī hēk yěi hòṅ vī-i Yāvē nö ihong chūök innyatlöre, öi hòṅ fēkö inlahen tinrīken ngam Tēv hēk töt insā-av inrē ngam kuilōn ò nö in hī hēk tö ngih panam inrē. Sīöplöre hēk min ngam ṙinātö-ellōn hī yěi ngatī inlahen, īnu ayī-ö inrē min tö ngam lanāmö el ṙētak kanihngen hěnghöre chiplö inrē öi in ò. (Sal. 16:8) Töi chumkūöṙen tö ngih inchōḵ-elmat inlahen sistör Tātyanā. Kūö ngam ṙinātö-ellōnre anga-aṅ nöng haköövö nö i patī. Vë-eny anga-aṅ nö ngöṙô: “Kihngen chū-ö höng hěngtiṙah haköövi i patī. Hēṙu inrē öich höng haṙivlōn.” Fēkö inlahen re pöri ngam sistör nö töt ṙanāngen ngam inlahen ò nö chiplö hēk sitih inlahen inrē angū-ö nö nôlhöt nö in Yāvē hēk tö ngam kuilōn ò inrē. Aṅhav in ngaich anga-aṅ tö ngam lanāmö hēk heuveū-en inrē nö la-al nup kanihngen re. Ngöṙô anga-aṅ nö vë-eny: “Ik chu ngaich akaha elmat töre öich kūö yòh ngatī inkihten, kūö chu öich hangenlōn tö Yāvē hēk lōnu inrē öich haṙamlōn ò, ṙāngen re ngaich chū-ö öich fēkö inlahen minë kanihngen re.”

10. Asūp mihôiṅ inlahen hī vīten Yāvē nö ihong chūök innyatlö re?

¹⁰ Pōyen nup min hēk yamih kanihngen hī lökten öi hòṅ löktö ing tönamuh hēk öi ṙūöhlö ngam ṙinatö-ellōn in Yāvē, pòrô öp tö yòh inlahen, öt löktu min anga-aṅ nö öt hayööken hī öi köp in ò. Sitih inlahen pöri ayī-ö mihôiṅ asīöp ngam ṙinatö-ellōnre öi in ò? Mihôiṅ öi haköp hēk fēkö inlahen yip töchiplö tarik ò imat ngam Paipöl hēk minë ekspirīön më lamöklōn ò ing töngamuh. Chumkūöṙen tö inlahen Yāvē nö sitih inlahen nö hameuktöre nö ihong nö innyatlö cha hēk sitih inlahen inrē anga-aṅ nö hayööken cha, hěnghöre chumkūöken cha inrē. Ngatī inlahen min më-eṅ öm vī-i Yāvē nö ihong chūök meh hanyatlöre.

ASĪNKEN MINË TINRĪKEN YĀVĒ

11. Kūö yòh öi hòṅ asīnken Yāvē? (Ngëichkö ngam pòks “ Chö-öiny më ṙālö prötör.”)

¹¹ Ngaich in taheui chumkūöṙen tö minë rīkre tinrīken Yāvē minë lainyngen ò nö kaheūkö nö ihong. Ta-a chěi töi ngëichköm inlahenre öi sitih inlahen asīöp minë tövai tinrīkenre hēk asīnken Yāvē inrē. Asā öp inlahen hī min asīöp minë tövai tinrīkenre, ngatī min ngam heuneū-en hī hangönkö alaha më prötör sistör el ngam māṅ. Kaheuk minë-eny Simōn ang Yēsū nö Kīfas (Ngam “Pītör” nö i ṙô Krīk) ngam tö ngö manah, “Linkölö ihong.” (Yôh. 1:42) Ṙën ang Yēsū nö kētö ngih minë-eny ò, pò Pītör min nö unôichngöre nö mahareuskö alaha më hol maneukre el ngam māṅ hēk hangönken cha inrē.  Ngö vinënyö inlahen yin më minṙöinylen nö imat ngam Paipöl tö cha min nö “nyat inlahen ngam tökiröng ihong.” In e mikahkūö ayī-ö tö më minṙöinylen nö laklen më prötör sistör el ngam māṅ. (Isa. 32:2) Rö-ö nöng më minṙöinylen pöi ayī-ö inrē hēk hangön ngam tinrīken re inrē öi asīnken Yāvē.—Efi. 5:1.

