1-2. Ihē öi ṙung peuny?

 ṘÒKHÖRE in ṙung ayī-ö hēṙu öi peuny. Yēḵ hī ṙūng keuheūtnyöre tö ṙanamlōnre ngaich meutnyi mak mat ṙung ayī-ö. Tö sā ngih, ik sā ök raneh inlahen meh öm fūöllöre tö öp kūönre, ngaich lohten më-eṅ öm meutnyi mak mat. Yěm fēken nup tövai inlahngenre hēk yēḵ inrē öm meukkūö öp hanangenlōnre holre, ngaich lohten më-eṅ öm katak köiny mak mat.

² Ṙōlheuh pöri inrē ṙung ayī-ö öi kūö nup kanihngenre hēk miṙivlōnre öi peuny. Tö sā ṙēngen hī yěi hachīlö tö yip hanangenlōnre holre hēk yēḵ cha inrē nö filal ngam ṙinātö-ellōn hī öi in cha, ngaich lohten ayī-ö öp peuny. Lohten inrē ayī-ö öi kiröngen miṙivlōn tö kūö ngam tökiröngen invah re hēk yěi kapahlöng inrē tö yip holmaneukre lökten öi peuny. Lohten ayī-ö ip hē e öi sā mufē ök pròfět ang Yarimiā. Ik sā ngam panam Yērusalem nö piyāyi tö yik aṅ Pepilön, ngaich ngöṙô anga-aṅ, ‘Hëmö mak mat chin tö tahël. Öt ṙāköre hanëmö makmat chin min, öt haneuhtu.’—Inrā. 3:48, 49.

3. Sitih mufē ang Yāvē yěn meuk më lamöklōnre nö kihngen? (Isayā 63:9)

³ Akahakūö ang Yāvē tö ṙôken minë mak mat hī tökūö minë miṙivlōn hēk kanihngen hī. Vënyu nang in tö ngam Paipöl tö Yāvē nö akahakūö tö nup kanihngen më lamöklōnre, ngaich yēḵ cha min nö havëkö inyöökenre nö in ò ngaich öthō min anga-aṅ nö öt hang ṙô cha. (Sal. 34:15) Rö-ö nöng angū-ö, pön sā inlahen öp inyööngö öng Yāvē nö hameuktö ngam hanangenlōnre tö hī. Yēḵ ò nö meuk më kūönre nö peuny, ngaich lökngöre ellōn anga-aṅ hēk ilööṙen inrē nö kētöre nö hayööken cha.—Vë-evkūö Isayā 63:9.

4. Achīöp yip ihih tö ngëichka inlahen tö hī in ngih ātiköl hēk asuh inrē min öp haköp hī inlahen Yāvē?

⁴ Kūichhöt ngam mufē re ang Yāvē nö imat ngam Paipöl tö ò yěn meuk më lamöklōnre nö haṙivlōn nö peuny, ngaich sitih mufē anga-aṅ hēk sitih inlahen inrē nö hayööken cha. In ngih ātiköl in min öi chumkūöṙen tö inlahen hē Hëna, Tāvit hēk Rācha Hesikiā.  Mikahtökūöre inrē min ayī-ö tö cha nö (1) kūö yòh nö peuny, (2) sitih inlahen Yāvē nö hayööken cha hēk (3) Sitih inlahen ayī-ö töngamuh teūngen tö inreuskö alahare yěi peuny tökūö miṙivlōnre, yěi hachīlö hēk yěi öt maheūku inrē tö inlahenre?

YĒḴ MEH HAṘIVLŌN

5. Sitih inlahen ök misī Hëna ik sā ò nö ötlēḵkaṙen?

⁵ Pōyen kanihngen ök misī Hëna töp lökten ò nö haṙivlōn ngaich peuny. Ngamuh töhěng kanihngen ò, pò Pënināh ngam innëlö ök pīhö ò nö kunyaha elmat tö ò. Rö-ö nöng angū-ö pön töt kūönu misī ang Hëna ngaich pōyen kūön ang Pënināh. (1 Sa. 1:1, 2) Angū-ö misī lāinyngen Pënināh nö ötlēḵkö elnang Hëna kūö ò nö töt mikūönlö. Yēḵ meh öre öm ichūök Hëna ngaich sitih mufē më-eṅ? Vënyu nang in tö ngam Paipöl tö ṙôken ngam miṙivlōn Hëna töp lökten ò ṙung nö peuny hēk öt nyā inrē.—1 Sa. 1:6, 7, 10.

