1-2. Kūö yòh öm ötkô haṙivlōn yěm öl öm kô kē ngam vinôkö? (Ngëichkm lama-uk nyat.)

 LŌNU öm töre öm hòṅ kē ngam vinôkö? Tövai an ngam kuilōn meh yěm ngatī. Ngaich hòng rih öm kò-òre lōn töre öm mihôiṅ öm kē ngam vinôkö? Ngatī lōn hòng inrē yip minṙöinylen tö meh öm kò-òren ngaich öm kēḵ ngam vinôkö? Yěn ngatī angū-ö ngaich kūö yòh öm ahāṅken re? Ilööṙen man ngaich kētöre. Yēḵ meh min ngatī inlahen ngaich ṙētakvö min më-eṅ öm löklōn Yāvē ngaich teūngen min tö nup töpōyen inkòlô.

² Pī-a inrē lohten öm töölô öm rahëichtöre inlahen öm hökkö ngam vinôkö re, pöm öltöre heuneū-en. Ngatī mufē inrē më-eṅ lohten töre öm ötkô sin öm kē ngam vinôkö. Yěn ngatī angū-ö ngaich um haṙivlōn. Mihôiṅ pöri öm halēnöre yēḵ meh hòṅ kē ngam vinôkö, pòrô öm ṙālö hēk tö köny inrē.

3. Asuh ök ṙô ngam tarik aṅ Iti-opiā nö in Filip? Asuh nup intöönö yamih nö elkuilōn hī? (Inlahen 8:36, 38)

³ Vë-evkūö Inlahen 8:36, 38. Hěng heuh ngam tarik tö minā-avö aṅ Iti-opiā nö hatön kūö Filip nö ngöṙô: “Asūp ma-asökngöröön chu kē ngam vinôkö?” Pön hòṅ kē ngam vinôkö ngam tarik, kô-en hòng rih ngaich anga-aṅ nö mihôiṅ nö kē ngam vinôkö?

4. Kūö yòh öi mihôiṅ ngöṙô tö ngam tarik aṅ Iti-opiā nö hòṅ hēk nö mikahtökūö re?

⁴ Ṙa-ang Yerūsalem ngam tarik aṅ Iti-opiā “nö vë-ekūötēv.” (Inl. 8:27) Inmeuktö ò nö öt Yahūti, hòṅ lök el ngam talöökö më Yahūti pöri anga-aṅ. Öthō anga-aṅ nö öt haköp inlahen Yāvē nö imat ngam hötṙeh kinlēḵngô, ṙô Heprāi. Hòṅ hēk pöri lohten anga-aṅ nö mikahtökūöre tö ò. Kūö yòh öi ngatī ṙô? Ngëicha kò-òren, hē Filip nö meukkūö ò nö el talöökö, ngaich asuh ök la-en  ò? Holtö chumkūöṙen re anga-aṅ nö vë-ekūö ngam līpöre ök pròfět Isayā. (Inl. 8:28) Töngö manah angū-ö tö ò nö öltöre mikah elnang tö minë haköpre. Hòṅ hēk anga-aṅ nö haköp, hòṅ ṙūöhtö mikah elnang re anga-aṅ nö hēk tö ṙô ngam töhet līpöre.

5. Nuk haköp ngam tarik aṅ Iti-opiā, sitih inlahen anga-aṅ nö kēkö kaha u?

⁵ Tökiröngö kamtö chūök ngam tarik aṅ Iti-opiā aṅ eltakòh ngam Ranī Kantakē nö ‘mahayōm nuk chehen ò nö ṙòkhöre.’ (Inl. 8:27) Töngö manah angū-ö tö ò nö tö pōyen la-en. Sön anga-aṅ nö kēnyö ṙētakre nö ha-önyö Yāvē. Rö-ö anga-aṅ nöng mahaköp minë kanô-en aṅmat ngam töhet līpöre; pön kēkö kaha u inrē. Angū-ö lāinyngen ò nö ngatī rò-òl el talöökö nö löktö Iti-opiā nö chuh Yerūsalem. Hòṅ ò nö ha-önyö Yāvē. Lohten anga-aṅ nö marò-òtö röön hēk pōyen ṙāi el talöökö inrē. Öt mufē-ěv pöri anga-aṅ tö u, yěn höng teung ngam inlahen ò nö ha-öinyö Yāvē.

