TÖHAKÖÖPÖ ĀTIKÖL 46
TINKÖÖKÖ 49 Haṙamlōn Yāvē Man
Yī-ö Prötör Lōnu Öi Töre Im La-en Mahayööken Töla-evṙen?
‘Mötlö ṙanamlōn an ngam kinë-eti töm kinë-e.’—INL. 20:35.
ASUH ÖP MIN HAKÖP HĪ?
Yip prötör tö ngaich nö kēḵ ngam vinôkö, ngaich hòṅ sitih inlahen cha-a yěn hòṅ sölta nö im la-en mahayööken töla-evṙen.
1. Sitih mat ök misī Pôl nö ngëichkö nuk la-en yik mahayööken töla-evṙen?
PŌYEN nun minë töt ṙanāngen la-en hayōmken më mahayööken töla-evṙen nö el ngam māṅ. Kirööngen minlēḵṙen misī ang Pôl tö vē tö ngatī la-en prötör. Lökten anga-aṅ nö kakken më mahayööken töla-evṙen nö holtö më minṙöinylen, hē ò nö kūichtö chitri yik Kristīön aṅ Filipī.—Filip. 1:1.
2. Sitih mufē ang prötör Luīs hē ò nö vīlöng nö mahayööken töla-evṙen?
2 Pōyen yip prötör yip tö ngaich nö vōkö, tö ṙònghöichṙen töngamuh nö in ngam la-en mahayööken töla-evṙen, pòrô nö ṙālö hēk tököinyö ṙēḵti inrē. Teūngen cha-a tö ṙanamlōnre nö in ngih la-en. Tö sā Tēvön, ik sā ò 18 samyeūheu ṙēḵti ngaich vīlöng anga-aṅ nö mahayööken töla-evṙen. Ngatī inrē ang prötör Luīs nö mahayööken töla-evṙen unôichrit ò ngaich nö 50 samyeūheu ṙēḵti. Sitih mufē ang prötör Luīs tö ngih la-enre? Ngöṙô anga-aṅ, “Teūngen chin tö ngam tökirööngen ṙanamlōn, yēḵ chu öich hayööken më holmaneukre el ngam māṅ. Hangenlōn cha-a tö chu, ngaich ngatī chū-ö inrē öich hameuktöre hangenlōn tö cha öich in nup inlahenre öich hayööken cha.” Pōyen yin më mahayööken töla-evṙen tö ngatī mufē.
3. Asuh nup min intöönö tö chööhö sanap ṙô tö hī öi in ngih ātiköl?
3 Yēḵ meh öm töhěngtak öm prötör tö ngaich inrē öm kēḵ ngam vinôkö, öl pöri öm kētöre im la-en mahayööken töla-evṙen, mihôiṅ öm vī nup tö ngatī chö-önyre yěm hòṅ kū-ö urěh? Asuh öp min mahayööken meh öm ngatī inlahen? Ngaich asuh nup kuālifikēsön vahënyö ngam Paipöl yěm hòṅ sölta öm in minë la-en mahayööken töla-evṙen? Anū-ö min në intöönö tö chööhö sanap ṙô tö hī öi in ngih ātiköl. Töi urěh pöri sin mikahtökūöre tö minë la-en tö hayōmkaṙen tö më mahayööken töla-evṙen.
ASUH NUP LA-EN TÖHAYŌMKAṘEN TÖ MË MAHAYÖÖKEN TÖLA-EVṘEN?
4. Asuh nup la-en hayōmken më mahayööken töla-evṙen? (Ngëichkö ngam nyat.)
4 Tökatöllöng yin më mahayööken töla-evṙen prötör nö löktö in ngam töhet kumlēḵ ngam Tēv, më tö ngaich nö kēḵ ngam vinôkö. Hamòlṙen më minṙöinylen cha-a nö im inyōmken minë taṙòkhöre la-en el ngam māṅ. Tö sā cha nö ngëichkö minë kamtö chūök më prötör sistör yēḵ cha nö ahānga hēk hòṅ ngëichkö minë līpöre-mekesīn yēḵ u nö ōt. Kētöre cha-a nö im inhëtö minë Patī Pūlngö hēk in minë la-en yěn vītitvö anū-ö. La-evṙen inrē cha-a tö la-en Etentent. Hēk hayōmken minë òtiō vitiō, yěn ṙönghöichṙen kinëken minë mīting. Ngam tömötlö nö in më prötör mahayööken töla-evṙen tö cha nö tö hòṅ ngöönö innôlö nö in Yāvē. Tö hòṅ hangenlōn inrē tö Yāvē hēk tö ṙamlōn nö asīnkö minë kuilōn ò tövai tinrīken. Holtö nômöre yin inrē nö hangenlōn tö më prötör sistör el ngam māṅ. (Mët. 22:37-39) Hòṅ sitih inlahen ang ngòh prötör tö ngaich nö vōkö yěn hòṅ lōnu nö kētöre nö in ngam la-en mahayööken töla-evṙen?
