TÖHAKÖÖPÖ ĀTIKÖL 48
“Töhet Yin Min Yī-ö”
“Het inrē i nup taṙòkhöre inlaha yīö.”—1 PĪT. 1:15.
TINKÖÖKÖ 34 Lök El Ngam Talöökö Chaniplen
RAHËICHTAMAT *
1. (a) Asūp inlēnö më Kristīön tö Pītör? (b) Kūö yòh öi mihôiṅ kihngen hang minë inlēnö?
PÒRÔ ngam maheukkö hī nö el halīöngö hēk ing panam inrē. Hòṅ ṙòkhöre ayī-ö hang ngam inlēnö ṙô Pītör ngam tö ngö: “Sā Ò pöri Anga-aṅ ngam mahavëten yīö nö töhet, ngatī yin yēḵ yī-ö het inrē i nup taṙòkhöre inlaha yīö, sā kinūichngö e nö ngö, Töhet yin min yī-ö; pô Chu Chu-ö Töhet.” (1 Pīt. 1:15, 16) Tövai ang Yāvē nö inchōḵ elmat hī nö in ngam hanëtö. In ngih miröökö ayī-ö akahakūö tö hī öi mihôiṅ öi sā Yāvē öi het ngaich hòṅ ngatī inlahen ayī-ö. Ōtre pöri yip tahëng tö kihngen, pô hī töthet. Inchōḵ elmat hī pöri ang Pītör. Rolheuh ök anga-aṅ nö vaichköreṙen, sön pöri anga-aṅ nö kūö urěh nö ‘ha-et minë tinrīken re.’
2. Asuh nup min intöönö kahakkö hī in ngih ātiköl?
2 In ngih ātiköl min ayī-ö öi chöh sanapṙô minë tö fën intöönö: Tö sitih manah ngam inlahen hī hòṅ het? Sitih ṙô öng ngam Paipöl nö ṙô tö ngam hanëtö Yāvē? Hòṅ sitih inlaha ayī-ö ha-et ngam tinrīken re? Sitih inlahen ngam innôlö hī in Yāvē yē hī öi īnu töm hanetö?
TÖ SITIH MANAH NGAM INLAHEN HĪ HÒṄ HET?
3. Sitih ṙô öng ngih panam tö inlahen ngam hanëtö, isuh pöri ayī-ö teūngen töm tökô-en sanapṙô?
3 Yěn ṙôtö töhet ṙung ngih panam, ngaich yih nö elmat cha öp tarik tö chinhënuvö tö minë inyut tinlööken, öp töng örheūheu nö ūnö kūö. Tö vaich pöri angu-ö nö mufē. Vënyu an Yāvē nö ‘Tēv ṙanamlōn’ nö töhet anga-aṅ. (1 Tim. 1:11) Ngatī yip maha-öinyö ò nö vënyu nö tö “ṙamlōn.” (Sal. 144:15) Yē hī ṙôten yip tö chumhënlöre tö minë inyut tinlööken, ngaich hatanyka cha-a tö Yēsū pô cha nö mahanyatkö elmat nö kēken minë tölöök la-en. (Mët. 6:1; Māk. 12:38) Akahakūö pöri ayī-ö Kristīön töp tökô-en manah ngam hanëtö, kūö hī haköpmat ngam Paipöl. Ṙātö-ellōnre ayī-ö tö Yāvē ngam töhet hēk tö hangenlōn inrē tö hī, nö örhō nö kē-ěkūö hī tö nup chööngö tö kihngen nö hangö tö hī. Lökten ik sā Yāvē nö ngö ṙô: ‘Töhet yin min yī-ö,’ ngaich mihôiṅ ayī-ö öi ngatī. Yēḵ hī pöri ha-et ngam tinrīken re ngaich hòṅ urěh akahakūö ayī-ö tö inlahen ngam hanëtö.
