TÖHAKÖÖPÖ ĀTIKÖL 7
TINKÖÖKÖ 15 Yöhōva Kē Pöhilòtē Kī Tarīf!
Yöölen In Kūö Yāvē Nö Aṙēlen Hī
“Inṙēlö pöri öp in Meh.”—SAL. 130:4.
ASUH ÖP MIN HAKÖP HĪ?
Pōyen nup inchōḵ elmat tö kētu nö imat ngam Paipöl minkahtö elmat hī tö ngam inlahen Yāvē nö tökô-en nö ma-aṙē-ěl. Rīkre nup min in u tö ngëichka tö hī in ngih ātiköl. Löktö in u min nö ṙūöhlöre ngam minlēḵṙen hī tö Yāvē.
1. Asūp mihôiṅ mufē meh, pòrô öp hol meh ngaich nö aṙēlen meh?
YĒḴ meh öm miṙivngölōn öp holre, ngaich lohten min më-eṅ havëkö inṙē-ělre in ò. Ngaich ngöṙô anga-aṅ, “Aṙēlen meh chin ngaich.” Teūngen min më-eṅ tö hanöhlöre yiröh öm hang ngam ṙô ò. Lohten pöri min më-eṅ ngö mufē, köpsören hòng min ngam innôlö ai nö vai nö sā nuk urěh? Öt pasū hòng min ngam innôlö ai?
2. Sitih ṙô öng ngam Paipöl nö vënyö inlahen Yāvē im inṙē-ěl? (Ngëichkö ngam futnōt.)
2 Öt hěngtak tökô nö asīnkö inlahen Yāvē nö im inṙē-ěl. Ngöṙô ngam kamūich ngam Salmai nö vënyö inlahen Yāvē: “Inṙēlö pöri öp in Meh: hinôtö Meh pahe-evö.” a (Sal. 130:4) Yěn hěng tak öp tö aṙēlöng tö Yāvē ngaich kô-en ellōn anga-aṅ nö aṙēlen ò. Mihôiṅ in ayī-ö inrē haköplu öi in ò tö manah ngam inlahen ò nö aṙē-ěl. Ik sā yik kamūich ngam līpöre nö i ṙô Heprāi nö vë-eny inlahen Yāvē nö aṙē-ěl, ngaich hěng öp ṙô tö yūsö tö cha nö in e. Hö-ö pöri angū-ö nö yūsö nö im inlahen më tarik yěn aṙēlen yip holre.
3. Asūp inrīkngöre tī Yāvē yěn aṙē-ěl? (Isayā 55:6, 7)
3 Yē Yāvē nö aṙē-ěl tökööl ngòh tarik, ngaich keuheūtngöre tī anga-aṅ nö ahetngen nup tökööl ò hēk halööktö ngam innôlöre anga-aṅ nö in ò ngam tö pasū. Kô-en ang Yāvē nö hamòltö ellōnre nö aṙēlen hī.—Vë-evkūö Isayā 55:6, 7.
4. Sitih inlahen ang Yāvē nö mikahtö elmat hī tö ngam tökô-en inṙē-ěl?
4 Yē hī min chumkūöṙen tö minë inchōḵelmat tökētu nö imat ngam Paipöl im inlahen Yāvē nö aṙē-ěl. Ngaich akahakūö min ayī-ö tö ngam inlahen tī ò nö aṙēlen hī hēk ngam sölö inlahen ò inrē nö aṙēlen hī. In ngih ātiköl in min chumkūöṙen öi ngëichkö minë inchōḵelmat inlahen Yāvē nö aṙēlen minë tökööl hī hēk havailen ngam tö pasū inrē innôlö hī in ò. Yē hī min chumkūöṙen tö në inchōḵelmat, ngaich ṙūöhlöre min ngam minlēḵṙen hī tö ngam tö hangenlōn Yöng hī Yāvē.
