1-2. Kūö yòh ang Yāvē nö vī-i hī öi teūngen tö ṙanamlōn re, yěi kē-ěkūö yip tahëng?

 IK SĀ Yāvē nö vī-i hī öi tarik ngaich chaphöt ngam töhěng anga-aṅ töt insā-av heuneū-en hī, öi kiröngen ṙanamlōn yěi kē-ěkūö öp holre hēk hayööken ò inrē. Öt töngö manah pöri angū-ö tö hī öi öt ṙamlōn yěi kē-ĕvkūö tö yip tahëng, yē yip hol hī nö kē-ěkūö hī tö inlōnti ngaich ṙamölōn ayī-ö, mötlö ṙanamlōn pöri hēk ayī-ö yěi kē-ěkūö öp hol re. (Inl. 20:35) Kūö yòh ang Yāvē nö ngatī tī nö vī-i hī?

² Ṙën ang Yāvē nö ngatī tī nö vī-i hī, hòṅ hī asīöp ngam ṙanamlōnre. Sā ṙôken inlahen hī hayööken yip tahëng, ngatī ṙôken sanīöpö min ngam ṙanamlōn hī. Lökten öi hòṅ ṙōlkangen inlahen tī öi hayööken yip holre. Kô-en nö töt insā-av ngam vinīlö hī tö Yāvē!—Sal. 139:14.

3. Kūö yòh ang Yāvē nö kaheukö nö “tö ṙamölōn nö Tēv”?

³ Vënyu inlahen ang Yāvē nö i mat ngam Paipöl, tö ò nö “tö ṙamölōn nö Tēv.” (1 Tim. 1:11) Töp lökten hī inrē ayī-ö öi ṙamölōn yěi kē-ěkūö yip tahëng. Töt insā-av an Yāvē nö inchōḵ-okūö hī nö im kinë-eṅti, pön anga-aṅ ramneh nö tö ngatī inlahen. Ngöṙô ang Pôl nö vë-eny inlahen ò, “pò hī höng in ò öi Aṅ halönyköre ngaich öi tarik.” (Inl. 17:28) Ngö kinuichngö inrē angū-ö nö i mat ngam Paipöl, “ṙòkhöre nup tölöök inlōnti nup tö teung inlōnti inrē nö aṅ lātulöng” tö ngö manah ṙāma-ang in Yāvē.—Yāk. 1:17.

4. Sitih inlahen öi mihôiṅ ṙūöhlö ngam ṙanamlōnre?

⁴ Lōnu in ayī-ö töre hòṅ teūngen tö ngam ṙanamlōn, ngam ṙanamlōn hī yěi kē-ěti. Yē hī min asīnkö inlahen Yāvē keuheūttö ellōn re öi hayööken yip tahëng ngaich ngatī inlahen min ayī-ö öi asīöp ngam ṙanamlōn re. (Efi. 5:1) Mikahtökūöre in min in ngih ātiköl tö Yāvē nö sitih inlahen nö hayööken yip tahëng hēk sitih inlahen ayī-ö mihôiṅ asīnken ò, hēk asuh inrē öp inlahen hī yěn öt hameuktö minlēḵṙenre yip tahëng nö inup kahëtö hī. Yē hī min öi kakken u ngaich ṙūöhlöre alaha min ayī-ö öi hòṅ iṙūöhen  öi hayööken yip tahëng hēk ṙūöhlö ngam ṙanamölōn re inrē öi im kinë-eṅti.

ASĪNKEN YĀVĒ KEUHEŪTTÖ ELLŌNRE KĒ-ĚTI

5. Asuh nup töt ṙanāngen kuilōn hī kahëtö Yāvē?

⁵ Ṙōlkangen inlahen tī ang Yāvē nö holtö ellōnre nö hayööken hī, tö sa ṙēngen ò nö kē-ěkūö hī tö minë töt ṙanāngen chehen. Lohten in öt ṙòkhöre aṅhav in tö nup lōnre chehen, kē-ěkūö hī pöri ang Yāvē tö minë töt ṙanāngen kuilōn hī, tö sa ṙēngen ngam nyā-aṅkūö, chehen alaha, hēk patī inrē. (Sal. 4:8; Mët. 6:31-33; 1 Tim. 6:6-8) Höng la-en Yāvē hòng angū-ö nöng mahateungngö minë kuilōn hī? Hö-ö, kūö yòh pöri anga-aṅ nö hayööken hī?