4. Tö sitih manah öng ngam “hanëtö?”
4 Tö sitih manah öng ngam hanëtö? Ngö ṙô ön ngam Paipöl tö ngam hanëtö tö hī öi hòṅ hetö elkui lōn öi in ngam vinë-ekūötēv. Ngih inrē manah e, öi harēviyö öi im linöökö lōn ngam Tēv. Tö sā hī yěi hòṅ het ngaich hòṅ vai minë tinrīken hī, ngaich hòṅ asā lōn Yāvē ayī-ö öi ha-öinyö ò hēk hangön ngam innôlö re öi in ò. Kò-òren in öi fē-a tö Yāvē nö tö iṙôkö hanëtö ngaich tököölu ayī-ö, mihôiṅ pöri öi vī-ö nö hol re.
“TÖHET, TÖHET, TÖHET AN YĀVĒ”
5. Sitih ṙô yip ma-aṅhānga tö inlahen Yāvē?
5 Tökeūheuttöre hanëtö ang Yāvē nö in nup taṙòkhöre. Löktö in minë ṙô seraf ayī-ö öi akahalōn. Tö hěngkangen ang saref nö ma-aṅhānga nö tö ṙöhta nö in ngam kantēra Yāvē. Ngö-ṙô anga-aṅ: “Töhet, töhet, töhet an ngam Tēv [Yāvē].” (Isa. 6:3) Akahakūö ayī-ö tö vē ma-aṅhānga nö ngön ngam innôlö cha nö in Yāvē, ngaich töhet inrē cha-a. Angū-ö lanyngën më ma-aṅhānga yēḵ cha nö söömtö minë ṙô nö ing panam misī, ngaich öp kamtö chūök cha nö ṙātö röön re ngaich hetlö angū-ö. Ik sā Môsös nö meuk kūö öp töhūkūö chōn, ngaich ngatī inrē angū-ö nö hetlö nö in e.—Man. 3:2-5; Yôs. 5:15.
Ngam ṙô “Töhet im Mā Tēv” kūichtu angū-ö nö im sun-na tö yohtu nö i taseū ngam sapīöv më makūö kūönṙô (Ngëichköm perekrāf 6-7)
6-7. (a) Sitih inlahen ang Môsös nö kumlēḵlö ṙô re nö in ngam Maneutnyi 15:1, 11, tö ngam Tēv nö töhet? (b) Sitih inlahen yik aṅ Israel nö fēlöng tö Yāvē nö töhet? (Ngëichköm lama uk nyat.)
6 Ik sā yik aṅ Israel nö löknyö el öp tö ngāv mai, ngaich kumlēḵlö ṙôre ang Môsös tö Yāvē nö Tēv töhet. (Vë-evkūö Maneutnyi 15:1, 11.) Yip vahëkūö yik aṅ Aikup nup insātēv nö töthet anū-ö, ngatī inrē nup insātēv yik aṅ Kanā-an nöt het. Pô yik vamë-ekūö u nö kēten yik kūön re nö kētö tö kētu hēk la-en tö minë insěha tötlöng. (Lēv. 18:3, 4, 21-24; Chöö. 18:9, 10) Öt hěngheuh pöri ang Yāvē nö tölṙô yik aṅ Israel nö kēken minë töchōch la-en. Pön töhet ang Yāvē. Hōten yik Israel ang Yāvē nö köpölōn tö e. Lökten ò nö tölṙô vinī-i ök sun-na tö yohtu nö i taseū ök sapīöv makūö kūönṙô. Ngöṙô ngam tökūichö, “Töhet im Mā Tēv.”—Man. 28:36-38.
7 I yip aṅ Israel nö ngëichken öp tö ka-ipö in öp sapīöv, ngaich kööpölōn cha-a tö Yāvē nö töhet. Ngaich yě ngòh tö hěngtak pöri aṅ Israel nöt mihôiṅ nö chuh in ngam kūönṙô ngaich öt meuk ngam tö ka-ipö, ngaich sitih inlahen anga-aṅ nö fēlöng tö e? Yěn hakööpö ngam chööngö nö el minë māṅ, ngaich hē e cha-a nö fēlöng tö Yāvē nö töhet. (Chöö. 31:9-12) Yēḵ meh öm in cha öre, ngaich örheūheu më-eṅ öm hang ngam tö ngö ṙô: “Chu-ö chin [Yāvē] Tēv meh. Ahetlöre yin . . . tön töhet Chin Chu-ö.” “Töhet yin yī-ö min in Chu pò Chu Chu-ö töhet Öich [Yāvē].”—Lēv. 11:44, 45; 20:7, 26.