ṘŪÖHNGEN MINË TÖKÖÖL HĪ ANG YĀVĒ TÖ HĪ
5. Asūp manah ngam inlahen Yāvē nö aṙēlen minë tökööl hī?
5 Vënyu ön ngam tökööl nö imat ngam Paipöl nö sā nup tölangan kum. Vënyö inlahen ngam tökööl re ang Rācha Tāvit nö ngöṙô: “Pò në tökööl chu nö ngaich nö el kui chu: sā tö langan kūmö, nö öt kaneūnen tö lumnganre.” (Sal. 38:4) Yēḵ ngòh tarik pöri nö holtö ellōnre nö halööktitre, ngaich aṙēlöng minë tökööl ò tö Yāvē. (Sal. 25:18; 32:5) Ngam manah ngam ‘inṙē-ěl’ tö translētö nö im ëlô Heprāi nö “keun” angū-ö hēk “keūniyö.” Mihôiṅ ayī-ö ngöṙô tö Yāvē nö sā öp tarik tö kalēḵ nö keūnngö ngam tölangan tökööl hī hēk ṙūöhngen e inrē tö hī.
‘Aṙēlöng minë tökööl’ (Sal. 32:5)
6. Irôvat tī ang Yāvē nö kavalngen minë tökööl hī?
6 Irôvat tī ang Yāvē nö ṙūöhngen minë tökööl hī? Töi mikahtökūöre öi löktö in ngih töhěng inchōḵelmat tökētu nö im Paipöl. Ngö kinūichngö an nö im Salmai 103:12: “Sā rôvat ngam chuhöt tö ngam sūng: ngatī rôvat tī Anga-aṅ nö ṙūöngen nup tanôichngen hī tö hī.” Öt rēhěn in ayī-ö kô vënyö rôvat ngam chuhöt tö ngam sūng. Ngatī ṙēngen ayī-ö öi öt akahakūö tö rôvat tī Yāvē nö ṙūöhngen minë tökööl hī tö hī. Kiröngen raneuslöre alaha in yěi hangö Yāvē nö ṙūöhngen minë tökööl hī hēk aṙēlen hī ngaich öt hēk nö afēken minë tökööl hī.
“Sā rôvat ngam chuhöt tö ngam sūng: ngatī rôvat tī” (Sal. 103:12)
7. Sitih inlahen tī ang Yāvē tö minë tökööl hī, sitih ṙô öng ngam Paipöl nö vënyö inlahen e? (Maika 7:18, 19)
7 Sitih inlahen tī ang Yāvē tö minë tökööl hī? Hakumken u hòng anga-aṅ? Hö-ö. Ngöṙô tī ang Rācha Hēsikiā nö kūich inlahen Yāvē: ‘Pò meh ngaich kavalngen nuk tökööl chu nö la-uk re.’ Ngöṙô inrē ngam futnōt ‘kēngen u nö lakūöre’ (Isa. 38:9, 17) Löktö in ngih inchōḵ elmat öi akahakūö tö ngòh tarik yěn kô-en nö halööktitre, ngaich kavalngen minë tökööl ò ang Yāvē nö la-uk re hēk öt havölkūöre inrē nö ngëichken u. Mihôiṅ inrē öi ngöṙô translētö e: “Sā ṙēngen töng öt fāluṙen chū-ö tö kūö meh kēngen minë tökööl chu.” Töi hēk mikahtökūöre öi löktö in ngih töhěng inchōḵelmat in ngam Maika 7:18, 19. (Vë-evkūö.) Ngö vinënyi angū-ö tö Yāvē nö kavalngen minë tökööl hī nö el ngam tö aṙū-uti mai. Yěn kavalīyö misī nup chehen nö el ngam tö aṙū-uti mai, ngaich ötkô misī yik tarik nö kēnyen u. Ngatī inlahen tī ang Yāvē tö minë tökööl hī.