6-7. Sitih inlahen öng ngam hanangenlōn ngam tarik aṅ Iti-opiā tö Yāvē nö sīöplöre?

⁶ Pōyen nun minë kanô-en haköp ngam tarik aṅ Iti-opiā nö in Filip minë töt mikahkūö ò sin tö lā urěh. Haköp inlahen Yēsū anga-aṅ nö Kristū. (Inl. 8:34, 35) Hē ò ngaich nö akahakūö tö inlahen Yēsū nö kēngöre tö pòkūö ò, ngaich lökngöre ellōn anga-aṅ tö u. Sitih inlahen ngaich anga-aṅ? Ngaich anga-aṅ nöng lök el ngam tinlööken më Yahūti, pōi minlēḵken inrē tö më tarik, mihôiṅ öre anga-aṅ nöng köp nöng ngatī inlahen. Kūö ṙôken ngam hanangenlōn ò pöri tö Yāvē hēk Yēsū inrē, lökten anga-aṅ nö kē ngam tökiröng fësla. Ngaich hòṅ kē ngam vinôkö anga-aṅ, pön hòṅ tömrit Yēsū Kristū. Hē Filip ngaich nö meūkan tö ò nö hòṅ kē ngam vinôkö, vōkan ngaich anga-aṅ.

⁷ Yēḵ meh min öm asīnkö minë inlahen ngam tarik aṅ Iti-opiā, ngaich mihôiṅ min më-eṅ teungta öm kē ngam vinôkö. Ngaich löknyö ellōnre ṙô min öm ngö ṙô, “Asūp ma-asökngö röön chu öich kē ngam vinôkö?” Ta-a töi urěh ngëichkö minë inlahen ngam tarik aṅ Iti-opiā, hòṅ hī min asīnkö inlahen ò. (1) Höng iṙūöhen anga-aṅ nö haköp. (2) Nuk töng sitih haköp ò hameukten u anga-aṅ nö in minë la-en re, hēk (3) Asīöp ngam hanangenlōnre anga-aṅ tö ngam Tēv.

8. Asūp haköplö meh im Yôhan 17:3?

⁸ Vë-evkūö Yôhan 17:3. Kūö re öm misī öm hang ngih ṙô Yēsū lökten öm rultenre öm haköp mat ngam Paipöl? Pōyen in hī tö ngatī inlahen. Höng hòṅ iṙūöhen hòng inrē ayī-ö öi haköp tö ṙô e? Heūṅ. Öt kô öi sökngenre ‘haköp inlahen ngam töng hěngtak tökô-en Tēv.’ (Mum. 3:11) Hòṅ örheūheu öi haköp nup tö tuföm tufömngöre inlahen Yāvē. Pön sā ṙôken mikahkūö hī min tö ò, ngatī ṙôken ranöhta min öi in ò.—Sal. 73:28.

9. Hòṅ asuh öp hēk inlahen hī unôichrit hī öi haköp minë ranehlô mahaköp mat Paipöl?

 ⁹ Ik ranehten hī haköp inlahen Yāvē, kô-en sin nuk haköp hī nöng sā nup kiyöy nyā-a yip nyīö. Vënyu anū-ö tö Pôl nö ‘ranehlô mahaköp’ hēk ‘ranehlörit inköphöti’ inrē. Rö-ö pöri anū-ö nö tökūönen tö ṙô ò. Kaheūkö u anga-aṅ nö sā öp tūt, öp lökten ngam nyīö min nö sīöp hēk ngön inrē. (Hep. 5:12; 6:1) Hōten yip taṙòkhöre anga-aṅ Kristīön nö kū-ö urěh, un höng köp nöng in minë ranehlô mahaköp, hēk höng sā yip nyīö nöng hòṅ òk tūt. Tön nyā nup töngëḵ pöri nyā-aṅkūö. Ngatī neūkö öm më-eṅ tö nup ṙô ngam Tēv? Hòṅ asīöp ṙôken ngam neūköre öm, öm hòṅ hēk öm mikahtökūöre tö minë kuilōn ngam Tēv?

