1-2. Kūö yòh öi ötlēkaṙen? Mikahtö elmat hī.

 HĚNGHEUH ang Yēsū nö vënyö ngam inchōḵ elmat inlahen ök tafīösi tö ṙöpröön nö havëkö inlahen kinṙôklö kuire nö in ök tö hěngtak kamhôka. Ik sā yik haköptö Yēsū nö hang ngih inchōḵ elmat vahënyö ò lohten ngaich cha-a nö akaha elmat tö ṙôken kanihngen ngam tafīösi, pön ngatī inkihten misī yik tarik in nuk ṙētak cha. (Lūk. 8:1-5) Mihôiṅ in ayī-ö töngamuh akaha elmat tö kanihngen ngam tafīösi, pò hī hēṙu la-al nup tö ngatī kanihngen.

² Meuk më tarik in töngamuh tö atöltuṙen, kirööngö elmat inrē töre hēk öt vayö inlahen nö in yip tahëng kūö nup lōnre nö in cha. Lökten yēḵ yip tarik nö ötlēken hī hēk hakihten hī, ngaich pingangkūö ayī-ö. (Mum. 5:8) Yēḵ më prötör sistör pöri nö ötlēken hī, ngaich kirööngen miṙivlōn ayī-ö. Kūö yòh? Pöi öt ngatī mufē tö inlahen cha. Kô-en pöri cha-a nö töt aṅhav in tö hanëtö, öt tölngenre inrē nö miṙivngölōn hī. Möi pöri anga-aṅ nö in yik tö kunyaha elmat töre ngaich höng hökngenre nö ötlēḵkaṙen. Yē hī inrē ayī-ö öi hakihtuṙen tö yip tökunyaha elmat tö re ngaich sā Yēsū ayī-ö öi aṅhavin töm manööyö. Kò-òren öi afītöre tö inlahenre yěi möi öi in yip tökunyaha elmat töre, ngaich yòh ayī-ö ötkô hòng hēk öi möi öi in më holmaneukre? Ngamuh pöri intöönö yēḵ hī ötlēkaṙen tö yip tarik ngih panam hēk tö yip prötö sistör, ngaich sitih mufē ang Yāvē? Lökngöre hòng anga-aṅ yē hī ötlēkaṙen?

3. Yēḵ hī ötlēkaṙen, ngaich sitih mufē ang Yāvē, ngaich kūö yòh?

³ Lōnu ang Yāvē tö më lamöklōn re nö un hakihtuṙen. Ngöṙô an ngam Paipöl, ‘tö hangenlōn an Yāvē tö inkaha falen.’ (Sal. 37:28) Lökten yěn ötlēken hī yip tahëng ngaich haṙivlōn  anga-aṅ nö meūkö u. Kētö ṙinātö-ellōn hī ang Yēsū tö Yāvē min nö löngö ṙētak tī nö “kahôklö kui hī.” (Lūk. 18:7, 8) Röhta inlahen min anga-aṅ nö harīnngen nup yanëḵngen hī hēk ha-etngö minë ötlinëken hī inrē.—Sal. 72:1, 2.

4. Yēḵ hī hakihtuṙen ngaich sitih inlahen ang Yāvē nö hayööken hī?

⁴ Meūka in tö Yāvē ip yamih ṙētak, yēḵ ò min nö ha-etngö minë ötlinëken hī. Hayööken hī pöri anga-aṅ töngamuh hòṅ hī öi heuveū öi la-al u. (2 Pīt. 3:13) Haköpten hī anga-aṅ yē hī hakihtuṙen ngaich ötkô öi kēken nup la-en tö mihôiṅ min nö kihngen tī tö hī. Lökten in ngam kūönre inrē anga-aṅ Yēsū nö vë-eny nang hī tö öp tö hòṅ inlahen hī yěi hakihtuṙen. Rö-ö nöng angū-ö pön kētö nup tövai inlēnö hī inrē nö imat ngam Paipöl, hòṅ hī öi heuveū la-al nup ötlinëkenre.

