1. Kūö yòh öng ngam ròtī nö töt ṙanāngen misī nö in yik Israel?

 HÖNG ngam ròtī an misī nyā-aṅkuö yik aṅ Israel yěn nyā. (Ran. 14:18; Lūk. 4:4) Lökten ön ngam Paipöl, nö ṙōlheuh nö kakkö ngam “ròtī” nö im nyīnā-avkuö. (Mët. 6:11) Nët nuk hameuktö Yēsū la-en pinngangkūö inlahen ò nö halëlen yik tarik tö ròtī. (Mët. 16:9, 10) Hěng ön ngam tövënyu im Yôhan tö 6 mirūlö. Ta-a chěi töi chumkūöṙen tö e angū-ö la-en pinngangkūö hēk ngëichkö öp haköplöre inrē ing töngamuh öi lökten in e.

2. Kūö yòh yik tanīnöṙô nö afēkö inlahen ngam nyinā-aṅvkūö tö më tököiṅnyu ṙôken tarik?

² Unôichrit inlahen yik mahaköp nö ahānga larāḵ cha-a lökten ang Yēsū nö tölṙô cha nö rahëichtakūö nö heūheure, lökten ngaich cha-a nö yôklö nö el ök töhěng kupòk ngaich kiröönngöre nö havangngen ngam mai i Kelelī. (Māk. 6:7, 30-32; Lūk. 9:10) Teung ngaich cha-a nö im tö chēvhakṙen chūökö i Petsěitā. Akahalōn pöri ngaich yik tömāṙôngö tökönyu ṙôken tö cha nö umuh, lökten ngaich cha-a nö ilööṙen nö hamūlöre ngaich chuh in Yēsū. Hameuktö chumkūöṙen re pöri ang Yēsū tö cha. Ngaich haköpten cha tö inlahen ngam Pūlngö ngam Tēv hēk halanken yik tö vāhavö inrē. Ik sā e ngaich nö hòṅ harap, ngaich paṙūtalōn më tanīnöṙô tö inlahen cha hēk asuh inrē min öp nyā-aṅkūö cha. Ōt pöri më tahëng in cha tökūmu tö nyā-aṅkūöre, ngaich ōtre më in cha tö hòṅ kiröönngöre nö havah nyā-aṅkūö re. (Mët. 14:15; Yôh. 6:4, 5) Sitih inlahen pöri ngaich ang Yēsū?

 HAMEUKTÖ PINNGANGKŪÖ ANG YĒSŪ NÖ HANËLEN YIK TARIK TÖ RÒTĪ

3. Asuh ök ṙô Yēsū nö in yik haköptöre ik sā ò nö meuk yik tömaṙôngö nö ha-euk? (Ngëichkö ngam nyat.)

³ Ngöṙô ang Yēsū nö in yik tanīnöṙô: “Hökngen cha yin nö un kiröönngöre; mihôiṅ pöri yī-ö öi kētö nyā-aṅkūö cha.” (Mët. 14:16) Kihngen pöri cha-a hē e pön lohten nö 5,000 ṙôken yik tarik. Yěn kaheuktu öre me yöngnyīö hēk tö më nyīö nö in cha, ngaich 15,000 ṙôken cha-a më tö hòṅ hanëlöng tö cha. (Mët. 14:21) Hē e ngaich ang Antārū nö ngö ṙô: “Hěngtak ön ngòh nyīö kikōnyö tö aṅhavin tö në tö taneui vīt ròtī hēk tö në tö nët nòng kun kāḵ. Sitih kanò-òṅre kūö min vē tömaṙôngö tarik tö u?” (Yôh. 6:9) Höng ngam vīt ròtī an misī nyā-aṅkūö yik ma misī yěn nyā, ngaich nuk aṅ in ök nyīö tö kun kun kāḵ ngaich lohten anū-ö nö tö sòhò alaha tö sāl ngaich hanyôrö. Sitih inlahen pöri min më töngatī ṙôken tarik nö tööḵngen nö in në töng ngatī ṙôken nyā-aṅkūö?