10. Kūö yòh yip rīkre tarik nö kihngen nö istötī hēk haköp inrē?

¹⁰ Ōt pöri min yip hol hī tö kihngen, yip tökihngen yěn istötī hēk haköp inrē. Sitih ṙô öm më-eṅ töre? Heuveū-en öm më-eṅ ngaich haköp kinūichö hēk haköp mat līpöre kūö meh öm mi-iskul? Tö kuchīken öm haköp hēk kūich inrē? Ṙamlōn öm misī yěn tufömngöre nup haköp meh? Ngölōn ṙöng më-eṅ, ‘öt la-en chu ön ngih inkööpö pöich öt heuveū-en’? Yěm ngatī mufē tö re, hö-ö man höng hěng tak öm tö ngatī mufē, pön pōyen yip tösā mufē meh. Mihôiṅ pöri Yāvē nö hayööken meh. Ngam töt hēngö hanāten. Töt insā-av heuneū-en inrē nö mahaköphöti nö ing panam.

11. Kūö yòh ang Yāvē nö mihôiṅ kaheūkö nö ‘tökiröng nö mahaköphöti’?

¹¹ Vë-eny re Yāvē nö ‘tökiröng nö mahaköphöti.’ (Isa. 30:20, 21) Töpōyen manööyö inrē yěn haköptö yip istutent re, hangenlōn hēk akahakūö inrē anga-aṅ tö cha. Höng ngëichkö nup tövai anga-aṅ tinrīken cha. (Sal. 130:3) Hòṅ akahakūö in tö Yāvē tö ò nö anga-aṅ vamī ngam elkui hī, lökten anga-aṅ nö öt hō nö tölṙô hī min töp töt kanò-òṅ hī la-en. Pingangkūö in yěi ngëichkö vinī-i ngam elkui re. (Sal. 139:14) Yal inrē öi haköp nup tö tuföm tufömngöre inlahen. Lökten in hòṅ löktökūö töngamuh öi hòṅ asīöp ngam neūköre töm kanô-en aṅmat ngam Paipöl. (1 Pīt. 2:2) Mihôiṅ nup chö-öny hī öi haköp mat Paipöl nöng tö kun kun, ngaich yěn ōt öp setiūl (schedule) hī ngaich hòṅ ngatī inlahen öi la-evṙen. (Yôs. 1:8) Ngaich öthō min Yāvē nö öt hakòlô nup la-en hī, kuchik ṙô min inrē öi haköp mat ngam Paipöl. Ngaich ṙūöhölre ṙôken min ngam kuilōn hī hòṅ haköp inlahen Yāvē.

12. Kūö yòh öng nö tövai nö inlahen hī yěi haköp inlahen Yēsū, asīnkö nuk la-en ò inrē?

¹² Mihôiṅ inrē höng fēkö nuk inlahen Yēsū nö löklōn ngam Tēv. Yěi chumkūöṙen min öi tömköröön Yēsū, ngaich öt hō min öi ṙāngenre löklōn Yāvē pòrô nup kanihngen hī. (1 Pīt. 2:21) Pön vë-eny nang yik haköptöre ang Yēsū tö cha min nö öthō nö öt kihngen. (Lūk. 14:27, 28) Ṙinatu-ellōn pöri ang Yēsū tö cha nö mihôiṅ min tö nup kanihngen re nö sā ò. (Yôh. 16:33) Lökten chumkūöṙen öm vë-ekūö nuk inlahen Yēsū, ngaich afītöre tö inlahen re öm asīnken ò öm inup la-enre.

