Ik 1934 chū-ö öich fötnyu. Iyöngtöre minā yöng chu nö im panam Òntērio i Kenetā nö ṙā-ang Sūichörlën. Iyöng im kun panam īhö Timins ngam tö akahka nö chūök sunna. Rultenre ngam yöng chu kikānö nö vë-ekūö ngam līpöre Chūökamahati hēk chuh el minë mīting më Vamënyen Yāvē ik 1939. Kumten chu ngam yöng ih kikānö tö yik tö tafūöl tak mem chu hēk kahëm chu inrē öi chuh el mīting. Vītöre ngaich anga-aṅ nö Vamënyen Yāvē.

Haṙivlōn ngam yöng ih kikōnyö tö inlahen ngam yöng ih kikānö. Hangenlōn pöri ngam yöng ih kikānö tö ngam kanô-en, lökten nö sō nö ṙāngen Yāvē pòrô öp tö yòh. Höng köp ngam yöng ih kikānö nö i linökö lōn Yāvē pòrô nö asökiröön ngam la-en më Vamënyen Yāvē nö i Kenetā ik 1940. Ötlēkôre ngam yöng ih kikōnyö tö elnang ngam yöng ih kikānö, sön pöri ngam yöng ih kikānö nö hameuktö minlēṙenre hēk hangenlōnre tö ò. Lökngöre īhö tö minë tövai tinrīken ngam yöngre kikānö, töp lökten ih inrē lōnu töre löklōn Yāvē. Hiṙeūtkenre ngaich minë tinrīken ngam yöng ih kikōnyö nö vai hēk vaiyö inlahen inrē nö in ih.

Chuh Nīūyôk īhö i Amerikā öi chuh in ngam Tīòkresis Inkrīs Esemplī ik Òköst 1950. Pōyen yik prötör sistör chamuh in e lamöktö in minë tahëng panam. Ṙamölōn chū-ö öich meuk kūö cha. Ik sā chu öich hang minë ekspirīön më prötör sistör lamöktö el ngam Kīliöt Iskul, ngaich kalēḵ-ě lōn hēk chū-ö kētöre i linökö lōn Yāvē. Ngö lōn ngaich chū-ö hòṅ keuheūttö ṙētakre chin öich löklōn Yāvē. Höng teung chū-ö i patī ilööṙen ngaich öich fil ngam fôm painīör. Teūngen chū-ö tök chitri re lamöktö el ngam mupākö òfis i Kenetā, tölṙô chu cha-a öich urěh kē ngam vinôkö. Vōkö ngaich chū-ö el ngam samyeūheu  ik Òktopör. Unôichrit ngam tö hěng chumngëṅtö ngaich chū-ö öich kētöre im la-en painīör hēk söömi öich im kamngö Kapöskēsing. Marôvat angū-ö ngih panam tö ngam patī ih.

Hěng ök chitri lamöktö el ngam mupākö òfis ik 1951, ngöṙô angū-ö tö yip tö heuveu-eūṙô prötör sistör nö ṙôtö ëlô Frenych, ngaich mihôiṅ cha-a nö chuh im panam Kiūpěk nö la-evṙen nö i chūök më tö pōyen ṙamô ëlô Frenych. Töng lamöktökūö nyinī-öre chū-ö öich heuveu-eūṙô tö ëlô Ingki hēk Frenych. Lökten chū-ö ngaich ilööṙen halēnöre chuh Kiūpěk. Söömngen chuh ngaich ngam mupākö òfis ngam chūök chu öich öt hěngtak mikahkūö. Teūngen chū-ö tö ngam etres chahū re öich löktö el ngam Mupākö Òfis öich höng löö patī Marsöl ngam tö akaha hol chu ngam vahënyö chuh taheui la-urěh in ngam istōri chu. Vaiyö inlahen chū-ö öich löklōn Yāvē öich i Kiūpěk in minë tö fën samyeūheu. In e chū-ö rultenre öich la-en tö ngam ispěsöl painīör.

