Skip to content

Hatôichngöre im table of content

TÖHAKÖÖPÖ ĀTIKÖL 24

Mihôiṅ Man Teungta Inup La-en Linöklōn Ngam Tēv

Mihôiṅ Man Teungta Inup La-en Linöklōn Ngam Tēv

“Ta-a inrē, ui uhā-en i tölöök vahīṙen: tön ip tölöök ṙētak in min hamūl, yē hī öt cheingö.”—KAL. 6:9.

TINKÖÖKÖ 84 Kū-urěh Im Linöökö Lōn Yāvē

RAHËICHTAMAT a

1. Asuh nup ṙung kaninhngen lamākūö hī?

 LŌNU öm ṙung hòṅ kētöre in minë la-en linökölōn ngam Tēv, kihngen pöri öm sölta in u? b Yěm ngatī, ngaich hö-ö më-eṅ öm höng hěngtak öm tö ngatī kanihngen. Kò-òren ngëichkö në inchō elmat. Sā Filip nö lōnu töre nö örheūheu nö vë-ekūötēv, havai inlahen re inrē, höng öt teung anga-aṅ nö ngatī. Ngatī inrē ang Ërikā nö lōnu töre nö hòṅ veutti yīhi yěn kēkaṙen ngam mīting fīlt sörvis, sön pöri anga-aṅ nöng hāṅ tī yīhi. Ngatī inrē ang Tômas nö hòṅ lōnu töre nö keuheūtlöre ṙô nö vë-ekūö ngam Paipöl. Ngö ṙô anga-aṅ: “Öt kuchīken chin haköpmat ngam Paipöl, ngaich öich lūöi heuh öich ma-ainyre, sön öich höng tölngö in ngam līpöre La-en Lēvi ṙô öich haköp.”

2. Kūö yòh ötkô haṙivlōn yěi öt teungta in nup kuilōnre chö-öny?

2 Yěm öt teung öm in nup kuilōnre chö-öny, ngaich uh öm haṙivlōn. Pön pòrô nö töng kun kun nup kuilōn hī la-en sön öi hòṅ pōi ṙētak yěi kēken u, meuk kumlēḵ alaha meh inrē ang Yāvē. Öthō inrē anga-aṅ nö tölṙô meh tö nup töt kanò-ò meh. Lökten yēḵ meh kēken nup töng rahëichyen chö-öinyre, ngaich hameuktöre më-eṅ öm pōiṙāi mat tö ngam innôlöre in Yāvē. (Sal. 103:14; Mai. 6:8) Lökten öm vī chö-öinyre tö nup tö mihôiṅ nö kēkaṙen tö meh. Ta-a töi ngëichken minë inlēnö min tö kētu inlahen hī mihôiṅ öi teungta kēken minë chö-öinyre.

HÒṄ ASĪÖP NGAM KUILŌN RE

Vë-ekūötēv hòn yih ngam kumlēḵlōn meh (Ngëichköm perekrāf 3-4)

3. Kūö yòh öi hòṅ asīöp ngam kuilōn re?

3 Hòṅ kô-en ngam kuilōn hī yěi hòṅ teung in nup chö-öinyre. Töi hachō elmatre, sitih inlahen öp ṙung kupòk tö intēhěvö. Yěn föörö töp kuföt ngaich teung anga-aṅ nö ip chahuhure. Yěn kalēḵ pöri ngam kuföt, ngaich ilöö teung anga-aṅ nö in öp chahuhure. Sā ṙēngen ngam kuföt an ngam kuilōn hī nö mahayööken hī öi teungta in nup chö-öinyre. Ngaich yěn kalēḵ ngam kuilōn hī, ngaich ilööṙen min öi sölta öi in nup chö-öinyre. Ngö ṙô an prötör Tēvit ngam aṅ El Salvatōr: “Yěn kalēḵ ngam kuilōn meh ngaich öt löktu öm ansökngen öm kēken öp la-en kuilōnre, pöm ma-ainyre min öm hòṅ hateungngen e.” Asuh öp rih mihôiṅ inlahen meh hòṅ meh asīöp ngam kumlēḵlōn re?

