TÖHAKÖÖPÖ ĀTIKÖL 47
TINKÖÖKÖ 103 Yōm Sīṅp Inlōntö Tarik
Yī-ö Prötör Lōnu Öi Töre Im La-en Minṙöinylen?
‘Yěn ōt tarik tö hòṅ kētöre nö la-evṙen tö la-en ovösīör, ngaich tö kūyulōn anga-aṅ nö hòṅ kētöre nö in u anū-ö tölöök nö la-en.’—1 TIM. 3:1.
ASUH ÖP MIN HAKÖP HĪ?
Mikahtökūöre in min in ngih ātiköl tö inlahen öp tö hěngtak prötör yěn hòṅ kētöre nö im la-en minṙöinylen ngaich hòṅ asuh nup tö hòṅ hateūngi tö ò kuālifikēsön (Qualification) imat ngam Paipöl.
1-2. Asuh nup la-en ngòh töhěngtak minṙöinylen?
YĒḴ meh öm mahayööken töla-evṙen ngaich ṙònghöichṙen pöri inrē më-eṅ öm hateungngen minë kuālifikēsön minë tö hòṅ in ngòh minṙöinylen. Asuh öp mihôiṅ hēk inlahen meh hòṅ meh teungten öm im la-en minṙöinylen? Sitih inlahen inrē më-eṅ kū-ö urěh öm la-evṙen tö ngih tölöök la-en?—1 Tim. 3:1.
2 Ngamëichken ngam la-en inhānga an ngòh töhěng tak minṙöinylen, ma-ainyre inrē nö im inköphöti hēk im seförting inrē, hěnghöre hangönken ngam māṅ inrē anga-aṅ nö löktö in nup ṙôre, tövai inrē nö inchōḵkūö më prötör sistör. Kô-en më minṙöinylen nö kalēḵ alaha nö la-evṙen, lökten ngam Paipöl nö ngöṙô nö kaheūkö cha nö ‘inlōnti nö aṅ i tarik.’—Efi. 4:8.
3. Asuh öp tö hòṅ inlahen ngòh töhěngtak prötör yěn lōnu töre nö hòṅ la-evṙen töm la-en minṙöinylen? (1 Timôtī 3:1-7; Taitös 1:5-9)
3 Hòṅ asuh öp inlahen meh min yěm hòṅ lōnu töre öm kētöre im la-en minṙöinylen? Hö-ö ön ngam la-en minṙöinylen nö sā ṙēngen kinmānö. Yēḵ hī ṙung öi heuveū-en tö nup tö rahëichyen heuneū-enre la-en ngaich teūngen ṙung ayī-ö tö kinmānöre öi ing panam. Yěi hòṅ kētöre pöri im la-en minṙöinylen ngaich rö-ö ayī-ö höng hòṅ heuveū-en im la-en inhānga hēk im inköphöti inrē. Tö hòṅ hateungngen minë kuālifikēsön aṅmat ngam Paipöl pöri ngòh prötör yěn hòṅ kētöre nö im la-en minṙöinylen minë tö kētu nö im 1 Timôtī 3:1-7 hēk Taitös 1:5-9. (Vë-evkūö.) Mikahtökūöre in min in ngih ātiköl tö inlahen nup i rīkre kuālifikēsön tö hòṅ hateūngi tö ngòh prötör yěn hòṅ kētöre nö im la-en minṙöinylen. Hòṅ chumkūöṙen anga-aṅ tö në tölūöi inlahen, (1) Havai ngam minë-enyre anga-aṅ nö el ngam māṅ hēk el kahôiṙen, (2) Tövai anga-aṅ nö kui ngam mikūönö hēk (3) Holtö ṙanamlōnre anga-aṅ nö hayööken yip tahëng el ngam māṅ.
VĪ NGAM TÖVAI MINË-ENYRE
4. Asūp manah ngih ṙô inlahen ngòh prötör yěn lōnu töre nö la-evṙen tö ngam la-en minṙöinylen ngaich ‘tötkô anga-aṅ nö tö fāluṙen’?
