1-2. Hòṅ asūp inlahen hī hòṅ Yāvē nö ṙamlōn nö in ngam inlahen hī öi ha-öinyö ò?

 ASUH öp öre saneh kūö meh nyat yěm hang ngam vinë-ekūötēv? Lohten nö hěng öp saneh kūö meh tö inlahen öp prötör nö urēhěkūö re nö haṙòh nö el hatööm ngaich sulngöre anga-aṅ nö vë-ekūötēv. Ṙòngnyö kūö ellōn re anga-aṅ nö vë-ekūö Yāvē. Hēk öm fēkö inlahen yip mikūönö nö mūl cha-a nö kēken ngam manūlö mikūönö ngaich ṙamlōn cha-a.

² Ṙamlōn hòng Yāvē nö in ngam prötör hēk in më mikūönö nö in ngam inlahen cha nö ha-öinyö ò? Yēḵ cha nö asā lōn Yāvē nö la-envö hēk hangenlōn tö ò, hēk milēḵṙen inrē ngaich ṙamlōn anga-aṅ nö in ngam inlahen cha nö ha-öinyö ò. Ṙòkhöre in ayī-ö öi hangenlōn tö Yāvē. Ngaich hòṅ lōnu inrē ayī-ö öi hòṅ löngö inlahen öi ha-öinyö ò.

3. Asūp min mikahkūö hī in ngih ātiköl?

³ In ngih ātiköl min ayī-ö öi mikahtö kūöre tö mat Yāvē misī nö in minë tö kô-en vinë-ekūötēv. Ngaich hēk min öi mikahtö kūöre tö nup tö hëvhöre la-en i alaha ngam vinë-ekūötēv nup kahëken hī töngamuh. Yē hī min öi ṙönghëichṙen öi kakken ngih ātiköl ngaich fē-a min ayī-ö öi sitih inlahen öi löngö inlahen öi vë-ekūötēv. In ngam manā-aṅ min öi mikahtökūö re öi sitih inlahen öi teūngen tö ṙanamlōn re in ngam tö kô-en vinë-ekūötēv.

4. Kūö cha nö hangenlōn tö Yāvē hēk milēḵṙen inrē lökten yik tarik ò misī nö sitih inlahen nö ha-öinyö ò?

⁴ Milēḵṙen yik misī tarik tö Yāvē hēk hangenlōn inrē tö sā hē Āpēl, Nōva, Aprahām hēk Yōp inrē. Lökten cha-a nö hang minë chööngö ò ngaich ṙatö-ellōnre inrē hēk kētö tökētu. Öt keūheutnyö ṙô re ön ngam Paipöl tö cha nö sitih inlahen  nö ha-öinyö Yāvē. In nup tö kūichi pöri inlahen cha nö imat ngam Paipöl, öi akahakūö tö nup tölngö kanô-ò cha nö ha-öinyö Yāvē ngaich ngatī inlahen cha-a. Ṙamlōn ang Yāvē nö in ngam inlahen cha nö ha-öinyö ò. Unôichrit e ang Yāvē nö kētö ngam chööngö Môsös nö in yik Israel. Pōyen hup chööngö kahëtö Yāvē i alaha ngam nööinyö ò. In e yik aṅ israel nö akahakūö tö cha nö sitih inlahen nö ha-öinyö Yāvē.

5. Asuh nup tö hariki i alaha ngam vinë-ekūötēv?

⁵ Unôichrit Yēsū nö ha-aṅlöng rikre nuk tö haṙikiyö. Pön öt sā yip maha-öinyö Yāvē nö kēken ngam chööngö Môsös ngam inlahen cha nö öt tunkui minë chööngö nö i alaha ngam nööinyö ngam Tēv. (Rōm. 10:4) Pön kē-ěkūö yik Kristīön tö ngam tufömngöre chööngö, ngam “chööngö Kristū.” (Kal. 6:2) Öt maṙòtòng nup chööngö tö vī-i hòṅ më Kristīön nö köplōn tö u hēk hang minë chööngö inrē. Ngaich hòṅ tömköröön Yēsū pöri cha-a hēk hang minë inköphöti inrē. Sā hamang chööngö Kristū min cha-a. Ngatī inlahen yip tarik ngam Tēv töngamuh nö pītnyöre nö tömköröön Kristū hòṅ Yāvē nö ṙamlōn nö in cha hēk kētö hanöhlö cha inrē.—Mët. 11:29.