6. Sitih inlahen ök Hëna nö teūngen tö inreuskö alahare?

⁶ Isuh chūök ök misī Hëna nö teūngen tö inreuskö alahare? Chuh el ngam töhet chūök vinë-ekūö Yāvē ang Hëna nö vë-ekūötēv. Lohten anga-aṅ nö ikūö ngam patī nö kalēḵ-ě ṙô nö peuny hēk vë-ekūö Yāvē inrē nö vë-ekūötēv. Havëkö kūö Yāvē anga-aṅ nö ngöṙô: ‘ngëichkö minë kanihngen ngòh tarikre man hēk chumkūöṙen inrē tö chu.’ (1 Sa. 1:10b, 11) Keuheūtnyö ṙô ellōnre ang Hëna nö ikūö Yāvē. Kô-en takô ang Yāvē nö haṙivlōn ik sā ò nö meuk minë mak mat ngam kūönre ang Hëna!

7. Sitih inlahen ngaich ang Hëna unôichrit inlahen ò nö vënyö minë kanihngen ellōnre nö in Yāvē?

⁷ Keuheūtnyö minë ṙô ellōnre ang Hëna nö in Yāvē, ngaich kētö ṙinātö-ellōn ò inrē ngam makūö kūönṙô ang Ēli tö Yāvē min nö kētö sanapṙô ò nö vë-ekūötēv. Sitih inlahen ngaich ang Hëna? Ngö kinūichngö ön nö imat ngam Paipöl: “Kiröönngöre ngaich ngam kikānö, ngaich nyā, ngaich ōtren nö ikūö ò ök anūnökūö ò.” (1 Sa. 1:17, 18) Teūngen ang Hëna tö lanāmö elkuilōnre pòrô minë kanihngen ò hē e nö ṙömöng ōt. Kūö yòh? Kūö ò nö pehtö minë tö sitih kanihngen re nö in Yāvē. Hang minë ṙô ò ang Yāvē nö havëkö inyöökenre, akahakūö inrē anga-aṅ tö minë kanihngen ellōn ò töp lökten ò nö kētö inkòlô ò, ngaich unôichngöre ngaich anga-aṅ nö pōyen kūön.—1 Sa. 1:19, 20; 2:21.

8-9. Kūö yòh nö tötṙanāngen ngam inlahen hī hòṅ chuh el minë mīting? (Heprāi 10:24, 25) (Ngëichkö ngam nyat.)

⁸ Asuh öp haköplö hī? Yīhiv öm më-eṅ tö nup tö ngatī kanihngen nup tö mihôiṅ nö tī-iv tö meh öm öt kinheūtuṙô öm peuny? Lohten më-eṅ öm tö kapahlöng tö öp aṅpatī re hēk töp holre inrē. Lohten më-eṅ öm lōnu töre öm hòṅ hěngtak, öt kūyulōn öm vë-ekūö yip holre. Mihôiṅ pöri më-eṅ öm fēkö inlahen Hëna. Ik sā ò nö chuh el ngam töhet chūök, ngaich teūngen anga-aṅ tö inreuskö alahare hēk teūngen inrē tö nganönöre. Ngatī inlahen mihôiṅ më-eṅ öm teūngen tö nganönöre yēḵ meh öm chuh el mīting. Lohten min më-eṅ öm öt kūyulōn töre öm chuh el minë mīting. Yēḵ meh pöri min sönngenre öm chuh el minë mīting, ngaich mihôiṅ min më-eṅ teūngen tö inreuskö alahare. (Vë-evkūö Heprāi 10:24, 25.) Yēḵ hī öi hang minë miröökö aṅ mat ngam  Paipöl öi el minë mīting, ngaich reuslöre alahare ayī-ö. Hayööken hī inrē ang Yāvē öi afēkö nup tölöök ṙô. Pòrô inrē minë kanihngen hī nö öt ilööṙen nö hö-öv, sön pöri ayī-ö öi höng ṙamölōn hēk ṙapöre inrē.

