TÖHAKÖÖPÖ ĀTIKÖL 49
TINKÖÖKÖ 147 Kinlēḵngô Tö-örheūheu Aṅ Nômö
Sitih Inlahen Öm Mihôiṅ Teūngen Tö Ngam Nômö Tö-örheūheu Aṅ?
“Më hamô-en ngam Kūön hēk ṙatö-ellōnre nö in ò, teūngen min cha-a tö ngam nômö tö örheūheu-aṅ.”—YÔH. 6:40.
ASUH ÖP MIN HAKÖP HĪ?
Asuh nup min inkòlô taneūngen yip tö hachāmö elkui Kristīön hēk tö yip tahëng sīṅp nö lökten in ngam tökitaknyu mahām Yēsū Kristū?
1. Kūö yòh öich më tarik nö öt fēkö ngam inlahen re nö mihôiṅ nö örheūheu nö aṅ?
PŌYEN yin më tarik tö chumkūöṙen tö minë inlahen kūöre nö nyā-aṅvkūö, ngaich kalēḵ alaha inrē cha-a nö eksösāis. Pò cha nö hòṅ kòlô el alaha, öt fēkö ngam inlahen re cha-a nö mihôiṅ nö örheūheu nö aṅ, pò cha nö ngölōn tö hī öi töng chamuh im kanööinyö ngaich kapah. Ngöṙô pöri ang Yēsū tö ngòh tarik nö mihôiṅ nö örheūheu nö aṅ. Tö sā ṙô ò nö kakkö inlahen e nö in ngam Yôhan 3:16 hēk tö ngam Yôhan 5:24.
2. Asuh öp ṙô ngam Yôhan tö 6 mirūlö nö vë-eny inlahen ngam nômö tö örheūheu-aṅ? (Yôhan 6:39, 40)
2 Hěngheuh ang Yēsū nö hameuktö ök töt insā-av pinngangkūö nö hanëlen yik tö köṅnyu ṙôken tarik tö ròtī hēk tö nuk kāḵ. a Töt insā-av pöri hēk ök vahënyö ò nö in yik tömaṙôngö ik tahëng sakāmö, ik sā ò nö chūkörit tö cha nö in ngam tahël Kelelī nö chuh Kafarnahum. Ngaich ngöṙô anga-aṅ nö in cha tö ò min yēḵ ò nö ha-aṅlen yip tö ngaich nö kapah, ngaich kē-ěkūö cha min anga-aṅ tö ngam nômö tö örheūheu-aṅ. (Vë-evkūö Yôhan 6:39, 40.) Löktö in minë ṙô Yēsū öi akahakūö, tö yip tö pōyen tarik min lohten nö ha-aṅlöng. Fē-a man, tö inlahenre min hēk öm meukkūö yip holmaneukre yik tö ngaich nö kapah, tö meh min öm örheūheu öm aṅ öm in yip mikūönöre hēk yip holre inrē. Kô-en yip nö pōyen töt akaha elnang tö ngam ṙô Yēsū tö kūichi nö in ngam līpöre Yôhan tö 6 mirūlö. Ta-a chěi töi ṙūöhtö mikahkūöre tö minë tökūichi ṙô in e.