6. Yē hī min öi kakken ngih ātiköl asuh öp mihôiṅ afēkö meh?

⁶ Asā hī min öi mikahtökūö re i inlahen ngam vinë-ekūötēv, yěn löng ngam inlahen chu vë-ekūötēv yěn hö-ö. Ngaich hòṅ halööktit e chū-ö. Yē meh pöri öm kēkö tövai la-en ngaich ṙamlōn më-eṅ. Hěnghöre vë-ekūö Yāvē më-eṅ nö hayööken meh öm vayö inlahen öm kēken ngam la-enre.

7. Yē hī öi löknyö ellōnre ṙô öi vë-ekūötēv ngaich sitih inlahen lōn ang Yāvē?

⁷ Yē hī öi vë-ekūö Yāvē ngaich ha-öinyö ò ayī-ö. Ngö kinūichngö ön nö imat ngam Paipöl nö sā ṙēngen ngam tö fööngö tö tahūsa ngam vinë-ekūötēv. Ngaich in ngam töhet chūök cha-a hēk el ngam chūök vinë-ekūötēv inrē nö chumkūöṙen nö halēn ngam töfööngö tö tahūsa. (Sal. 141:2) Ngaich löktö im tö tahūsa ang Yāvē nö ṙamlōn. Ngatī ṙēngen urēhěkūö hī öi vë-ekūötēv yē hī rahëichtökūö öi fēkö ṙô re öi sitih ṙô min vë-ekūötēv, ngaich löknyö ellōn hī min ngam ṙô hī öi vë-ekūötēv. Sā ṙēngen ngam tö tahūsa angū-ö nö löktö “ṙanamlōn” Yāvē, pòrô nup ṙô hī nöng cheūḵta. (Inch. 15:8; Chöö. 33:10) Yē hī vë-eny nang Yāvē töre öi hangenlōn tö ò hēk ha-öiny minë tī ò inrē, ngaich ṙamlōn min ang Yāvē. Lōnu inrē anga-aṅ öi vënyö minë pirūtköre, kanihngen re tö minë tö hòṅ kēkaren hēk tö minë kuilōn hī inrē. Lökten ayī-ö urēhěkūö hī öi vë-ekūötēv hòṅ halēnlö inlahen re ayī-ö öi fēkö nup ṙô re öi sitih ṙô? Ngaich vai min ngam vinë-ekūötēv nö sā ngam tö tahūsa.

8. Ihē öi ṙung ha-ööinyö Yāvē?

⁸ Yē hī öi harōilen Yāvē sā maha-ööinyö ò ayī-ö. (Sal. 34:1) Yē hī öi holtö ellōnre öi ha-öiny tī Yāvē, ngaich örhō min ayī-ö öi öt ha-ööinyö ò. Sā maharōilen Yāvē inrē ayī-ö yěi vë-eny nang yip tahëng tö minë tinrīken ò hēk la-en ò inrē. Lökten öi kēnyö ṙētakre öi fēkö minë tölöök la-en Yāvē nö in hī. Ngaich pōyen min nup löktö ṙô hī öi ha-ööinyö Yāvē. Yē hī inrē öi ahānga öi in yip tarik ngaich ha-ööinyö Yāvē inrē ayī-ö öi in e. Lökten ayī-ö ‘kētö minë tökētu öi löktö in në ṙòng në minuh re’ öi ha-ööinyö Yāvē. (Hep. 13:15) Lōnu in tö minë kahëtöre nö tövai, lökten ayī-ö halēn minë ṙô re urēhěkūö hī ahānga in yip tahëng sā inlahen hī yē hī ṙung vë-ekūötēv ngaich halēngö nup ṙô re ayī-ö hòṅ minë ṙô hī nö vai.

9. Asūp yanöölen hī yěi asīnken më aṅ Israel yěi mūl? Vënyö nup ekspirīön re yěm yitökūö el mīting ngaich asuh nup yanöölen meh.