⁹ Yēḵ hī inrē öi chuh el minë mīting, ngaich reuslöre alaha ayī-ö yěi meukkūö më holmaneukre. Pò më holmaneuk hī nö hareuskö alaha hī hēk kētö ṙinatö-ellōn hī inrē tö cha nö hangenlōn tö hī. (1 Tös. 5:11, 14) Kò-òren öi chumkūöṙen ngëichkö inlahen ngòh töhěngtak prötör ispesöl painīör tö kapahlöng tö ök pīhöre. Ngöṙô ngam prötör: “Kacheuchköiny mak mat chin töngamuh öich peuny yēḵ chuh öich afēken ök pīhöre. Ṙōlheuh öich peuny öich höng fethakṙen. Teūngen pöri chū-ö tö nganönöre yěich chuh el minë mīting. Pò më pötör sistör nö holtö hanangenlōnre nö vë-ekūö chu hēk reuslöre alahare inrē yěich hang minë ansöör cha. Löktö in u chū-ö teūngen tö minë töpōyen yanöölenre. Ṙōlheuh chin ṙung öich höng kihngen ellōn urēhěkūöre öich chuh el minë mīting. Yēḵ chuh pöri öich teūngtakūö öich chuh in u, ngaich teūngen chū-ö tö ngam lanāmö elkuilōnre.” Kô-en ang Yāvē nö löktö in më prötör sistör tī nö hayööken hī hēk hareuskö alaha hī inrē yē hī öi chuh el minë mīting.

10. Asūp mihôiṅ inlahen hī öi asīnken Hëna yē hī kalē-ě miṙivlōn?

¹⁰ Ik sā Hëna nö keuheūtnyö ṙô re nö vë-eny minë kanihngen re nö in Yāvē, ngaich teūngen anga-aṅ tö inreuskö alahare. Mihôiṅ man më-eṅ inrē ‘pehtö nup taṙòkhöre pinṙūtölōnre öm in Yāvē,’ ngaich ṙatö-ellōnre tö ò min nö öthō nö öt hangṙô meh. (1 Pīt. 5:7) Hěng tak an ngòh sistör tö fëli pīhö tö yik tö tūmu, ngöṙô anga-aṅ: “Ik sā ök pīhö chu nö kapah lakuki takô ngam ellōn chu, ngöṙô lōn chū-ö tö ngam miṙivlōnre min nö öt chanuhuvṙen. Ik sā chu pöri öich vë-ekūö ngam yöngre Yāvē, ngaich teūngen chū-ö tö hanöhlöre. Ṙōlheuh chū-ö öich öt heuveū-eu ṙô öich vënyö ṙôken minë kanihngenre hēk minë elkuilōnre öich in ò, akahakūö pöri chū-ö tö Yāvē nö akaha elmat tö ngam kanihngen ellōn chu. Yēḵ chu öt akaha elmat tö minë kanihngen hēk pinṙūtölōnre, ngaich havëkö lanāmö elkuilōn re chū-ö öich in Yāvē. Teūngen ngaich chū-ö tö nganönöre öich kū-ö urěh.” Yēḵ meh öm peuny öm vënyö minë kanihngen ellōnre öm in Yāvē, ngaich lökngöre anga-aṅ tö minë kanihngen meh pò ò nö akahakūö tö u. Lohten nun minë piṙūtölōn meh nö öt ilööṙen nö hö-öv mihôiṅ pöri ang Yāvē nö kētö inreuskö alaha meh hēk lanāmö elkuilōn meh yēḵ meh öm vë-ekūö ò. (Sal. 94:19; Filip. 4:6, 7) Kētö raneushö meh inrē min anga-aṅ ip yamih ṙētak, kūö ngam inlahen meh öm holtö chaniplenre öm i linöökö lōn ò pòrô nö pōyen minë kanihngen meh.—Hep. 11:6.