5. Hòṅ sitih inlahen öp prötör tö hòṅ kētöre nö mahayööken töla-evṙen?
5 Lēnngen ṙô an ngam Paipöl nö vë-eny inlahen yip prötör tö hòṅ kētöre nö im la-en mahayööken töla-evṙen, ngaich hòṅ asuh inrē nup kuālifikēsön cha. (1 Tim. 3:8-10, 12, 13) Yēḵ meh öm tö kūyulōn kētöre im la-en mahayööken töla-evṙen ngaich hòṅ haköp inlahen minë kuālifikēsön më-eṅ, holtö mana-anyre inrē öm hateungngen u. Hòṅ urěh pöri sin öm hòṅ chumkūöṙen öm afēkö ngam chö-öny lōnre öm kūö yòh hòṅ kētöre öm mahayööken töla-evṙen.
ASUH ÖP CHÖ-ÖNY MEH HÒṄ KŪ-Ö URĔH?
6. Asuh öp min ṙamūöhlö akaha meh öm kētöre öm hayööken yip prötör sistör? (Mëtiv 20:28; ngëichkö ngam nyat.)
6 Kò-òren yin ngëichkö inlahen Yēsū ngam tövai takô nö inchōkūö hī. Hangenlōn anga-aṅ tö ngam yöngre Yāvē hēk hangenlōn inrē misī tö yik tarik. Lökten anga-aṅ nö kalēḵ alaha nö la-evṙen tö nuk la-en nuk töng yāichngen nö imat yik tahëng. (Vë-evkūö Mëtiv 20:28; Yôh. 13:5, 14, 15) Yěm kūö hanangenlōnre min öm kētöre in nup töng la-enre, ngaich kētö inkôlò meh min ang Yāvē, hayööken meh inrē min öm teungten kētöre öm mahayööken töla-evṙen.—1 Kòr. 16:14; 1 Pīt. 5:5.
7. Kūö yòh ang ngòh prötör nö ötkô nö tāilölōn hēk lōntö ineū-eure yěn hòṅ kū-ö urěh?
7 Pōyen yip tarik töngamuh ing panam tö hòṅ meūkö nö kiröngö minā-aṅ, cha-a inrē tö hòṅ eū-eu tö tarik. Öt ngatī pöri ayī-ö öi el ngam söngkötön Yāvē. Ngòh prötör ma-asīnken Yēsū nö hangenlōn tö tahëng, öt hō min anga-aṅ nö kaheūkö re nö tökirööngö minā-aṅ tö yip tahëng. Yěn katöllöng min yip tö ngatī prötör yip töng lōntö minā-aṅ, ngaich lohten min cha-a nö sōḵ nö kētöre nö in nup töng yāichngen la-en el ngam māṅ, i alaha ngam inṙūötken minë sīṅp Yāvē. Ngö lōn min anga-aṅ tö u nöng minṙēḵngö ò. (Yôh. 10:12) Tö lökten yěn kūö tanāilö lōnre hēk kūöre nö hòṅ kiröng öp prötör tö yip tahëng nö kū-ö urěh, ngaich öthō min Yāvē nö kētö inkôlò nup töng la-en ò.—1 Kòr. 10:24, 33; 13:4, 5.