6. Asuh öp haköplö hī öi lökten in ngam Mëtiv 6:25, 26?

⁶ Hāngenlōn ang Yāvē tö hī lökten nö hateungngö minë töt ṙanāngen kuilōn hī. Mikahtö elmat hī ang Yēsū nö kētö inchōḵ elmat nö löktö in në tö vīlöngö i kūö ngih panam, chumkūöṙen tö minë ṙô ò tö kūichi nö in ngam Mëtiv 6:25, 26. (Vë-evkūö.) Ngö ṙô ang Yēsū nö vë-eny inlahen minë chehechōn nö: “öt teūich, ötrēhĕn nö hamūl nö el urôhòre, hanëlen u pöri ngam Yöng yīö ngam aṅ el halīöngö.” Unôichrit u hēk anga-aṅ nö ngöṙô nö hatön: “Röh öi yī-ö mööḵlö tö u?” Asuh öp haköplö hī öi löktö in u? Tö më tarik Yāvē nö pōiṙāi tö minë chehechōn nö i mat ò. Yē Yāvē nö chumkūöṙen tö minë chehechōn, ngaich mihôiṅ ayī-ö ṙātö-ellōnre tö ò nö chumkūöṙen inrē min tö hī. Kô-en ang Yāvē nö sā öp töhěng tak inyööngö tö kiröngen hanāngenlōn tö hī töp lökten ò nö hateungngö minë töt ṙanāngen kuilōn hī.—Sal. 145:16; Mët. 6:32.

7. Sitih inlahen öi ayī-ö mihôiṅ asīnken Yāvē öi hol tö ellōnre hayööken yip tahëng? (Ngëichkö ngam nyat.)

⁷ Sā inlahen Yāvē in ayī-ö inrē hangenlōn tö yip tahëng, lökten öi hayööken cha. Ōt hòng mikah kūö meh prötör sistör tö hakten tö nyā-aṅkūö hēk chinhenen? Mihôiṅ ang Yāvē nöng löktö in meh tī nö hateungngö nup kuilōn cha. Yěn yih nup tö faltöre pinlāngen, ngaich hē e më tarik Yāvē nö ṙūöhlö alahare nö im inyööken yip tahëng. Ik sā ngam tölëlngökūö invah covid-19 nö ṙònghöichṙen ngaich kū-ö urěh më prötör sistör hī nö hayööken yip tö hakten tö nyā-aṅkūö, chinhenen hēk nup tahëng inrē chehen. Pōyen inrē më prötör sistör i kūö ngih panam, kumheūttö ellōnre nö kētö tonēsön nö chö-öny tö ngam la-en tö ṙònghöichṙen nö i kūö ngih panam. Lökten in e ngam la-en rilīf nö ṙōlkangen kamngö chūök nö kēkaṙen. Më prötör sistör kamëtö tōnēsön nö hang ngam ṙô cha-a tö kūichi nö in ngam Heprāi ngam tö ngö: “La-evṙen pöri tö tölöök, meukṙen inrē, un vaichngö: pò në töngatī tökētu nö ṙanāmölōn ngam Tēv.”—Hep. 13:16.

8. Asūp mihôiṅ inlahen hī, kūö Yāvē nö kētö kumlēḵ hī? (Filipī 2:13)

 ⁸ Kamëtö kumlēḵ ang Yāvē. Aṅhav in anga-aṅ tö ngam töt kūöngu kumlēḵ hēk holtö ṙanāmlōnre inrē anga-aṅ nö kē-ěkūö më töchiplö tarik re tö e. (Vë-evkūö Filipī 2:13.) Ngaich öm më-eṅ ṙung havëkö kūö Yāvē tö kumlēḵ re öm la-al minë kanihngenre hēk inlō-ongkūö re? Lohten më-eṅ öm ngö ṙô inrē vë-ekūö Yāvē, ‘kētö kumlēḵ chu Yāvē öich la-evṙen ing sakāmö.’ Ngaich yěn kētö sanap ṙô meh ang Yāvē, ngaich lohten më-eṅ öm sa inlahen mufē Pôl nö ngö ṙô anga-aṅ: “Mihôiṅ chin keuheūttöre la-en in Ò ngam mahangëken chu.”—Filip. 4:13.