YĒḴ MEH ÖM HACHĪLÖ

11. Sitih mufē ök Tāvit tö kūö ṙôken minë kanihngenre?

¹¹ Pōyen nuk misī yamih kanihngen Tāvit, ṙōlheuh inrē anga-aṅ nö peuny tö kūö miṙivlōnre. Pōyen misī yik tarik tö kunyaha elmat tö ò, hachīlö anga-aṅ tö yik holre hēk tö yik aṅpatīre inrē. (1 Sa. 19:10, 11; 2 Sa. 15:10-14, 30) Hěngheuh ang Tāvit nö kalē-ě miṙivlōn, töp lökten ò nö ngöṙô tī nö kūich: “Cheingö chin tö ṙôre alūhure: öt hĕnghang mitööm ngam chamam chu nö töhlö; ha-makngö el chamamre chin tö makmatre.” Kūö yòh ang Tāvit nö nagtī miṙivlōn? Ngöṙô anga-aṅ, ‘kūö yip la-al chu.’ (Sal. 6:6, 7) Öt sökköre minë makmat Tāvit tö kūö minë öt linëken ò tö yik tarik misī.

12. Asuh ök misī ṙinatö-ellōn Tāvit sā ṙô ngam Salmai 56:8?

¹² Pōyen nuk misī yamih kanihngen Tāvit ṙatö-ellōnre pöri anga-aṅ tö Yāvē nö hangenlōn tö ò hēk in ò inrē. Ngöṙô tī anga-aṅ nö kūich: “Hang pineūnyö chu an ngam Mā Tēv [Yāvē].” (Sal. 6:8) Hěng inrē ngam kahūich Tāvit in ngam Salmai 56:8 tö lökngöre ellōn tī tö hī yěi haköpö e. (Vë-evkūö.) Akahakūö ayī-ö öi lökten in minë ṙô Tāvit tö ṙôken ngam hanangenlōn Yāvē tö hī hēk ngam chumkūöṙen ò inrē. Ngöṙô anga-aṅ, sā  ṙēngen mahachūökngö minë mak mat chu ang Yāvē nö el pilön hēk kūichngö ṙôken u inrē nö imat öp töhěng līpöre. Kirööngen ṙinatö-ellōn misī ang Tāvit tö Yāvē nö chumkūöṙen nö ngëichken ò hēk akahakūö inrē tö ṙôken minë kanihngen ò. Rö-ö nöng angū-ö pön akahakūö inrē ang Yāvē tö minë lāinyngen ò nö haṙivlōn.

13. Yēḵ hī öi hachīlö hēk pisū-u inrē ngam ṙinatö-ellōn hī, ngaich asuh mihôiṅ öp tö reuslöre alaha tī tö hī? (Ngëichkö ngam nyat.)

¹³ Asuh öp haköplö hī? Kalē-ě miṙivlōn öm ṙung më-eṅ yěn hěng tak öp hol meh pumsū ngam ṙinatö-ellōn meh öm in ò hēk hachīlö meh inrē? Lohten më-eṅ öm ṙā-ayö töp hol meh sin öm tēting hēk hönglö inrē öm ṙā-ayö töp pīhöre hēk yěn ṙāngen Yāvē inrē öp hol meh. Chumkūöṙen pöri më-eṅ tö inlahen ngòh töhěng tak prötör ngòh tö ṙā-ayö tö ök pīhöre. Ngöṙô anga-aṅ: “Öt ṙatö-ellōnre chin tö ngam inlahenken re. Keuheūtnyö chū-ö hē e tö ngam miṙivlōnre, yīhi tanānyö chū-ö hē e ngaich ngöṙô lōn chū-ö töre öich höng öt tarik öich imat ò.” Yēḵ öp töhěng tak öre pumsū ngam ṙinatö-ellōn meh hēk hachīlö meh, köpölōn më-eṅ tö Yāvē nö öt löktu nö ṙāngen meh. Hö-ö öm teūngen tö inreuskö alahare öm hang ngih? Ngöṙô hēk ngam prötör: “Akaha elmat chin ngaich tö ngam innôlö hī öi i tarik nö öt köp, öthō pöri ang Yāvē nö ṙāngen hī. Pön sā ṙēngen ihong anga-aṅ nö innyatlö hī. Pòrô öp tö yòh öthō anga-aṅ nö ṙāngen më töchiplö lamöklōnre.” (Sal. 37:28) Köpölōn inrē më-eṅ tö Yāvē nö mötlö hanangenlōn tö meh tö yip tahëng. Kô-en in yěi hachīlö töp holre, ngaich kalē-ě miṙivlōn ayī-ö. Hö-ö pöri angū-ö nö lāinyngen ngam hanangenlōn hī tö Yāvē nö kūönngöre. Pöi tö pōiṙāi ayī-ö öi imat ò. (Rōm. 8:38, 39) Ngih pöri tö mötlö: Tö Yāvē nö kiröngen hanangenlōn tö meh, pòrô yip tahëng nö öt vayö tinrīken nö in meh.