 ⁹ Yē hī yitökūö el mīting sā maha-ööinyö Yāvē ayī-ö. Ngö vinë-ekūö yik aṅ Israel: “Ṙòkhöre yip kikōnyö in meh min nö lūöi heuh i töhěng samyeūheu nö hameuktöre nö i kūö ngam Tēv meh ngam Mā Tēv [Yāvē] ip chūökö atöllö ò min.” (Chöö. 16:16) Yip aṅ Israel kikōnyö nö lūöi heuh i töhěng samyeūheu nö halēn ngam tökirööng sakāmö, ngaich öt ōt yip amahtö minë patī cha hēk tö minë panò-òṅ cha inrē. Kilēngôre pöri ang Yāvē nö in cha: “Ötrēhěn nö tarīku min tö hòṅ lōnu tö ngam panam meh, yē meh hameuktöre i kūö ngam Tēv ngam Mā Tēv [Yāvē] meh.” (Man. 34:24) Lökten cha-a nö ṙatö-ellōre nö in Yāvē nö halēn ngam töhet sakāmö i tö örheūheu samyeūheu. Ngaich teūngen cha-a tö yanöölen re nö in e. Pön akahakūö cha-a tö minë chööngö Yāvē, ngaich fēkö ṙòken minë tölöök tī Yāvē cha-a nö in re hēk hanôlhötre inrē nö yip tarik Yāvē. (Chöö. 16:15) Ngatī inlahen in ayī-ö öi asīnken më aṅ Israel yē hī öi chuh el mīting ngaich lohten nö ōt nup ṙāhangö hī, ngaich tūngen pöri ayī-ö tö yanöölen re. Ngaich yē hī urēhěkūö re chuh el mīting ngaich halēnṙen re ayī-ö ngaich yē hī öi kētö minë tö rahëichyen sanapṙô, ngaich ṙamlōn ang Yāvē nö in hī.

10. Kūö yòh nö töt ṙanāngö ngam inlahen hī tikökṙô re yěi kētö nöinyö Yāvē?

¹⁰ Yē hī öi holṙô yip prötör sistör öi tikökṙô re ngaich kamëtö nöinyö Yāvē ayī-ö. (Sal. 28:7) Akahakūö yik aṅ Israel tö ngam tinkökṙô re nö töt ṙanāngen yěn ha-öiny ngam Tēv. Lökten ök Rācha Tāvit nö halēnlö yik tö 288 Lēvī nö tumkökṙô re nö el ök patī ngam Tēv. (1 Kin. 25:1, 6-8) Yē hī tikökṙô re tö nööinyö Yāvē, ngaich akaha lōn anga-aṅ tö ṙòken ngam hanangelōn hī. Ui pirūtkö nup ṙô re nö öt löngta yěi tikökṙô re. “Ṙòkhöre in ṙung kavē-ěre ṙô i tökeuheūttöre.” (Yāk. 3:2) Sön pöri ayī-ö öt ṙāken re kētö sanapṙô el mīting kētö minkahten hēk ahāngkö ngam tölöök inhānga. Ngatī inlahen ayī-ö yěi öt vayö ṙô tikökṙô re, sön pöri ayī-ö iṙūöhen öi kētö nöinyö Yāvē öi löktö in ngam tinköökö.

11. Kūö yòh öi hòṅ halēnlö ngam ṙētakre öi in ngam manūlö mikūönö öi chumkūöṙen öi sā ṙô ngam Salmai 48:13?

¹¹ Yē hī haköp mat ngam Paipöl hēk yěi haköptö yip kūönre tö inlahen Yāvē, ngaich sā maha-ööinyö ò ayī-ö. Haṙēvngö ngam töhet sakāmö më aṅ Israel nö ha-ööinyö Yāvē ngaich in nup tahëng sakāmö cha-a nö kēken minë la-en re. (Man. 31:16, 17) Im hē e sakāmö cha-a nö haköpten më kūönre tö inlahen Yāvē hēk tö minë tölöök la-en ò inrē. Lökten ayī-ö öi kēnyö ṙētakre öi haköp mat Paipöl hēk vë-ekūö e inrē. Yē hī ngatī inlahen ngaich sā maha-ööinyö Yāvē ayī-ö hēk haröhtöre inrē in ò. (Sal. 73:28) Ngaich yē hī öi holṙen më mikūönöre öi haköp, ngaich sā mahayööken më nyīö min ayī-ö hòṅ cha nö akahöiṙen tö ngam Hanangenlōn Yāvē ngaich vī ò nö holre.—Vë-evkūö Salmai 48:13.

12. (a) Sitih maheuk ang Yāvē tö vīni-i ngam töhet chūök? (b) Asuh öp haköplö hī?

¹² Yē hī in ngam la-en minānö ngaich chumkūöṙen inrē tö u, sā maha-ööinyö Yāvē ayī-ö. Ngö kinūichngö ön nö imat ngam Paipöl tö ngam töhet chūök hēk tö nup vahīṙen la-en nö ṙòkhöre nö “töhet nö la-en.” (Man. 36:1, 4) Ngatī inlahen in töngamuh öi ha-ööinyö Yāvē i vīni-i patī pūlngö hēk in minë tahëng inrē minānö. Töhet anū-ö inrē nö la-en nö imat Yāvē. Ōt yip prötör sistör inrē kamëtö ṙētak re nö im minānö. Kô-en minë la-en cha nö hòṅ eū-eu nö in minë la-en pūlngö. Pò më prötör sistör nö im la-en minānö hěnghöre ahangkö ngam tölöök inhāngö inrē nö yip kamëtöre nö painīör. Yip tökò-òre prötör sistör nö in ngam  la-en painīör ngaich mihôiṅ cha-a nö kūich mat ngam fôm, ngaich öt kô më minṙöinylen nö heūlngöre nö hō-en minë fôm cha. Yē më minṙöinylen min nö ngatī inlahen ngaich sā hamôlṙen cha min nö im minānö. Pòrô öi tö heuveū-en hēk töt heuveū-en im la-en minānö, mihôiṅ pöri ayī-ö öi ha-et minë nö tö mānlöng hēk chumkūöṙen inrē tö u pòn alaha ngam vinë-ekūötēv inrē anū-ö.