9. Sitih inlahen öi asīnken Yāvē öi yūs ngam kumlēḵ re öi hayööken yip tahëng? (Ngëichkö ngam nyat.)

⁹ Öt uròh ön ngam kumlēḵ hī nö sā ṙôken ngam kumlēk aṅ in Yāvē. Mihôiṅ pöri öi asīken Yāvē öi hameuktö ngam miṙēlōnre. Öi sitih inlahen? Ötkô in ayī-ö kētö kumlēḵ yip tahëng, löktö im kumlēḵ re pöri ayī-ö mihôiṅ öi hayööken cha. Tö sā ṙēngen ngih inchōḵ elmat, mihôiṅ ayī-ö havah nup chehen kuilōn yip prötör sistör re tö köiny hēk tö vahav, mihôiṅ inrē öi holṙen cha la-evṙen i patī. Hěnghöre mihôiṅ inrē öi kētöre in minë inhëtö ngam Patī Pūlngö hēk nginëichken u inrē. Yē hī min yūs ngam kumlēḵ re öi in u anū-ö la-en. Ngaich tö teungten min ayī-ö öi i inyööken më prötör sistör re.

10. Sitih inlahen öm mihôiṅ löktö in nup ṙô re öm hangönken yip tahëng?

¹⁰ Köplōn tö minë ṙô hī mihôiṅ nö reuslöre alaha tī tö yip tahëng. Lökten öm afēkö yip mikahkūöre prötör sistör tö hòṅ lōnu tö inreuskö alahare hēk yip tahëng inrē tö hòṅ lōnu tö hanöhlöre? Yēḵ meh öm akahakūö tö cha ngaich mihôiṅ öm yihtöre hangönken cha. Hēk mihôiṅ inrē öm sömtö ngam kart i-mēl hēk mesēch cha inrē. Um piṙutkö öp ṙô re min öm vë-ekūö cha. Mihôiṅ më-eṅ öm öt yaha ṙôtòng ṙô vë-ekūö cha, yěn töng reuslöre alaha tī pöri nup ṙô meh öm vë-ekūö cha. Pi-a min nö löktö in minë ṙô meh anga-aṅ nö chiplö hēk havai maheukre inrē tö minë kanihngenre.—Inch. 12:25; Efi. 4:29.

11. Asūp inrē inlahen Yāvē nö hameuktö ngam miṙēḵlōn re?

¹¹ Kamëtö mikah ang Yāvē. Ngöṙô tī ang Yāköp nö kūich: “Yĕn hĕng tak in yīö tö īnuvö töp töhāṅten mikah, hökngen ò yĕh nö vë-ekūö ngam Tēv, ngam tötṙāyutī nö kē-ĕkūö taṙòkhöre, ngam tötmumṙē-ĕng inrē; ngaich kē-ĕvkūö min anga-aṅ tö e.” (Yāk. 1:5) Lökten in e ayī-ö akahakūö tö Yāvē nöng rö-ö nö in re tī tö ngam mikah pön keuheūttö ellōnre nö kē-ěkūö yip tahëng, ngaich yē ò nö kē-ěkūö hī tö ngam mikah ngaich hö-ö anga-aṅ nö ‘miṙēngen’ hī hēk ‘chöhnyö nup vanāichö’ hī inrē. Öt hěngheuh anga-aṅ nö höten hī öi ngö mufē tö hī öi höng kūönö imat ò, lōnu pöri anga-aṅ tö hī öi havëkö kūö ò tö ngam mikah, pön lōnu anga-aṅ töre nö kē-ěkūö hī tö e.—Inch. 2:1-6.

