INLAHEN TINRĪKEN
“Öt Hěngheuh Chin Hěngtak”
ṘŌLHEUH in ṙung öi ngöṙô lōn töre öi höng hěngtak, tö sā hī yěi kapahlöng tö yip hanangenlōnre holmaneukre, yē hī inrē iyöng kūö öp kamngö töt mikahkūöre hēk yē hī inrē öi höng hěng tak öi öt holuvö, ngatī inlahen chin chū-ö. Yēḵ chu pöri öich fēkö nup tövai inlahenre ngaich akahaiṙen chū-ö töre öich öthěng tak. Ta-a töich vë-eny nang meh tö chu öich kūö yòh ngatī ṙô.
TÖVAI NÖ INCHŌḴ-OKŪÖ CHU MINĀ YÖNG CHU
Këtòlik misī minā yöng chu, ṙamatö-ellōnre takô nö im Tēv. Ik sā cha pöri nö löktö in ngam Paipöl nö akahakūö tö minë-eny ngam Tēv nö Yāvē, vītöre ngaich cha-a nö Vamënyen Yāvē hěnghöre ngöt inrē nö im linökölōn ò. Karpentör misī ök yöng chu kikōnyö nö vamī nuk insā Yēsū hēk tö nuk tahëng inrē insā. Ik sa ò pöri ngaich nö haköp ngam kanô-en ngaich ṙāngenre ngaich anga-aṅ tö u anū-ö la-enre. Vīngen ngam lamātaṙeū patī ih ngaich anga-aṅ nö Patī Pūlngö. Angū-ö ön ngih hē e raneh nö Patī Pūlngö i Sen Chuān Tel Montē. Röhta ngih elpanam nö i Manīla ngam kepitöl Filipins.
Ik 1952 chin öich fötnyu, fën tak yin më mëm chu kikōnyö ngaich lūöi tak më mëm chu kikānö. Löktökūö nyinī-i ih misī nak yöng ih nö haköpten ih tö inlahen Yāvē. Ik sā chu ngaich öich kiröng, ngaich tölṙô chu ök yöng chu kikōnyö öich örheūheu hěnghöl mirūlö öich vë-ekūö ngam Paipöl. Kē istötī chu cha-a nö in minë tö ṙōlkangen pöplikēsön. Hēru ṙung cha-a nö havëten më sörkit ovörsīör hēk tö më aṅ el ngam mupakö òfis inrē prötör nö iyöng patī ih. Yēḵ cha nö vënyö minë ekspirīön re nö in ih ngaich keuheūtnyöre ihö tö ṙanamlōnre hēk teūngen inrē tö inreuskö alahare. Ṙūöhlöre alaha ngaich īhö öi urěhlö ngam linökö lōn Yāvē.
Tö kalēḵ alaha minā yöng chu nö i linökölōn Yāvē hēk tövai inrē cha-a nö inchōḵ-okūö chu. Kapah ngaich ök yöng chu kikānö tö kūö ök töhěng invahre. Unôichrit e ngaich ai töm yöng chu kikōnyö ai rultenre in ngam la-en painīör ik 1971. Kapah hēk ngam yöng chu kikōnyö ik 1973, ṙömöng 20 samyeūheu ṙēḵti chū-ö ik hē e. Kiröngen miṙivlōn chū-ö ik sā chu kapahlöng tö nak yöngre, sā töng hěng tak ngaich chū-ö. Heuveū pöri chū-ö öich ṙap ngam miṙivlōnre kūö chu öich köplōn tö ngam ‘tököp maheūkkö’ aṅmat ngam Paipöl. Angū-ö lainyngen chu öich örheūheu afēkö minë tölöök ṙô hēk röhta inrē öich in Yāvē. (Hep. 6:19) Rěh ṙô-angen kinpaha ngam yöng chu kikōnyö, unôichrit e ngaich chū-ö öich teūngen töm invitēsönre öich ispesöl painīör, söömi ngaich chū-ö öich chuh im kun panam Kòrôn ngam alaha ngam panam Palavān.