13. Kūö yòh öi kētö tōnēsön?

¹³ Yěi hī öi kētö tōnēsön öi in minë la-en pūlngö, ngaich sā maha-ööinyö Yāvē ayī-ö. Vënyu nang yik aṅ Israel, yēḵ cha nö kēken ngam tökirööng sakāmö ngaich ötkô cha-a nö öt kumuṙen nö chuh kūö Yāvē. (Chöö. 16:16) Asā nup kanò-ò cha ngaich ngatī inlahen cha-a nö kēten minë tö kētu. Inmeuktö cha nö ha-ööinyö Yāvē, pön pōyen minë tī Yāvē nö hayööken cha. Ngatī inlahen ayī-ö töngamuh öi ha-ööinyö Yāvē, pön pōyen minë tī ò nö in hī. Ngamuh inrē töhěng inlahen hī öi hameuktö hanangenlōn re, öi kētö tōnēsön öi el ngam māṅ hēk minë la-en tö keūheutngöre chūök nö ing panam. Öp töng tölngö kanò-ò hī nagtī ṙòkhöta ayī-ö këtö tōnēsön. Sā ṙô Pôl: “Yē ngam lanënen nö umuh, töhōḵovö an nö sā öp in ò, öt sā öp töt in ò.” (2 Kòr. 8:4, 12) Lökten yē hī öi holtö ellōnre kētö nup töng rahëichyen, ngaich milēḵṙen ang Yāvē tö u.—Māk. 12:42-44; 2 Kòr. 9:7.

14. Sā ṙô ngam Inchōḵ-oṙô 19:17 yē hī hayööken më prötör ngaich sitih inlahen mufē ang Yāvē?

¹⁴ Yēḵ hī hayööken më prötör sistör ngaich sā maha-öinyö Yāvē ayī-ö. Kilēḵngôre ang Yāvē nö in yik aṅ Israel yēḵ cha min nö hayööken yip tö yāich ngaich kē-ěvkūö min cha-a tö inkôlò. (Chöö. 15:7, 10) Yē hī öi meuk yip prötö hēk sistör tö kihngen ngaich kēnyö ṙētakre ayī-ö öi hayööken cha, ngaich ṙamlōn min ang Yāvē nö meuk inlahen hī. Yē hī min öi ngatī inlahen ngaich sā kamëtö tökētu min ayī-ö in Yāvē. (Vë-evkūö Inchōḵ-oṙô 19:17.) Ik sā Pôl nö haköövö, ngaich yik aṅ Filipī Kristīön nö sömhö kūö ò, ngaich ngö ṙô ang Pôl tö ngam sahömtö cha, ‘nö sā ṙēngen inlōti angū-ö nö tö kētu nö in ngam Tēv’ nö löktö ṙanamlōn ò. (Filip. 4:18) Ötkô öm më-eṅ mihôiṅ öm ngatī inlahen öm hayööken yip prötör sistör el ngam māṅ? Yē hī öi kētö ṙētak re kumlēḵ re inrē hēk in nup tahëng öi hayööken më prötör sistör re ngaich ṙamlōn min ang Yāvē nö in u, pò hī sā maha-öinyö ò.—Yāk. 1:27.

15. Kūö yòh nö öt lumngān ngam tö kô-en vinë-ekūötēv?

¹⁵ Hòṅ kēnyö ṙētak re in hēk kumlēḵlö alaha re öi in ngam tö kô-en nööinyö. Hö-ö pöri angū-ö nö lumngān. (1 Yôh 5:3) Pò hī hangenlōn tö Yāvē, lökten öi ha-ööinyö ò. Töi ngëichken ngih inchōḵ elmat yē öp nyīö öre nö vī nyat öp yöngre ngaich hòṅ kēten e anga-aṅ nö kift ò. Ngaich marò-òten anga-aṅ nö vī-i e. Öt ngö mufē pöri anga-aṅ kūö yòh öich ngatī ṙòken ṙētak im vīni-i e? Pòn hangenlōn anga-aṅ tö ngam yöngre hēk ṙamlōn inrē anga-aṅ yěn kē-ěkūö ò tö ngam kift. Ngatī in ayī-ö inrē hangenlōn tö Yāvē, lökten ayī-ö öi im tö kô-en vinë-ekūötēv öi kētö ngam ṙētakre hēk kumlēḵlö alahare im linöökö lōn ò ngaich teūngen min ayī-ö tö ṙanamlōnre.