8. Asuh ök ṙô Yēsū nö halēn yik tanīnöṙô?
8 Hēṙu yik misī töröhta takô nö hol Yēsū nö vāichö mufē, pön hòṅ kirööngö minā-aṅ. Kò-òren öi ngëichkö inlahen nā Yāköp nā Yôhan. Nö hěng heuh nö havëkö minā-aṅ re nö el ngam Pūlngö Yēsū. Öt ṙamlōn pöri ang Yēsū tö ngam havëkö cha. Vaich tö halēn yik tö 12 tak pöri anga-aṅ mahaköp nö ngö ṙô, “Ngòh tö hòṅ kiröng pöri nö in yīö, mameukṙen yīö min anga-aṅ. Ngòh tö hòṅ urěh nö in yīö, tanöölö ṙô yīö min anga-aṅ.” (Māk. 10:35-37, 43, 44) Ngòh prötör tö lööngö kuilōn nö kū-ö urěh kūöre nö hòṅ meukṙen yip prötör sistör, ngaich kô-en min anga-aṅ nö inkôlò ngam māṅ.—1 Tös. 2:8.
ASUH NUP TÖ HÒṄ INLAHEN MEH YĔM HÒṄ KĒTÖRE HAYÖÖKEN YIP TAHËNG?
9. Asuh öp mahayööken meh öm ṙūöhlö ngam kuilōnre öm hayööken yip tahëng?
9 Kô-en man öm hangenlōn tö Yāvē hēk lōnu inrē öm hòṅ meukṙen yip tahëng. Lohten pöri öm öt kūyulōn öm kētöre in nup la-en tö chöngṙen nö kahëken yip mahayööken töla-evṙen. Ngaich hòṅ sitih inlahen më-eṅ yěn ngatī, hòṅ meh kētöre öm hayööken yip tahëng? Hòṅ afēkö nup ṙanamlōnre man nup taneūngen meh yěm meukṙen yip prötör sistör. Ngö ṙô misī ang Yēsū, “Mötlö ṙanamlōn an ngam kinë-eti tö ngam kinë-e.” (Inl. 20:35) Hakôtenre misī ang Yēsū nö ngatī inlahen. Teūngen misī anga-aṅ tö ṙanamlōnre yěn meukṙen yik tahëng. Mihôiṅ man më-eṅ inrē teūngen tö u anū-ö ṙanamlōn.
10. Sitih löktö mikahlōn öi tö Yēsū nö ṙamlōn misī yěn meukṙen yik tahëng? (Mākös 6:31-34)
10 Ta-a töi ngëichkö ngih töhěng inchō elmat inlahen Yēsū, ngam löktö mikahlōn hī tö ò nö ṙamlōn yěn meukṙen yik tahëng. (Vë-evkūö Mākös 6:31-34.) Hěng heuh ang Yēsū tö yik mahaköp, nö larā takô lökten cha-a nö chöh ök töchēvhakṙen chūökre nö heūheure. Meūkö pöri ngaich cha-a tö yik tömaṙôngö nö el talöökö, lökten cha-a nö urěh tö yīhi nö ik chūök cha lang nö heūheure. Meūkken Yēsū yik tarik tö ò min nö haköpten cha. Mihôiṅ öre ang Yēsū nö vëken cha. Pön öt ṙētakvö rēhěn cha-a nö nyā tö yik hol ò. Hēk mihôiṅ öre ang Yēsū nöng rahëichyen ṙô nö haköpten cha ngaich tölṙô cha nö havan. Kô-en lōn pöri ang Yēsū nö hangenlōn tö cha, lökten nö “pōyen nuk ṙô ò nö haköpten cha” nö “söl harap” ṙô nö haköpten cha.” (Māk. 6:35) Rö-ö nöng kūö e nö la-en ò nö tinöölö ṙô ò, kūö ò pöri nö kô-en nö hòṅ haköpten cha, pön keuheūtnyöre anga-aṅ tö miṙēḵlōnre tö cha. Kô-en ang Yēsū misī nö kiröngen ṙanamlōn yěn hayööken yik tahëng.