12. Asūp inlahen mihôiṅ inlahen hī kētö innyatlö yip tahëng?

¹² Kētö innyatlö më tahëng. Yěn yih minë tö faltöre kanihngen, tinṙōlen hēk kinyungö inrē, ngaich mihôiṅ ayī-ö hanyatlen më prötör sistör i patīre. Ṙūöhlöre ṙôken nun min minë ötlanöökö in ngih “manā-aṅ sakāmö” lökten öi hòṅ chöh inlahenre hēk öi hayööken më prötör sistör. (2 Tim. 3:1) Ngih inlahen hī mihôiṅ yěi hòṅ kētö innyatlö më prötör sistör. Hareuskö alaha cha hēk hameuktö ngam hanangenlōnre inrē tö cha. Mihôiṅ inrē öi meuk kūö më prötör sistör el patī pūlngö, vë-ekūö cha hěnghöre hangönken cha inrē. Ikūö ngih panam in töngamuh chūök më töng ngamëichköre, töt chumkūöṙen inrē tö holre. Lökten yěn yihtökūö më prötör sistör hī nö el minë mīting, ngaich hòṅ kētö ṙinatö-ellōn cha ayī-ö tö hī öi hangenlōn tö cha hēk chumkūöṙen inrē tö cha. Angū-ö min lökten cha nö teūngen tö hanöhlöre hēk akahngenre inrē nö öt fehnguṙen.

13. Sitih inlahen aich mihôiṅ më minṙöinylen nö kētö innyatlö më prötör sistör? (Ngëichkö ngam nyat)

¹³ Mihôiṅ yin inrē më minṙöinylen nö kētö innyatlö yip tahëng. Nö sitih inlahen? Halēnlö inyööken më prötör sistör el ṙētak nup tö faltöre kanihngen hēk invah inrē. Yēḵ cha inrē nö la-al minë tökiröng chanôichö, ngaich mihôiṅ cha-a nö hareuskö alaha cha. Ihē pöri më prötör sistör nö mihôiṅ nö havëkö inyöökenre nö in më minṙöinylen? Yēḵ cha min nö holtö hanangenlōnre nö vë-ekūö cha, hangihtöre tö ṙô cha hēk kalahkenre inrē nö akahelmat tö nup mufē cha. Yēḵ yip minṙöinylen min nö ngatī inlahen, ngaich akahaiṙen min yip prötör sistör tö ngam hanangenlōn cha. Hēk yěn kētö inlēnö min më minṙöinylen nö löknyö mat ngam Paipöl, ngaich lööṙen min yip prötör sistör nö hangö u.—1 Tös. 2:7, 8, 11.

14. Sitih inlahen öi mihôiṅ vī-ire chūök ṙinatö-ellōn?

 ¹⁴ Vī-ire man chūök ṙinatö-ellōn. Hòṅ ṙinatu-ellōn yin më prötör sistör tö hī öi hīnöre hayööken cha, möthë el ṙētak kanihngen. (Inch. 17:17) Sitih inlahen pöri ayī-ö hameuktöre in yip tahëng öi mihôiṅ chūök ṙinatö-ellōn cha? Hòṅ īnu ayī-ö tö minë tö sā tinrīken Yāvē. Tö sā inlahen hī hòṅ hateungngö nup kinlēngôre hēk löngö ṙētak inrē kēken nup la-enre. (Mët. 5:37) Yēḵ öp tö hěngtak öre tarik nö hòṅ lōnu tö inyöökenre, hòṅ ilöören ayī-ö yihtöre hayööken ò. Rö-ö nöng angū-ö pön nup kinë-ekūö hī inrē la-en hēk nup inlēnö inrē tö kētu hòṅ hateungngen u ayī-ö. Yēḵ hī min ngatī inlahen, ngaich ṙinatu-ellōn min yip tahëng nö in hī.