3. Sā ṙô ngam Yôhan 6:51, asūp ṙô Yēsū nö vë-eny inlahenre?
3 Ik sā Yēsū nö hameuktö ngam pinngangkūö nö hanëlen yik tarik tö ròtī, ngaich ik hē e cha-a nö fē-ělre tö ngam manna ngam nya-aṅkūö yik Israel misī kahëtö Yāvē ik sā cha nö lök el tönyalnyi. Kaheukö an ngam manna tö ngam Paipöl nö ‘lamöktö el halīöngö nö nya-aṅkūö nö ròtī.’ (Sal. 105:40; Yôh. 6:31) Lökten ang Yēsū nö kakkö ngam manna nö haköpten yik tarik misī. Ngöṙô anga-aṅ nö vë-eny inlahenre tö ò nö anga-aṅ lamöktö el halīöngö nö “tökô-en nö ròtī,” “ròtī ngam Tēv” hēk “ròtī inrē nö kamëtö nômö.” (Yôh. 6:32, 33, 35) Unôichngöre hēk anga-aṅ nö vënyö ngam tökiröng inrīkngöre ò tö ngam manna. Höng inlōnti yik tarik ön misī ngam manna nö lamöktö in ngam Tēv, rö-ö cha-a nö nyā-aṅ e ngaich örheūheu nö aṅ. (Yôh. 6:49) Ngöṙô pöri ang Yēsū nö vë-eny inlahenre, “Chū-ö chin tö aṅ ròtī öich yamônti öich löktö el halīöngö, yip nyamā ngih ròtī min örheūheu min cha-a nö aṅ.” (Vë-evkūö Yôhan 6:51.) Ngö mufē yik Yahūti nö hang ngam ṙô ò, sitih inlahen ang Yēsū nö mihôiṅ nö kaheuköre nö lamöktö el halīöngö nö ròtī? Sitih inlahen inrē anga-aṅ nö mötlö tö ngam manna ngam kahëtö ngam Tēv nö in yik muvöhngö ih? Ōt ön ngam sanapṙô në intöönö nö in minë ṙô Yēsū, ngam tö ngö, “ngam ròtī kahëtö chu min nö ngam alaha chu.” Tö sitih manah ang ngam ṙô ò? Töt ṙanāngen ön ngam inlahen hī öi hòṅ akaha elnang tö ngih ṙô ò, pöi löktö in e min öi akahakūö hēk tö yip holmaneuk hī nö mihôiṅ min nö teūngen tö ngam nômö tö örheūheu-aṅ. Ta-a chěi töi mikahtökūöre tö ngam ṙô Yēsū.
MANAH NGAM RÒTĪ KAMËTÖ NÔMÖ TÖ NGAM ALAHA YĒSŪ
4. Kūö yòh yik rīkre Yahūti nö pingangkūö nö hang ṙô Yēsū?
4 Ik hē Yēsū nö vë-enyre töre min nö ‘kētö ngam alahare nö chö-öinyten më taṙòkhöre tarik,’ ngaich rīkre yik Yahūti tö pingangkūö nö hang ngam ṙô ò. Ngölōn cha-a tö Yēsū nö kô-en min nö kētö ngam alahare nö nyā-aṅkūö cha. (Yôh. 6:52) Pingangkūö takô hēk më Yahūti ik sā cha nö hang ṙô Yēsū nö ngöṙô, “Hanöng sā yīö öl nyā ngam alaha ngòh Kūön tarik hēk òk ngam mahām ò inrē, öt nômu min yī-ö.”—Yôh. 6:53.
5. Kūö yòh öi mihôiṅ ngöṙô tö Yēsū nö öt kô-en ṙô nö tölṙô yik tarik nö òk ngam mahām ò?
5 Sōten yik tarik misī ang Yāvē nö kāḵ nuk mahām inuk sakāmö Nō-a. (Ran. 9:3, 4) Kētö ngih chööngö inrē anga-aṅ nö in yik Israel. Yěn ōt mahalòngen ngam chööngö ò misī ngaich kētu sācha cha-a tö ngam kinpaha. (Lēv. 7:27) Hamang minë chööngö ngam Tēv ök misī Yēsū, ngaich hōten yik tahëng inrē anga-aṅ misī nö ngatī inlahen. (Mët. 5:17-19) Lökten anga-aṅ nö öt löktu nö tölṙô yik Yahūti nö nyā ngam alaha ò hēk òk ngam mahām ò inrē. Ngam manah ṙô Yēsū lang nö vë-eny nang cha, tö cha nö sitih inlahen mihôiṅ nö teūngen tö ngam “nômö tö örheūheu-aṅ.”—Yôh. 6:54.