8. Asūp haköplö hī im La-en Lēvī 19:2 hēk 1 Pītör 1:14-16?
8 Ta-a chěi töi chumkūöṙen in ngam La-en Lēvī 19:2 nö vë-evkūö angū-ö nö ikūö yik tarik. Ngö ṙô ang Yāvē nö in Môsös: “Vë-ekūö yip ṙôngö kūön Israel nö ṙòkhöre, ngö ṙô tö cha, Het yin min: pò Chu Chu-ö Tēv yīö töhet öich Mā Tēv.” Angū-ö ngih lohten lökngörit ṙô Pītör nö vë-ekūö yik Kristīön nö halēnö cha nö hōten cha nö “het.” (Vë-evkūö 1 Pītör 1:14-16.) Hö-ö in ayī-ö töngamuh öi el katòh chööngö Môsös, sön pöri ayī-ö akahakūö tö ṙô Pītör nö im La-en Lēvī 19:2 öi haköplu tö Yāvē nö töhet hòṅ sā ò inrē ayī-ö öi het, pòrô öp maheukkö hī nö el halīöngö hēk ing panam inrē.—1 Pīt. 1:4; 2 Pīt. 3:13.
“HET INRĒ I NUP TAṘÒKHÖRE INLAHA YĪÖ”
9. Asūp haköplö hī in ngam La-en Lēvī tö 19 miṙūlö?
9 Hòṅ haṙamlōn Yāvē in pò ò nö Tēv töhet, pò hī ayī-ö hòṅ sā ò öi het. Sitih inlahen min ayī-ö öi het? Tövāi nup i inlēnö kahëtö Yāvē möthē nö in ngam La-en Lēvī in ngam tö 19 mirulö. Hëngtak ök i tö pōihöl nö mahaköp ang Mārkös Kālis nö i ëlò Heprāi tī nö kūich, rö-ö nöng līpöre La-en Lēvī, pön minë raneh tö tāneui līpöre i mat ngam Paipöl nö vënyu nö tö möḵlö inrē anū-ö. Köpölōn ayī-ö tö ngam ranehnyö ṙô ngam miṙūlö nö kūichiyö angū-ö tö hī “hōtu öi het.” Lökten ayī-ö hòṅ chumkūöṙen in nup yamih min miröökö öi haköplu tö hī öi hòṅ örheūheu sitih öi het.
Asuh öp chööngö imat ngam La-en Lēvī 19:3 tö hòṅ kēkaṙen tö hī öi Kristīön? (Ngëichköm perekrāf 10-12) *
10-11. Sā ṙô ngam La-en Lēvī 19:3, hòṅ asuh öp inlahen hī ngaich kūö yòh?
10 Unôichrit ṙô Yāvē nö tölṙô yik aṅ Israel nö het, ngö ṙô hēk anga-aṅ: “Kö pa-ekūö yin min tö kikānö yöngre, kikōnyö yöngre inrē . . . Chu-ö Chin Tēv yīö öich [Yāvē].”—Lēv. 19:2, 3.
11 Hòṅ hang nup inlēnöre in tö ngam Tēv. Kūö yòh? Hěngtak öp i tarik tö ngö ṙô nö in Yēsū: “Asuh öp tölöök la-en chu, hòṅ chu nômuvö tö ngam tö örheūheu aṅ?” Ngaich sapṙô ò ang Yēsū nö hōten ò nö milēḵṙen tö nap yöngre. (Mët. 19:16-19) Sō-en yik feresī hēk tö yik kamūich ang Yēsū yip töt chumkūöṙen nö meukṙen yik yöngre. Ngaich “ngam ṙô ngam Tēv nöng tö rö-ö tö tī cha.” (Mët. 15:3-6) Kētu ngam chööngö nö in ngam “ṙô ngam Tēv” öi hōtu öi milēḵṙen tö yöngre, in minë tö söm chööngö nö tinneūnyö angū-ö nö chööngö ngaich kūichiyö inrē angū-ö nö im La-en Lēvī 19:3. (Man. 20:12) Köpölōn in tö Yāvē nö ha-ehangen ṙô tö ngam La-en Lēvī 19:3, öi ‘hōtu öi het pön töhet ang Yāvē.’