4 Yěm hòṅ lōnu töre la-evṙen tö ngam la-en minṙöinylen ngaich ‘tötkô më-eṅ öm tö fāluṙen.’ Töngö manah tö meh öm hòṅ vayö minë-eny öm el ngam māṅ, hòṅ vai inrē nup tinrīken meh, hòṅ yip tahëng min nö öt sūöchlö fālen meh. Ngih inrē tötṙanāngen tö meh öm hòṅ chumkūöṙen tö yip ‘aṅ el kahôiṙen tö cha nö vayö ṙô nö kakkö inlahen meh.’ Rö-ö yip min pön ötlēḵkö elnang meh tö kūö ngam ṙinātö-ellōn meh. Yēḵ meh pöri öm havai ngam tinrīken re öm öt aṅhav in tö ngam michūḵṙen, ngaich öthō min cha-a nö sūöchlö fālen meh. (Tan. 6:4, 5) Lökten mihôiṅ öm ngöṙô hatöönö re, ‘Vai öng ngam minënyö chu nö el ngam māṅ hēk elkahôiṙen inrē?’
5. Sitih inlahen öm mihôiṅ hameuktöre öm ‘hangenlōn tö ngam lanöökö’?
5 Yē meh öm tö ‘hangenlōn tö ngam lanöökö’, ngaich höng ngëichkö nup tövai min më-eṅ tinrīken yip tahëng hēk eū-eu cha inrē kūö minë tövai tinrīken cha. Rö-ö nöng angū-ö pöm holtö ṙanamlōnre min öm hayööken yip tahëng pòrô cha-a nö öt ngatī kuilōn nö in meh. (1 Tös. 2:8; Tai. 1:8) Kūö yòh öng nö tötṙanāngen ngam inlahen më minṙöinylen nö tö hòṅ hangenlōn töm lanöökö? Pò cha nö ngamëichken më holmaneukre el ngam māṅ hēk ma-ainyre inrē nö hateungngen nup tahëng kinë-ekūöre la-enre. (1 Pīt. 5:1-3) Kô-en pöri nö mötlö takô ngam ṙanamlōn cha tö ngam inlahen cha nö harööngenre.—Inl. 20:35.
6. Tö sitih manah öng ngam ‘mameukṙen yip tahëng’? (Heprāi 13:2, 16; ngëichkö ngam nyat.)
6 Sitih inlahen öm mihôiṅ öm hameuktöre öm ‘mameukṙen yip tahëng’? La-evṙen tö nup tölöök la-en öm chö-öinyten yip tahëng, pòrô yip töt röhta nö in meh. (1 Pīt. 4:9) Ngöṙô ön ngam tiksönörī ngam Paipöl nö kakkö inlahen ngòh tarik mameukṙen yip tahëng. ‘Rö-ö anga-aṅ nöng havëten yip aṅ tahëng nö i patīre pön holtö ellōnre inrē nö ha-öinytö yihī cha.’ Lökten mihôiṅ öm ngöṙô öm hatöönöre, ‘tö akahka öich chū-ö öich maha-öinytö yīhi yip tö tufömngöre yamihtökūö el ngam māṅ?’ (Vë-evkūö Heprāi 13:2, 16.) Ngòh tarik mameukṙen yip tahëng katölhökūö yip tahëng min anga-aṅ tö nup töng aṅ in re, tö sā ṙēngen yip yaich hēk yip kumheuttö ṙētakre nö i linökölōn Yāvē hēk tö yip sörkit ovörsīör tö yip visiting ispikör inrē.—Ran. 18:2-8; Inch. 3:27; Lūk. 14:13, 14; Inl. 16:15; Rōm. 12:13.