6. Kūö yòh öi mihôiṅ ngatī ṙô tö Yēsū nöng kētö inchōḵ elmat yik tarik, im Yôhan 6:53?
6 Rö-ö ang Yēsū pön höng mahachō elmat cha lang nö mikahtö elnang tö nup töt ṙanāngen töhakööpö. Sā inlahen ṙô ò ik sā ò nö vë-ekūö ök yöngnyīö aṅ Samariā. Nö ngöṙô, “Yěn òk ngam mak pöri min cha-a kahëtö Chu, öthō min cha-a hēk nö haṙëhe nômö, ngam mak pöri kahëtö Chu vī-ingre min angū-ö nö löklö mak nö ellōn ò nö mak ngam nômö tö örheūheu-aṅ.” (Yôh. 4:14) b Hö-ö ang Yēsū nö tölṙô ngam yöngnyīö nö òk ngam tökô-en mak ngaich teūngen tö ngam nômö tö örheūheu-aṅ. Ngatī ṙēngen ngam ṙô ò nö in yik tarik ik sā ò nö i Kafarnahum tö cha nö rö-ö nö kô-en nö nyā ngam alaha ò hēk òk ngam mahām ò yěn hòṅ teūngen tö ngam nômö tö örheūheu-aṅ.
INRĪKNGÖRE MINË TÖ NË INLAHNGEN
7. Sitih mikah elmat yip rīkre tarik tö ngam ṙô Yēsū im Yôhan 6:53?
7 Ngöṙô yip rīkre tarik, tö Yēsū nö vënyö inlahen kinëken ngam töhet inmūlkūö nö in ngam Yôhan 6:53, pön höng hěngren minë inlahen ṙô ò nö haköphöti, yēḵ cha min nö hòṅ kēken e. (Mët. 26:26-28) Lökten töngamuh yip tarik nö ngölōn tö cha yěn yihtökūö nö el ngam töhet inmūlkūö, ngaich hòṅ ṙòkhöre acha-a nö nyā ngam ròtī hēk òk ngam vāin. Tölöng hòng pöri angū-ö? Hòṅ mikahtökūöre in tö öp sanapṙô e, pön keuheūtngöre chūök kinëken angū-ö nö i kūö ngih panam, ngaich pōyen më tarik yamihtökūö nö in e. Ta-a chěi töi ngëichkö ngam ṙô Yēsū im Yôhan 6:53 tö öp inrīkngöre e tö ngam ṙô ò ik sā cha nö kēken ngam töhet inmūlkūö.
8. Asuh öp inrīkngöre minë tö nët inlahngen? (Ngëichkö ngam nyat.)
8 Ta-a chěi töi ngëichkö öp inrīkngöre në tö nët inlahngen. Ngam raneh, ihē ang Yēsū hēk isuh kamngö chūök inrē nö ṙônyö ngam ṙôre im Yôhan 6:53-56, in yik Yahūti anga-aṅ tömaṙôngö nö ṙô-òv tö e ik 32 C.E. i Kelelī. Ngaich unôichrit tö hěng samyeūheu pöri ang Yēsū nö rultenre nö kēken ngam töhet inmūlkūö nö i Yērusalem. Innëtö, in chīö ṙô anga-aṅ nö ṙò-òv tö ngih ṙô? In yik tarik hē e anga-aṅ nö ṙò-òv i Kelelī, yik töng lōn minë nyā-aṅkūö, rö-ö nö hòṅ mikahtökūöre tö inlahen Yāvē hēk tö ngam pūlngö ò inrē. (Yôh. 6:26) Ik sā Yēsū nö ṙò-òv tö ngih ṙô re ngam töt mikah elnang yik Yahūti, angū-ö ngaich lāinyngen cha nö öt ṙatö-ellōnre nö in ò. Uroh inrē ngaich yik rīkre mahaköp nö in Yēsū nö ṙāngen ò. (Yôh. 6:14, 36, 42, 60, 64, 66) Chumkūöṙen pöri tök inlahngen unôichrit ngam töhěng samyeūheu ik 33 C.E., hē e yik tö 11 tak tanīnöṙô nö in Yēsū nö kēken ngam töhet inmūlkūö. Rö-ö yip pön ōt nup töt mikah elnang cha ṙô Yēsū. Sön pöri cha-a nö öt ṙāngen ò, pön ṙato-ellōnre takô cha-a tö Yēsū nö kūön ngam Tēv nö tö tīntu nö ing panam. (Mët. 16:16) Eū-eu cha ang Yēsū nö ngöṙô, “Yī-ö yin pöri hamòlṙen chu hē el ṙētak kanihngen chu.” (Lūk. 22:28) Asuh öp rih ngaich mikahkūö hī, öi im inrīkngöre minë tö nët inlahngen tö hī ötkô öi ngöṙô tö ngam tö vënyu in ngam Yôhan 6:53 nö in e ang Yēsū nö vë-eny nang hī tö inlahen hī yěi kēken ngam töhet inmūlkūö. Pōyen nun minë tö hameuknyu inlahen e.