12. Sitih inlahen öi mihôiṅ katölö kūö yip tahëng tö ngam mikah hēk mikah elmat?

¹² Mihôiṅ öi ayī-ö asīnken Yāvē hēk katölö  kūö yip tahëng inrē tö ngam mikah hēk mikah elmat re? Mihôiṅ in. (Sal. 32:8) Pōyen nun minë ṙētak hī mihôiṅ ngatī inlahen. Tö sā hī mihôiṅ öi haköpten yip tötufömngöre nö sitih inlahen hēk cha-a nö ṙūöhlö ngam heuneū-en re nö im inhānga. Mihôiṅ më minṙöinylen nö holtö manööyöre nö haköpten më prötör. Mihôiṅ cha-a nö haköpten më tö fömngöre vinôkö prötör hēk tö më minṙöinylen nö sitih inlahen cha-a nö hateungngö minë kinë-ekūöre la-en el ngam māṅ. Yip prötör sistör inrē tö ekspirīönu nö i vinī-i minë tökiröng patī ngam söngkötön hēk ngingëichken u inrē, ngaich mihôiṅ cha-a nö haköpten më prötör sistör inrē, më töt uroh nö heuveū-en nö in u.

13. Sitih inlahen öi asīnken Yāvē yěi haköpten yip tahëng?

¹³ Hòṅ ma-ainyre in ayī-ö asīnken Yāvē, yē hī öi haköpten yip tahëng hēk yěi kētö trēning cha inrē. Pön hö-ö ang Yāvē nö in re tī tö ngam mikah re, pön keuheūttö ellōnre nö kē-ěkūö yip tahëng tö e. Hòṅ ngatī inlahen ayī-ö öi hòṅ kē-ěkūö yip tahëng tö ngam mikah aṅ in re hēk vë-eny nang cha inrē tö nup ekspirīönre. Ötkô ayī-ö ngö mufē, ‘yēḵ chu min haköpten ò, ngaich kēngö chūök chu min anga-aṅ.’ Ötrēhěn kô öi ngö mufē, ‘öt mahaköptu chin chū-ö, hökngen ò anga-aṅ nö kahngenre nö heuveū-en.’ Hòṅ holtö ṙanamlōnre pöri ayī-ö öi vë-eny nang yip tahëng tö nup mikahkūöre hēk keuheūttö ellōnre inrē öi haköpten cha. (1 Tös. 2:8) Ṙën ayī-ö hòṅ haköpten cha, ‘hòṅ cha min inrē nö haköpten yip tahëng.’ (2 Tim. 2:1, 2) Yē hī min öi ngatī inlahen öi katölö kūö yip tahëng tö mikah, ngaich ṙòkhöre min ayī-ö teūngen tö yanöölen re hēk löktö in e inrē ngam ṙanāmlōn hī min nö ṙūöhlöre.

YĔN ÖT HA-ÖINY KINË-EṄKŪÖ RE YIP TAHËNG

14. Asuh nup inlahen yip tahëng yēḵ hī öi kētöre öi hayööken cha?

¹⁴ Yēḵ hī öi keuheūttö ellōnre öi hayööken yip tahëng, möthë yēḵ cha nö prötör sistör hī ngaich hö-öiny tī hī ṙung cha-a. tö sā ṙēngen cha nö mihôiṅ lohten nö kē-ěkūö hī tö thank you kārt hēk tahëng inrē nup inlahen tī cha nö hameuktö nup inlahenre nö ha-öiny nup tī hī yěi kē-ěkūö cha. (Kòl. 3:15) Lökten in e nö ṙūöhlöre ngam ṙanamlōn hī yěn hameuktö minlēḵṙenre cha-a nö in minë kahëtö hī.

15. Asuh öp tö hòṅ kanöplōn hī yēḵ yip tahëng nö öt ha-öiny nup tī hī?

¹⁵ Kô-en yip rīkre lohten nö öt ha-öiny minë tī hī öi kē-ěkūö cha. Tö sā ṙēngen hī ṙung yěi hayööken yip prötör sistör öi keuheūttö ṙētakre öi ma-ainyre hēk nup tahëng inrē tī hī öi hayööken cha, ötrēhěn pöri cha-a nö hameuktö minlēḵṙenre tö u. Sitih inlahen pöri ayī-ö mihôiṅ haköpkö ngam ṙanamlōnre? Hòṅ köplōn ayī-ö tö ngam miröökö lökngörit ngih ātiköl Inlahen 20:35. Ngam löktö mikahlōn hī tö ngam ṙanamlōn hī nö rö-ö nö kūö yip tahëng yěn ha-öiny minë tī hī hēk yěn hö-ö. Mihôiṅ in öi haköpkö ngam ṙanamlōn yěn pòrô yip tahëng nö ha-öiny tī hī hēk hö-ö, öi sitih inlahen? Töi chumkūöṙen ngëichkö nup inlahenre min.

