LESÖN 39
Sitih Ṙô Ang Ngam Tēv Tö Ngam Mahām
Tötṙanāngen an ngam mahām. Öt aṅ ayī-ö yěi öt mahāmu. Yāvē an vamīlen hī lökten nöng anga-aṅ tökô nö vë-eny inlahen tī hī tö ngam mahām. Sitih ṙô ang nö vë-eny inlahen ngam mahām? Mihôiṅ öi kāḵ mahām, kēhöt e inrē öi el alaha re? Sitih inlahen öi min vāyö katöllö? Töi mikahtökūöre.
1. Sitih mat ang Yāvē tö ngam mahām?
Ngöṙô misī Yāvē nö in yik tarik re: “nômö nup alaha an ngam mahām.” (La-en Lēvī 17:14) Nômö an ngam mahām nö imat Yāvē. Sā mat ò tö ngam nômö nö töhet. Ngatī mat anga-aṅ tö ngam mahām nö töhët. Nët re anū-ö nö inlōntö hī tö Yāvē.
2. Asuh öp chööngö kahëtö Yāvē inlahen tī hī tö ngam mahām?
Kētö chööngö Yāvē nö in yik tarik re unôichrit ök ṙanööingö, nö sōḵten cha nö kāḵ mahām. Unôich hēk anga-aṅ nö kētö ngih chööngö nö in yik kūön Israel. (Vë-evkūö Ranehlö 9:4 hēk La-en Lēvī 17:10.) Vīlöng hēk minë māṅ, köp pöri ngam chööngö inlahen tī hī tö ngam mahām. Löktö in më yōm la-en tī anga-aṅ tö minë inlēnö hī öi Kristīön, tö hī öi ‘hòṅ ṙūöhöngre tö ngam mahām.’—Vë-evkūö Inlahen 15:28, 29.
Asuh öp manah ngam tinöölô hī öi ṙūöhöngre tö ngam mahām? Sā ṙēngen meh öre yěm sōḵtu kūö töp tòktör öm ka-eūt. Sitih inlahen öm min? Öt minôṙô man min. Ngöṙô lōn hòng min më-eṅ, ‘heūṅ kô-en chin ötkô òk ka-eūt, mihôiṅ pöri öich kalūöichten e nö ip nyā-aṅre, lòkhöt e inrē nö lökhöt ṙòng rahē re?’ Öt hō man min minôṙô. Ngatī ṙēngen ngam chööngö kahëtö ngam Tēv, hinôtö hī öi ṙūöhöngre tö ngam mahām. Tö ngö manah angū-ö tö hī ötkô öi kā-a e, ôkö e, öt rěhěn öi kô kāḵ alaha nup töṙeūla nup töt kēnyu mahām, öt rěhěn öi kô nyā nup nyā-aṅkūö tö kalūöichtu hol tö mahām.
Sitih inlahen öm min yěm töölô öm kēhötvö mahām yěm vāhavö? Ōt nup tī yip lamë-en tövāhavö töt sā minë chööngö ngam Tēv. Tö sā minë tö fën tökiröng tumkangen ngam mahām yěm töölô öm kēhöt u nö el alaha re tö yip lamë-en tövāhavö. Në yih tumkangen ngam mahām, red cells, white cells, platelets, plasma inrē. Ngaich mihôiṅ ṙung öi töölô tö yip lamë-en tövāhavö öi hēngö kahëhöt tö u. Ōt nup tahëng inlahen tī yip lamë-en töt uroh nö la-al minë chööngö ngam Tēv. Sā meh yěm le-ënö tö minë tö kun kun blood fraction, minë tö kēnyu nö ṙa-ang in minë tökiröng seksön ngam mahām. Hēṙu ṙung yip tövāhavö nö töölô tö yip lamë-en nö kēhöt öp mahāmre öp tö kēnyu nö ṙa-ang el alaha ò. Öt uroh angū-ö tölōn hī nö la-al minë chööngö ngam Tēv. Öp yòh öp tölöng inlahen tī meh öm le-ënöre. Höng hòṅ më-eṅ kamtöllö lōnre. a—Kalatī 6:5.
MIKAHTÖKŪÖRE HĒK
Sitih inlahen öm min katöllö öp lōnre tö inlahen tī re öm le-ënöre. Töi mikahtökūöre.
3. Katöllö line-ënö re töp tö ṙamlōn tī tö Yāvē
Sitih inlahen öm katöllö tölöng inlahen line-ënöre hòṅ Yāvē nö ṙamölōn? Röngnyöm VITIŌ, ngaich kakkö në inlēnö në tötkô nö öt hāngö tö hī.
-
Vë-ekūötēv man havëkö mikah hēk mikah elmatre.—Yāköp 1:5.