15. Asūp yanöölen më prötör sistör yēḵ më minṙöinylen nö chūök ṙinatö-ellōn?

¹⁵ Inlōnti ngam māṅ yin më minṙöinylen. Nö sitih inlahen? Ṙātö-ellōnre yin më prötör sistör nö in më minṙöinylen yěn meūkö cha nö hīnöre nö hayööken hī hē el nup töng yòh ṙētak hī havëkö inyööken re, in më krup ovösīör inrē. In e min më prötör sistör nö meuk ngam chumkūöṙen cha. Yěn meuk më minṙöinylen cha-a nö kētö inlēnö nö löknyö mat ngam Paipöl ṙô hēk löknyö mat minë tahëng pöplikēsön rö-ö nö lökyö in re ṙô.  Löktö in e nö ṙūöhlöre ngam ṙinatö-ellōn më prötör sistör nö in cha. Rö-ö nöng anū-ö pön nup vahënyö yip prötör sistör nö in cha, höng in re tī cha-a tö u, öt vë-eny u nö i tahëng hēk hateungngö nup ṙô re inrē, töp lökten më prötör sistör nö ṙūöhlöre ṙinatö-ellōn nö in cha.

16. Asūp yanöölen hī hēk yanöölen yip tahëng yěi köp im kanô-en?

¹⁶ Ngön öm söktöhëich. Yēḵ më prötör sistör nö meūkö hī örheūheu hang chööngö Yāvē, asīnkö minë lökngörit chööngö öi kē fëslare, ngaich mihôiṅ min cha-a nö haköplu nö in hī. Yēḵ hī öi haköp ngam ṙô ngam Tēv ngönlöre min ngam ṙinatö-ellōn hī hēk köp inrē min ayī-ö öi in ngam kanô-en. Öthō min ayī-ö öi lō-ongkūö in minë tövaich inköphöti, öthō inrē min öi halöngngenre sā mufē ngih panam. (Efi. 4:14; Yāk. 1:6-8) Ṙatö-ellōnre ayī-ö in Yāvē hēk in minë kinlēngô ò inrē lökten öi öt vöö yěi hang nup tötlöng nīus, īnu pöri ayī-ö tö ngam lanāmö. (Sal. 112:2,8) Teungten inrē ayī-ö öi hayööken yip tö kihngen.—1 Tös. 3:2, 3.

17. Sitih inlahen öich më minṙöinylen nö hangönken më prötör sistör?

¹⁷ Ṙapöre yin më minṙöinylen nö i tö keuheuttöre, havai ngam mufēre hēk lēnlö inlahen inrē yěn la-evṙen, tö milēḵṙen inrē tö holre. ‘Köptī cha-a nö ṙapkö ngam tökô-en ṙô,’ lökten cha-a nö teungten nö hangönkö alaha më prötör sistör, ngaich sīöplöre ngam ṙinatö-ellōn cha nö in Yāvē. (Tai. 1:9; 1 Tim. 3:1-3) Örheūheu yin më minṙöinylen nö yihtökūö nö el minë mīting, inhānga hēk in minë kanahngen cha nö haköp. Tövai cha-a nö inchō-okūö yip tahëng. Hēk yěn chöhken më prötör sistör, nö hareuskö alaha cha nö iṙūöhen nö la-evṙen tö minë tölöök la-en. Yěn yahlö pinṙūtö lōn më prötör sistör tö kūö minë kanihngenre, ngaich fēlen cha më minṙöinylen tö cha nö hòṅ hayönglenre nö in Yāvē hēk fēkö minë kinlēḵngô ò inrē.

18. Kūö yòh ayī-ö hòṅ ha-öinyö Yāvē hēk kūö yòh inrē hòṅ haröhtöre in ò? (Ngëichkö ngam pòks “ Ngam Tö Hěng Inlahen Hī Yěi Hòṅ Haröhtöre In Yāvē”)

¹⁸ Unôichrit inlahen hī öi kakken minë tövai tinrīken Yāvē, ngaich öt ansökngen min ngam ṙô hī öi sā ṙô Rācha Tāvit öi ngö ṙô, “Tökôlò An yēḵ ngam Mā Tēv, ihong chu.” (Sal. 144:1) Mihôiṅ ayī-ö ṙatö-ellōnre in Yāvē. Tö ò nö örheūheu nö holṙen hī hēk röhta inrē nö in hī pòrô ngaich öi köiny. Lökten ayī-ö mihôiṅ öi holtö ṙinatö-ellōnre öi ngö ṙô “ihong chu an” Yāvē.—Sal. 92:14, 15.