4. Asuh nup haköplö hī mihôiṅ inlahngen tö vënyu nö im Yôhan 6:11-13? (Ngëichkö ngam nyat.)

⁴ Lōnu hē-e ang Yēsū töre nö hòṅ hanëlen yik tarik, lökten ngaich anga-aṅ nö tölṙô cha nö hatöökö re nö ūichngöre nö ikui nuk tingūyö. (Māk. 6:39, 40; vë-evkūö Yôhan 6:11-13.) Vënyu inlahen ang Yēsū nö kētö nöinyö ngam Yöng re tö kūö minë ròtī hēk kāḵ inrē. Tölöng angū-ö nö inlahen ò, pön kô-en ang Yāvē nö anga-aṅ mahalēnlö minë nyā-aṅkūö. Tövai ön ngih nö haköplö hī öi ötkô vaichngö tö inlahen re öi kētö nööinyö Yāvē urěhēkūö re öi nyā, yěi pòrô hěng tak hēk hōlu inrē. Unôichrit e ngaich ang Yēsū nö katöl minë nyā-aṅkūö nö in yik tarik, ṙòkhöre kūö ngaich cha-a nö nyā nö tööḵngen. Uroh inrē nö ōttit nuk chööḵkūö cha, sōtö nuk nyā-aṅkūö ang Yēsū nö yëḵngen  lökten anga-aṅ nö tölṙô inmūlö nuk chööḵ nyā-a cha. Hòṅ yip tahëng min hēk nö mihôin nö unôich nö nyā-a u. Haköplu in ing inlahen Yēsū, tö hī hòṅ holtö mikah elmat re öi yūs nup töng aṅ in re, ötkô öi hanyëḵngen u. Yēḵ meh öm inyööngö, ngaich mihôiṅ öm holṙô yip kūön re öm kakkö ngih inlahngen ngaich ngëichkö öp haköplöre inrē öi lökten im inlahen Yēsū nö vë-ekūötēv, meukṙen yip tahëng, hēk hameuktö miṙēlōn re inrē tö yip tahëng.

5. (a) Sitih inlahen yik misī tarik ik sā cha nö meuk nuk la-en Yēsū? (b) Sitih inlahen pöri ang Yēsū?

⁵ Pingangkūö misī yik tarik nö meuk nuk inlahen tī Yēsū nö haköphöti. Akahakūö inrē cha-a tö Môsös nö kilēngôre tö ngam Tēv min nö vīten öp tö hěng tak pròfět lökten lohten ngaich cha-a nö ngö lōn ‘öt höng Yēsū öng vö pròfět?’ (Chöö. 18:15-18) Yěḵ ò nö anga-aṅ pròfět, ngaich mihôiṅ min anga-aṅ nö vīlöng nö rācha pön mihôiṅ nö kētö nyā-aṅkūö më töpōyen pumnāmö tarīk töm ròtī. Lökten ngaich hē-e yik tömaṙôngö nö “kē-ě [Yēsū] pön hòṅ vīlen ò nö rācha.” (Yôh. 6:14, 15) Yēḵ Yēsū öre nö hökngenre nö vīlöng nö rācha ngaich höng sā hamòlṙen ngam mahayöng anga-aṅ i Yūta. Hö-ö pöri anga-aṅ nö ngatī inlahen. Ngöṙô ön ngam Paipöl nö vë-eny inlahen ò nö ‘kiröönngöre nö chuh kui rôngö.’ Tövai ön Yēsū nö inchō-okūö hī, pò ò nö öt kētöre nö holṙen më mahayöng ing panam, pòrô nö timlöng alaha.