4. Asuh nup mihôiṅ ṙô hī yěi vë-ekūötēv? (Filipī 2:13) (Ngëichkö ngam nyat.)

4 Vë-ekūötēv hòn yih ngam kumlēḵlōn meh. Yēḵ meh min öm vë-ekūötēv, ngaich kē-ěkūö meh min ang Yāvē tö ngam töhet kumlēḵre. Hòṅ ngam kuilōn meh nö teung nö sā ngam chö-öny meh. (Vë-evkūö Filipī 2:13.) Hēṙu in ṙung vī nup chö-öinyre, pön tövai inrē angū-ö nö inlahen hī. Lohten pöri öi höng öt kūyulōn öi hòṅ kētöre öi in u. Ngatī inlahen ök ihih sistör aṅ Yukānta ang Nôrīn. Lōnu anga-aṅ nö hòṅ kē Paipöl istöti, öt kūyulōn pöri anga-aṅ nö kētöre nö in e. Ngölōn anga-aṅ töre nö öt heuveū-en nö haköphöti. Asuh pöri öp mahayööken ò? Ngö ṙô anga-aṅ: “Örheūheu chū-ö öich vë-ekūö Yāvē nö asīöp ngam el kuilōn chu öich kēḵ istöti, ngaich ṙūöhöl heuneū-en chu inrē in ngam inköphöti. Unôichngöre ngaich chū-ö öich meuk inlahenre öich sīöplöre elkuilōn öich im kinë-e istöti. In e angū-ö samyeūheu ngaich chū-ö öich nët tak taneūngen tö kahë istötī re.”

5. Asuh nup tö hòṅ afēkö hī hòn ngön ngam elkuilōn hī?

5 Afēkö minë inlahen tī Yāvē töngamuh. (Sal. 143:5) Ik sā Pôl nö fēkö inlahen minë tī Yāvē nö hameuktö miṙēḵlōnre nö in ò, ngaich ngönlöre ngam kuilōn ò nö im linökölōn Yāvē. (1 Kòr. 15:9, 10; 1 Tim. 1:12-14) Ngatī ṙēngen ngam kuilōn hī nö ngönlöre öi kēken minë chö-öinyre yēḵ hī öi afēkö minë tī Yāvē töngamuh. (Sal. 116:12) Sā yanöölen ök ihih töhěng tak sistör mi-iyöng Hònturas. Hòṅ kētöre anga-aṅ nö in ngam la-en painīör. Ngö ṙô anga-aṅ: “Fēkö ṙôken ngam hanangenlōn Yāvē chū-ö, kaheukhöt chu inrē anga-aṅ öich el ngam mikūönö ò. Chumkūöṙen anga-aṅ tö chu hēk laklen chu inrē. Ngatī inlahen chū-ö öich afēkö minë tī Yāvē, ngaich ṙūöhölre ngam hanangenlōn chu tö ò hēk ngönlöre inrē ngam elkuilōn chu öich teungten kēken nup chö-öinyre.”