PŌYEN KANIHNGEN HĒK HÖNG HĔNGTAK
Ik sā chu teung i Kòrôn, 21 samyeūheu chū-ö ik hē e. Tö haruklöng chū-ö öich el ngam tökiröng el pinnāmö (city), ngaich möl chū-ö öich meuk tö ngatī
inlahen kamngö tö kihngen tö ëāṅvö hēk kihngen inrē tö mak, hěnghöre kūöṅnen inrē minë lôri in e. Ōt yin më prötör sistör in e. Öthěng tak pöri painīör prötör in e nö hamòlröön chu öich ahānga, lökten ṙung öich höng hěng tak ahānga. Kihngen chū-ö im raneh chingëṅtre öich iyöng in e. Fēken yip aṅ patī re chū-ö hēk yip holre inrē. Ngaich höng hěngtak chū-ö öich ūichhak el hatööm öich höng ngëichkö minë taneūsömat, peuiny chū-ö ngaich lōnu inrē tö re öich ṙāngenre tö minë la-enre ngaich havan öich chuh patī.Haṙivlōn chū-ö kūöre öich höng hěng tak, lökten öich keuheūtnyö ṙô ellōnre öich vë-ekūö Yāvē. Haköplōn re chū-ö tö minë tö reuslöre alaha tī tö chu minë haköp chu imat Paipöl hēk inup pöplikēsön inrē. Örheūheu öich fēkö ṙô ngam Salmai 19:14, in e mikah elnang chū-ö tö chu öich hòṅ fēkö nup tö ṙamölōn tī tö Yāvē, tö sā nup la-en hēk tinrīken ò, ngaich töngëḵ min ang Yāvē nö chūök chu öich hanyatlöre hēk ṙamāyen chu inrē. Teūngen chū-ö inrē tö yanöölenre öich löktö in öp töhěng ātiköl in ngam chūökamahati ngam tö ngö kui “Hö-ö Man Öm Höng hěngtak.” a Ṙōlheuh chū-ö öich vë-ekūö e. Töp lökten chu ngö lōn tö Yāvē nö holtöṙah chu, hö-ö chin hěngtak. Hē e chū-ö öich ma-ainyre öich vë-ekūötēv, haköp hēk afēkö minë haköpre inrē.
Im rô-òten chu öich iyöng Kòrôn, vīlöng chū-ö öich minṙöinylen. Höng hěng tak chū-ö öich minṙöinylen im kamngö, lökten chū-ö öich kaheuk afta öich kēten ngam Tīòkretik Ministrī Iskul, Sörvis mīting, Kòngkrikēsön Puk Istötī hēk kēken ngam Chūökamahati inrē. Kaheuk afta chū-ö öich kētö minkahten. Lökten ngaich öich öt akahaiṙen tö re öich höng hěng tak.
Vayö inlahen kinëken ngam tölöök inhānga nö i Kòrôn, pōyen inrē yip tö istötīrö tö chu, ōt më rīkre kamëtöre nö vōkö. Ōt pöri minë yamih kanihngen chu. Ṙōlheuh öich ṙòngti sakāmö ṙò-òtö röön öich teung im kamngöre öich ahānga. Öt akahakūö chū-ö inrē töp chūökre öich iyöng im hatööm. Ōt minë tö kun kun panam im kamngö chūök ih öi ahānga. Lökngö el ngam môtör pôt chū-ö yěich chuh in minë tö kun panam. Ṙōlheuh ṙung öich lök el ngam tökalē-ě chanôchö mai ötrēhěn öich tö heuveū öich yöö. Laklen chu pöri ang Yāvē hēk chumkūöken chu inrē el ṙētak minë kanihngen. Hö-ö chin akahakūö tö rôken nup kanihngenre min yěich söömi öich chuh in nup tahëng panam öich löklōn Yāvē. Höng harūnö chu pöri ang Yāvē öich la-al në tö ngatī kanihngen, hòṅ chu öich höng iṙūöhen min löklōn ò pòrô öp tö sitih kanihngen.
PAPUA NIŪ KINĪ
Söömi ngaich chū-ö öich i Papua Niū Kinī ik 1978 ngam mi-i Nòrt Òstrěliā. Pōyen minë ṙôngö nö in e ngaich 30 lëk ṙôken lohten më tarik mi-iyöng in e. Pingangkūö chū-ö öich hang minë ëlô in e nö pōyen tö tö 800 ṙôken. Ṙamlōn pöri chū-ö pön pōyen më tarik tö heuveū-eu ṙô töm ëlô Mëlanisīön Pichin, ngam Tôk Pichin tö ṙô hī inrē.