Hameuktöre minā pamīhöre nö mameukṙen yip tahëng nö ha-öinytö yīhi minā sörkit ōvörsīör (Ngëichköm perekrāf 6)
7. Sitih inlahen öm min hameuktöre ‘öt hangen tö rupīö’?
7 ‘Un hangen tö rupīö.’ Töngö manah ötkô min më-eṅ yahlö lōn tö ngam inmūlö rupīö hēk inmūlö nup tahëng inrē chehen. Yěm pòrô öm tökòlô hēk yěm yaich, hòṅ urěhlö ngam Pūlngö ngam Tēv pöri më-eṅ. (Mët. 6:33) Mihôiṅ öm holtö kumlēḵre, kētö ṙētakre hēk lökten in minë chehenre inrē öm löklōn ngam Tēv hēk chumkūöken ngam mikūönöre hēk meukṙen më holmaneukre inrē. (Mët. 6:24; 1 Yôh. 2:15-17) Mihôiṅ man hatöönöre sitih mat öich ngëichkö ngam rupīö? Ṙamölōn hòng chū-ö öich in nup töng aṅ in re chehen? Hēk höng afēkö inlahenre röng öich i inmūlö ngam rupīö hēk tö nup tahëng chehen? —1 Tim. 6:6, 17-19.
8. Sitih inlahen öm hameuktöre ‘ṙāpöre i tö keuheūttöre’?
8 ‘Ṙāpöre i tökeuheūttöre’ Töngö manah hòṅ löngö mufē më-eṅ i tö keuheūttöre. Tö sā meh hòṅ akahakūö töp tölngöre in ngam nyinā-avkūö, minë fësön ing panam hēk tö minë inṙamlōn. Yē meh min ngatī inlahen, ngaich öthō min më-eṅ öm nôlta ing panam. (Lūk. 21:34; Yāk. 4:4) Yē meh inrē min öm vīlöng tananyö ngaich höng lām min më-eṅ. Tötṙanāngen pöri ngam inlahen meh öm ‘tötkô öm tö pōivat öm òk ka-eūt’ hēk ötkô inrē yip tahëng nö ngö mufē tö meh öm tö pōivat öm òk ka-eūt. Mihôiṅ më-eṅ öm hatöönöre, sitih inlahen ön minë tinrīken chu? Ṙāpöre öich ṙung i tö keuheūttöre?
9. Asuh öp manah ngam ṙô ‘hòṅ löngö mufē’ hēk ‘holtö mikah elmatre’ öm la-evṙen?
9 Tötṙanāngen ön ngam inlahen ò nö hòṅ ‘löngö mufē.’ Töngö manah tö inlahen meh öm hòṅ urěh öm ngëichkö minë lökngörit chööngö aṅmat ngam Paipöl. Ngaich möl öm kē fëslare afītöre inrē min më-eṅ ngaich öt ilööṙen öm hang ṙô yip tahëng pöm urěh min öm mikahtökūöre. (Inch. 18:13) Yēḵ meh min öm ngatī inlahen ngaich löngö kahë min më-eṅ tö nup fësla nup tö sā kuilōn Yāvē. Yēḵ meh min öm ‘holtö mikah elmatre’ öm la-evṙen, ngaich lēnö inlahen min më-eṅ öm kēken nup la-enre hēk löngö ṙētak kinheūten inrē. Ṙātö-ellōnre min yip tahëng nö in meh, pön akahalōn tö meh öm lamök in minë inchōtenre tö öm la-evṙen. Minë kuālifikēsön hēk tö minë tinrīken kahakkö hī taheui yēḵ meh min öm hateungngen u, ngaich vayö minë-eny min më-eṅ öm ikūö më holmaneukre. Ta-a chěi töi ngëichkö inlahen öp töhěng tak prötör yēḵ ò nö kui ngam mikūönö, ngaich asuh nup kuālifikēsön tö hòṅ hateūngi tö ò yěn hòṅ kētöre nö im la-en minṙöinylen.
TÖ HÒṄ VAI ÖM INCHŌ-OKŪÖ NGAM MIKŪÖNÖ
10. Sitih inlahen öng mihôiṅ ngòh prötör nö vayö inlahen nö hachōḵ kūö ngam mikūönöre?
10 Yēḵ meh öm tö pīhövö hēk lōnu inrē töre öm la-evṙen tö ngam la-en minṙöinylen, ngaich tötṙanāngen ngam mikūönö meh nö tö hòṅ vayö minë-eny. Tö hòṅ ‘heuveū-en inrē öm hachōḵ kūö ngam mikūönöre.’ Hòṅ meuk ngam hanangenlōn meh yip tahëng tö ngam mikūönö meh hēk tövai öm kui ngam mikūönö. Tö hòṅ inchōḵ-okūö ngam mikūönöre inrē më-eṅ öm urěh öm kētöre in minë la-en ngam Tēv. Kūö yòh anū-ö nö tötṙanāngen? Ngöṙô ang Pôl nö ṙôtö inlahen e. “Yē tarik pöri nö öt huveū-en nö hayöng patīre, sītih kanô-en ang min nö meukkö ngam Māṅ ngam Tēv?”—1 Tim. 3:5.