13. Hòṅ asuh nup tö örheūheu havëkö hī in Yāvē ngaich kūö yòh?

¹³ Kô-en an ngam kinë-e ngam mikah nö tövai, hòṅ vai pöri inrē ngam chö-öny hī öi kē-ě e, pöi hòṅ ṙūöhtö mikahkūöre tö Yāvē, hòṅ hangenlōn tö ò hēk ṙatö-ellōnre öi in ò, ngaich asīöp minë tinrīken ò öi in re. Ngaich möl min öi yöölen töm mikah yěi ngatī. (1 Kòr. 8:1-3) Ngaich yěm akahakūö ngaich tö Yāvē ngaich mihôiṅ öm havëkökūö ò nö asīöp ngam ṙinatö-ellōn meh. (Lūk. 17:5) Hang ṙô meh min inrē öm vë-ekūötēv. Kūö ngam ṙinatö-ellōn meh nö sāḵta nö im tökô-en mikah aṅ in Yāvē, ngaich öthō min öm öt kētöre öm inup la-en.—Yāk. 2:26.

14. Kūö yòh takô öi hòṅ kēkö kaha nup haköpre tö ṙô Pītör? (Ngëichkö ngam nyat.)

¹⁴ Töt ṙanāngen an tö ṙô Pītör tö yip mahaköp nö in Yēsū, nö tö hòṅ kēkö kaha nup haköpre. Hachō elmat hī anga-aṅ tö inlahen Nō-a. Vë-eny  nang Nō-a ang Yāvē tö ò min nö tīntö ngam ṙanööingö nö inhetngö yip tötlöök tarik. Öt höng ngam mikahkūö Nō-a pöri tö yanīhi ngam ṙanööingö nö lamaklen cha min nö ṙòkhöre tö ngam mikūönö ò. Kò-òren öi hang ṙô Pītör nö ihih nö öt ṙô tö ngam ṙanööingö, pön ṙô tö nuk sakāmö hē ‘Nō-a nö ṙònghöichṙen nö vī ök chōng.’ (1 Pīt. 3:20) Meuk inlahen Nō-a ngaich ayī-ö tö ngam mikūönö ò inrē nö hang ṙô Yāvē. Ngaich vī ök tökiröng chōng. (Hep. 11:7) Asīntö nuk la-en Nō-a hēk ang Pītör nö in ngam vinôkö. Ngö ṙô tī anga-aṅ nö kūich: ‘Minkahngö ngam vinôkö ön ngih nö in yīö nö mahayööken yīö.’ (1 Pīt. 3:21) Lökten in mihôiṅ ngö ṙô tö ngam inlahen meh yěm halēnöre öm kē ngam vinôkö, öm höng sā inlahen Nō-a tö yik mikūönö ò inrē nö samyeūheuv rò-òten nö vī ök chōng. Sitih inlahen öm rih më-eṅ halēnlö inlahen re öm kē ngam vinôkö?

15. Tö sitih manah öng ngam inlahen hī hòṅ halööktitre?

¹⁵ Hòṅ urěh in haṙivlōn tö nup kahëkenre tötlöng, hòṅ ṙāngen u inrē. (Inl. 2:37, 38) Yěi kô-en min haṙivlōn tö u, ngaich halööktitre min ayī-ö. Töt lööngö tinrīken öm rih sin tö lā urěh, pöm pamôp hēk ṙamônyö nup töt löng ṙô? Yěm tö ngatī, ngaich öm rih ṙāngen u kūö meh hòṅ haṙamlōn Yāvē? (1 Kòr. 6:9, 10; 2 Kòr. 7:1; Efi. 4:29) Yěm kihngen pöri öm ṙāngen u, höng iṙūöhen man öm holtö mana-anyre. Mihôiṅ öm havëkö inyööken re öm in öp kamë istötī re hēk in yip minṙöinylen el ngam māṅ. Yěm ṙömöng kun kun pöri ṙömöng in nap yöngre inrē ngaich mihôiṅ öm havëkö inyööken re öm in cha. Hòṅ meh ṙāngen nup töt löng kahëken re ngaich halēnöre öm kē ngam vinôkö.