6. Sitih inlahen öi ayī-ö mihôiṅ asīnken Yēsū? (Ngëichkö ngam nyat.)

⁶ Hö-ö yin töngamuh vë tarik nö tölṙô hī öi hameuktö pinngangkūö öi kētö nyā-aṅkūö cha  hēk halanken më tö vahavö inrē, hö-ö inrē cha-a nö vīlen hī öi mahayöng. Lohten pöri min cha-a nö tölṙô hī öi vōt hēk timlö alaha hī inrē öi kētö hinòlṙen öp ööilōn cha mahayöng. Hòṅ köpölōn pöri ayī-ö tö Yēsū nö tövai nö inchōkūö hī, tö ò nö öt kētöre misī nö holṙen yik mahayöng. Ngaich unôichngöre inrē anga-aṅ nö ngö ṙô: “Öt aṅ ngih panam ön ngam Pūlngö chu.” (Yôh. 17:14; 18:36) Asīnkö minë mufē Yēsū yin töngamuh më Kristīön hēk asīnkö minë la-en ò inrē. Höng hamòlṙen ngam inyöngö tö ngam Tēv in ayī-ö, ahāngken e inrē hēk vë-ekūötēv inrē öi havëten e nö ing panam. (Mët. 6:10) Ta-a chěi hēk töi havantö mat re öi ngëichkö ngam pinngangkūö hameuktö Yēsū ngaich ngëichkö öp haköplöre hēk öi lökten in e.

“ASŪP MANAH NGAM RÒTĪ”

7. Asūp hameuktö Yēsū pinngangkūö, ngaich sitih mufē yik tanīnöṙô nö meuk inlahen ò? (Yôhan 6:16-20)

⁷ Tölṙô yik tanīnöṙô ang Yēsū nö kiröönngöre nö chuh Kafarnahum unôichrit inlahen cha nö hanëlen yik tömaṙôngö, chuh kui rôngö ang Yēsū pön sōḵ nö vīlöng nö rācha tö yik tarik. (Vë-ekūötēv Yôhan 6:16-20.) Ik sā yik tanīnöṙô nö kiröönngöre nö el ök kupòk höng löö ngaich nö yih ök tö kirööng chanôchö. Hē e ang Yēsū nö kiröön nö lök kui ngam mai. Ngaich tölṙô Pītör inrē anga-aṅ nö ngatī inlahen. (Mët. 14:22-31) Ik sā Yēsū pöri nö yôklö nö el ök kupòk ngaich ṙātöre ngam chanôchö. Pingangkūö më tanīnöṙô nö meuk inlahen e ngaich ngö ṙô tö ò: “Kô-en takô man më-eṅ öm kūön ngam Tēv.” a (Mët. 14:33) Hòṅ akahakūö öre më tanīnöṙô tö ngam pinngangkūö i alaha ngam ròtī, tö Yāvē nö kē-ěkūö Yēsū tö ngam töt insā-av kumlēḵ ò nö hameuktö pinngangkūö, höng öt akaha elmat pöri cha-a. Ik sā Yēsū pöri nö kiröön nö lök kui mai, hē e cha-a nö möl nö akaha elmat. Ngöṙô tī ang Mākös: ‘Pingangkūö ngaich cha-a nöng ellōnre, pön öt akahakūö cha-a tö manah ngam pinngangkūö hameuktö ò hē ò nö katölngö nuk ròtī, kūö cha nö ngëḵngöre ellōn.” (Māk. 6:50-52) Unôichngöre pöri hēk ang Yēsū nö kakkö ngam pinngangkūö i alaha ngam ròtī, hēk vënyö ngam tövai inrē haköplö cha nö in e.

8-9. Kūö yòh yik tömaṙôngö nö chöhö Yēsū? (Yôhan 6:26, 27)

⁸ Im tahëng sakāmö yik tarik nö chuh im chūök Yēsū nö hanëlen cha. Hö-ö pöri cha-a nö meūkö Yēsū hēk tö yik tanīnöṙô inrē. Lökten ngaich cha-a nö yôklö nö el nuk kupòk lamöktö Tipěriös nö chamuh kafarnahum nö chöhö Yēsū. (Yôh. 6:22-24) Hòṅ mikahtökūöre hòng cha-a tö ngam Pūlngö ngam Tēv lökten nö ngatī inlahen? Hö-ö. Pò cha nöng chö-öinyten ngam nyinā-aṅ. Kūö yòh öi ngatī ṙô?