11-12. Sitih inlahen öm min yěn mahalôngen chööngö ngam kūön meh? (Ngëichkö ngam nyat.)
11 Yěm inyööngö, ngaich töt ṙanāngen ngam inlahen yip tö kūöṅnö ‘kūön meh nö tötkô nö ha-ōngen chööngö meh.’ Holtö hanangenlōn re më-eṅ öm haköpten cha hēk kētö trēning cha inrē. Öt tövaich an ngam inlahen më nyīö yěn nyamtô. Hòṅ kētö tövai pöri më-eṅ trēning cha, hòṅ cha nö hang chööngö, milēḵṙen tö yip tahëng. Rö-ö nöng anū-ö, yēḵ meh min hayööken yip kūönre nö havai ngam innôlöre nö in Yāvē, ngaich hang chööngö Yāvē min cha-a ngaich kū-ö urěh nö kētöre nö im vinôkö.
12 ‘Kūönu tö ṙamātö-ellōnre hēk tötkô cha-a nö tö akahka nö töng mahaṙamlōnre hēk mahalôngen chööngö inrē.’ Yēḵ öp kūön ngam töhěng tak prötör nö tö ngaich nö kē ngam vinôkö hēk yěn tö öl inrē, yēḵ ò pöri nö kēken tökiröng fālen, ngaich asuh min öp lanökngöre öp yöng ò tö e? Yēḵ ò nö öt vayö tī nö haköpten ngam kūönre hēk halēnö ò inrē ngaich lohten min anga-aṅ nö öt teungten nö im la-en minṙöinylen.—Ngëichkö ngam Òktopör 15, 1996, Chūökamahati, pěch 21, përa. 6-7.
Haköpten më kūönre ngam kui ngam mikūönö hēk holṙen cha inrē nö la-evṙen tö nup la-en inhönyö Yāvē (Ngëichköm perekrāf 11)
ṘAMÖLŌN ÖM HAYÖÖKEN MË HOLMANEUKRE EL NGAM MĀṄ
13. Sitih inlahen öm mihôiṅ hameuktöre öm ‘tö milēḵṙen’ tö holre hēk ‘öt tamūön kuilōnre’?
13 Më prötör tö īnu tö minë tövai tinrīken ngòh Kristīön ngaich tö hěngkangen cha-a nö inkôlò ngam māṅ. Ngòh ‘tö milēḵṙen’ inrē prötör tö holre vī ngam lanāmö min anga-aṅ nö el ngam māṅ. Yē meh tö hòṅ milēḵṙen tö holre ngaich tötṙanāngen ngam inlahen meh öm hòṅ hangihtöre tö ṙô yip holre yěn vënyö nup mufē elkuilōnre cha-a nö in meh hēk hòṅ akaha elnang inrē tö nup ṙô cha. Tö sā ṙēngen meh öre, öm mūl öm in yip prötör ṙòkhöre më tahëng prötör nö hō-en öp tö hěng fësla ngam tö sāḵta nö in minë lökngörit chööngö hēk minë chööngö imat ngam Paipöl. Holtö ṙanamlōnre hòng min më-eṅ öm hō-en ngam fësla? Tötkô inrē ngòh prötör nöng ‘tamūön kuilōnre’ töngö manah tö meh ötkô ngö mufē tö nup töng ṙô meh hēk nup kuilōn meh nöng hòṅ anū-ö tö hangö. (Ran. 13:8, 9; Inch. 15:22) Akaha elmat pöri min anga-aṅ töre nö yöölen yěn kē inlēnöre nö in yip tahëng. Tötkô inrē më-eṅ öm tö ‘veūtö tananyö’ hēk ‘lama-alkūö holre’ inrē tö ngö manah tö meh öm tötkô öm aṅhavin tö ngam inngëḵrö hòṅ holtö hanangelōnre pöri më-eṅ hēk mikah elmatre öm vë-ekūö yip tahëng. Tö hòṅ ‘aṅhavin töm lanāmö’ tö ngö manah tö meh öm hòṅ lām in yip tahëng yē meh pòrô kihngen öm ngatī inlahen. (Yāk. 3:17, 18) Yēḵ meh min öm holtö hanangenlōnre öm vë-ekūö yip holre ngaich lohten min cha-a nö aṅhavin tö ngam lanāmö pòrô yip lama-alkūö meh.—Kam. 8:1-3; Inch. 20:3; 25:15; Mët. 5:23, 24.