11. Asuh nuk inrē tahëng inlahen Yēsū nö hayööken yik tarik? (Ngëichkö ngam nyat.)
11 Rö-ö ang Yēsū nöng haköpten yik tömaṙôngö pön ōt inrē nuk tahëng inlahen ò nö hayööken cha. Hameuktö pinngangkūö anga-aṅ nö hanëlen cha ngaich kētö la-en yik mahaköp nö katölhökūö cha tö minë nya-aṅkūö. (Māk. 6:41) Ngatī inlahen anga-aṅ nö haköpten cha nö hayööken tahëng, mötlö takô ngam töt ṙanāngen la-en kintölö nya-aṅkūö. Ngatī la-en yin töngamuh më mahayööken töla-evṙen. Asehkūöre man tö ṙanamlōn më mahaköp ik sā cha nö kētö nyā-aṅkūö më tarik nö “ṙòkhöre kūö ngaich cha-a nö nyā nö tööḵngen.” (Māk. 6:42) Ōt nuk inrē tahëng inlahen Yēsū nö hakūöṅnngöre tö yik tahëng nö hayööken cha. Keuheūttö ngam nômöre anga-aṅ misī hē ò nö ing panam nö im inyööken yik tahëng. (Mët. 4:23; 8:16) Teūngen anga-aṅ tö ṙanamlōn nö im inköptö tahëng töm mineukṙen cha inrē tö nup hanakten cha. Kô-en man min yēḵ meh öm fēḵkö yip tahëng, kū-ö urěh inrē öm im la-en mahayööken töla-evṙen, ngaich teūngen min më-eṅ tö ṙanamlōn.
12. Kūö yòh öi ötkô öi ngö mufē tö hī öt yanööluṙen tī min tö ngam māṅ?
12 Yēḵ meh öm ngölōn tö meh öm töng öt hēngö heuneū-en öm in minë la-en, ngaich um haṙivlōn. Pön ōt lohten nup heuneū-en meh tömihôiṅ min nö yöölen tī tö ngam māṅ. Mihôiṅ öm vë-ekūö ngam 1 Kòrin 12:12-30 ngam ṙô Pôl hēk kakken e inrē yěm vë-ekūötēv. Vënyu in ṙòkhöre tö Pôl öi pōiṙāi öi el ngam māṅ, mihôiṅ min më-eṅ inrē öm yöölen tī tö më prötör sistör. Yěm öl pöri öm teungta öm in minë kuālifikēsön më mahayööken töla-evṙen minë tövënyu nö imat ngam Paipöl, um heūlngöre. Öp töng tölngö kanò-òṅ meh, höng iṙūöhen löklōn Yāvē, hayööken yip prötör sistör inrē. Ṙātö-ellōnre kò-òren öm in yip minṙöinylen tö cha min nöng kē-ěkūö meh tö nup la-en nup töng kanò-òṅ meh.—Rōm. 12:4-8.
13. Sitih ṙô öi tö minë kuālifikēsön më mahayööken töla-evṙen?
13 Ta-a hēk töi kakkö ngam tahëng, tö meh öm kūö yòh öm hòṅ kētöre öm mahayööken töla-evṙen. Minë kuālifikēsön më mahayööken töla-evṙen tökētu nö imat ngam Paipöl, hòṅ tinrīken hī anū-ö öi ṙòkhöre yěi Kristīön. Hòṅ ṙòkhöre in öi ṙūöhtöre in Yāvē, yěi Kristīön. Hòṅ ṙamlōn öi im inyööken yip tahëng hòṅ mahaṙamlōn Yāvē inrē minë tinrīken hī. Ōt nup lohten kuālifikēsön tö ngaich nö hateūngi tö meh nö in u. Asuh nup rih tö hòṅ la-en ngòh töhěng tak prötör yēḵ ò nö hòṅ kū-ö urěh?
HÒṄ SITIH INLAHEN ÖI YĔI HÒṄ KĒTÖRE IM LA-EN MAHAYÖÖKEN TÖLA-EVṘEN
14. Kūö yòh aich vē mahayööken töla-evṙen nö tötkô nö ‘minôn,’ tö sitih manah öng? (1 Timôtī 3:8-10, 12)
14 Ta-a chěi hēk töi chumkūöṙen öi ngëichkö minë kuālifikēsön cha tö kētu nö in ngam 1 Timôtī 3:8-10, 12. (Vë-evkūö.) Tötkô an ngòh mahayööken töla-evṙen nö ‘mumnônngö’ nup ṙô. Ngih ön manah ngam ṙô yěn translētö tö cha nö tö hòṅ milēḵkaṙen hēk tö hòṅ milēḵṙen inrē tö yip tahëng. Hö-ö pöri angū-ö nö tö ngö manah tö cha nö ötkô ngaich nö hayīlkūö nö minôn. (Mum. 3:1, 4) Ngamuh pöri inlahen cha, yēḵ cha nö kē-ěvkūö tö minë la-en, ngaich holtö chumkūöṙen re cha-a nö kēken u ötkô nö vīngen u nö minôn, nup töng kinë-ekūö meh la-en. Ngaich yēḵ meh min öm vāyö tī öm kēken u hēk hateungngen u inrē in öp ṙētak u. Ngaich möl min yip holmaneuk meh el ngam māṅ nö milēḵṙen tö meh.