Rahëichtakūö chū-ö öich söömi öich chuh in ngam töhěng māṅ ngam ṙāmôtö ëlô Ingki im panam, Pōrt Morsöpī ngam këpitöl Papua Niū Kinī. Unôichngöre pöri hēk chū-ö öich söömi chuh el ngam māṅ ṙamô ëlô Tôk Pisin. Kē ngam töhěng kòrs chū-ö öich harūnöre tö ngih ëlô, nup inrūnö chu in e, ngaich yūsö u chū-ö öich im la-en inhānga. Ngatī inlahen chū-ö öich ilöö heuveū-eu ṙô tö ngih ëlô. Kētö ngam töhěng ngaich chū-ö minkahten nö im ëlô Tôk Pisin, raneh angū-ö hē e nö kahëtö chu minkahten nö im ëlô. Pingangkūö ngaich chū-ö öich hang ök ihih töhěng tövënyu, pöich öl rēhěn öich hěng samyeūheu öich i Papua Niū Kinī, ngaich vīlöng öich sörkit ovörsīör öich el minë māṅ minë ṙāmôtö ëlô Tôk Pisin. Keuheūtngöre chūök minë māṅ nö ikūö minë tökiröng panam hēk marôvat inrē tö höö.
Marò-òlkūö takô misī minë māṅ lökten öich hòṅ pōyen halēn tö minë sörkit ësemli hēk marò-òlkūö kinröönö inrē yěich chuh in u. Tö möl chū-ö öich im panam lökten nö tufömngöre nö in chu ngam panam,
ëlô, tinrīken më tarik hēk minë inlahen cha inrē nö iyöng kūö ngam panam, lökten hēk chū-ö öich höng sā töng hěng tak. Tö runglöre kūö an ngam kamngö in e hēk ötrēhěn inrē nö löng ngam talöökö. Lökten öich kihngen chuh in minë tahëng māṅ öich lök el ngam talöökö. Angū-ö lāinyngen chu öich kaheuk afta öich lök el ngam chōng kumteū, hēṙu chū-ö ṙung öich höng hěngtak öich el ngam töng yāichngen inlahen chōng kumteū. Höchngen vanöörö chū-ö öich el ngih chōng kumteū tö ngam inlahen chu öich el öp kupòk ik sā chu öich i Filipins!Kūöṅnen misī yik tö aṅhav in tö ngam telifūn i nuk ṙētak, lökten chū-ö ik hē e öich höng kūich chitri minë māṅ. Chöngṙen ön ngam inlahen chu ṙung öich urěhti yīhi tö minë kahūichre chitri, yěich teung ṙung im kamngö ngaich hatön yip tarik ṙung chū-ö tö kamngö nup patī yip prötör sistör, hēṙu pöri ṙung chū-ö öich meuk kūö më prötör el talöökö, ngaich holtö hanangenlōnre ṙung cha-a nö ha-öiny tö yīhi chu. Ṙamlōn chū-ö tö ngam kumlēḵ alahare öich la-evṙen nö öt yanëngen. Meuk inlahen Yāvē inrē chū-ö nö ṙōlkangen inlahen tī nö hayööken chu. Angū-ö lāinyngen ngam innòlô chu nö in ò nö ngönlöre.
Ik raneh van chu öich chuh im tö kun panam Pōkönvil öich chuh in ök töhěng mīting, ngaich hayīöl kö kūö chu nap pamīhöre ngaich yihtöre nö in chu. Ngöṙô cha-a nö hatöönö chu: “Akahakūö öm tö ai?” Ngaich fē-ělre chū-ö tö cha nö acha-a hē e tö vënyu nang töich tö ngam tölöng inhānga hēk kahë istötī chu inrē, ik sā chu hē e im Papua Niū Kinī i Pōrt Morsöpī. Tölṙô ök töhěng tak hē e chū-ö prötör nö kē istötī cha urēhěkūö chu kiröönngöre tö ngam panam. Ngaich cha-a nö kētöre im vinôkö. Kô-en ön ngih nö öt tö kūönen nö inkòlô chu. Lūöi samyeūheu chū-ö hē e öich la-evṙen i Papua Niū Kinī, ngaich pōyen hē e minë inkòlô chu kahëtö Yāvē ik sā chu öich in e.