Ik sā chu ṙömöng la-evṙen i Kiūpěk, havëtu chū-ö öich chuh el ngam 26th klās ngam kīliöt iskul. Im panam Saôt Lensing i Nīūyôk ngam klās nö kēkaṙen. Keuheūtnyöre chū-ö tö ṙanamlōnre ik sā chu ngaich krëchuēt (graduate) tö ngam kīliöt iskul! Ik 12 Förvörī, 1956 ngaich chū-ö öich söömi i Vest Afrikā öich im panam Kanā. b Hòṅ chuh Kenetā chū-ö hē-e urěhkūö chu öich chuh Kanā, hòṅ chu öich halēnkö nup līpöre re öich kiröönngöre.

Öt höng hěng afta ngam inlahen chu öich halēn minë līpöre re, pöich sat chumngëṅtö rô-òten öich höngngöh i Toröntō. Iyöng patī prötör Krips chū-ö. Sīla minë-eny ngam kūön cha kikānö. Hangenlōn ngaich ai Sīla tö höö. Vë-eny nang ò lang chū-ö töre öich hòṅ pīhöv tö ò, ngaich hē-e ngaich chū-ö öich yihī mikahlōn tö nup līpöre re nö lēn hēk yih inrē ngam vīsa chu öich chuh Kanā. Kalēḵ-ě ṙô āyö vë-elkui chu hòṅ chu teungngö chuh Kanā. Lōnu āyö töre hòṅ hapīhö min lökten ai kūich chitri hö örheūheu. Öt tö lööṙen angū-ö, unôichngöre pöri ai akahakūö tö ngam fëslare nö tö löng.

Hěng chumngëṅtö rô-òti röön chū-ö öich el trēn, el karkō chōng hēk el kumteū chōng ngaich möl öich teung im panam Akrā i Kanā. Kētu la-en chū-ö in e  tö ngam la-en tistrik ovörsīör. Lökten öich hòṅ chuh in minë tahëng panam i Kanā öich iyöng, tö sā ngam Aivöri Kōs (ngam Kotē Ti Aivöri töngamuh tö ṙô hī) hēk Tokolën (ngam tö Tokō invëkö töngamuh). Kētö ök tö hěng nòng chīp chuh ngam mupākö òfis, chūök chu öich havötaröön la-evṙen. Kuchiken chū-ö öich meuk kūö yip tahëng prötör sistör in minë tahëng kamngö.

Sanlen chū-ö el Saturday hēk Sunday kūö minë sörkit esemlī. Öt aṅhav in īhö tö chūökre tö tökiröng patī öi kēken ngam esemlī, lökten më prötör nö asöklö ha-ō tö kui tö rōi kachūr. Hòṅ më prötör sistör nö nyatkui tö ngam tökalēḵ tavūöi yěn kēken ngam esemlī. Öt aṅhav in īhö tö frich (refrigerator) ik hē-e, lökten öi höng kumtö töaṅ töṙeūla. Hòṅ më yamihtökūö prötör sistör nö el ngam esemlī nö vī kā re.

Pōyen minë inlahen ih yěi kēken minë esemlī. Töich vënyö öp ih töhěng inlahen, ik sā prötör Hööp Chenings c ngam misönörī nö kētö ök töhěng minkahten, hěng nòng ngaich ngam kun nūa famalköre nö el ngam istēch pön chalūötlöng. Sökngöre inlahen ngaich ang prötör Hööp nö kētö ngam minkahten. Öt akahakūö ngam kun nūa tö kūö-öre nö falngöre. Yihtöre pöri ngaich më tö fëntak töngön prötör nö kamë-an nö chöhtö inlahenre nö ha-uknyen ò. Fatak eltīre më yamihtökūö nö meuk.