14. Asuh öp ngaich ṙinatö-ellōn hī tö ṙô ngam Salmai 34:18?

¹⁴ Yēḵ meh öm hachīlö tö yip tahëng, ngaich mihôiṅ më-eṅ öm teūngen tö inreuskö alaha öm lökten in minë ṙô Tāvit tö kūichi nö im Salmai 34:18. (Vë-evkūö.) Hěng ön ngam līpöre chūök hī mikahtu elnang tö ngam töhěng ṙô ngih miröökö ngam töngö, ‘yip töpaṙööyi ellōn,’ lohten cha-a nö më tarik më töt maheukku. Sitih inlahen pöri ang Yāvē nö hayööken më tö nagtī inlahen tarik? Töi afītöre öi ngëichkö inlahen ngam tö kun kun nyīö yěn peuny, ngaich sitih inlahen ngam yöng ò kikānö hēk tö ngam yöng ò kikōnyö nö ilööṙen nö fūöllen ò ngaich halōken ò. Ngatī inlahen ṙēngen ayī-ö yēḵ hī hachīlö tö yip tahëng hēk yēḵ cha inrē nö ṙāngen hī, ngaich röhtö ang Yāvē nö in hī. Akahakūö anga-aṅ tö ṙôken ngam kanihngen hī hēk ilööṙen inrē nö hayööken hī. Kētö inreuskö alaha hī anga-aṅ tö kūö hī öi lakuki ellōn tö kūö miṙivlōnre. Rö-ö nöng angū-ö, pön kētö maheukkö hī anga-aṅ, ngaich yēḵ hī öi afēkö në kinlēkngô ò ngaich angū-ö min mihôiṅ mahayööken hī öi ngön la-al minë kanihngen re.—Isa. 65:17.

 YĔI ÖT MAHEUKKU

15. Kūö yòh ang Hësikiā nö kalē-ě ṙô nö peuny?

¹⁵ Ik sā Rācha Hësikiā ngam aṅ Yūta nö 39 samyeūheu ngaich vahav anga-aṅ töp tökiröng invah. Vënyö ngam ṙô Yāvē ang pròfět Isayā nö in ò, tö ò nö ötlööken min tö ngam invah re hēk kapah inrē min anga-aṅ. (2 Rā. 20:1) Kô-en ang Hësikiā hē e nö öt mahaheukku töre min nö lööken tö ngam invah re. Angū-ö ngaich ngih lāinyngen ò nö kalē-ě miṙivlōn hēk peuny inrē. Hē e anga-aṅ nö peunyhökūö Yāvē tö inyööken re.—2 Rā. 20:2, 3.

16. Asūp inlahen Yāvē ik sā ò nö meuk inlahen Hësikiā nö peunyhökūö ò nö havëkö inyööken?

¹⁶ Aṙē-ělōn ang Yāvē nö meuk ngam inlahen Hësikiā nö peunyhökūö ò nö havëkö inyööken re töp lökten ò nö ngöṙô nö in ò: “Ngaich chin hang ṙô meh vë-ekūö chu, meuk nuk mak mat meh chin. Yĕh meuk, lööken man tö tī chu.” Aṙē-ělōn ang Yāvē tö Hësikiā, lökten ò nö löktö in Isayā tī nö kilēngôre nö in ò, tö ò min nö ṙūöhlö ṙôken ngam samyeūheu ò hēk laklen Yērusalem inrē tö yik aṅ Asīriā.—2 Rā. 20:4-6.