16. Asuh öp tö hòṅ kanöplōn hī yēḵ hī hòṅ hayööken yip tahëng?

¹⁶ Köplōn yēḵ meh min hayööken yip tahëng ngaich ma-asīnken Yāvē min më-eṅ. Kē-ěkūö më tarik ang Yāvē tö nup töt insā-av chehen pòrô cha-a nö ha-öiny kinë-ekūöre hēk hö-ö. (Mët. 5:43-48) Kilēngôre inrē ang Yāvē tö hī yěi sā inlahen ò iṙūöhen im kinë-eṅti hēk öt ‘meūkkö nup taneūngenre öi in cha ngaich teūngen min ayī-ö tö nup raneūsö.’ (Mët. 5:43-48) Tö ngö manah ön ngam inlahen hī öt ‘meūkkö nup taneūngenre’ nö hòṅ eū-eu nup tī hī öi kē-ěti hēk ha-öinyö inrē. (Lūk. 6:35) Lökten yěn ha-öinyö nup tī hī öi kē-ěti hēk hö-ö, hòṅ örheūheu pöri ayī-ö köplōn tö Yāvē nö kētö raneūsö hī kūö minë tölöök la-en hī. Pön hangenlōn ngam Tēv tö ngòh ‘töṙamölōn kamë-etī.’—Inch. 19:17; 2 Kòr. 9:7.

17. Hòṅ asuh öp inlahen hī yěi hòṅ asīnken Yāvē? (Lūkös 14:12-14)

 ¹⁷ Lōnu in töre öi asīnken Yāvē im kinë-eṅtī, lökten mihôiṅ öi hang ngam inlēnö kahëtö Yēsū im Lūkös 14:12-14. (Vë-evkūö.) Öt ngö ṙô ang Yēsū nö in ngam miröökö nö tövaich ngam inlahen hī hayööken hēk havëten yip tahëng nö in ngam nyinā-aṅ, yip tö mihôiṅ nö heuveū nö havalvah tī hī öi kē-ěti. Yēḵ hī pöri öi ngö mufē tö hī öi höng kūö nup lōnre öi hayööken yip tahëng, ngaich tötṙanāngen ngam inlahen hī öi hòṅ harīngö ngam mufēre. Hòṅ havëken yip tahëng ayī-ö im nyinā-aṅ hēk hayööken cha inrē yip töt heuveū nö havalvah tī hī. Yēḵ hī min öi ngatī inlahen ngaich ma-asīnken Yāvē ayī-ö hēk köp inrē ngam ṙanamlōn hī, yěn pòrô nö öt ha-öinyö nup tī hī öi kē-ěti.

18. Asuh öp töt kô nö mufē hī inlahen yip prötör sistör hī?

¹⁸ Uh öi vāchö mufē. (1 Kòr. 13:7) Yēḵ hī öi hayööken yip tahëng ngaich öt ha-öiny nup tī hī acha-a öi kē-ěkūö cha ngaich uh öi vāchö mufē öi in cha, hòṅ ngö ṙô mufē pöri ayī-ö: ‘Kô-en hòng cha-a nö öt milēḵṙen tö ngam kahëtö chu hēk höng vāchngö ṙöng nö öt thanks ngö ṙô?’ Mihôiṅ yip tarik nö öt sā nup kuilōn hī nö hameuktö minlēḵṙenre tö nup kahëtö hī. Hēṙu yip ṙung rīkre tarik tö tööḵlö tö minlēḵṙenre tö minë kahëtö hī öt heuveū-ṙô pöri cha-a nö vënyen u. Hēk rīkre yip tarik tö aṙē-ěv nö afēkö inlahenre nö hayöökaṙen pön mahayööken yip tahëng sin in nuk lā urěh. Pòrô öp tö yòh, yēḵ hī min öi hangenlōn tö yip prötör sistör re ngaich öthō min ayī-ö öi vāchö mufē hēk katöngalōn inrē. Holtö ṙanamlōnre pöri öi iṙūöhen hayööken cha.—Efi. 4:2.