16. Sā ṙô ngam Heprāi 6:10 sitih mufē ang Yāvē tö inlahen minë taṙòkhöre la-en hī?

¹⁶ Hö-ö nan minā inyööngö nö lōntö tö hěngren kift nö löktö in minā kūönre pön köharīkngöre minā nyīö pön ōt öp tö teungten nö kē-ěti ngaich öt teungten öp tö hěngtak. Ngatī inlahen ang Yāvē nö akahakūö tö minë inlahen hī. Lohten më-eṅ öm mööḵlö inlahen tö më tahëng prötör sistör öm i linöökö lōn ngam Tēv. Hēk mihôiṅ öm  kūö ngam ṙēḵtire hēk vahavö inrē in minë mineukṙen më mikūönö re inrē öm öt yaha inlahen öm i linöökö lōn ngam Tēv. Ngaich uh më-eṅ öm haṙivlōn. (Kal. 6:4) öthō an Yāvē nö vāichngen minë la-en më. (Vë-evkūö Heprāi 6:10.) Yēḵ meh öm löngö inlahen öm i linöökö lōn Yāvē öm keūheuttö inlahen re ngaich ṙamlōn min anag-aṅ. Pò Yāvē nö meuk minë inlahen hī i linöökö lōn ò. Ngaich lōnu anga-aṅ tö hī öi ṙamlōn hēk nup tölngö inlahen hī i linöökö lōn ò.

17. Yē hī kihngen öi la-envö i alaha ngam vinë-ekūötēv ngaich hòṅ sitih inlahen ayī-ö? (b) In ngam pòks “ Asīöp Ngam Ṙanamlōnre” asup nup i la-en taneūngen meh öm ṙamlōn?

¹⁷ In ngih ātiköl ayī-ö taheui öi mikahtökūö re tö minë la-en i alaha ngam vinë-ekūötēv. Yē meh öm kihngen öm kēken minë la-en tö sā meh öm in ngam inkööpö hēk ahāngö, ngaich hòṅ sitih inlahen më-eṅ? Yē hī öi kētöre öi in minë la-en ngaich kūchīken min ayī-ö hěnghöre yöölen min inrē. Töi ngëichken ngih inchōḵ elmat tö sā meh yē meh öre harūn ngam alaha re öm exercise hēk hòṅ harūnöre öm in minë ranöng tinköökö. Yē meh pöri öm hēṙu kētöre öm in u ngaich öt kūö lā urěh min më-eṅ öm in u. Yē meh pöri öm örheūheu öm kētöre teūngen min më-eṅ tö yanöölen re. Pi-a sin ayī-ö im ranulten öi rahëichöta kētö ṙētak re ngaich hēk öm hireūttöre öm kētö ṙētak re. Yē hī min teūngen tö ṙòng u, ngaich kūchiken min ayī-ö öi la-evṙen. Ngatī inlahen ayī-ö yē hī kētöre in ngam la-en vinë-ekūötēv, ngaich heuveū-en min ayī-ö hēk teūngen inrē tö ṙanamlōn re.

18. (a) Asuh öp töt ṙanāngen la-en hī? (b) Asuh nup inrē taneūngen hī inkôlò?

¹⁸ Töt ṙanāngen ön ngih la-en hī öi holtö ellōnre in ngam nööinyö Yāvē. Yē hī ngatī inlahen vai min minë tinrīkngen hī, hěnghöre ṙamlōn inrē min ayī-ö pò hī teūngen tö inlahen re örheūheu i vinë-ekūö Yāvē. (Inch. 10:22) Teūngen inrē ayī-ö töngamuh tö lanāmö elkui lōn re, pò hī akaha kūö tö Yāvē nö örhō nö ṙāngen yip lamök lōn ò. Lāklen hī inrē anga-aṅ hē el ṙētak kanihngen. (Isa. 41:9, 10) Kô-en in teūngen tö ṙanamlōnre öi ha-ööiny ngam yöngre Yāvē pò ò nö inu tö ngam ‘ineū-euṅ hēk minlēḵṙen’ inrē nö löktö in minë vahīre.—Inm. 4:11.