KALĒḴ ALAHA NGAM TÖKUN MIKŪÖNÖ HĪ NÖ LÖKLŌN YĀVĒ
Meukkūö öp töhěng tak chū-ö sistör, urēhěkūö inlahen chu öich ṙāngen ngam panam Kòrôn ik 1978. Ĕtěl öp minënyö ò. Tövayö tinrīken anga-aṅ hēk tö chumkūöṙen inrē tö holre. Töla-evṙen anga-aṅ tö ngam Painīör, ngaich nët tak minā kūön ò nā Samuěl nā Sörlī. Meukṙen ngam tököinyö ṙēḵti yöngre anga-aṅ kikānö. Havan chū-ö hē e öich chu Filipins ik Mē 1981, pöich hòṅ hapīhö öich in Ĕtěl. Unôichrit ngam inpīhöre ngaich ai holṙen re im la-en painīör hěnghöre ngëichkö ngam mikūönöre inrē.
Mikūönuvö ngaich chū-ö, sön pöri öich kē-ěvkūö hēk tö ngam la-en ispēsöl painīör ik 1983, ngaich söömi öich chuh in ngam panam Lināpakön i Palavān. Ṙòkhöre ngaich īhö tö kūönre öi chuh in ngam panam Palavān öi iyöng in e. Öl hē e nö hěngtak Vamënyen Yāvē nö ikūö e angū-ö panam. Kapah ngaich ök yöng Ĕtěl unôichrit töhěng samyeūheu inlahen ih öi chuh im panam. Kūö ngam inhangkö tölöök inhānga pöri īhö öi heuveū ṙap ngam miṙivlōnre. Pōyen më kahë istötī ih öi i Lināpakön. Lökten öi lōnu hē e töp töhěng Patī Pūlngö chūök ih öi mīting. Lökten ngaich īhö öi vīlö öp töhěng Patī Pūlngö. Unôichrit tö lūöi samyeūheu īhö öi kēken ngam Memorīöl, ngaich yihtökūö yip tö 110 ṙôken tarik nö in e. Keuheūtnyöre īhö tö ngam ṙanamlōnre, unôichrit inlahen ih ṙāngen ngam panam, pōyen ngaich yik tarik kamëtöre nö im vinôkö.
Söömi ngaich īhö öi chuh im tö kun panam Kiyūliyön ik 1986 ngam chūök më tarik tö yeūnyu. Unôichrit taneūngö ih öi in e vīlöng ngaich ang Ĕtěl nö ispēsöl painīör. Ik ranulten ih pöri öi ahānga öi in e, ngaich vöörö alaha īhö tö kūö më tö yeūnyu. Kētu ṙinatu-ellōn pöri īhö tö më prötör sistör tö ih ötkô öi vöö tö cha, pön ngaich cha-a nö le-ënö. Yihtökūö më rīkre in Lūk. 5:12, 13.
cha nö i patī ngam töhěng tak sistör nö mīting. Lökten ngaich īhö öt piyū-en öi hanôlö cha hēk vë-eny nang cha inrē tö ngam tölöök inhānga. Pön ngöṙô lōn sin cha-a töre nöng öt chumkūökaṙen hēk töng öt ngëichka tö ngam Tēv hēk tö yip tarik inrē tö kūö ngam invahre. Ik sā ih pöri öi vënyö nang cha öi löknyö mat ngam Paipöl tö cha min nö lööken ip yamih ṙētak, ngaich meuk ngam arëkūö cha īhö nö ṙamölōn lökten īhö inrē keuheūtnyöre tö ṙanamlōnre.—Akahakūö hòng më-eṅ tö ekspirīön minā nyīö nö in e? Havëken nap tö nëttak ai sistör lamöktö Kòrôn nö hanôl nap kūön ai nā Samuěl nā Sörlī. Ṙamlōn īhö öi holṙen re öi ahangkö ngam tölöök inhānga. Yēḵ ai Ĕtěl öi kē istötī yip tarik ngaich kē istötī yip kūön cha nā Samuěl nā Sörlī. Hěngheuh īhö kē istötī yik tö 11 mikūönö. Pōilöre hē e ngaich yik tö istötīrö. Lökten nö mihôiṅ hēk nö vīlöngö öp tufömngöre māṅ.