6. Asuh nup mihôiṅ hēk inlahen meh hòṅ ngam kuilōn meh nö kalēḵlöre?

6 Afēkö nup yanöölenre yěm teungta kēken nup chö-öinyre. Töi chumkūöṙen hēk ngëichkö inlahen Ërikā. Ngam chö-öny ò, nö hòṅ veutti yīhi im chūök manūlö ngam filt. Ngö ṙô anga-aṅ: “Yēḵ chu öre öich veutti yīhi ngaich meukkūö më prötör sistör re chū-ö hēk kē-ěny ṙētakre inrē öich in cha. Hang minë tö kētu chū-ö inrē inlēnö, ngaich ṙūöhlö heuneū-en re öich im inhānga hēk kuchīken inrē. Haṙivlōn pöri chū-ö pöich öt teungten in u, kūö chu öich hāṅ ti yīhi.” Fēkö ngam inlahenre ang Ërikā nö pōyen yanöölen öre yěn urēhěkūö ngam ṙētak nö teung, ngaich teunglen inrē nö in ngam chö-öinyre. Asuh nup öre mihôiṅ afēkö meh yanöölen? Yēḵ meh öm afēkö minë inlahenre öm hòṅ vë-ekūö Paipöl hēk vë-ekūötēv, ngaich fēkö ngam innôlòre min më-eṅ in Yāvē nö ngönlöre. (Sal. 145:18, 19) Yěm vī ngam chö-öinyre öm asīöp minë tövai tinrīken, ngaich fēkö inlahen ngam innôlöre më-eṅ in më prötör sistör yěm asīöpö e min. (Kòl. 3:14) Kò-òren man öm kuichngen minë lāinyngenre öm hòṅ teungten öm in minë chö-öinyre. Ngaich kaheuk ṙētakre öm chumkūöṙen ngëichken u. Ngöṙô ang Tômas ngam tö kakka taheui ik raneh: “Pōyen nun minë lāinyngen chu öich hòṅ teungten kēken minë chö-öinyre, lökten chū-ö öich ma-ainyre.”

7. Sitih inlahen yanöölen aich nā prötör Huliō töm pīhö ò nö teungten nö kēken nup chö-öinyre?

7 Kē-ěny ṙētakre man in yip mahayööken meh min öm teungten kēken minë chö-öinyre. (Inch. 13:20) Ngam chö-öny prötör Huliō tö ngam pīhö ò nö ṙūöhöl ngam inlahenre nö in ngam inhānga. Töi chumkūöṙen ngëichkö öp tö yöölen tī tö cha. Ngö ṙô ngam prötör: “Hanôl yip holre āyö yip ṙamūöhöl alaha ai öi in ngam chö-öinyre hēk keuheūtnyö ṙô ellōnre inrē ai vë-eny inlahen minë chö-öinyre. Pōyen yip tö sā chö-öny ai, lökten acha-a nö kētö nup tövai inlēnö nö in ai. Örheūheu inrē cha-a nö hatöönö ai yěi sā minë sëtiul re (Schedule) öi in minë la-enre hēk kētö inreuskö alaha ai inrē cha-a.”

YĔN KŪÖNNGÖRE NGAM KUILŌN HĪ

Iṙūöhen öm la-evṙen hòṅ meh teung im chö-öinyre (Ngëichköm perekrāf 8)

8. Sitih inlahen öi min yěi höng ip hē öp lōnre öi hòṅ ma-ainyre teungten kēken minë chö-öinyre? (Ngëichkö ngam nyat.)

8 Kô-en in ṙung hēṙu öt kūyulōn öi kēken nup la-enre. Tö ngö manah hòng angū-ö tö hī öt heuveū-eu inlahen öi teungten kēken nup chö-öinyre? Hö-ö. Töi chumkūöṙen hēk ngëichkö inlahen ngam kuföt. Yöölen öp tö intēhěvö kupòk nö teung in öp chahuhure, yěn kalēḵ ngam kuföt. Hēṙu pöri ngam kuföt nöng kūönen röön hēk höng hö-öv inrē. Tö ngö manah hòng angū-ö tö öp më-el öp kupòk nö ötkô nö iṙūöhöröön? Hö-ö. Ōtre nup kupòk tö inchīnu hēk tö kinchūtu inrē nö mahayööken öp aṅ ngam kupòk nö teung nö in öp chahuhure. Ngatī ṙēngen ngam kuföt nö sā nup kuilōn hī. Hēṙu in ṙung öi höng öt kūyulōn öi kēken nup la-enre. Yēḵ meh öm ngö mufē, ip ṙētak öp kuilōnre chin min öich kēken nup la-en. Ngaich öt löktu min më-eṅ öm teungten öm kēken nup chö-öinyre. Lökten in öi hòṅ sā inlahen öp më-el kupòk öi harīktö inlahenre hòṅ hī öi kū-ö urěh pòrô öi öt kūyulōn. Hö-ö ön nö tö lööṙen, lökten in e pöri ayī-ö öi teungten öi kēken nup chö-öinyre. Asuh pöri öp tö hòṅ inlahen hī? Töi mikahtökūöre tö sanap ṙô ngih intöönö.