UM KĒTÖRE IN NUP TÖVAICH LA-EN

5. Asup öp tö hòṅ chumkūöṙen hī yěi ötlēkaṙen?

⁵ Yēḵ hī ötlēkaṙen ngaich haṙivlōn ayī-ö hēk līplö inrē. (Mum. 7:7) Ngatī inlahen mufē nak ihih misī tarik tö chiplö nö lamöklōn ngam Tēv nā Yōp nā Hapakūk. (Yōp. 6:2, 3; Hap. 1:1-3) Kô-en in haṙivlōn hēk tainy yěi ötlēkaṙen, hòṅ chumkūöṙen pöri ayī-ö tö minë elkui lōnre hòṅ hī öt kētöre in nup tövaich la-en.

6. Asuh öp haköplö hī im inlahen Apsalem? (Ngëichkö ngam nyat.)

⁶ Yēḵ hī hēk tö yip aṅ Patī hī nö ötlēkaṙen tö yip tahëng, ngaich lohten ayī-ö afēkö inlahenre öi hòṅ havahalvahre. Uh pöri ayī-ö ngatī inlahen pöi mihôiṅ min ṙūöhlöre kanihngen. Ta-a töi chumkūöṙen ngëichken ngam kūön Tavit ang Apsalem ik sā ngam kahëm ò (half brother) ang Amön nö kilöön ngam kanānö ò ang Tēmar ngaich keuheūtnyöre anga-aṅ tö tanāinyöre. Asā ngam chööngö Môsös pöri öre ang Amön nö hòṅ kētu sācha tö ngam kinpaha. (Lēv. 20:17) Hangṙô ngam ellōnre pöri ngaich ang Apsalem töp lökten ò nö fëlngö ngam kahëmre.—2 Sa. 13:20-23, 28, 29.

7. Sitih mufē ngam kamūich ngam Salmai ik sā ò nö meuk inlahen yik tölöök tarik nö ötlēkaṙen?

⁷ Yēḵ yip töt lamëken hī nö öt kētu sācha, ngaich lohten ayī-ö öi ngöṙô mufē ellōn, ‘höng chanök alaha nun minë inlahen chu kēken tölöök la-en?’ Fēkö inlahen ngam kamuich ngam Salmai 73. Ik sā ò nö meuk inlahen më tötlöök tarik nöng ṙamlōn nö hakihten më tölöök tarik ngaich ngöṙô anga-aṅ, ‘Cha-a yin vē tötlöök; kūö cha nö tö örheūheu nö teūngen tö nup kuilōnre nö i lanööṙen.’ (Sal. 73:12) Ötlööngö mufē anga-aṅ kūö ngam kanihngen ellōnre ngöṙô lōn ngaich anga-aṅ, tö ngam inlahen re nö löklōn ngam Tēv nöng yanëḵngen  ngöṙô anga-aṅ, ‘Ik sā chu kalahkenre akaha elmat tö në inlahen ngaich ṙūöhlöre ngam kanihngen ellōn chu.’ (Sal. 73:14, 16) Ngöṙô inrē anga-aṅ, “Höng öhngen minë kunrön chu, öhtö taleūsi vānangö chu-ö.” (Sal. 73:2) Sā inlahen ngam kamuich ngam Salmai 73 inrē ang Prötör Alpöto. a

8. Sitih inlahen ök ihih prötör ik sā ò nö ötlēkaṙen?

⁸ Sūöchka inlahen ang prötör Alpöto nö ulāingö nup pësa ngam māṅ. Asuh ngaich ök ṙòng e? Kē-ěyö ngaich minë la-en ò el ngam māṅ hēk öt milēḵken ò inrē yip tarik tö akahalōn tö ngam inlahen ò, ngöṙô anga-aṅ nö afēkö ngam inlahenre, “Kalēḵ hē e ngam tanāinyö chu hēk öt akahakūö chu-ö tö inlahenre.” Haṙivlōn anga-aṅ nö afēkö ngam inlahenre hēk kūönngöre inrē ngam innôlö ò nö in Yāvē. Lökten ò ngaich nö 5 samyeuheū rô-angen nö öt chuh el mīting hēk öt chuh el fīl inrē. Lökten in ngih ekspirīön in akahakūö tö hī yěi ötlēkaṙen ngaich mihôiṅ ayī-ö kalēḵ-ě miṙivlōn hēk öt vai inrē min ngam ṙòng e?