16. Sitih inlahen öi min höng iṙūöhen in minë tö la-en i alaha ngam nöönyö Yāvē?

¹⁶ Ötkô in inrē ṙāngen minë la-en i alaha ngam nöönyö ngam Tēv. Tö sā hī hòṅ örheūheu öi chuh el mīting hēk kētö nup kumṙen re öi in ò. (Hep. 10:24, 25) Yěm mihôiṅ inrē ngaich öi ahānga ngaich hòṅ örheūheu öi kētöre im la-en inhānga. Yěm pōyen vahë-eny nang min tö tarik ngatī ṙôken min öp kumchikṙen meh öm im inhānga. (2 Tim. 4:5) Yěm ṙömöng kun kun ṙömöng hol töṙah nap yöngre inrē, ngaich mihôiṅ öm Hatöönöre öm ngö ṙô: ‘Höng nap yöng chu nap ṙung famëlen chu tö ngam chinuhu el mīting hēk inhangkö ngam tölöök inhānga? Höng kahngenre ṙöng chū-ö?’ Yěm chumkūöṙen min tö u, ngaich in e mikahkūö min më-eṅ töre öm hangenlōn tö Yāvē, ṙatö-ellōnre  inrē öm in ò, ngaich inlahen meh min anū-ö öm ha-öiny nup kinë-ekūöre tö Yāvē. Ṙòkhöre anū-ö nö ‘tölöök la-en nö nöönyö ngam Tēv,’ nö tökētu nö in ò. (2 Pīt. 3:11; Hep. 13:15) Yēḵ hī min löknyö ellōnre lōn öi löklōn Yāvē ngaich ṙamlōn min anga-aṅ. (Asātô e in ngam 2 Kòrin 9:7.) Ṙën öi ngatī ṙô pön ṙamlōn ang Yāvē yěi kē-ěkūö ò tö nup tövai takô aṅ in hī.

17-18. Asuh öp tömötlö nö in minë tinrīken meh nö tö mihôiṅ nö asölten meh yěm hòṅ kē ngam vinôkö? (Inchōḵ-oṙô 3:3-6)

¹⁷ Pōyen nup min kanihngen yamih nö in meh yěm hòṅ halēnöre öm kē ngam vinôkö. Pöm mihôiṅ min öm hayë-e elnang tö yip tarik ip kamngö meh, mihôiṅ min cha-a inrē nö öt lēken meh tö kūö ngam ṙinatö-ellōn meh. (2 Tim. 3:12) Timlö alaha meh min inrē öm kēken nup la-en sahō-o ngam Tēv. Pī-a min öm ngö mufē, teungta öich vö min chū-ö yěich hòṅ kē ngam vinôkö. Asuh öp min mahayööken meh öm öt ṙāngenre öm halēnöre öm kē ngam vinôkö? Ngam hanangenlōn meh tö Yāvē.

¹⁸ In minë tövai tinrīken meh, ngam hanangenlōn meh tö Yāvē, tömötlö nö in u. (Vë-evkūö Inchōḵ-oṙô 3:3-6.) Öt tö chuhngöre inrē angū-ö nö hō nöng sā inlahen ngam ṙētak, kamëtö kumlēḵ meh inrē angū-ö hē el nup kanihngen. Vë-eny nang hī inrē ngam Paipöl tö ngam hanangenlōn Yāvē tö yip tarik ò nö tököp nöng örheūheu. Töngö manah angū-ö tö ò nö öt ṙāngen yip tarik re, örheūheu pöri nö hangenlōn tö cha. (Sal. 100:5) Vī-i man më-eṅ inrē öm sā inlahen Yāvē. (Ran. 1:26) Sitih inlahen öm min hameuknyö e angū-ö hanangenlōn?