9. Löng hòng ngam inlahen hī min ma-ainyre la-evṙen, yěi öt kūyulōn öi hòṅ teungten kēken minë chö-öinyre? Mikahtö elmat hī.

9 Lōnu an Yāvē tö hī öi holtö ṙanamlōnre kētöre im linöklōn ò. (Sal. 100:2; 2 Kòr. 9:7) Yēḵ hī pöri öt kūyulōn öi hòṅ teungten kēken minë chö-öinyre, ngaich sön hòng öi hòṅ iṙūöhen öi ma-ainyre la-envö? Töi chumkūöṙen ngëichkö inlahen Pôl. Ngö ṙô anga-aṅ: “Kisōl ngam alahare pöri chū-ö, ngaich kēhöt e nö el inkövö.” (1 Kòr. 9:25-27) Tö ngö manah angū-ö, tö Pôl nö pòrô lohten nö öt kūyulōn nö hòṅ kēken nup tölöök la-enre, sön anga-aṅ nöng la-al ngam alahare nö kēken u. Hō-en ngam inlahen Pôl hòng ang Yāvē nö löklōn ò? Heūṅ! Kētö inkòlô ò inrē anga-aṅ nö ma-ainyre nö la-evṙen.—2 Tim. 4:7, 8.

10. Asuh öp mihôiṅ yanöölen hī yěi ma-ainyre teungten kēken nup chö-öinyre, pòrô öi öt kūyulōn kēken u?

10 Hēṙu in ṙung öt kūyulōn öi hòṅ kētöre in minë la-en. Yěi ma-ainyre pöri min öi kēken nup chö-öinyre öi asīnken Pôl, ngaich ṙamlōn min ang Yāvē nö in hī. Akahakūö an Yāvē tö hī öi hēṙu öt ööire kēken nup la-en. Ṙën pöri öi höng kēken u, pöi hangenlōn tö Yāvē. Angū-ö lāinyngen ò nö ṙamlōn nö in hī. Ngaich sā inlahen ò nö kētö inkòlô Pôl, ngatī inlahen min anga-aṅ nö kētö inkòlô hī. (Sal. 126:5) Yěi meuk inlahen ò min nö kētö inkòlô hī, ngaich lohten min nö sīöplöre ngam kumlēḵlōn hī öi kēken nup chö-öinyre. Ngöṙô ang sistör Lusinā ngam aṅ Pôlënt: “Hēṙu öich öt kūyulōn chuh el filt, möthë yēḵ chu larāḵ. Yěich kiröönngöre pöri öich ahangkö ngam tölöök inhānga, ngaich öt heuveū-eu ṙô chū-ö öich vënyö ngam ṙanamlōnre.” Asuh öp rih mihôiṅ inlahen hī yěn kūönngöre ngam kuilōn hī? Töi mikahtökūöre.

