NGAICH öm më-eṅ ṙung hěngtak öm la-al minë kanihngenre? Akahalōn in töngamuh tö nup kanihngen min nö yih in nup manā-aṅ sakāmö. (2 Tim. 3:1) Hēṙu in ṙung öi kirööngen miṙivlōn hēk akahngenre inrē öi höng hěngtak. Um pa-ekūö! Vënyu nang in tö ngam Paipöl nö ōt yip tökô-en hol hī mihôiṅ mahayööken hī öi el ṙētak minë kanihngen.—Inch. 17:17.

Teūngen tö inyöökenre ang tanīnöṙô Pôl nö in më hol ò hamòlröön ò nö misönöri. (Kòl. 4:7-11) Ngaich ik sā Pôl nö hakövö nö i Rōm, ngaich hayöökaṙen anga-aṅ tö më holre. Tö sā inlahen, Epafròtitös nö söömtö minë chehen lamöktö in më prötör sistör aṅ Filipī. (Filip. 4:18) Ngaich ang Tikikös nö söömtö minë chitri kahūich ò nö chuh in minë māṅ. (Kòl. 4:7) Löktö i inyöökenre tö më holre ang Pôl nö iṙūöhen nö im linökölōn Yāvē, pòrô anga-aṅ nö el chēl. Sitih inlahen öm më-eṅ mihôiṅ öm vītöre öm tö akaha hol yip tahëng?

Ngatī inlahen yin töngamuh më prötör sistör nö sā inlahen yip tökô-en hol nö hayööken më tahëng holre. Ang sistör Elisöpet ngam mi-iyöng Ispēn la-evṙen anga-aṅ tö ngam la-en painīör. Ik sā ök yöng ò kikānö nö kënsör ngaich hěngtak ök sistör tö sā inlahen yip tökô-en hol nö in Elisöpet, örheūheu ngam sistör nö hareuskö alaha Elisöpet nö mësěchö ò ngaich kūichten minë miröökö aṅmat ngam Paipöl. Ngöṙô ang Elisöpet, “Kūö minë mësěch chū-ö öich öt akahaiṙen töre öich hěngtak, kaheuk sakāmö inrē öich īnu tö nganötöre öich la-al minë kanihngenre.”—Inch. 18:24.

Yēḵ hī öi hayööken më prötör sistör in minë la-en tö nôlta nö im vinë-ekūö ngam Tēv, ngaich ngönlöre hēk min ngam innôlö hī öi in cha. Tö sā meh yěm hayööken ngam tököinyö ṙēḵti sistör hēk prötör nö chuh el mīting hēk ahangkö ngam tölöök inhānga inrē. Yēḵ meh min öm ngatī inlahen ngaich in e min na-a an teūngen tö inreuskö alahare. (Rōm. 1:12) Ōtre pöri më rīkre prötör sistör tö öt meutnyi tö patī re. Sitih inlahen pöri më-eṅ mihôiṅ öm vī më prötör sistör nö tökô-en hol?

Ōt yip rīkre prötör sistör tö kūöre nö öt lööngö el alaha hēk nup tahëng chö-öiny cha inrē nö öt yihtökūö nö mīting nö el ngam patī pūlngö. Töi ngëichkö ngih inchōḵ-elmat inlahen prötör Tēvit ngam tö vahavö tö ngam invah limfōmā. In minë tö tafūöl chumngëṅtö anga-aṅ nö hòṅ kēḵ ngam kimōtërepī (chemotherapy). Lökten cha-a tö ngam pīhö ò Litiā nöng i patī nöng ònlāin nö kēken ngam mīting.

Sitih inlahen më hol ò el ngam māṅ nö hayööken ò? Më rīkre prötör sistör tö röpöröön nö chuh el Patī Pūlngö nö mīting, kē-ěny ṙētakre cha-a nö vë-ekūö prötör Tēvit hēk sistör Litiā nö löktö el ngam vitiō kònfrens ngaich yěn ōt ṙung nup kahëtö cha ansöör ngaich unôichrit e më prötör sistör nö eū minë  ansöör cha nö kūich mësěch. Angū-ö lāinyngen nā Tēvit nā Litiā nöng sā tö röhta tö më prötör sistör re.