ASUH ÖP MIHÔIṄ YANÖÖLEN MEH ÖM LÖKTEN IN MINË ṘÔ YĒSŪ
9. Achīö yik tö kakka tö Yēsū, ik sā cha nö kēken ngam töhet inmūlkūö?
9 Kē-ěkūö yik haköptöre ang Yēsū tö ngam töt aföhlöng ròtī ik hē cha nö kēken ngam töhet inmūlkūö. Ngaich ngöṙô anga-aṅ nö in cha, angū-ö ön ngih minkahngö ngam alaha chu. Kē ngam vāin anga-aṅ ngaich kē-ěkūö cha nö ngöṙô ‘minkahngö ngam mahām chu ön nö kinlēḵngô.’ (Mët. 14:22-25; Lūk. 22:20; 1 Kòr. 11:24) Kô-en angū-ö ngih nö töt ṙanāngen. Pò më tarik nö öt ṙòkhöre nö teūngen tö e angū-ö kinlēḵngô, pön höng in yik aṅ “patī Israel“ chūök ṙô ngam Tēv nö kilēḵngôre, tö ngö manah yik tarik hol Yēsū öre nö hayöng nö im pūlngö ngam Tēv. (Hep. 8:6, 10; 9:15) Hē e yik mahaköp nö öt akaha elnang tö ngih ṙô ò. Röhta pöri ngam inlahen cha hē e nö hachāmö elkui tö ngam töhet kumlēḵ ngam Tēv, hěnghöre teūngen öre cha-a tö ngam tufömngöre kinlēḵngô. Ngaich hol Yēsū öre cha-a nö hayöng nö el halīöngö.—Yôh. 14:2, 3.
10. Asuh öp inrīkngöre ṙô Yēsū nö i Kelelī hēk tö ngam ṙô ò nö in ök Töhet Inmūlkūö Ngam Mā? (Ngëichkö ngam nyat.)
10 Fēken më tö “tökun kiteūm” ang Yēsū nö ṙò-òv tö ngam ṙôre, ik sā cha nö kēken ngam töhet inmūlkūö ngam mā. Cha-a yin më raneh aṅ ngam tökun krup më tö 11 tak mahaköp nö in Yēsū më mi-in ò ik hē e. (Lūk. 12:32) Höng acha-a yin vē mahaköp tö mihôiṅ nö kē ngam ròtī tö ngam vāin hēk yik mu-unôichrit cha inrē min tö hachāmö elkui nö vītöre nö alaha ngam kiteūm. Höng acha-a inrē min tö mihôiṅ nö hayöng nö hol Yēsū nö el halīöngö. Ök ṙô Yēsū pöri hē e nö i Kelelī, ngaich chö-öinytö ngam krup angū-ö hē e, ngam krup yik töt kanṙeuken tarik. Hěng ngih hēk tö harīkngöre in në tö nët inlahngen.