In minë tahëng sakāmö ngam esemlī chū-ö öich chuh in minë tö röhta vilēch (village), öich hameuktö ngam filim Tö Nīū Vöölt Sosaitī In Eksön. Nyëklö ngam tökufëi chū-ö tö isoh hilā nö ihôi nup tönët chōn, ngaich löktö in ngam prochektöör öich hameukhömat cha tö ngam filim. Ṙamölōn takô më tarik nö meuk ngam filim! Rīkre yip in cha tö möl nö meukö e. Yěn yih ngam sīn el ngam filim inlahen yip tö vôkö, ngaich ṙamölōn më tarik yěn meukö e hēk pōitô tī inrē nö fatak eltīre. Yē cha nö meuk ngam filim, ngaich akaha elmat cha-a tö ngam söngkötön Yāvē nö parāti nö keuheūtngöre chūök ikūö ngih panam hēk meukö inrē ngam hinëngö nö ihôi cha.

Halēnlöng ngam intörnësönöl könvensön nö im panam NīūYôk ik 1958. Kapahre chū-ö öich hòṅ chuh in e, unôichrit inlahen chu nët samyeūheu la-evṙen i Afrīka. Ṙömöng ṙònghöichṙen ang Sīla hē-e nö ispēsöl painīör nö i Kiūpěk hēk hòṅ yihtökūö inrē anga-aṅ nö in ngih könvensön. Ṙömöng löktö el chitri sin ai öi vë-ekūöre. Keuheūtnyöre pöri ai tö ṙanamlōnre ik sā ai meuk kūö höö. Hatönö ò chū-ö ‘yěn hō nö pīhöv tö chu,’ ngaich hō-en ngam ṙô chu anga-aṅ. Lökten ngaich chū-ö öich kūich chitri  Prötör Nôr d tö Sīla yěn mihôiṅ nö chuh kīliöt iskul hòṅ ò min nö holṙen chu nö la-evṙen nö i Afrīka. Hō ngam ṙô chu ngaich cha-a. Unôichngöre ngaich ang Sīla nö chuh Kanā. Ik 3 Òktopör, 1959 ngaich āyö ai hapīhö i Akrā. Sā ṙēngen kamëtö inkòlô ai ang Yāvē kūö ai urěhlö ngam linökö lōn ò.

Tīni ai chuh im panam Kemrūn ik 1961. Hòṅ vīlö ngam tö tufömngöre mupākö òfis lang ngam söngkötön nö in e. Vīlöng chū-ö öich töla-evṙen öich el ngam mupākö òfis in e. Pōyen hē-e minë la-en, pōyen haköplö inrē chū-ö öich lökten in u. Ik 1965 pöri ngaich āyö akahalōn tö Sīla nö piyōsö. Öt akaha elmat ai tö inlahenre pò minë la-en ai nö pōyen. Im sā ai pöri unôichngöre ai afēkö ngam inlahenre ai kūönuvö, ngaich keuheūtnyöre ai tö ṙanamlōnre. Halēnkö inlahenre ngaich āyö ai havan chuh Kenetā. Hěng pöri ngaich ngam tö haṙivlōn tī tö āyö.

Kalēḵ ngam miṙivlōn ai pò ök kūön ai nöng kapah urěhkūö kinyônyöre. Vënyu nang ai tö më tòktör tö ai lang ai kūöntö kikōnyö. Kalēḵ ngam miṙivlōn ai ik hē-e hēk öt vaichngö inrē ai tö e pòrô ngaich nö marô-angen tö tö taneūi samyeūheu. Kiröngen hanangenlōn ai tö më prötör sistör aṅ Kemrūn, lökten ai höng iṙūöhen la-evṙen in e.