⁹ Ik sā yik tömaṙôngö nö meūkö Yēsū nö i Kafarnahum. Ngaich ngö ṙô ang Yēsū nö in cha, ṙën yin öi chöhö chu kūö yīö öi höng hòṅ nyā ròtī. Kūö cha sin nö “tööḵngen nö nyā ròtī” nöng kumchikngö kūöre, ngam töng chuhngöre. Lökten ang Yēsū nö ṙūöhlö alaha cha nö la-evṙen nö chö-önyten tö ngam “nyā-aṅkūö ngam töt chuhngöre, ngam tö mihôiṅ nö kētö ngam nômö tö-örheūheu-aṅ.” (Vë-evkūö Yôhan 6:26, 27.) Ngöṙô anga-aṅ nö in cha höng ngam yöng yīö an tö mihôiṅ nö kē-ěkūö yīö tö e angū-ö nyā-aṅkūö. Pingangkūö lohten më tarik nö hāngö e angū-ö nyā-aṅkūö! Asuh pöri angū-ö nyā-aṅkūö, hēk sitih inlahen yip tarik yěn hòṅ teūngen tö e angū-ö nyā-aṅkūö?

10. Hòṅ sitih inlahen yip tarik yěn hòṅ teūngen tö ngam “nômö tö-örheūheu-aṅ”?

¹⁰ Ngölōn më Yahūti tö cha yěn hòṅ teūngen tö e angū-ö nyā-aṅkūö. Ngaich hòṅ asīnken minë “chööngö” Môsös cha-a nö la-evṙen. Ngöṙô pöri ang Yēsū, “Ṙatö-ellōnre yin im tahīntö Ò.” (Yôh. 6:28, 29) Anga-aṅ an ngòh Yēsū tahīntö ngam Tēv. Yěi höng ṙatö-ellōnre min in ò, teūngen min ayī-ö tö “ngam nômö tö-örheūheu-aṅ.” Urěhngöre ṙô ang Yēsū  nö vënyen e. (Yôh. 3:16-18) Lökten anga-aṅ hēk nö ṙūöhnyöṙôre nö kakken inlahen hī öi sitih inlahen mihôiṅ teūngen tö ngam nômö tö-örheūheu aṅ.—Yôh. 17:3.

11. Sitih mikahkūö öi tö yik Yahūti misī nöng lōntö nyinā-aṅ? (Salmai 78:24, 25)

¹¹ Öt halöngenre misī më Yahūti nö ṙātö-ellōnre nö in Yēsū. Lökten cha-a nö ngö ṙô nö in ò: “Asuh öp min hameuktö më pinngangkūö, hòṅ ih öi meūkö u ngaich ṙātö-ellōnre öi in meh?” (Yôh. 6:30) Kakkö inlahen yik tarik in nuk ṙētak Môsös inrē cha-a nö teūngen tö nyā-aṅre tö manna, lamöktö el halīöngö nö kaheuk sakāmö. (Nah. 9:15; vë-evkūö Salmai 78:24, 25.) Löktö in minë ṙô cha ayī-ö öi akahakūö tö cha nöng lōntö ngam nyīna-aṅvkūö. Unôichngöre pöri ang Yēsū nö vë-eny nang cha tö ngam “tökô-en ròtī lamöktö el halīöngö,” ngam tö mötlö tö manna, tö mihôin inrē nö kē-ěkūö cha tö ngam nômö tö-örheūheu aṅ. (Yôh. 6:32) Ötrēhěn pöri cha-a nö hòṅ mikahtökūöre tö inlahen manah ngam vahënyö Yēsū ròtī, ṙën cha-a nö ngatī inlahen kūö cha nöng lōntö ngam nyinā-aṅ. Lökten cha-a inrē nö öt chumkūöṙen tö minë kanô-en vahënyö Yēsū nö in cha. Asuh öp haköplö hī öi in ngam inlahen cha?