ASINKEN YĒSŪ

9. Asuh nup ötlinëken Yēsū? (Ngëichkö ngam nyat.)

⁹ Tövai nö inchōḵ-okūö hī ang Yēsū, nö im inlahen ò nö holtö manöiyöre nö la-al minë ötlinëken re. Ötlēkaṙen anga-aṅ tö yip aṅpatī re hēk tö yik tarik inrē aṅ el kahôiṙen. Katūilöng elkui anga-aṅ tö ṙô yik aṅ Patīre. Sūöchlöng  inlahen inrē anga-aṅ tö yik yōmkūö tinlööken tö ò nö löktö in yip tötlöök ma-ahānga nö hameuktö pinngangkūö. Miyëḵṙen inrē yik kumyung aṅ Rōm tö ò, nö fëlö ò hēk unôichngöre cha-a nö fëlngen ò. (Māk. 3:21, 22; 14:55; 15:16-20, 35-37) Hökngen minë inlanken re pöri ang Yēsū hēk öthavahalvah re inrē. Asuh öp haköplö hī mihôiṅ in ò?

10. Sitih inlahen ang Yēsū nö la-al minë kanihngenre? (1 Pītör 2:21-23)

¹⁰ Vë-evkūö 1 Pītör 2:21-23. b Mihôiṅ in pōyen haköplö öi lökte in Yēsū pön anga-aṅ inchōḵkūö hī. Töi chumkūöṙen tö inlahen ò, ik sā ò nö hakihtuṙen akahakūö anga-aṅ tö ṙētakre nö ṙô-òv. (Mët. 26:62-64) Ik sā yik tarik nö sūöchlö fālen ò, ngaich öt sapṙô cha anga-aṅ. (Mët. 11:19) Ik sā ò pöri nö sapṙô yik tö kunyaha elmat töre, ngaich holtö minlēḵṙen re anga-aṅ nö sapṙô cha, öt pinhë-elkūö cha inrē. “Aṅhav in ang Yēsū tö ngam manööyö hēk höng ṙāḵlö minë kanihngen re nö im Tēv ngam tö kô-en kamhôka.” Akahakūö inrē anga-aṅ töp mufē Yāvē nö töt ṙanāngen. Töp lökten ò nö hayönglenre nö in ò hēk hökkö öp ṙētak tī ò inrē min nö kahòklö kui ò hēk halöök tit minë taṙòkhöre inrē.

11. Sitih inlahen öi mihôiṅ ṙap minë ṙô re? (Ngëichkö ngam nyat.)

¹¹ Sitih inlahen öi mihôiṅ asīnken Yēsū yēḵ hī ötlēkaṙen? Mihôiṅ ayī-ö ṙap nup ṙôre. Yěn öt uroh nup inlahen nö tökiröng, ngaich mihôiṅ öi öt chumkūöṙen tö u hēk mihôiṅ öi öt ṙò-òvö, mihôiṅ inrē öi lak nup ṙôre nup tö mihôiṅ min nö ṙūöhlöre tī tö minë kanihngen hī. (Mum. 3:7; Yāk. 1:19, 20) Hēṙu pöri ayī-ö hòṅ ṙô-òv. Tö sā hī yěi meuk yip tahëng nö ötlēkaṙen, ngaich lohten ayī-ö öi hòṅ kahòklökui cha hēk hòṅ vënyö ngam ṙinātö-ellōnre inrē. (Inl. 6:1, 2) Yěi hòṅ ngatī inlahen, ngaich hòṅ ma-anyre ayī-ö  öi vī ngam lanāmö hēk holtö minlēḵṙen inrē öi ṙò-òvö.—1 Pīt. 3:15. c

12. Sitih inlahen öi ṙāḵlö nup kanihngenre in ngam Tēv ngam tö kô-en kamhôka?

¹² Hěng ön inrē ngam inlahen hī mihôiṅ asīnken Yēsū. Mihôiṅ ayī-ö öi ṙāḵlö nup kanihngenre in ngam Tēv ngam tö kô-en kamhôka. Öi sitih inlahen? Yēḵ hī öi vaich imat yip tarik hēk yēḵ cha inrē nö ötlēken hī ngaich hòṅ köplōn ayī-ö tö Yāvē nö keuheūtlöre mikahkūö tö minë inlahen hī hēk ötlöktu inrē min anga-aṅ nö öt halööktit u. Lökten in e min ayī-ö teūngen tö manöiyöre öi la-al minë öt linëkenre, yēḵ hī min öi ṙāḵlen u in Yāvē, ngaich öthō min ayī-ö paṙūtalōn hēk öthō inrē öi köptī tö ngam lanīnöre. Rö-ö nöng angū-ö pöi ṙāpöre inrē min hēk köp inrē min ngam ṙanamlōn hī, öthō inrē min ayī-ö öi halöngten ngam innôlöre in Yāvē nö pasū.—Sal. 37:8.