Öt hěngö kahë tö lā-are nö in minë la-en më mahayöng më aṅ Kemrūn prötör sistör lökten nö pōyen minë inkihten cha. Ṙūöhlöre ṙôken minë kanihngen cha yěn yih ngam ṙētak ngam vinòtlö ngam presiten im panam. Asökiröön ngam la-en ih ik 13 Mē, 1970 nö in e. Ngaich lang ngam mupākö òfis ih nö vīlöre in minë tö taneūi chumngëṅtö. Ilööṙen pöri inrē angū-ö nö kē-ě tö ngam mahayöng. Ṙòkhöre nö ha-ōṙiyö më misönörī mi-im panam tö chu hēk tö Sīla inrē. Öt tö lööṙen ngam inlahen ai ai ṙāngen më prötör sistör i Kemrūn, pò āyö kirööngen hanangenlōn tö cha hēk afēkö inlahen cha min yěn ötlēkaṙen.

Tafūöl chumngëṅtö ai iyöng el ngam mupākö òfis i Frāns. Höng löktö in e chū-ö öich la-evṙen öich chö-önyten më prötör sistör aṅ Kemrūn. Höng ngam mupākö òfis i Naichīria hē-e ngamëichkö minë la-en tö kēkaṙen i Kemrūn. Lökten ngaich ai söömi ik Tisempör 1970 ai chuh Naichīria. Holtö hanangenlōnre më prötör sistör aṅ in e nö ha-öinytö yanīhi ai hēk samyeūheuv rò-ôten ai la-evṙen in e.

Hěng hē-e ök tökiröng kanihngen ai ik 1973, pöi hòṅ kē ngam tö kihngen fëslare. Pön vāhav ngam pīhö chu Sīla nö marò-ôtökūö. Ik sā ai chuh in ök tö hěng könvensön i Nīūyôk, ngaich peuinyhö kūö chu anga-aṅ nö ngöṙô, “ṙei chin ngaich tö kūö chu höng örheūheu vāhav.” Fënsīön samyeūheu rò-ôten anga-aṅ nö holṙen chu öich la-evṙen i Vest Afrīka. Pòrô nö pōyen minë kanihngen ai sön pöri anga-aṅ nö öt ṙāngenre nö i linökö lōn Yāvē. Vë-ekūöre ngaich ai hēk havëkö inyöökenre inrē ai in Yāvē hòṅ ai hariktö minë inlahenre. Kē ngam fëslare ngaich ai havan chuh Kenetā. Hòṅ Sīla nö le-ënö nö in e ngaich lööken. Angū-ö kanihngen ai kē fëslare ai ṙāngenre im misönöri hēk kinheūttö ṙētakre la-evṙen.

La-evṙen chū-ö in ök tö hěngtak holre unôichrit taneungö ai i Kenetā. Mi-inyihkö kār ök pisnes (business) ò nö i Toröntō. Kētö ṙāiyu ai patīre hēk  havah nuk tö sekenhën (secondhand) anūichö. Öt kē hötṙeh re ai in në kahë re chehen. Pò ai lōnu töre hòṅ hakūönngö nup aṅ in re chehen hēk lōnu töre ai havantenre min ai keuheūttö ṙētakre im linökö lōn Yāvē. Öt mufē-ěv ai tö ngam kuilōnre min nö ilööṙen nö teungtökūö.

Vīlöng hē-e ngam tö hěng Esemlī Hôl nö i Òntěrīō im panam Nòrvöl, ngaich kaheuk Saturday chū-ö öich chuh in e hayööken yip töla-evṙen. Unôichngöre ngaich chū-ö öich vīlöng öich ngamëchkö minë esemlī hôl. Hòṅ lööken hē-e ngaich ang Sīla, lökten ai lōnu töre ai mihôiṅ hēk ai kē ngam tö tufömngöre la-enre. Iyöng el ngam flët ngam esemlī hôl ai ik 1974. Keūhetnyöre ai hēk tö ṙanamlōnre, pò ai hēk ai rultenre keuheūttö ṙētakre im linökö lōn Yāvē.