17. Yěi īnu töp tökiröng invah re, ngaich sitih inlahen ang Yāvē nö chumkūöken hī? (Salmai 41:3) (Ngëichkö ngam nyat.)

¹⁷ Asuh öp haköplö hī. Yěn ōt tö ngatī invah meh nö töt lin-ënen ngaich mihôiṅ öm vë-ekūö Yāvē. Yēḵ meh hòṅ peuny, ngaich mihôiṅ më-eṅ öm peunyhökūö ò öm vë-eny nang ò tö öp mufē re. Kētu ṙinatu-ellōn in tö ngam Paipöl tö Yāvē nö ‘Tēv neūkölōn hēḵ mahangëken hī inrē’ el kanihngen. (2 Kòr. 1:3, 4) Hö-ö in töngamuh öi maheukku tö Yāvē min nö ṙūöhngen minë kanihngen hī, mihôiṅ pöri öi ṙatö-ellōnre tö ò min nö chumkūöṙen tö hī. (Vë-evkūö Salmai 41:3.) Aṅtī tö ngam töhet kumlēḵ re ang Yāvē nö kētö kumlēḵ hī, mikah hī hēk lanāmö elkuilōn inrē hòṅ hī öi heuveū la-al nup kanihngen re. (Inch. 18:14; Filip. 4:13) Rö-ö nöng angū-ö pöi teūngen inrē tö nagnönöre öi löktö in ngam kahëtö Yāvē maheukköre, ngam inlahen ò min nö ṙūöhngen në taròkhöre invah.—Isa. 33:24.

18. Asūp miröökö mahareuslö alaha meh ik sā meh el kanihngen? (Ngëichkö ngam pòks “ Minë Miröökö Mahareuskö Alaha Hī.”)

¹⁸ Teūngen ang Hësikiā tö inreuslö alahare ik sā ò nö hang minë ṙô Yāvē. Mihôiṅ in inrē ayī-ö öi teūngen tö inreuskö alahare öi löktö in ngam ṙô ngam Tēv. Pōyen nun minë ṙô Yāvē tö kūichhötvö imat ngam Paipöl, yēḵ hī min haköpö u ngaich teūngen min ayī-ö tö nganönöre hēk lanāmö elkuilōnre yěi kihngen hēk haṙivlōn. (Rōm. 15:4) Hěng tak ön ngòh sistör aṅ Vëst Afrikā, ik sā ò nö akahalōn töre nö kënsör, ngaich kalēḵ-ě ṙô anga-aṅ nö peuny. Ngöṙô anga-aṅ: “Teūngen chū-ö tö inreuskö alahare öich lökten in minë kinlēḵngô Yāvē tö kūichi nö im Isayā 26:3 tö ò min nö kētö lanāmö elkuilōn hī. Ṙōlheuh in ṙung öi öt heuveū-en halööktit minë kanihngenre. Heuveū-en pöri ayī-ö öi la-al minë tö sitih kanihngenre öi höng lökten im lanāmö kahëtö Yāvē.” Ōt hòng miröökö tö reuslöre alaha tī meh yēḵ meh el ṙētak kanihngen hēk öt maheukku inrē më-eṅ tö inlahen minë kanihngen min nö hö-öv?

19. Sitih inlahen öp min yamih ṙētak?

 ¹⁹ El ngih manā-aṅ sakāmö in ayī-ö töngamuh. Akahakūö inrē ayī-ö tö minë kanihngen re min nöng sīöplöre ṙôken hēk peuny inrē min tö kūö miṙivlōnre. Sā haköp hī pöri taheui tö Yāvē nö chumkūöṙen tö minë mak mat hē Hëna, Tāvit hēk Rācha Hësikiā. Yē hī öi peuny ngaich aṙē-ělōn ang Yāvē tö hī. Töpōiṙāi minë mak mat hī nö in Yāvē. Yē hī el ṙētak minë kanihngen, ngaich hòṅ keuheūtnyö ṙô ellōnre öi vë-eny nang Yāvē tö minë kanihngenre, örheūehu öi meukkūö më prötör sistör ui ṙūöhöngre tö cha hēk kē inreuskö alahare inrē öi imat ngam Paipöl. Yē hī min öi köp löklōn Yāvē pòrô el ṙētak minë kanihngen, öthō min anga-aṅ nö öt kētö raneushö hī. Röhten inlahen minë kinlēḵngô ò nö teungtakūö, ngaich hē min anga-aṅ nö chūtngö minë mak mat hī. (Inm. 21:4) Yēḵ hī töngamuh öi haṙivlōn, hachīlö inrē tö yip tahëng hēk öt maheukku inrē tö minë kanihngenre min nö hö-öv ngaich peuny ayī-ö. Hö-ö pöri min ayī-ö öi ngatī inlahen el öp tufömngöre panam pò hī min öi ṙamlōn.