13. Asuh öp mahayööken hī la-al nup ötlinëkenre?

¹³ Kô-en in ayī-ö tarik öt fūra inlahen sā Yēsū. Lohten in ṙung öi hēṙu fē-ěre tö nup inlahenre hēk nup ṙôre inrē nö vaich. (Yāk. 3:2) Lohten inrē ṙung öi haṙivlōn tö kūö nup ötlinëkenre hēk kūö ngam öt kanòlô el alahare inrē. Rö-ö nöng angū-ö pöi höng örheūheu lohten öi haṙivlōn tö kūö u, yěm ngatī inlahen ngaich ṙātö-ellōnre më-eṅ tö Yāvē hēk Yēsū nö akahakūö tö minë kanihngen meh. Pò Yēsū misī nö ngatī kanihngen. (Hep. 4:15, 16) Kētö nöönyö Yāvē in pò ò nö tīnten Yēsū nö ing panam, hòṅ hī haköplu in ò. Rö-ö nöng angū-ö, pön kētö minë tövai inlēnö nö imat ngam Paipöl, hòṅ hī möi la-al nup ötlinëkenre. Ta-a chěi töi chumkūöṙen tö minë tönët miröökö im līpöre Rōma.

‘KĒTÖ ṘĒTAK NGAM LANĪNÖ’

14. Asuh manah öng ngam “kinëtö ṙētak ngam lanīnö”? (Rōma 12:19)

¹⁴ Vë-evkūö Rōma 12:19. Achīö öp ihih tö hòṅ “kētu ṙētak lanīnö” tö ṙô Pôl im miröökö? Löktö in minë tahëng miröökö in akahakūö tö ò nö kakken ngam lanīnö Yāvē. Sitih inlahen pöri ayī-ö kētö ṙētak lanīnö Yāvē? Mihôiṅ ayī-ö ṙātö-ellōnre in Yāvē tö ò min nö löngö tī nö kahòkken hī, yěn yih öp ṙētak ò. Töi chumkūöṙen ngëichken prötör Chôn ngam tötlēkaṙen. Ngöṙô anga-aṅ, “Ngam tökiröng la-al chu hē e tö chu öich kahngen la-al minë kanihngen. Teūngen chū-ö tö yanöölenre löktö in ngam Rōma 12:19 tö chu hòṅ hayönglenre in Yāvē hēk yöölen inrē öich hökkö ngam ṙētak inyööken.”

15. Kūö yòh nö tölöng ngam inlahen hī höng ṙāḵlö nup kanihngenre in Yāvē? Mikahtö elmat hī.

¹⁵ Yē hī ṙātö-ellōnre in Yāvē hēk ṙāḵlö minë kanihngenre in ò, ngaich höng ayī-ö min tö yöölen. Öt paṙūtalōn min ayī-ö tö hī öi hòṅ sitih inlahen la-al minë kanihngenre hēk öt höng afēken u inrē. Kilēḵngôre Yāvē tö ò min nö ‘havahalvah’ hī. Sā tö ngöṙô anga-aṅ nö in hī ‘um pinṙūtulōn, chu-ö min ngamëichken u.’ Yē hī min ṙātö-ellōnre in në kinlēḵngô ò ngaich höng ṙāḵlö nup kanihngenre min ayī-ö in ò hēk ṙātö-ellōnre min tö ò nö mötlö tī tö hī nö kēngö minë kanihngen hī. Yöölen ang prötör Chôn pò ò nö köplōn tö ngih kinlēḵngô Yāvē, ngam tö kakka im la-urěh ngöṙô anga-aṅ, “Akahakūö chin yēḵ chu min ṙātö-ellōnre in Yāvē ngaich mötlö inlahen tī min anga-aṅ tö chu nö kēngö minë kanihngen.”