“Pò meh ngaich kavalngö nuk tökööl chu nö lā-uk chu” (Isa. 38:17)
‘Kavalngö minë tökööl ih min më-eṅ nö lataṙeū tö ngam mai’ (Mai. 7:19)
8. Asuh nup ngaich haköp hī?
8 Pōyen haköplö in öi löktö in në inchōḵelmat tö inlahen Yāvē yěn aṙēlen hī ngaich keun minë tökööl hī anga-aṅ tölangan, ngaich ngöṙô lōn min ayī-ö töre öi öt fāluṙen. Kô-en nö löng ngam ṙô Tāvit nö ngöṙô, ‘Tö ṙamölōn yip cha-a yip tö aṙēlöngö tökööl, yip tö hanyāti tökööl inrē. Tö ṙamölōn ön ngòh tarik, ngòh töt kaheuktu tö ngam Tēv, nö i tökööl.’ (Rōm. 4:6-8) Töt insā-av ang Yāvē nö Tēv, pò ò nö ma-aṙēlen hī!
HA-ETNGEN MINË TÖKÖÖL HĪ ANG YĀVĒ
9. Asūp ihih inchōḵ elmat kahētö Yāvē nö mikahtö elmat hī tö ò nö aṙēlen hī?
9 Löktö in ngam ṙāi ṙinānyi ang Yāvē nö kēngö minë tökööl më tarik yēḵ cha nö havöötö ellōnre nö in ò. Mikahtö elmat hī ang Yāvē nö löktö in minë tö ōtngöre inchōḵelmat imat ngam Paipöl. Tö sā ṙēngen ngam tö ngö kinūichngö, tö ò nö söchngen nup tökööl hī hēk ha-etngen u inrē. Ngatī inlahen ngòh tarik tököölö fālen nö het. (Sal. 51:7; Isa. 4:4; Yar. 33:8) Söl yih inlahen tī ang Yāvē nö söichngen minë tökööl hī? Ngöṙô anga-aṅ nö vënyö inlahen e: “Pòrô nup tökööl yīö nö sā töngāṅvö elmat, ngaich anū-ö min nö isoh sā tökënngöre tacham; pòrô anū-ö min nö turë sā tököinyö mat laturë, sā sanôi sīṅp min anū-ö.” (Isa. 1:18) Kô-en in ṙung öi kihngen takô sichngen nup tö māichngö röng imat öp hīla. Kēhöt ṙinātö-ellōn hī pöri ang Yāvē nö löktö ing inchōḵelmat, tö ò nö hetngö tī tö minë tökööl hī, ötrēhěn ayī-ö öi meuk öp tö raheichtit pitōt e.
“Pòrô nup tökööl yīö nö sā töngāṅvö elmat, ngaich anū-ö min nö isoh sā tökënngöre tacham” (Isa. 1:18)
10. Asuh öp ihih inchōḵ elmat kahëtö Yāvē nö mikahtö elmat hī tö ò nö holtö ellōnre nö aṙēlen hī?
10 Sā ṙô öp raneh ātiköl tö ngam tökööl hī nö sā ṙēngen “hötṙeh”. (Mët. 6:12, ftn.; Lūk. 11:4) Töp lökten hī yěi halôngen chööngö Yāvē ngaich sā töng iṙūöhen hēk ayī-ö öi kēḵ hötṙeh, ngaich hēk nöng ṙūöhlöre ṙôken minë hötṙeh hī nö in ò. Yěn aṙēlen hī pöri ang Yāvē ngaich ṙā-aiṙen minë hötṙeh minë tökööl hī tö ò. Öt hatönkö kūö hī min anga-aṅ tö u, pò ò ngaich nö aṙēlen hī. Yēḵ nup hötṙen öp tarik nö aṙēlöng, ngaich höhlö anga-aṅ. Ngatī ṙēngen ang Yāvē nö aṙēlen minë tökööl hī, ngaich höhlö takô ayī-ö!
“Aṙē-ěl minë hötṙeh ih” (Mët. 6:12, ftn.)