Hëvhöre ṙôken më pöplisör mi-i Kiyūliyön, ngaich machūöhtöre më pöplisör nö in ngam tuhët Mërilī tö röhta nö in e. In u anū-ö kamngö öich höng hěng tak öich minṙöinylen lökten ngam mupakö òfis nö tölṙô chu öich kēken minë mīting öich nëtkangen chūök. Lūöi kanta ṙò-òtö röön chū-ö öich el ngam kupòk yěich hòṅ chuh in ngam tuhët Mërilī i Kiyūliyön. Unôichrit ih öi kēken ngam mīting, ngaich kantavö rò-òtiröön īhö tö ngam mikūönö chu öi höng kiröön öi lök kui minë rung öi chuh in ngam tuhët Hëslī. Pōyen kahë istötī īhö öi in e.
In minë yamih ṙētak ngaich nö pōilöre më tarik mahaköp ngam kanô-en nö i Mërilī hēk Hëlsī, lökten öi vīlö ngam Patī Pūlngö nö nët kang chūök. Sā inlahen yip aṅ Lināpakön më prötör mi-iyöng ihih hēk tö më töyal inrē nö kētöre nö i minānö, ngaich holṙen ih cha-a nö i minānlö ngam Patī Pūlngö ngaich kētö aṅhtī ih inrē cha-a öi mānö. Mihôiṅ nö 200 ṙôken më tarik amūichhak nö el ngam Patī Pūlngö i Mërilī, hěnghöre mihôiṅ inrē angū-ö nö ṙūöhnyu ṙôktak. Lökten ihö öi kēken ngam ësemplī öi in e.
HAṘIVLŌN TÖKŪÖRE HĒK ÖICH HĔNGTAK, HAVANTÖRE PÖRI HĒK NGAM ṘANAMLŌN CHU
Ik sā minā nyīö nö kiröng ngaich la-evṙen tö la-en sörkit ai Ĕtěl öi i Filipins ik 1993. Ik samyeūheu 2000 chū-ö öich chuh in ngam ‘Ministrīöl trēning iskūl’ öich haköphöti. Ngölōn chū-ö töre min öich öt teungten in ngih la-en, hangönken chu pöri ang Ĕtěl. Ngö ṙô anga-aṅ nö in chu tö Yāvē min nö kētö kumlēḵ chu öich keuheūtngen ngih la-enre. (Filip. 4:13) Pön ngatī inrē ang Ĕtěl nö ekspirīönu nö in e. Haroh tum sumkam anga-aṅ nöng öt lööngö el alaha, löktö im kumlēḵ Yāvē pöri anga-aṅ nöng iṙūöhen nö löklōn ò.
Ik 2006 ngaich īhö öi lakuki ellōn takô öi hangṙô ngam tòktör nö vënyen Ĕtěl nö vahav tö ngam invah pārkinsön. Römöng haköphöti chū-ö sin öich el iskūl ngam söngkötön. Ngö ṙô chū-ö öich in Ĕtěl ṙāngen ngih la-enre chin hòṅ chu öich meukṙen meh. Ngö ṙô pöri ang Ĕtěl, “Höng chöh tö öp tòktör man tö heuveū-en nö le-ënö chu. Hayööken hī an min Yāvē, hòṅ hī iṙūöhen öi löklōn ò.” In minë tö tafūöl samyeūheu ang Ĕtěl nö öt hěnghöiny milòhòṙô, pön höng iṙūöhen nö löklōn Yāvē. Ik sā ò pöri ngaich nö kihngen nö kiröön ngaich höng el ngam vīlchër anga-aṅ nö ahānga. Hēk kihngen ngaich inrē anga-aṅ nö ṙò-òv, lökten anga-aṅ nöng hěng nët hata tö ansöör nö el minë mīting. Holtö nganötöre ang Ĕtěl nö la-al minë kanihngenre. Örheūheu inrē më prötör sistör nö söömtö kārt ò hēk mësēchö ò inrē tö ò nö tövai nö inchōḵelmat cha. Ik 2013 ngaich ang Ĕtěl nö kapah. 30 samyeūheu ṙò-òten chū-ö öich in ngam hanangenlōnre pīhöre, örheūheu anga-aṅ nö holṙen chu. Höng famëken ò chin töngamuh. Havantöre ngam inlahen chu hēk öich höng hěngtak.