12. Sitih inlahen öi mihôiṅ hang ngam inlēnö in ngam La-en Lēvī 19:3?
12 Mihôiṅ man öm hatöönö re, ‘Milēḵṙen öich chu-ö tö minā yöngre?’ Lohten man in nup urēh inlahare öm öt milēḵṙen tö minā yöngre. Mihôiṅ pöri ngaich më-eṅ öm milēḵṙen tö minā yöngre hēk kēnyö ṙētakre inrē öm in cha. Ngaich kē-ěkūö cha më-eṅ tö lōn cha. Ngaich mihôiṅ öm hayööken cha nö haröhtöre nö in Yāvē. Ngaich hēk më-eṅ mihôiṅ hareuska alaha ò. Yēḵ meh min ngatī inlahen ngaich sā hamang ngam inlēnö min më-eṅ in ngam La-en Lēvī 19:3.
13. (a) Asup chööngö tö kētu nö in ngam La-en Lēvī 19:3? (b) Sā ṙô ngam līpöre Lūkös 4:16-18, hòṅ asūp inlahen hī öi asīnken Yēsū?
13 Hěng öp i hēk chööngö im La-en Lēvī 19:3, yěn hangö e yik aṅ Israel ngaich köpsören min cha-a nö het. Ngö ṙô ang Yāvē nö in cha: “Haköpkö në töhet sakamö chu.” Hö-ö in ayī-ö Kristīön öi el katôh chööngö Môsös lökten öi öt kēken ngam töhet sakamö. Haköplu pöri ayī-ö tö minë yanöölen yik aṅ Israel nö kēken ngam töhet sakamö. * Pön hòṅ Ha-öinyö Yāvē cha-a hē el ṙētak ngam töhet sakamö, öt kēken minë tahëng la-en yik aṅ Israel. Ngatī ök inrē ang Yēsū nö chuh el chūök vinë-eṅkūötēv he el töhet sakamö ngaich haköp ngam ṙô ngam Tēv. (Man. 31:12-15; Vë-evkūö Lūkös 4:16-18.) Haköplu in öi in ngam chööngö ngam in ngam La-en Lēvī 19:3 öi in minë tö örheūheu la-en öi kēnyö ṙētakre öi ha-öinyö Yāvē. Mihôiṅ öm më-eṅ hēk öm ṙūhlö inlahen re in në tö ngatī la-en? Yēḵ meh örheūheu kēnyö minë tö ṙahëichyen ṙētak re öm ha-öinyö Yāvē, ngaich hēk min më-eṅ öm röhta öm in Yāvē, ngam mahayööken meh min im hanëtö.
HANGÖN NGAM INNÔLÖ RE ÖM IN YĀVĒ
14. Asūp öp kanô-en tö ṙōlheuh vinënyi im La-en Lēvī 19 mirulö?
14 Ṙōlheuh ṙô ngam La-en Lēvī 19 miṙūlö nö vënyö öp tö hòṅ ōt nö in hī, öp mahayööken hī min öi het. Ngöṙô ngam tö 4 miröökö nö māngôre: “Chu-ö chin Tēv yīö öich [Yāvē].” 16 heuh ön ngih ṙô nö kūichhötvö nö imat ngih miṙūlö. Fēlen hī inrē angū-ö tö ngam raneh chööngö ngam tö ngö: “Chu-ö chin [Yāvē] Tēv meh . . . uh man tahëngu Tēv.” (Man. 20:2, 3) Yēḵ hī öi hòṅ köpsören öi hòṅ het, ngaich hòṅ chumkūöṙen ayī-ö nöt kô nö tarōli ngam innôlö hī öi in Yāvē tö kūö tī tarik hēk nup chehen inrē. Lökten ayī-ö öi hòṅ köplōn tö hī ötkô öi kēken nup sahō Yāvē, pòn mihôiṅ min nö chōchngöre ngam minë-eny Yāvē.—Lēv. 19:12; Isa. 57:15.