19. Sitih inlahen öm mihôiṅ öm ha-öiny nup kinë-ekūö re tö Yāvē? (Kalatī 2:20)

¹⁹ Hòṅ örheūheu in ha-öny nup kinë-ekūö re. (1 Tös. 5:18) Kaheuk sakāmö hatöönö re, öm ngö ṙô, ‘Sitih inlahen tī ang Yāvē taheui nö hameuktö ngam hanangenlōnre nö in chu?’ Ngaich ha-öinyö Yāvē më-eṅ öm vënyen u. Kò-òren öm asīnkö mat Pôl nö meuk ngam hanangenlōn Yāvē tö ò, ngaich ha-öiny nup tī ò nö in meh. (Vë-evkūö Kalatī 2:20.) Ngaich hatöönö re öm ngö ṙô, ‘Mihôiṅ öich havahalvah ngam hanangenlōn Yāvē tö chu?’ Yěm hangenlōn min tö Yāvē, ngaich ṙūöhöngre min më-eṅ tö nup tötlöng la-en ngaich mihôiṅ min öm lā-al nup töng sitih kanihngen. Köp inrē min ngam kuilōn meh öm kēken nup la-en i alaha ngam nöönyö ò. Ngaich kaheuk sakāmö min öm hameuktöre öm hangenlōn tö Yāvē.

20. (a) Asūp mihôiṅ inlahen meh yěm hòṅ kētöre in Yāvē? (b) Kūö yòh öng nö tömötlö tö nup töng sitih fësla ngam kinëtöre tö meh?

²⁰ Unôichrit e min ngam hanangenlōn meh tö  Yāvē nö hareuslö ellōn meh öm vë-eny nang ò tö meh öm hòṅ kētöre öm löklōn ò. Yēḵ meh min öm ngatī inlahen ngaich teūngen min më-eṅ tö nup tövai inkòlô: Öm höng örheūheu min öm tarik Yāvē. Sā kumlēḵngôre më-eṅ öm in ò, yěm vë-ekūötēv. Tö meh min öthō ṙāngenre löklōn ò pòrô nup tö sitih kanihngen yamihen meh. Töng hěng heuh angū-ö nö kinlēḵngöṙô hī. Tökiröng an nö fësla hī yěi kētöre öi löklōn Yāvē, tövai pöri angū-ö nö inup töng sitih fësla tö kē-ě tö hī. (Sal. 50:14) Ma-anyre min ngam Sī-ö nö hakūönngö ngam hanangenlōn hī tö Yāvē hēk sōten hī köp öi löklōn ò. Um halöngngenre pöri öm öt kô! (Yōp 27:5) Yěn ngön min ngam hanangenlōn meh tö Yāvē, ngaich teung min ngam kinlēḵngô meh öm in ò, röhta inrē min öm in ò.

21. Kūö yòh öng ngam kinë-e ngam vinôkö nöng ranehlö röön hī?

²¹ Yēḵ meh ngaich kētöre in Yāvē, ngaich mihôiṅ öm vë-eny nang yip minṙöinylen el ngam māṅ tö meh öm hòṅ kē ngam vinôkö. Köplōn pöri tö ngam vinôkö, nö rö-ö nö tölngö röön ngòh Kristīön nö fal. Pön höng ranehlö röön ò angū-ö nö im linöklōn Yāvē. Löknyö hī inrē angū-ö höng iṙūöhen öi im linöklōn Yāvē. Lökten, löktökūö töngamuh öm asīöp ngam hanangenlōnre tö Yāvē, vī nup tö kun kun la-en re nö chö-öny meh hòṅ ngam hanangenlōn meh tö Yāvē nö ṙūöhölre ṙôken. Ngaich anū-ö min mahameukten meh öm mihôiṅ öm kē ngam vinôkö. Ngaich yēḵ meh öm kē ngam vinôkö, ngaich ṙētak ṙanamlōm meh min angū-ö. Höng ranehlö röön meh pöri angū-ö. Pön hēk min ang Yāvē nö kē-ěkūö meh tö nup tö pōyen inkòlô. Hökngen ngam hanangenlōn meh yēḵ tö Yāvē hēk tö ngam kūön ò inrē nö sīöplöre ṙôken nö kaheuk sakāmö!