11. Asūp mikahkūö hī im ṙô Yēsū ik sā ò nö i Kelelī, nö rö-ö nöng ṙôtö yip töng katöllöng?
11 Ik sā Yēsū nö vë-ekūö yik tarik i Kelelī ik 32 C.E., ngaich pōyen yik tarik mameukkenre nö teūngen min tö nyā-aṅkūö re yēḵ cha nö chuh in ò. Ma-ainyre pöri ang Yēsū nö mikahtö elnang cha tö öp tö mötlö tö minë nyā-aṅkūö. Vënyö nang cha anga-aṅ tö inlahen ngam tö halēnlöng, ngam lökten cha mihôiṅ nö teūngen tö ngam nômö tö örheūheu-aṅ. Ngöṙô inrē ang Yēsū nö in cha tö yip tö ngaich nö kapah, ngaich mihôiṅ min cha-a nö hachohlöng ip manā-aṅ sakāmö, ngaich örheūheu nö aṅ. Vë-eny nang cha inrē ang Yēsū tö öp inkòlô taneūngen cha öre mihôiṅ nö ṙòkhöre, rö-ö nöng taneungen yip rīkre tö katöllöng. Kô-en ang Yēsū nö ngöṙô nö in cha, “Yip nyamā ngih ròtī min örheūheu min cha-a nö aṅ. Ngam ròtī kahëtö chu min nö ngam alaha chu, ngam tökētu min nö chö-öiny tö taṙòkhöre tarik, hòṅ cha nö teūngen tö ngam nômö.”—Yôh. 6:51. c
12. Sitih inlahen ang ngòh tarik yěn hòṅ teūngen tö ngam nômö tö örheūheu-aṅ?
12 Öt ngöṙô misī ang Yēsū nö in yik Yahūti i Kelelī, tö yip taṙòkhöre min tarik nö teūngen tö ngam nômö tö örheūheu-aṅ nö ing panam. Ngöṙô pöri ang Yēsū, öp ‘nyamā ngam ròtī’ min ngaich anga-aṅ min tö teūngen tö e angū-ö inkòlô. Tö ngö manah, tö ò nö hòṅ ṙamatö-ellōnre nö in ò. Pōyen yin töngamuh vē Kristīön an ngih panam tö ngölōn, tö cha yěn ṙatö-ellōnre tö Yēsū nö mahayööken cha, ngaich teūngen min cha-a tö inyöökenre ip yamih ṙētak. (Yôh. 6:29) Yěi ngëichkö inlahen yik tömaṙôngö tarik misī i Kelelī, ngaich rīkre yik in cha sin mu-urěh nö ṙatö-ellōnre nö in Yēsū, unôichngöre pöri ngaich cha-a nö ṙāngen ò, kūö yòh acha-a nö ngatī inlahen?
13. Asuh öp inlahen ngòh tarik yēḵ ò nö kô-en nö hòṅ tömkörit Yēsū?
13 Pōyen yik tarik aṅ in yik tömaṙôngö töng höngngöh nö in Yēsū, hanöng sā cha nö teūngen tö minë kuilōnre. Lōnu cha-a hē e tö Yēsū nö hameuktö nuk pinngangkūö nö halanken nup invah cha, kētö nya-aṅkūö cha hēk haköpten cha inrē tö nup lōn cha tö hòṅ ahang cha. Halöknyôre pöri ang Yēsū tö ò nö rö-ö nö mameukṙen cha nö yih nö ing panam mahaköpten cha pöri, ngaich yēḵ cha nö kô-en lōn nö hòṅ tömkörit ò ngaich hòṅ akahakūö cha-a tö nup tö hòṅ inlahen re. Hòṅ yihtöre öre cha-a hē e nö in Yēsū, ngaich haköp nö in ò hēk ṙatö-ellōnre inrē nö in minë inköphöti aṅ in ò.—Yôh. 5:40; 6:44.