Ehten ngaich nö lööken Sīla tö ngam invah re. Lökten ik sā ai kētu la-en tö ngam sörkit unôichrit tö nët samyeūheu, ngaich hō ngaich ai la-evṙen tö e. Tīni ngaich ai chuh im panam Mënitōpa ai la-en tö ngam sörkit, ichūök ngam tö kalēḵ laneūchö hēk unfōvö inrē. Kūö ngam chumkūöṙen yip in e pöri prötör sistör ai öt akahaiṙen tö ngam unfōvö. Ngamuh haköplö ai in e nö öt ngëchka ngam kamngö chūök hī öi la-evṙen yěi höng i linökö lōn Yāvē pöri.

Havëtu ai chuh el ök pětēl i Kenetā ik 1978. Unôichrit inlahen ai ṙōl samyeūheu la-evṙen tö ngam sörkit. Haköplu chū-ö ik hē-e. Halēnlöng ngam tö hěng ispesöl mīting nö i Mòntṙiāl, hē-e chū-ö öich kētö ngam tö ròngti kanta minkahten. Öt uroh pöri nö vai hē-e ngam kahëtö chu minkahten. Lökten nö öt uroh yip tarik nö chumkūöṙen. Hěngtak ngaich ök prötör mahalēnö chu aṅ ngam Sörvis Tipatmen. Öt ööire pöri chū-ö tök ṙô ò nö halēnö chu. Pön höng chöhnyö vanāichö chu anga-aṅ nö im kahëtö chu minkahten. Öt hěngheuh ṙô anga-aṅ nö eū-eu chu. Hòṅ akah elmat öre ngaich chū-ö ik hē-e tö chu töt uroh heuveū-en i kinëtö minkahten. Öt hō-en ngam vanāichöre chū-ö ik hē-e, pöich ngëichkö vanāichö ngam prötör hēk fēkö ngam inlahen ò nö öt vaiyö inlahen nö halēnö chu.

Hěngtak ngaich ök prötör aṅ ngam Mupākö Kömitī vamë-ekūö chu. Vë-enyre chū-ö öich haṙivlōn tö inlahen ṙô re öich vë-ekūö ök prötör mahalēnö chu. Ötkô chū-ö öre öich ngatī inlahen. Havëkö inṙē-ělre pöri ngaich chū-ö öich in ök prötör ök kamëtö inlēnö chu. Aṙēlen chu inrē ngaich anga-aṅ. Haköplu chū-ö öich in e tö chu öich hòṅ örheūheu aṅhav in tö ngam inyāichngö. (Inch. 16:18) Ṙōlheuh ṙô chū-ö öich havëkö kūö Yāvē hēk afēkö inlahenre inrē yěich halēnö min, ngaich öt hēk min öich chöhnyö vanāichö yip mahalēnöre.

Fën anai samyeūheu rò-ôten chin ngaich öich la-evṙen el ngam pětēl i Kenetā hēk löktökūö ik 1985 chū-ö öich la-evṙen tö ngam Mupākö Kömitī. Kapahlöng ngaich chū-ö tök hanangenlōnre pīhöre Sīla ik Förvöri 2021. Ṙömöng kiröngen miṙivlōn chin yěich afēkö inlahen ò. Öt uroh chin öich kalēḵen töngamuh öich sā nuk inlahenre inuk urěh. Ṙamlōn pöri chū-ö pöich sānlen i linökö lōn Yāvē hēk öt akahaiṙen inrē tö ngam ṙētak. (Mum. 5:20) Pòrô nö pōyen minë kanihngen chu mötlö ṙôken pöri minë ṙanamlōn chu tö u. Pò chu öich örheūheu urěhlö ngam linökö lōn Yāvē. Ngaich chin 70 samyeūheu rò-ôten öich keuheūttö ṙētakre la-evṙen i linökö lōn Yāvē. Lōnu chin tö yip ṙālö prötör sistör nö urěhlö ngam pūlngö Yāvē. Ṙātö-ellōnre chū-ö inrē tö cha yē cha min nö ngatī inlahen, ngaich pōyen taneūngen min cha-a tö inkòlôre pön höng ngam linökö lōn Yāvē chūök hī teūngen tö ṙanamlōnre.