19-20. Kūö yòh ayī-ö hòṅ īnu tö ngam manööyö yěi hòṅ hayööken yip tahëng? (Ngëichkö ngam lamā-uk nyat.)

¹⁹ Īnu tö ngam manööyö. Hòṅ keuheūttö ellōnre ayī-ö yěi hayööken yip tahëng, ngö ṙô tī ang Rācha Sòlòmön nö kūichö e: “Kavalngö nyā-aṅkūöre man el minë mak, tön kôtökūö man min tö e unôichrit tö ṙōl sumkam.” (Mum. 11:1) Löktö in ngih ṙô ayī-ö öi akahakūö tö hī yěi hayööken yip tahëng ngaich mihôiṅ cha-a nö unôichrit tö ṙōl sumkam nö ha-öiny nup kinë-ekūöre tö hī. Ta-a töi chumkūöṙen tö ngih tö hěng ekspirīön mumkahtö elmat hī tö inlahen e.

²⁰ Marô-angen samyeūheu ngam pīhö ngam  sörkit ovörsīör nö kūich chitri ök tö hěngtak tö fömngöre vinôkö sistör, im chitri anga-aṅ nö hōten ò nö köp nö i linökölōn Yāvē. Unôichrittö hòṅ hevhöre samyeūheu ngam sistör nö sapṙô ngam chitri re kahëtö ngam pīhö ngam sörkit ovörsīör, ngö ṙô anga-aṅ: “Öt mufē-ěv më-eṅ lohten tö inlahenre öm hayööken chu in minë tö hëvhöre samyeūheu, ṙamölōn chū-ö öich haköp ngam kahūichtö meh chitri chu. Lökngöre ellōn inrē chū-ö tö nup miröökö tö kūichtu tö meh nö in e hēk öthō min öich vaichngö tö u.” a Vënyen nup tö pōyen inrē kanihngenre ngam sistör nö in ngam chitri, unôichrit e anga-aṅ nö ngö ṙô: “Ṙōlheuh chū-ö öich ngölōn töre öich hòṅ ṙāngenre i linöklōn Yāvē hēk ṙāngen minë taṙòkhöre inrē. Örheūheu pöri chū-ö köplōn tö ngam kahūichtö meh miröökö, pöich löktö in e öich teūngen tö nganönöre hēk kanööpöre inrē.” Ngö ṙô inrē ngam sistör: “Höng ngam chitri meh hēk tö ngam miröökö kahëtö meh tö reuslöre alaha tī tö chu in nuk tö hevhöre samyeūheu.” Lohten ngam pīhö ngam sörkit ovörsīör nö kirööngen ṙanamlōn nö meuk ngam sanapṙô ngam chitri re unôichrit tö ṙōl sumkam. Ngatī inlahen in ayī-ö lohten öi hayööken öp tahëng ngaich unôichrit tö ṙōl samyeūheu anga-aṅ nö ha-öiny nup kahëtö hī.

21. Kūö yòh öm hòṅ asīnken Yāvē keuheūttö ellōnre öm kē-ěkūö yip tahëng?

²¹ Sā maheuk hī taheui i nuk lā urěh tö Yāvē nö vī-i hī hēk kētö ngam töt insā-av inrē ngam inlahen hī öi ṙamölōn yěi kē-ěkūö tö yip tahëng. Yēḵ hī pöri öi kē-ěkūö yip tahëng ngaich mötlö hēk ngam ṙanamlōn hī. Ṙamölōn in ṙung yěi hayööken yip prötör sistör re hēk yēḵ cha inrē nö ha-öiny nup tī hī öi hayööken cha. Yēḵ cha pöri nö ha-öiny nup tī hī hēk hö-ö ngaich höng sön ayī-ö hòṅ ṙamölōn pöi höng löökö la-en öi ikūö Yāvē. Köplōn ayī-ö tö nup töng kahëtö hī in yip tahëng, “Yāvē pöri tö mihôiṅ nö pōyen tī nö kē-ěkūö hī tö u.” (2 Kin. 25:9) Öt insā-av ngih ṙanamlōn hī pò Yāvē nö kētö raneushö hī. Ta-a chěi töi asīnken ngam Yöngre Yāvē hēk keuheūttö ellōnre inrē öi kē-ěkūö yip tahëng.