15. Kūö yòh ang ngòh mahayööken töla-evṙen nö ‘tötkô nö nëtö rōo litāk hēk ötkô inrē nö töyal tö rupīö’?
15 ‘Ötkô nö tö nëtö rōi litāk.’ Töngö manah tö cha nö ötkô nö tö michūḵṙen hēk hòṅ chūök ṙinātö-ellōn yip tahëng inrē cha-a. Hòṅ tökô-en nup lamöknyö rōi litāk cha ötkô nö innyatkö elmat. (Inch. 3:32) ‘Ötkô cha-a nö töyal tö rupīö.’ Tö sā meh öre yěm mi-inyiha, ngaich ötkô më-eṅ öm michūḵṙen öm in ngam rupīö hēk ötkô inrē öm höng kē yanöölenre in yip prötör sistör yěm inyiha.
16. (a) Tö sitih manah öng ngam töng ‘mi-hiyōi aṅ’? (b) Tö sitih manah öng ngam ‘hanëtö elkuilōn’?
16 ‘Ötkô nö töng mi-hiyōi aṅ.’ Ngam manah e tö meh ötkô yahlö rôkvat im inôkö ngam ka-eūt, un ngölōn yip tahëng tö meh öm töpōivat öm òk ka-eūt. Tö ngö manah inrē ngam ṙô ‘hanëtö elkuilōn’ tö meh öm tö hòṅ sāḵta tinrīken öm in minë tinrīken minë kuilōn Yāvē. Kô-en man min lohten öm hēṙu vaichköre inlahen sön pöri nö vai ngam innôlö meh nö in Yāvē, aṅhav in inrē më-eṅ tö ngam lanāmö elkuilōn.
17. Kalaha yěn mihôiṅ nö kētu la-en, tö sitih manah öng angū-ö? (1 Timôtī 3:10; ngëichkö ngam nyat.)
17 Töngö manah ön ngam ṙô kalaha nö kētu la-en yēḵ ò nö mihôiṅ tö meh öm hòṅ hameuktöre öm tö chumkūöṙen tö nup la-en kinë-ekūö re, mihôiṅ inrē yip tahëng nö ṙinātu-ellōn nö in meh. Lökten yen kētö la-en meh yip minṙöinylen töp tö hěng la-en hang nup ṙô cha më-eṅ tö nuk inlēnö inrē kahëtö ngam söngkötön. Hòṅ akaha elmat takô më-eṅ tö inlahen re öm kēken ngam la-en töp ṙētak meh inrē öm keuheūtngenre tö e. Yēḵ meh min öm holtö ellōnre öm kēken nup töng sitih la-en kinë-ekūö meh meūkö min ngam inlahen meh öm kamū-ö urěh tö më prötör sistör el ngam māṅ. Yī-ö minṙöinylen chumkūöṙen yin öi harun më prötör tö ngaich nö kēḵ ngam vinôkö. (Vë-evkūö 1 Timôtī 3:10.) Ōt hòng prötör el ngam māṅ meh tö 10 hēk tö 14 höiny samyeūheu tö ngaich inrē nö kēḵ ngam vinôkö? Örheūheu hòng cha-a nö pörsönöl istötī? Halēn minë mīting inrē ngaich kētö sanapṙô inrē? Örheūheu hòng cha-a inrē nö chuh el fīl? Yēḵ cha nö tö ngatī inlahen ngaich mihôiṅ min yī-ö kē-ěkūö cha tö nup tö ṙōlkangen la-en tö sāḵta nö in minë ṙēḵti cha, ngatī inlahen min yī-ö öi ‘kalah më prötör yēḵ cha nö mihôiṅ hēk yěn hö-ö nö in minë la-en.’ Ngaich yēḵ cha min nö ngaich nö 17-18 höiny samyeūheu, ngaich mihôiṅ min cha-a lohten nö sölta nö im kamtö chūök më mahayööken töla-evṙen.
18. ‘Ötkô öm tö fāluṙen’ tö sitih manah öng?