15. Asūp hinôtö im La-en Lēvī 19:5-8, 21, 22?
15 Hòṅ asūp inlahen yik Israel nö hameuktöre nö hō-en Yāvē nö Tēv cha. Ngö ṙô ngam La-en Lēvī 18:4: “Ngam aṅ in Chu inkaha fālen lahök yīö min, minë chööngö Chu inrē haköp yīö, öi lök in u; Chu-ö Chin [Yāvē] Tēv meh.” Ōt nun minë chööngö in ngam 19 miṙūlö tö vënyu. Tö sā ṙô minë tö 5-8, 21, 22 miröökö nö vënyö minë chööngö kinëtö töṙeūla nö tökētu. Hòṅ löngö inlahen tī yip aṅ Isarel nö kētö tökētu, pò cha min nö ‘miyë elmat tö minë töhet aṅ in ngam Tēv.’ Yēḵ hī öi vë-ekūö në miröökö ngaich ṙūhlöng alaha ayī-ö öi haṙamlōn Yāvē hēk kē-ěkūö ò inrē tö nöinyö.—Hep. 13:15.
16. Asūp haköplö hī in ngam La-en Lēvī 19:19?
16 Pi-a in ayī-ö hòṅ harīkngöre mineukö tö yip tahëng pò hī öi hòṅ köp in ngam hanëtö. Hö-ö pöri angū-ö nö tö lööṙen. Pi-a lohten öi hakihtuṙen el iskul, in nup chūök hī la-evṙen, yip hol maneuk hī hēk yip tahëng inrē nö hōten hī öi kēken minë la-en sahō-o Yāvē. Sitih inlahen ayī-ö mihôiṅ öi löngö atöllö? Mihôiṅ in köplōn in ngam La-en Lēvī 19:19 ngam tö ngö kinūichngö: “Um rēhěn hayūtlöre töp tönët kangen kinpātö hilā nö katēhěmat.” Kô-en cha-a nö harikngöre mineukö yik aṅ Israel tö yip tahëng pò cha nö hang ngih chööngö. Hö-ö töngamuh öi el katôh chööngö Môsös, lökten ayī-ö öt ngatī chinhenen. Hang ngam lökngörit minë chööngö pöri ayī-ö, öi öt asīntöre öi in yip tarik töt tamunkui minë inköphötī aṅ mat ngam Paipöl. Pòrô cha-a nö hol hī hēk aṅ patī hī inrē. Kô-en in hangenlōn tö yip lā chiröre hēk yip mikūönöre inrē, möḵlö pöri ngam hināngö chööngö tö Yāvē. Lökten ayī-ö yěi hòṅ harikngöre mineukö tö më tahëng ngaich hòṅ örheūheu ayī-ö ngatī inlahen. Tö sā ngam haköp hī, tö manah ngam hanëtö, tö hī öi tö haṙēviyö öi i linöökö lōn ngam Tēv.—2 Kòr. 6:14-16; 1 Pīt. 4:3, 4.
Asūp mikah elnang yik aṅ Israel nö in ngam chööngö tö kētu nö im La-en Lēvī 19:23-25, ngaich asūp haköp hī in e angū-ö miröökö? (Ngëichköm perekrāf 17-18) *
17-18. Asūp haköplö hī in ngam La-en Lēvī 19:23-25?