14. Asuh öp min inkòlô hī löktö im inlahen Yēsū nö kēngö nômö re, ngaich hòṅ asuh öp inlahen hī yěi hòṅ teūngen tö e?
14 Ngöṙô misī ang Yēsū nö in yik tarik tö cha nö hòṅ ṙatö-ellōnre. Asuh öp chūök cha nö hòṅ ṙatö-ellōnre? Hòṅ ṙatö-ellōnre cha-a nö in ngam mahām Yēsū tökitaknyu min tö ò hēk hòṅ ṙatö-ellōnre inrē nö in ngam alaha ò ngam tö kē-ěyö min tö ò, ngaich lökten in e min cha-a inrē nö mihôiṅ nö teūngen tö ngam nômö tö örheūheu-aṅ. Hòṅ ṙatö-ellōnre in inrē ayī-ö töngamuh öi in e. (Yôh. 6:40) Tö ngö manah pöri ngam ṙô Yēsū im Yôhan 6:53, tö më tarik yěn hòṅ teūngen tö ngam nômö tö örheūheu-aṅ ngaich hòṅ ṙatö-ellōnre min cha-a nö im tökitaknyu mahām ò, ngaich rö-ö nöng rīkre min yip tö teūngen tö e angū-ö inkòlô pò hī ṙòkhöre min öi teūngen.—Efi. 1:7.
15-16. Asuh nup haköplö hī öi lökten im Yôhan tö 6 mirūlö?
15 Mihôiṅ in teūngen tö yanöölen re öi löktö in minë tö vënyu im Yôhan tö 6 mirūlö. Haköp inlahen Yēsū ayī-ö tö ò nö tö chumkūöṙen tö yik tarik, halanken yik tövahav inrē anga-aṅ misī i Kelelī, haköpten cha inrē tö inlahen ngam pūlngö ngam Tēv hēk hateungngö nup tahëng inrē kuilōn cha nö in ngam nyinā-aṅkūö. (Lūk. 9:11; Yôh. 6:2, 11, 12) Ngamuh pöri tö mötlö haköptö ò nö in yik tarik, tö ò nö anga-aṅ “ròtī kamëtö nômö.”—Yôh. 6:35, 48.
16 Më tö kaheukö tö Yēsū nö tahëng sīṅp, hö-ö yin cha-a nö nyā ngam ròtī hēk òk ngam vāin el ṙētak ngam töhet inmūlkūö ngam mā. Ötrēhěn kò cha-a nö ngatī inlahen. (Yôh. 10:16) Teūngen pöri cha-a tö yanöölenre nö lökten in ngam mahām Yēsū hēk tö ngam alaha ò. Pò cha nö ṙatö-ellōnre nö im inlahen Yēsū nö kēngö nômö re hēk angū-ö inrē lāinyngen cha min nö teūngen tö minë tökiröngen inkòlô. (Yôh. 6:53) Ngamuh pöri tö tahëng, më nyamā ngam ròtī hēk amòk ngam vāin ngaich hameuktöre cha-a nö nôlta nö in ngam tö tufömngöre kinlēḵngô, ngaich maheukku cha-a inrē töre nö hayöng min nö el halīöngö. Ṙòkhöre pöri ayī-ö öi teūngen tö haköpre öi lökten in ngam Yôhan tö 6 mirūlö, pòrô öi töhachāmö elkui öi Kristīön hēk yěi pòrô öi tahëng sīṅp. Hěng an ngam töt ṙanāngen haköplö hi öi lökten in e tö hī öi hòṅ ṙatö-ellōnre öi im inlahen Yēsū nö kēngö nômö re, ngaich möl min öi teūngen tö ngam nômö tö örheūheu-aṅ.
TINKÖÖKÖ 150 Hifāsöt Kē Liyē Yahōva Kī Kōch Körē
a In ök urěh ātiköl in vahë öi kakka inlahen ngam Yôhan 6:5-35.
b Ngam manah ngam mak ṙô Yēsū, ngam tö halēnlöng tö Yāvē löktö hī teūngen mihôiṅ tö ngam nômö tö-örheūheu aṅ.
c Nup tö kakka inlahen më tarik nö in ngam Yôhan tö 6 mirūlö yip tö teūngen mihôiṅ tö ngam nômö tö-örheūheu aṅ, yūsö inrē anū-ö nö mihôiṅ nö im ṙô Krik nö translētö nö, “tö më,” “tö yip” hēk “taṙòkhöre.”—Yôh. 6:35, 40, 47, 54, 56-58.