11. Sitih inlahen ang Yāvē mihôiṅ nö hayööken hī öi asīöp ngam ṙināpöre?

11 Havëkö inyöökenre öm ṙāpöre löktö im vinë-ekūötēv. Ngam manah ngam ṙināpöre öi hòṅ lak minë mufē elkuilōnre hēk la-enre inrē. Chöngṙen ön ngih ṙô nö kakka nö im inlahen hī öi hōtu ṙūöhöngre kēken minë tötlöök la-en. Hòṅ ṙāpöre pöri inrē ayī-ö yěi kēken nup tölöök la-en, möthë yěn kihngen nup la-en hī hēk yěi öt kūyulōn inrē öi kēken u. Köpölōn tö ngam ṙināpöre nö ṙòng ngam töhet fanöinylö, lökten in öi hòṅ havëkūö Yāvē tö ngam kumlēḵ yěi vë-ekūötēv. Hòṅ hī min öi asīöp ngih tinrīken. (Lūk. 11:13; Kal. 5:22, 23) Tēvit, ngam tö kakka tö hī taheui, nö hòṅ lōnu anga-aṅ töre nö örheūheu nö kahngenre nö im inkööpö. Vënyö ngam inlahenre anga-aṅ nö sitih inlahen nö yöölen nö löktö im vinë-ekūötēv. Ngö ṙô anga-aṅ: “Örheūheu ṙô chū-ö vë-ekūö Yāvē nö hayööken chu öich asīöp ngam ṙināpöre. Löktö im inyöökenre chū-ö tö Yāvē öich vī ngam tövai sëtiul re (schedule) öich im inlahenre öich kahngenre haköp.”

12. Sitih inlahen öi min teungten kēken nup chö-öinyre yěi chumkūöṙen tö ngam lökngörit chööngö im Mumkahten 11:4?

12 Um ngölōn, yěn vai öp ṙētak chu ngaich möl öich la-evṙen. Pön öt hō lohten nö yih sin nup tövai ṙētak ikūö ngih panam. Yēḵ hī min öi hökken öp tövai ṙētak, ngaich lohten min öi öt teungten öi kēken nup chö-öinyre. (Vë-evkūö Mumkahten 11:4.) Ngam prötör tö Tēniěl minë-eny, ngö ṙô anga-aṅ: “Öt hěngheuh nun minë ṙētak nö vai. Yēḵ hī pöri rultenre la-evṙen ngaich möl ngam ṙētak hī nö vai.” Aṅ Yukānta öp ihih prötör ang Pôl vamë-eny ngam töhěng lāinyngen hī öi kūö yòh ötkô öi ha-āṅkenre: “Yěi rultenre kēken nup la-en el ṙētak hī pòrô öi kihngen, ngaich sā kamëtö ṙētak Yāvē ayī-ö nö kētö inkòlô hī.”—Mal. 3:10.

13. Asuh nup mihôiṅ yanöölen hī yěi vī minë tö rahëichyen chö-öinyre im linöklōn ngam Tēv?

13 Vī nup tö kun chö-öinyre. Lohten öi kihngen öi teungten kēken nup chö-öinyre hēk öt kūyulōn öi ma-ainyre kēken u. Yěm tö ngatī inlahen, ngaich ötkô hòng më-eṅ vī nup tö rahëichyen chö-öinyre im linöklōn ngam Tēv? Yěm hòṅ asīöp nup tövai tinrīken, ngaich mihôiṅ öm löktö in nup töng rahëichyen inlahenre öm hameukten u. Hēk yěm vī chö-öinyre haköpmat Paipöl, ngaich mihôiṅ öm vī öp ṙētakre öm rahëchhöl vë-ekūö Paipöl. Tômas ngam tö kakka taheui tö hī nö urěh, nö vī ngam chö-öinyre nö haköpmat ngam Paipöl im töhěng samyeūheu. Öt teungten pöri anga-aṅ nö ngatī inlahen. Ngö ṙô anga-aṅ: “Lōnu lang chū-ö töre öich pōihöl haköpmat ngam Paipöl, öt teungten pöri. Lökten ngaich chū-ö öich hòṅ havantenre hēk öich haköpmat ngam Paipöl öich höng rahëichhöl ngaich fēken minë haköpre. Kô-en ngaich öich kuchiklöre ṙô haköpmat ngam Paipöl inrē.” Kô-en ngaich ang Tômas nö ṙamlōn nö vë-ekūö ngam Paipöl. Lökten ngaich nö keuheūtlöre ṙô nö vë-ekūö e. c