14. Tö sitih manah öng ngam inlahen ngòh prötör nö ‘tötkô nöng töfömtöṙen nö im kanô-eṅ’ hēk tö hòṅ ‘chiplö’ inrē nö im linökölōn Yāvē?
14 Yēḵ meh tö hòṅ hō-vö öm minṙöinylen ngaich tötkô më-eṅ öm ‘töng töfömtöreṙen öm im kanô-eṅ.’ Ngam töt ṙanāngen inlahen meh, öm tö hòṅ sööḵngö ṙēḵtī öm Kristīön, rö-ö in pöi marò-òten yěi hòṅ chuh im sanööḵngö. Urēhěkūö meh pöri öm vīlöng öm minṙöinylen ngaich hòṅ löktö in minë tinrīkenre më-eṅ öm hameuktöre öm sā Yēsū, öm hayāichngöre hēk hīnöre inrē öm hökkö ngam sakāmö Yāvē. (Mët. 20:23; Filip. 2:5-8) Töt ṙanāngen inrē ngam inlahen meh öm tö hòṅ ‘chiplö’ öm im linökölōn Yāvē. Öm sitih inlahen? Haköpngöre më-eṅ in Yāvē, hang minë töhet chööngö ò, hěnghöre hang minë inchō-okūö lamöktö el ngam söngkötön.—1 Tim. 4:15.
15. Yěn hòṅ minṙöinylen öm töhěng tak prötör, ngaich tö hòṅ vaiyö ṙô hòng anga-aṅ nö kētö tôk?
15 Vënyu nang in tö ngam Paipöl tö më oversīör nö tö hòṅ ‘heuveū-en nö im inköphöti.’ Tö ngö manah hòng ngaich angū-ö tö meh öm tö hòṅ vayö ṙô öm kētö tôk (talk)? Hö-ö. Pōyen yip ṙung minṙöinylen töt uròh nö vāyö ṙô nö kētö tôk, vayö ṙô pöri cha-a nö haköphöti yěn ahanga hēk yěn seförting inrē. (Asātô ngam 1 Timôtī 3:2; nö in ngam 1 Kòrin 4:11.) Töt ṙanāngen pöri ngam inlahen meh öm iṙūöhen öm ṙūöhlö ngam heuneū-enre hòṅ meh min öm töheuveū-en öm mahaköphöti. Öm sitih inlahen?