18 ‘Ötkô öm tö fāluṙen.’ Töngö manah angū-ö tö meh öm ötkô aṅhav kui töp tökiröng fālen meh. Lohten pöri ṙūng ngòh töhěng tak Kristīön nö sūöchlöng inlahen tö yip tahëng. Ngatī sinūöchlö fālen ök misī Yēsū, lökten ò nö ngatī ṙô nö in yik haköptöre tö cha min nö mihôiṅ nö sūöchlöng fālen. (Yôh. 15:20) Yē hī pöri min öi höng havai ngam tinrīkenre öi sā Yēsū, ngaich vaiyö minënyö min ayī-ö öi ikūö yip prötör sistör el ngam māṅ.—Mët. 11:19.
19. Tö sitih manah öng ngam ṙô tö kūichi nö imat ngam Paipöl ‘höng hòṅ hěng tak pīhö më-eṅ tö kikānö’?
19 ‘Höng hòṅ hěngtak pīhö më-eṅ tö kikānö.’ Yē meh ngaich öm tö pīhövö, ngaich hòṅ hang minë inchöngten më-eṅ kahëtö Yāvē inlahen hī öi in ngam pinīhö. Töngö manah tö ngòh töhěng tak tarik nöng hòṅ pīhö tö ngòh töhěng tak kikānö. (Mët. 19:3-9) Ötkô ön ngòh Kristīön nö asěhkö. (Hep. 13:4) Ōt pöri minë ṙô tö hòṅ kanöplōn meh tö meh höng hòṅ haköpngöre öm in ngam pīhöre kikānö. Hòṅ chumkūöṙen më-eṅ inrē tö meh ötkô yahlö inlahen öm hanôl yip tahëng kikānö hòn öt yih nup töchōich ellōn min nö in meh.—Yōp 31:1.
20. Sitih inlahen öng mihôiṅ ngòh töhěng tak prötör nö tö ‘hòṅ heuveū-en’ nö hachōkūö ngam mikūönöre?
20 ‘Tö hòṅ heuveū-en öm haruklö kūönre, hachōkūö ngam mikūönöre inrē.’ Yēḵ meh öm yöngkūö ngam mikūönöre, ngaich tö hòṅ heuveū-en më-eṅ öm kēken minë la-en el ngam mikūönö. Hòṅ kaheuk aftā öi kēken ngam femilī vörsip. Kē-ěny ṙētakre öm hol ngam pīhöre tö më kūönre inrē öm ahānga, hayööken më kūönre inrē nö hol ngam Tēv Yāvē. (Efi. 6:4) Yē meh min öm heuveū öm harūötken ngam mikūönöre, ngaich inmeuktö meh min angū-ö öm tö mihôiṅ öm hachōkūö më prötör sistör el ngam māṅ.—Asātô e im 1 Timôtī 3:5.
21. Yěm öl öm kētöre im la-en mahayööken töla-evṙen ngaich hòṅ sitih inlahen më-eṅ?
21 Yī-ö prötör, yěi hòṅ kētöre im la-en mahayööken töla-evṙen, ngaich mihôiṅ öm chumkūöṙen öm haköp mat ngih ātiköl ngaich kakkö inlahen e öm in Yāvē öm vë-ekūötēv. Minë tö kētu kuālifikēsön nö imat ngam Paipöl, ngaich kò-òren öm chumkūöṙen öm haköpö u hēk ma-ainyre inrē öm kalahkenre öm hateungtöre öm in u. Kò-òren inrē öm fēkö ngam ṙôken ngam hanangenlōnre tö Yāvē hēk tö më holmaneukre inrē. Un hanyangi kūö ngam kuilōn meh öm hayööken yip tahëng. (1 Pīt. 4:8, 10) Yēḵ meh ngaich min öm mahayööken töla-evṙen hēk hayööken yip holmaneukre el ngam māṅ, ngaich teūngen min më-eṅ tö ṙanamölōnre. Akahalōn in tö nup töng sitih min inlahen meh yěm hòṅ kētöre im la-en mahayööken tö la-evṙen ngaich öthō min ang Yāvē nö öt kētö inkòlô meh.—Filip. 2:13.
TINKÖÖKÖ 17 “Lōnu Chin”
a VINË-ENY INLAHEN NGAM LAMĀ UK: In ngam lātavē ang Yēsū nö hayāichngöre nö hayööken më haköptöre, im lāhāmö ngam töhěng tak mahayööken töla-evṙen nö hayööken ngam tököinyö ṙēḵti prötör.