ASUH ÖP TÖT ṘANĀNGEN NÖ IN HĪ

12. Asuh nup töt ṙanāngen inlahen hī vahënyö Yēsū?

¹² Hěng ön ngih töt ṙanāngen haköplö hī öi lökten im Yôhan tö 6 mirūlö. Tö hī öi hòṅ chumkūöṙen öi hangönlö ngam innôlöre öi in Yāvē ngaich hang minë chööngö ò inrē. Ngatī ṙô ök Yēsū ik sa ò nö halō-oikūö töm Satān. (Mët. 4:3, 4) Kumlēḵlö ṙô re hēk ang Yēsū ik sā ò nö haköphöti nö ikui rôngö, tö ngòh tarik nö hòṅ aṅhav-in tö ngam ‘neūköre nö hòṅ hachōḵ-òkūö tö ngam Tēv.’ (Mët. 5:3) Lökten in ayī-ö öi hòṅ afītöre öi hatönöre öi ngö ṙô, ‘Löktö in minë la-enre öich chū-ö hameuktöre öich mötlö lōn töm innôlöre in Yāvē, rö-ö öich hateungngö nup kuilōnre?’

13. (a) Kūö yòh öng nö töt vaich ngam inlahen hī yěi kumchikngö kūöre nyā-aṅvkūö? (b) Kūö yòh öi hòṅ chumkūöṙen tö ngam inlēnö kahëtö Pôl? (1 Kòrin 10:6, 7, 11)

¹³ Öt tö vaich ön ngam inlahen hī yei vë-ekūötēv öi havëkö nyā-aṅkūöre hēk kumchikngö kūö re inrē öi nyā-avkūö. (Lūk. 11:3) Ṙamlōn pöri ayī-ö yēḵ hī ‘nyā-avkūö hēk òk inrē’ öi löktö in minë kumlēḵ alaha re öi la-evṙen pön vënyu anū-ö ‘nö lamöktö in ngam Tēv nö inkòlô hī.’ (Mum. 2:24; 8:15; Yāk. 1:17) Hòn chumkūöṙen pöri ayī-ö nö öt kò nöng anū-ö kuilōn hī. Ngatī ṙô ök misī Pôl nö in yik Kristīön. Fēlen cha anga-aṅ tök inlahen yik aṅ Israel, ik sā cha nö i kui ök rôngö Sināi. Halēnö cha inrē anga-aṅ nö ‘sōtu nö hāngen tö tötlöök, nö sā inlahen më [aṅ Israěl].’ (Vë-evkūö 1 Kòrin 10:6, 7, 11.) Halēnlö nyā-aṅkūö yik aṅ Israel misī ang Yāvē nö hameuktö pinngangkūö. Yahlö lōn pöri cha-a tö ngam nyā-aṅkūö, lökten ngaich angū-ö nö sā tinngöp cha. (Kin. 11:4-6, 31-34) Ik sā cha ngaich nö vīlö ök sunna insā kun nuā, ngaich hē e cha-a nö haṙāmngölōnre nö nyā, òk inrē. (Man. 32:4-6) Kētö inchōḵ elmat ang Pôl i inlahen më Israel. Ik sā ò nö halēn më Kristīön më tö röhta inlahen nö meuk pinyāyngö (70 C.E.) Yērusalem hēk tö ngam chūök vinë-ekūötēv. Ngatī in ayī-ö töngāmuh öi el ngih ṙētak ranöhta yanīhi ngam manāngen ngih panam töp lökten nö töt ṙanāngen ngam inlahen hī inrē ayī-ö öi chumkūöṙen tö ngam inlēnö, ngam ṙô Pôl.