11. Tö sitih manah öng ngam ‘sinichngö minë tökööl’ hī imat ngam Paipöl? (Inlahen 3:19)
11 Rö-ö nun minë tökööl hī minë tö sā nup hötṙeh tö havantu tö hī nö in Yāvē nöng rökiṙen hēk ṙātiyö tö ò pön sīchiyö takô. (Vë-evkūö Inlahen 3:19.) Yěn ōt öp tarik tö hötṙëhevö misī, ngaich yěn hòṅ aṙēlöng minë hötṙeh ò ngaich aṅh tī tö kanūich min cha-a nö ṙatngen u nö imat öp līpöre. (sā inlahen ngam X ṙung öp ṙinatngö u) Sön pöri nöng ōttit mineūkö minë tökūichi hötṙeh öp tarik nö imat öp līpöre, pòrô nö ṙāti, yē u nö öt sīchiyö. Löktö in e mikahkūö ayī-ö tö inrīkngöre u tö höö tö ngam sinichngö u hēk töm ṙinatngö u inrē. Ta-a töi mikahtö elmatre tö e. Yěn kalūöchtu misī ngam koyla nö holtö ngam sam, ṙöslöng hol inrē angū-ö tö mak, ngaich vī-i nö ing (ink). Ngaich höng lööṙen tī misī cha-a nö sichngen nup tökūichö, nö aṅhtī tö nup tönyôṅp hilā hēk ispöny (sponge) inrē. Lökten, yěn hòṅ keuheūtnyöre kinënyi nup hötṙeh öp tarik, ngaich hòṅ keuheūti anū-ö nö sichiyö. Ötkô anū-ö nö ōttit nö meūkö, nö imat öp līpöre. Ngatī ṙēngen minë hötṙeh hī im tökööl, nö rö-ö nöng ṙātiyö tö Yāvē, pön keuheūtiyö nö sichiyö tö ò.—Sal. 51:9.
“Hòṅ nup tökööl yīö nö sīchiyö” (Inl. 3:19)
12. Asūp haköplö hī in ngam tökētu inchōḵelmat, inlahen minë taṙul imat ngam Paipöl?
12 Sitih inlahen tī ang Yāvē nö sichngö minë tökööl hī, töi mikahtö elmatre öi löktö in ngih tö hěng inchōḵelmat tö kūichi nö imat ngam Paipöl. Ngöṙô ang Yāvē, ‘sichngö nup tökööl meh chin min hanyatngen u inrē, aṅtī tö minë taṙul.’ (Isa. 44:22) Yěn aṙēlen hī ang Yāvē, ngaich sā ṙēngen mahanyatngen minë tökööl hī anga-aṅ tö minë taṙul. Öt ṙēhěn ayī-ö öi meuk minë tököölre, ötrēhěn inrē ang Yāvē.
‘Sichngö nup tökööl meh chin min, hanyatngen u inrē aṅtī tö minë taṙul’ (Isa. 44:22)
13. Sitih mufē öi yěn aṙēlen minë tökööl hī ang Yāvē?
13 Asuh nup ngaich taheui haköp hī, in minë tökētu inchōḵelmat? Yē Yāvē nö aṙēlen minë tökööl hī, ngaich uh öi ngö lōn tö ngam tökööl nö köpngö nö in hī. Pön ngaich ang Yēsū Kristū nö kitaknyö ngam mahāmre nö kētö ṙāi minë tökööl hī. Ngaich nö sichiyö minë rikôt (record) minë hötṙeh hī. Yē hī min öi haṙivlōn tö nup tökööl kahëkenre, ngaich aṙēlen hī min ang Yāvē ngaich öt hēk nö fēken u.
HAVANTÖ NGAM TÖVAI INNÔLÖRE ANG YĀVĒ NÖ IN HĪ
Aṙēlen hī ngam Yöng hī Yāvē, lökten öi mihôiṅ hanôltöre in ò (Ngëichköm perekrāf 14)