Lōnu misī ang Ĕtěl tö chu öich iṙūöhen löklōn Yāvē ngaich kô-en chū-ö öich ngatī inlahen. Kalē-ě alaha chū-ö öich im linökölōn Yāvē, lökten öich heuveū-en la-al ngam inlahenre öich hěngtak. Im 2014 söl im 2017 chū-ö öich tīni öich chöhken minë māṅ ṙamôtö ëlô Takalōk minë mi-in minë panam chūök ngam la-en hī nö asökiṙen. Unôichrit e hēk chū-ö öich chöhken minë māṅ mi-i ëlô Takalōk i Taivān, Amerikā hēk Kanatā. Ik 2019 chū-ö öich i Intiā hēk Tailën öich kēken ngam klās iskūl më ma-ahangkö ngam tölöök inhānga nö i ëlô Ingki. Teūngen chū-ö tö ṙanamlōnre pöich teungten öich in në la-enre, yēḵ chu öich ngëichkö ngam inlahenre öich kalēḵ alaha öich im linöklōn Yāvē, ngaich ṙūöhlöre ṙôken hēk ngam ṙanamlōn chu.
ÖT MAṘÔVAT ÖN NGAM INYÖÖKEN
Yēḵ chu ṙung öich söömi öich chuh in nup tö tufömngöre kamngö ngaich teūngen chū-ö tö më tö akaha holre prötör sistör, angū-ö lāinyngen chu öich kihngen ṙāngen cha. Haköplu pöri chū-ö in u anū-ö ṙētak tö chu öich hòṅ hayönglenre in Yāvē. Yěn ōt ṙung nup tö hòṅ harīkiyö in minë inlahen chu ngaich hayööken chu ang Yāvē nö hō-en ò, örheūheu inrē anga-aṅ nö holṙen chu. Rònghöichṙen chin töngamuh öich la-en tö ngam ispësīöl painīör i Filipins. Ngaich inrē chū-ö öich kuchiken öich el ngam tufömngöre māṅ re ngaich më prötör aṅhih nö mikūönö chu, chumkūöṙen cha-a tö chu. Ngatī inlahen inrē nā Semuěl nā Sörlī nö sā inlahen ök yöngre kikānö nö chiplö nö iṙūöhen nö löklōn Yāvē. Ṙamlōn takô chū-ö öich in cha.—3 Yôh. 4.
Pōyen nun minë kanihngen chu. Kôtamat chū-ö öich meuk ngam hanangenlōnre pīhöre nö ṙā-ang nômöre tö kūö ngam invahre. Ṙōlheuh chū-ö öich hòṅ asā minë tö tufömngöre chūökö öich hòṅ harikhngö minë inlahenre. Örheūheu pöri chū-ö öich akahaiṙen tö Yāvē ‘nö öt maṙôvat tö hī öi hěngtak.’ (Inl. 17:27) Öt ‘cheūtòng ngam kël’ ò töp lökten ò öre nö öt chumkūöṙen tö më tarikre, kētö kumlēḵ cha anga-aṅ pòrô cha-a nö iyöng in nup kamngö tö maṙôvat chūök. (Isa. 59:1) Iṙò-òten chu öich römöng aṅ holṙen chu ang Yāvē, tö ngön inrē nö ihong chūök innyatlö chu, lökten chin öich kirööngen ṙô ha-ööinyö ò. Kô-en takô chū-ö öich öt hěngheuh öich hěngtak.
a Mihôiṅ öm haköp ngam ātiköl im Chūökamahati-E Septempör 1, 1972, pěch 521-527.