UM HEŪLNGÖRE YĔN YIH NUP MA-ASĀNNGEN MEH

14. Asuh nup mihôiṅ insökngöröön hī?

14 Pòrô nö ngön ngam elkuilōn hī öi in minë la-enre, sön pöri nö ōt nup ma-asökngöröön hī. Tö sā ngam ṙētak hī nö chuhngöre tö kūö hī öi kēken nup tahëng la-en, ngaich öt teungten ayī-ö in minë chö-öinyre. (Mum. 9:11) Lohten inrē nö ōt nup kanihngen hī, lökten öi haṙivlōn hēk ötkalē-en inrē öi la-al u. (Inch. 24:10) Hěnghöre töthet inrē ayī-ö öi tarik. Angū-ö lāinyngen hī mihôiṅ vaichköreṙen, ngaich öt teungten öi kēken minë chö-öinyre. (Rōm. 7:23) Hēk lohten öi larāḵ. (Mët. 26:43) Asuh öp rih mihôiṅ inlahen hī, yěn yih minë tö ngatī insökngöröön hī?

15. Yěn yih nup insökngöröön hī, tö ngö manah hòng ngaich angū-ö tö hī öi öt teungten im la-enre? Mikahtökūö hī. (Salmai 145:14)

15 Öt tö ngö manah ön ngam insökngöröön hī öi töt teungten in minë la-enre. Vë-eny nang hī an ngam Paipöl tö hī öi ṙōlheuh fanukngö. Tö ngö manah tö minë kanihngen hī nö pōyen i lākūö hī. Ngaich vënyu nang inrē ayī-ö tö hī mihôiṅ öi hēk öi choholre, yěn holṙen hī ang Yāvē. (Vë-evkūö Salmai 145:14.) Prötör Filip ngam tö kakka taheui ik urěh, ngö ṙô anga-aṅ: “Ngam inlahen chu öich teungten in minë la-enre, rö-ö anū-ö nö kūö chu ṙōlheuh fanukngö. Pön kūö chu öich ṙōlheuh choholre öich teungten kēken minë chö-öinyre.” Ngö ṙô inrē ang Tēvit ngam tö kakka taheui: “Pōyen nup insökngöröön chu, öt ngölōn pöri chū-ö töre min öich öt kū-ö urěh. Pön angū-ö ngih ṙētak chu öich hameuktö ngam hanangenlōnre tö Yāvē.” Kô-en, yěn ōt nup insökngöröön hī yamih, iṙūöhen pöri ayī-ö kū-ö urěh öi kēken minë chö-öinyre, ngaich in e mikahkūö ayī-ö töre öi hòṅ haṙamlōn Yāvē. Fēken ngam ṙôken ṙanamlōn Yāvē man nö meūkö hī öi ma-ainyre kēken minë chö-öinyre!

16. Hòṅ asuh öp mikahlōn hī yěn yin minë insökngöröön hī?

16 Yěn yih minë insökngöröön meh, kūö yòh öm hòṅ ngëichkö u. Fēkö nup ma-asökngenre man, ngaich hatönöre, ‘Asuh öp mihôiṅ inlahen chu, hòṅ chu öt hēk ngatī inlahen?’ (Inch. 27:12) Yěn hēṙu pöri nup insökngöröön hī nö yih, ngaich löktö in e lohten öi akahalōn tö nup chö-öny hī lang tö kēkaṙen tö hī nö öt löngta anū-ö nö im ṙētak hī. Yěn ngatī inlahen angū-ö inrē nö in meh, ngaich havantö inlahenre kò-òren öm fēken minë chö-öinyre hēk mihôiṅ inrē öm halööktit e. d Köplōn, yěm öt teungten kēken nup töt kanò-òre chö-öny, öthō min Yāvē nö ngö lōn tö meh öm töt teungten in minë la-enre.—2 Kòr. 8:12.