Yip prötör sistör tötkô nö meutnyi tö patī re mihôiṅ hòng ayī-ö öi vī inlahenre öi holṙen cha ahānga? Lohten min ayī-ö öi hòṅ harīkngö ngam sëtiul. Yēḵ meh min öm ngatī inlahen ngaich meuk inlahen meh min më prötör sistör tö meh öm öt vaichngö tö cha. (Inch. 3:27) Mihôiṅ hòng më-eṅ öm löktö in minë chitti, fūn öm holṙen cha öm ahānga? Yip prötör sistör tötkö nö meutnyi tö patī re, mihôiṅ cha-a nö löktö el ngam ònlāin nö mūl nö kēken ngam mīting filt sörvis. Kēḵ ngam tökiröng yanöölenre nā Tēvit nā Litiā nö löktö in ngih tö halēnlöng. Ngö ṙô ang Tēvit, “Pòrô angū-ö nöng rahëichtaṙen hēk öt marô-òten inrē ngam mīting nö kēkaṙen sön pöri öi höng teūngen tö nganönöre öi löktö im vinë-ekūötēv.” Yip prötör sistör tötkö nö meutnyi tö patīre mihôiṅ öm hatöönö cha yěn kô cha-a nö havëten yip Paipöl istötī re nö i patīre. Yēḵ cha nö hō-en ò ngaich mihôiṅ öm holṙen cha nö kēḵ istöti?

Yēḵ hī min öi kēnyö ṙētakre öi hanôl më prötör sistör töt meutnyi tö patīre ngaich in e min ayī-ö öi ṙūöhlöre mikahkūö tö cha, meuk minë tövai min ayī-ö tinrīken cha hēk ṙūöhlöre inrē min ngam innôlö hī öi in cha. Tö sā hī mihôiṅ öi holṙen cha öi ahānga ngaich in e min ayī-ö öi meuk inlahen tī cha yěn Paipöl istöti hk hayööken më tarik inrē nö haröhtöre nö in Yāvē. Ṙūöhlöre min inrē ngam minlēḵṙen hī tö cha, yēḵ meh min öm hayööken më prötör sistör in minë la-en i linökölōn ngam Tēv ngaich pōyen hanôl min më-eṅ tö më tö akaha holre.—2 Kòr. 6:13.

Ik sā Pôl nö kihngen ngaich chöhka anga-aṅ tö Taitös, in e ang Pôl nö teūngen tö inreuskö alahare. (2 Kòr. 7:5-7) Asuh öp haköplö hī öi in ngih inlahen? Yēḵ yip prötör sistör hī nö kihngen ngaich ötkô ayī-ö öi höng in minë ṙô re öi ṙò-òv, pöi hòṅ chuh in cha öi hareuskö alaha cha. Asā öp kanò-òṅ re pöri ayī-ö öi mihôiṅ hayööken cha.—1 Yôh. 3:18.

Tövai nö inchōḵ elmat hī më prötör sistör aṅ Rūs nö im inlahenre nö hayööken höö. Töi chumkūöṙen tö ngih ekspirīön nö prötör Sörki hēk tö ngam pīhö ò Tatianā. Yôkhötre yik pulīs nö el patī cha ngaich ngëichkö minë el ngam patī ngaich kē-ě cha hēk hatöönö. Ilööṙen ang Tatianā nö ṙānyu ngaich havan nö chuh patī. Ngö ṙô ang Sörki: “Ik sā Tatianā nö teung nö i patī ngaich hěngtak ök sistör tö īnu tö nganötöre nö chuh in ò. Pōyen yik hol ai yamih ngaich hayööken ai nö halööktö minë el ngam patī.”

Ngö ṙô inrē hēk ang prötör Sörki: “Ööilōn chu ön ngam Inchōḵ-oṙô 17:17, ngam tö ngö ṙô: ‘Örheūheu an ngòh hol nö hangenlōn ngaich hayööken hī el ṙētak kanihngen nö sā mak alaha hī.’ Lōnu chū-ö tö më holre ik hē chu öich hakihtuṙen ngaich kôtö mat chū-ö öich meuk inlahen ngih miröökö nö kô-en angū-ö. Kē-ěkūö chu ang Yāvē tö më hol chu, më tö īnu tö nganötöre nö holṙen chu hēk hayööken chu inrē.” a

Kô-en in hòṅ lōnu tö më tökô-en hol el ṙētak minë kanihngen. Möthë takô hēk öi lōnu tö cha ip yamih tökiröng kanihngen. Ta-a chěi töi löktökūö ing töngamuh öi vī yip tökô-en tö akaha holre!—1 Pīt. 4:7, 8.