‘MIHÔIṄ TÖ TÖTLÖÖK AṄTĪ TÖ TÖLÖÖK’

16-17. Sitih inlahen öi mihôiṅ töm tötlöök öi aṅtī tö tölöök yěi vë-ekūötēv? (Rōma 12:21)

¹⁶ Vë-evkūö Rōma 12:21. Ngöṙô ang Pôl nö in yik Kristīön, “mihôiṅ tö tötlöök aṅtī tö tölöök.” Ngatī ṙô Yēsū ik sā ò nö haköphöti nö ikui rôngö, “Hangenlōn yin tö yip tö kunyaha elmat tö yīö, yip tötlamëkôre tö yīö, örheūheu yī-ö öi vë-elkui cha.” (Mët. 5:44) Hö-ö ang Yēsū nöng ṙò-òv, pön kētöre inrē nö ngatī inlahen. Ik sa yik aṅ Rōm kumyung nö tōkngen ò nö irōi ök chon ngaich kalē-ě chanöökö anga-aṅ. Öt akahakūö ayī-ö tö ṙôken ök kanihngen Yēsū  ik hē e. Rö-ö nöng angū-ö, pön sūöchken ò hēk miyëḵ inrē.

¹⁷ Höng hökngen minë ötlinëken ang Yēsū, ngatī inlahen anga-aṅ nö mihôiṅ tö ngam tötlöök. Hö-ö ang Yēsū nö ötlēkö elnang yik kumyung, vë-elkui cha pöri anga-aṅ nö ngö ṙô, “Kayööngö, aṙēlen cha man, tön hö-ö yin nö akahakūö tö inlahen tīre tö chu.” (Lūk. 23:34) Yēḵ hī inrē min vë-elkui yip mahakihten hī hēk töt lamëken hī inrē, mihôiṅ min nö ṙātöre ngam tanāinyö hī hēk hö-övö min inrē ngam lanīnö hī. Rö-ö nöng angū-ö pön löökta min ngam mufē hī tö inlahen cha.

18. Sitih inlahen ang prötör Alpöto hēk Prötör Chôn nö la-al nup ötlinëken re nö löktö im vinë-ekūötēv?

¹⁸ Nā prötör tö kakka nö ing ātiköl, löktö im vinë-ekūötēv cha-a nö heuveū nö la-al minë ötlinëkenre. Ngöṙô ang prötör Alpöto, “Vë-elkui yip prötör chū-ö yip töt lamëken chu. Ṙōlheuh ṙô chū-ö tölṙô Yāvē nö hayööken chu havachngöre tö u.” Ṙamlōn in tö inlahen ngam prötör nö havantö inlahenre nö löklōn Yāvē. Ang prötör Chôn inrē tö yanöölen nö löktö im vinë-ekūötēv. Ngöṙô anga-aṅ, “Ṙōlheuh ṙô chu-ö vë-elkui öp prötör öp mumṙivngölōn chu.” Lökten in e ngaich ngam tanānyö chu nö ṙātöre hēk vai inrē ngam mufē chu tö inlahen ò, holtö ellōnre chu-ö aṙēlen ò. Kūö ngam vinë-ekūötēv inrē chu-ö teūngen tö lanāmö elkuilōnre.

19. Hanöng sā ngam manāngen ngih panam nö öl nö yih hòṅ asuh öp inlahen hī? (1 Pītör 3:8, 9)

¹⁹ Hanöng sā ngam manāngen ngih tötlöök panam nö öl nö yih, ngaich höng hòṅ iṙūöhen min ayī-ö la-al minë ötlinëkenre. Ta-a chěi ui ṙāken re öi im vinë-ekūö Yavē yēḵ hī öi la-al nup tö sitih ötlinëkenre, asīnken ngam mahachōḵ kūöre ayī-ö ang Yēsū hēk lök in minë lökngörit chööngö aṅmat ngam Paipöl. Yēḵ hī ngatī inlahen ngaich ṙinatu-ellōn min ayī-ö tö Yāvē nö öthō min nö öt kētö inkòlô hī.—Vë-evkūö 1 Pītör 3:8, 9.