14. Asuh nup ihih kinlēngô tö vënyu nö imat ngam Paipöl, i inlahen minë nyā-aṅkūö?

¹⁴ Ik sā Yēsū nö vë-ekūötēv nö ngö ṙô “kētö nup tö-örheūheu nya-aṅkūö ih, i ngih sakāmö,” Ngaich kakkö ngam kuilōn ngam Tēv inrē anga-aṅ nö ngöṙô “sā nup lōn meh ngaich nö teung nö el halīöngö, ngatī nup yēḵ nö teung kuilōn meh nö ing panam.” (Mët. 6:9-11) Asuh öp nyat yamih el kuilōn meh yēḵ meh afēkö inlahen e angū-ö ṙētak? Höng lökten im Paipöl in öi akahakūö tö inlahen ngam kuilōn ngam Tēv min  yěn teung nö ing panam ngaich pōyen min nup tökuchik nyā-aṅkūö ip hē e. Vënyu nang in töm Isayā 25:6-8, tö nup nyā-aṅkūö aṅ in hī min nö pōyen ip Pūlngö ngam Tēv. Ngö kinuchngö inrē angū-ö nö im Salmai 72:16: “Tëḵ min nup sāiny nö ing panam; i kui minë rôngö.” Hö-ö öm më-eṅ hòṅ kapahare öm hökken e angū-ö ṙētak hē meh min öm nyā nup ööilōnre nyā-aṅkūö hēk nup tö öl inrē nö nyā-aṅ tö meh el öp yamih tufömngöre panam. Teūich nup nyā-aṅkūöre inrē min më-eṅ ngaich nyā ṙòng u inrē. (Isa. 65:21, 22) Ṙòkhöre min ayī-ö ip hē e öi haṙamlōnre.

15. Yip tö ha-aṅlöng min asuh nup min inköptö cha tö hī? (Yôhan 6:35)

¹⁵ Vë-evkūö Yôhan 6:35. Ta-a chěi hēk töi chumkūöṙen öi afēkö inlahen yik tarik yik tö hanëlöng tö Yēsū tö nuk ròtī hēk kāḵ nö lökten im pinngangkūö. Pòrô cha-a hē-e nö öt ṙatö-ellōnre nö in Yēsū, sön pöri lohten min nö ōt yip tö hachohlöng ip tö tufömngöre panam, ngaich meukkūö cha min më-eṅ. (Yôh. 5:28, 29) Hòṅ mikahtökūöre min cha-a tö manah ngam ṙô Yēsū ngam tö ngöh: “Chu-ö chin ròtī kamëtö nômö. Ngaich ngòh yamihtöre nö in chu öthō min hēk anga-aṅ nö ha-euk.” Hòṅ ṙatö-ellōnre inrē min cha-a nö im tö kitaknyu mahām Yēsū nö ṙāi ṙinānyi, ngaich in ngam inlahen Yēsū inrē nö kēngö nômö re tö pòkūö cha. Haköptu inrē min më tö ha-aṅlöng hēk më tö fötnyu nyīö tö inlahen ngam Tēv hēk tö ngam kuilōn ò inrē. Ngam taneūngen hī min ip hē-e ṙanamlōnre, yēḵ hī min öi haköpten cha. Lohten in öi öt ngatī taneūngen tö ṙanamlōnre yěi nyā nup tö kuchīk nyā-aṅkūö.

16. Asuh öp min kahakkö hī ip yamih ātiköl?

¹⁶ Ngaich in taheui öi haköp minë tö haroh tūmö ṙô tö vënyu in ngam Yôhan tö 6 mirūlö öi in ngih ātiköl. Pōyen pöri inrē nup haköptö Yēsū inlahen ngam nômö “tö-örheūheu aṅ.” Minë töt ṙanāngen misī nö hòṅ hāngö tö më Yahūti’ hēk tö hī inrē. In öp yamih ātiköl in min hēk öi ṙūöhtö mikahkūöre hēk tö ṙô ngam Yôhan tö 6 mirūlö.