17 “Chu-ö chin [Yāvē] Tēv yīö” hòṅ akahakūö yik aṅ Israel tö ngih ṙô nö hòṅ mötlö mat cha-a tö ngam innôlö re nö in Yāvē. Asūp inlahen cha nö mihôiṅ? In ngam La-en Lēvī 19:23-25 in öi akahalōn. (Vë-evkūö.) Ngaich hòṅ hang ngih chööngö yik aṅ Israel yěn teūnghöt cha-a nö in ngam tö Kilē-iyö Panam. Yěn teūichtö chōn ngòh aṅ Israel ngaich lūöi samyeūheu ṙò-angen anga-aṅ nö öt nyākö ṙòng ngam taheūichre. Ngaich im fīnen samyeūheu pöri yěn ṙòngu anū-ö ngaich minë ṙòng u nö kētu nö el ngam töhet chūök. Ngaich im tinneui samyeūheu cha-a nö mihôiṅ nö nyā ṙòng ngam chōn. In ngih chööngö ang Yāvē nö halēn yik aṅ Israel nö rö-ö nö urēhlö minë kuilōnre, pön urēhlö minë kuilōn Yāvē. Hòṅ ṙatö-ellönre cha-a tö Yāvē min nöt örhō nö kē-ěkūö cha tö nya-aṅ kūö. Ngaich hōten cha inrē Yāvē nö ṙòngnyö kūö ellōnre nö kē-ě tī nö el ngam töhet chūök.
18 In ngam La-en Lēvī 19:23-25 ngam chööngö ngaich fēkö ṙô Yēsū ayī-ö nö ikui òk ṙòngö nö ngö ṙô: “Uh yin piṙūtkö nômöre tö ap nya-aṅ yiö min hēk tö ap òk yīö min . . . Tö-akahakūö An ngam Yöng yīö el halīöngö, tö u nö töt ṙanāngen nö in yīö.” (Mët. 6:25, 26, 32) Yēḵ ngam Tēv nö hanëkökūö minë chehechōn, ngaich örhō min anga-aṅ nöt chumkūöṙen tö hī. Lökten ayī-ö hòṅ hayöönglenre öi in Yāvē pön anga-aṅ min mahateūng ngö nup kuilōn hī. Lökten ayī-ö hòṅ ṙòngnyökūö ellōnre öi kētö minë “tònēsön.” Ngaich hòṅ kētö köntripīösön inrē ayī-ö el ngam māṅ. Pön chumkūöṙen ang Yāvē nö ngëichkö ngam inlahen hī öi luvënyökūö ellōnre ngich kētö inkôlò hī anag-aṅ nö in e. (Mët. 6:2-4) Yēḵ hī min öi ṙòngnyökūö ellōnre, ngaich hamang ngam inköptöre min in ngam La-en Lēvī 19:23-25.
19. Asūp haköplö hī in ngih ātiköl in minë miröökö ngam La-en Lēvī 19?
19 Haköplu ayī-ö in ngih ātiköl öi ngëichkö minë miröökö im La-en Lēvī 19 öi sitih inlahen öi asīnken ngam Tēv nö in ngam hanëtö. Yēḵ hī min hòṅ asīntöre öi in Yāvē ngaich ‘hòṅ ha-et minë tinrīken re ayī-ö.’ (1 Pīt. 1:15) Pōyen yip tarik ngamëichkö tinrīken më tarik Yāvē, ōt inrē yik maha-öinyö Yāvē. (1 Pīt. 2:12) Öt nup inrē tahëng haköp hī in ngam La-en Lēvī 19. In nup yamih min ayī-ö ātiköl öi mikahtökūöre in minë miröökö öi kakkö nup inlahen tinrīkngen re öi sitih inlahen öi ‘köp im hanëtö.’
TINKÖÖKÖ 80 “Kalah Kumchik Yāvē tön Tölöök An”
^ Par. 5 Hangenlōn ayī-ö tö Yāvē, lökten öi hòṅ haṙamlōn ò. Töhet ang Yāvē lökten nö lōnu anga-aṅ tö yip lamöklōn re inrē nö sā ò nö het. Mihôiṅ öi rih ayī-ö tarik öi het? Heuṅ, mihôiṅ in. Halēn yik Kristīön ök misī Pītör ngaich Yāvē nö kētö chööngö nö in yip Israel misī, yēḵ hī min öi chumkūöṙen tö e ngaich haköplu min ayī-ö öi sitih inlahen öi hòṅ het in minë tinrīken hī.
^ Par. 13 Yěm hòṅ mikahtökūöre töp haköplö hī im Töhet Sakamö, kò-òren öm ngëichköm ātiköl, imat ngam Chūökamahati-HI Tisempör 2019, ngam tö ngö kui, “‘Ṙētakvö in’ öi La-evṙen hēk Heūheure Inrē.”