14. Kūö yòh öi mihôiṅ ṙātö-ellōnre tö Yāvē nö aṙēlen minë tökööl hī? (Ngëichkö ngam minë nyat.)
14 Lökten in ngam tökô-en inṙē-ěl in öi mihôiṅ havantö ngam innôlöre in Yāvē. Hòṅ köplōn ayī-ö tö Yāvē yěn aṙēlen hī, ngaich öthō anga-aṅ nö fēken minë tökööl hī. Lökten ui fēkö minë tököölre hēk ui fēkö inlahen Yāvē nö kētö sācha hī min. Kūö yòh pöri ayī-ö öi ṙātö-ellōnre tö ò min nö aṙēlen hī? Ngöṙô tī ang Pròfět Yarimiā nö kūich, ‘ngöṙô an Yāvē, “Pò chu min aṙēlö nup tökööl fālen cha, ane inrē öt köpölōn min chū-ö tö tökööl cha öich hēk.”’ (Yar. 31:34) Havannyö ngam ṙô Yarimiā inrē ang Pôl. (Hep. 8:12) Tö sitih manah pöri ngam inlahen ngam Tēv nö öt hēk min nö köplōn tö minë tökööl hī?
“Öt köpölōn min chū-ö tö tökööl cha öich hēk” (Yar. 31:34)
15. Tö sitih manah öng ngam ṙô Yāvē, tö ò nö öthō köplōn tö minë tökööl hī?
15 Ngam ṙô ‘kanöpölōn’ imat ngam Paipöl nö rö-ö nö ṙôtö finëkö nuk inlahngen tö ngaichngen hēk finëkö inlahen öp tarik inrē. Ngamuh pöri manah e inrē nö kò-òren, tö ò nö löktö in nup la-enre nö hameuktöre nö aṙēlen öp tarik. Töi ngëichkö ṙô ök ihih tö tūmu tökilölhak nö hol Yēsū, ngöṙô anga-aṅ, “Yēsū, köpölōn öm pöich tö chu yēḵ meh min hayöng im Pūlngöre.” (Lūk. 23:42, 43) Höng hōten Yēsū hòng anga-aṅ nöng köpölōn tö ò? Löktö in ngam ṙô Yēsū öi akahakūö tö kuilōn ngam tö tūmu tö Yēsū nö rö-ö nöng aṙēlen ò, pön löktö in nup la-enre inrē nö arēlen ò. Lökten ang Yēsū nö ngöṙô nö in ò, ha-aṅlen meh chin min. Ngatī inlahen ang Yāvē yěn ngöṙô anga-aṅ öthō chin min köplōn tö nup tökööl yīö, ngaich tö ngö manah angū-ö tö ò min nö öt kētö sācha nup tö ngaichngen tökööl hī.
16. Sitih ṙô öng ngam Paipöl nö mikahtö elnang hī, tö hī öi ṙānyu yěi aṙēlöng?
16 Sā tö ṙānyu ayī-ö yē hī aṙēlöng. Öi sitih inlahen? Töi mikahtö elmatre öi lökten in ngih inchōḵelmat imat ngam Paipöl. Īnu ayī-ö tö ngam tökööl, lökten ngam ellōn hī nöng hòṅ kēken minë töchōich la-en. Ngatī ṙô inrē ngam Paipöl tö hī öi ‘haköövö tö ngam tökööl.’ Kirööngen ṙô pöri ayī-ö öi ha-öinytī Yāvē kūö ò nö aṙēlen hī, ngaich ‘ṙānyen hī ṙā-ang im tökööl.’ (Rōm. 6:17, 18; Inm. 1:5) Yē Yāvē nö aṙēlen hī, ngaich ṙūöhlöre ngam minlēḵṙen hī tö ò hēk kirööngen ṙanamlōn inrē ayī-ö öi sā ṙanamlōn öp tö fömnyöre ṙinānyi nö im inköövö.