17. Kūö yòh öi hòṅ köpölōn tö nup töneungten re kahëken re la-en?

17 Köplōn tö nup tö ngaichngen kinëken la-en. Ngö kinūchngö an nö imat ngam Paipöl “Rö-ö an ngam Tēv nö tötlöök, nö tövaichngö tö la-en yīö.” (Hep. 6:10) Lökten inrē më-eṅ öm ötkô öm vaichngö tö nup la-enre, kò-òren öm fēkö nup taneunglenre töngamuh i në ṙētak. Tö sā ngam innôlö meh nö ngön nö in ngam Tēv Yāvē, vë-eny nang yip tahëng më-eṅ tö inlahen ò hēk kēḵ ngam vinôkö inrē. Sā inlahen meh ngaich öm sīöp i linökölōn ngam Tēv, ngaich teungten in minë chö-öinyre. Ngatī inlahen më-eṅ öm hòṅ kū-ö urěh, hòṅ meh öm teunglen tö ngam chö-öinyre.—Filip. 3:16.

Holtö ṙanamlōnre chuh ip chahuhure (Ngëichköm perekrāf 18)

18. Hòṅ asuh öp kanöplōn hī yěi hòṅ ma-ainyre teungten in minë chö-öinyre? (Ngëichkö ngam nyat.)

18 Asā öp tarik më-el öp kupòk nö teung nö in öp chahuhure, ngaich ṙamlōn anga-aṅ. Ngatī inlahen ayī-ö mihôiṅ teungten in minë chö-öinyre, pò hī öi hayöökaṙen tö Yāvē. Kööpölōn pöri, yēḵ ngòh tarik nö el kupòk nö chuh in öp chahuhure ngaich holtö ṙanamlōnre anga-aṅ nö chuh in e. Ngatī inlahen ayī-ö yěi hòṅ teungten in minë chö-öinyre, ngaich hòṅ ma-ainyre öi la-evṙen. Chumkūöṙen inrē tö Yāvē nö sitih inlahen anga-aṅ nö hayööken hī, kē-ěkūö hī inrē tö minë inkòlô. Anū-ö löktö ṙanamlōn hī mihôiṅ. (2 Kòr. 4:7) Yēḵ meh öt heūlngöre, ngaich pōyen min nup taneunglen meh inkòlô.—Kal. 6:9.

TINKÖÖKÖ 126 Aṅhati, Hangönöre, Ngön Im Kumlēḵ

a Ṙūöhlöng alaha in öi kētöre in nup la-en chūök hī teungta öi im linöklōn Yāvē. Pī-a öi ngatī kuilōn, kihngen pöri öi teungta in u. Hòṅ sitih inlahen öi min yěi ngatī? In ngih ātiköl in min öi meuk minë inlēnöre. Ngaich teungta min öi in minë la-en kuilōnre yěi hāngö u.

b ASUH ÖP MANAH NGIH?: Tö ngö manah an kò-òren minë la-en linökölōn ngam Tēv, ngam inlahen meh hòṅ havai inlahenre, hēk hòṅ pōyen kahëti tö rētakre öm löklōn Yāvē, hòṅ ò nö ṙamlōn. Tö sā meh hòṅ asīöp nup tövai tinrīken, vë-ekūö ngam Paipöl, kahngenre öm haköp hēk ṙūöhöl heuneū-en re im inhangkö ngam tölöök inhānga.

d Yěm hòṅ ṙūöhtö mikahkūöre, ngëichken ngih ātiköl im Chöukamahati-HI, 15 Chūlai 2008 “Asā Nup Ṙētakre Man Vī Nup Chö-öinyre Ngaich Ṙamlōn.