16. Asūp hēk inlahen meh mihôiṅ öm ṙūöhlö ngam heuneū-enre im inköphoti? (Ngëichkö ngam nyat.)
16 ‘Tö hòṅ köptī anga-aṅ nö haköplö ngam tökô-en ṙô.’ Yēk meh lōnu töre öm tö hòṅ heuveū-en öm mahaköphöti ngaich tö hòṅ löknyö mat Paipöl nup ṙô meh yěm halēn hēk yěm haköpten meh prötör sistör. Lökten më-eṅ öm hòṅ aṙū-utī inlahen öm haköp mat ngam Paipöl hēk haköp minë pöplikēsön hī inrē. Hòṅ mikahtökūöre më-eṅ tö minë tö aṙū-uti manah minë miröökö ngaich sitih inlahen mihôiṅ öm lök in u. (Inch. 15:28; 16:23) Hòṅ lökngöre ellōn tī më-eṅ tö yip haköptöre yěm haköphöti hòṅ cha nö kēkö kaha minë haköpre. Mihôiṅ inrē më-eṅ öm havëkö inyöökenre in yip töheuveū-en minṙöinylen, hòṅ cha nö vë-eny nang meh tö nup tö hòṅ halööktitvö inlahen meh, hòṅ meh min öm töheuveū-en öm mahaköphöti. (1 Tim. 5:17) Tö hòṅ ‘hareuskö alaha’ meh holmaneukre el ngam māṅ ngòh minṙöinylen, halēnö cha, holtö ṙanëmenre hēk hanangenlōnre nö ‘halööktit’ nup inlahen cha. Yēk meh min öm lökngörit in ngam ṙô ngam Tēv ṙô öm haköphöti ngaich lökngöre min yip haköptö meh. Ngaich möl min më-eṅ öm teungten öm sā inlahen Yēsū ngam Tökiröng Mahaköphöti.—Mët. 11:28-30; 2 Tim. 2:24.
Harunöre ngam mahayööken töla-evṙen nö hol ngam minṙöinylen nö hareuskö alaha yip tahëng nö löknyö mat ngam Paipöl. Harunkö tôkre hēk anga-aṅ nö ikūö ngam tinmël (Ngëichköm perekrāf 16)
KŪ-Ö URĔH
17. (a) Asuh öp mihôiṅ inlahen më mahayööken tö la-evṙen hòṅ cha nö kū-ö urěh? (b) Yěn kakka minë kuālifikēsön më prötör ngaich hòṅ asuh öp kanöplōn më minṙôinylen? (Ngëichkö ngam pòks töngö kui, “ Hòṅ Hameuktö Minlēḵṙenre Më Minṙöinylen Yěn Kakkö Minë Kuālifikīsön Nö In Yip Tahëng.”)
17 Lohten yip mahayööken töla-evṙen nö ngö lōn nö hang ngih tö kakka tö hī, lohten chin min höng öt teungten öich hateungen min kuālifikēsön më minṙöinylen tö kētu. Köpölōn tö Yāvē hēk tö ngam söngkötön nö öt tīmlö alaha hī öi hòṅ keheūtlöre hateungngö tö minë kuālifikēsön. (1 Pīt. 2:21) Kētö ngam töhet kumlēḵre pöri anga-aṅ nö mahayööken meh min öm hateungngen u. (Filip. 2:13) Ōtre hòng tö hòṅ halööktitvö inlahen meh kūö meh hòṅ hateungngen minë kuālifikēsön? Yěn hòṅ, ngaich mihôiṅ öm vë-ekūö Yāvē, hēk rīsöich inlahen minë kuālifikēsön inrē, mihôiṅ inrē öm hatön yip minṙöinylen tö nup tö hòṅ halöötitvö inlahen meh.
18. Asuh nup mihôiṅ la-en më mahayööken tö la-evṙen nö ṙòkhöre?
18 Ta-a chěi töi ṙòkhöre ayī-ö prötör öi ma-ainyre öi ṙūöhlö në tinrīken tö vënyu nö in ngih ātiköl, pòrô öi minṙöinylen hēk hö-ö. (Filip. 3:16) Ṙònghöichṙen öm më-eṅ öm la-evṙen tö ngam la-en mahayööken tö la-evṙen? Yěn heūṅ, ngaich mihôiṅ öm iṙūöhen öm kū-ö urěh, vë-ekūö Yāvē ngaich tölṙô ò nö iṙūöhen nö haköpten meh hēk halööktö nup inlahen meh hòṅ meh öm heuveū-en öm hayööken më holmaneukre el ngam māṅ. (Isa. 64:8) Vë-ekūö Yāvē in nö kētö inkôlò minë kumlēḵ alaha meh öm la-evṙen hòṅ meh öm teungten öm hateungngö minë kuālifikēsön ngòh minṙöinylen.
TINKÖÖKÖ 101 Hěng Yin Inup La-enre