“Ngaich yī-ö ṙānyuvö ṙā-ang im tökööl” (Rōm. 6:18)
17. Sā ṙô ngam Isayā 53:5 sitih inlahen ang Yāvē nö halanken hī?
17 Vë-evkūö Isayā 53:5. Töi chumkūöṙen tö ngih manā-aṅ inchōḵelmat. Vënyu nang in tö ngam Paipöl tö hī öi sā inlahen öp tarik tö aṅhav-in töp invah tö mihôiṅ nö kapahavkūö tī. Kô-en nö ötvai ngam innôlö hī min in Yāvē yē hī kēken tökööl. Halanken hī pöri ang Yāvē nö löktö in ngam ṙāi ṙinānyi, nö kēngen ngam kūönre hòṅ ngam innôlö hī in ò hēk nö havantöre. (1 Pīt. 2:24) Yěi fēkö inlahen ngòh tarik tö vahav nö iṙôken ṙanamlōn anga-aṅ yěn lööken tö ngam invahre. Ngatī inlahen yěn aṙēlen hī ang Yāvē, ngaich lööken ayī-ö hēk havantöre ngam innôlö hī in ò. Ṙamlōn inrē ayī-ö pò hī akahakūö tö ngam neūkölōn ò nö in hī.
“I alaha ò ap chinökṙen tölööken tī tö hī” (Isa. 53:5)
PŌYEN YANÖÖLEN IN PÒ YĀVĒ NÖ TÖKÔ-EN NÖ MA-AṘĒLEN HĪ
18. Asuh nup haköplö hī öi löktö in minë tö kētu inchōḵelmat inlahen ngam inṙē-ěl? (Ngëichkö ngam pòks “Sitih Inlahen Tī Ang Yāvē Nö Aṙēlen Hī?”)
18 Pōyen haköplö in öi löktö in në inchōḵelmat in ngih ātiköl tö inlahen Yāvē yěn aṙēlen hī, ngaich kô-en anga-aṅ nö aṙēlen nup tökööl ngaich öt hēk nö afēken u, hēk öt kētö sācha hī inrē anga-aṅ nö unôichngöre. Angū-ö lāinyngen ngam innôlö hī nö vai nö in ngam Yöng hī Yāvē. Köpölōn inrē ayī-ö tö ngam inlahen Yāvē nö aṙēlen hī nö inlōnti hī angū-ö nö kahëtö ò. Rö-ö ang Yāvē nö kē-ěkūö hī tö ngih inlōnti pò hī öi tö hòṅ teūngen tö e, kūö ngam hanangenlōnre pöri anga-aṅ tö hī hēk ngam tökiröng miṙēlōnre inrē nö kē-ěkūö hī tö e.—Rōm. 3:24.
19. (a) Kūö yòh öi hòṅ ha-öinyö Yāvē? (Rōma 4:8) (b) Asūp min haköp hī ip yamih ātiköl?
19 Vë-evkūö Rōma 4:8. Hòṅ kiröngen ṙô in ha-öinytī Yāvē kūö ò nö aṙēlen hī. (Sal. 130:4) Hěng ön ngam tötṙanāngen inlahen hī yěi lōnu töre öi aṙēlöng tö Yāvē. Asuh angū-ö? Ngöṙô ang Yēsū, “Yēḵ meh pöri min, öm öt aṙēlö tökööl yip tahëng, ngaich öt aṙēlöng min nup tökööl meh tö ngam Yöng meh aṅ el halīöngö.” (Mët. 6:14, 15) Lökten nö töt ṙanāngen ngam inlahen hī aṙēlö holre öi sā Yāvē. Öi sitih inlahen? In öp yamih ātiköl in min öi mikahtökūöre tö inlahen e.
TINKÖÖKÖ 46 Tēra Ehesān Māntě Yöhōva
a Aṙēlen höö in ṙung ayī-ö tarik. Töt insā-av pöri ngam ṙô ‘tökô-en inṙēlö’ nö im ngam Salmai 130:4 nö translētö nö im ṙô Heprāi. Löktö in e mikahkūö ayī-ö tö Yāvē nöng anga-aṅ tö löngö inlahen nö aṙēlen minë tökööl hī. Öt vënyu pöri angū-ö ngih ṙô nö in minë töpōyen tö tahëng translēsön ngam Paipöl. Kūichtu pöri ngam tölöng manah e nö in ngam Paipöl Tufömngöre Panam Translēsön.