-
Chöh minë lökngörit chööngö aṅmat Paipöl ngaich kēkö kaha u.—Inchōḵ-oṙô 13:16.
-
Chöh nup tö ōt inlahen tī lamë-en tövāhavö i panam meh.
-
Nup tötkô nö line-ënö meh, harēvngen u.
-
Nup Katöllö meh inlahen tī meh le-ënöre, hòṅ köp nö het ngam elkuilōn meh.—Inlahen 24:16. b
-
Yēḵ öp katöllö meh nö sā ṙô ngam elkuilōn meh, ötkô yip tahëng nö katöllö öp lōn meh. Pôrò öp pīhö meh kikōnyö, kikānö, yip minṙöinylen el ngam māṅ hēk öp mahaköpten meh tö Paipöl.—Rōma 14:12.
-
Yěm ngaich katöllö öp kuilōn re ngaich kūichngen e.
4. Lōntö nup tövai inlahen tī lamë-en më Vamënyen Yāvē
Mihôiṅ in teūngen tö minë tövai tī lamë-en, hang chööngö Yāvē inrē öi kēḵ nup line-ënö töt holtö mahām. Röngnyöm VITIŌ.
Vë-evkūö Taitös 3:2, ngaich kakkö ngih intöönö yamih:
-
Kūö yòh öi hòṅ holtö minlēḵṙen hēk ṙēmö ṙô yěi vë-ekūö yip tòktör?
|
Sō chin tö ngih |
Kanahngen ngòh Kristīön |
|---|---|
|
A. Plasma |
Fraction ngam plasma |
|
B. White cells |
Fraction ngam white cells |
|
C. Platelets |
Fraction ngam platelets |
|
D. Red cells |
Fraction ngam red cells |
5. Yěn ōt minë fraction ngam mahām nö in minë lanë-en
Fën kangen nun minë seksön ngam mahām. Red cells, white cells, platelets, plasma inrē. Vī-i minë tö kun kun fraction ngam mahām nö löknyö in minë tökiröng seksön ngam mahām. c Nö mahayööken hī öi la-al minë invah hēk ma-asökngö röön ngam mahām nö kunyī yěi pala-aiṙen.
Mihôiṅ ang ngòh Kristīön nö le-ënöre tö minë fraction. Kanahngen ngòh töhěng tak angū-ö Kristīön yěn hòṅ kē-ě u. Hòṅ sā ṙô ngam tö harūnö anga-aṅ elkuilōnre tö ngam Paipöl nö le-ënöre. Ōt yip Kristīön tö sō nö kēḵ minë fraction, ōt pöri yip tahëng tö hō nö kē-ě u anū-ö fraction yěn le-ënöre.
Fēkö në intöönö yamih, yěm hòṅ katöllö lōnre tö u:
-
Sitih ṙô öich min mikahtö elnang öp tòktör tö chu öich hō hēk sō öich kēḵ minë fraction?
ṘÔ YIP TAHËNG NÖ HATÖN: “Asuh öp vanāichö hī yěi kēhötvö mahām hēk kētö mahām inrē?”
-
Sitih mufē öm më-eṅ?
MINË HAKÖP HĪ NGAICH
Töhet an ngam mahām nö imat Yāvē, hòṅ ngatī mat ayī-ö tö e, ötkô öi höng lök inlahen tī re tö e.
Sitih ṙô öm më-eṅ?
-
Kūö yòh öng ngam mahām nö töhet nö imat Yāvē?
-
Kūö yòh öng ngam tinöölô hī tö ngam Tēv öi ṙūöhöngre tö ngam mahām nö sinôtö hī inrē öi kēhötvö mahām?
-
Sitih inlahen öm min yěm hòṅ vāyö katöllö tö nup line-ënöre?
NGËICHKÖ NË INRĒ
Hō öm min le-ënö yěn kēnyu sin ngam mahām meh ngaich hachūöki, ngaich kēhötvö hēk? Hòṅ asuh öp kanöplōn meh urēhěkūö meh katöllölōn re? Töi mikahtökūöre.
Hō-en nup tö kun kun fraction öm min yěm le-ënö? Hòṅ asuh öp kanöplōn meh urēhěkūö meh katöllölōn re? Töi mikahtökūöre.
Kūö yòh ngam tòktör nö ṙatö-ellōnre tö ngam ṙô Yāvē nö löng, tö inlahen tī hī tö ngam mahām? Töi mikahtökūöre.
“Sā Mufē Ngam Tēv Chin Chū-ö Tö Ngam Mahām” (Hīnöre!-E, Tisempör 8, 2003)
Mikahtökūöre tö inlahen më minṙöinylen tö la-evṙen nö el ngam Hospital Liaison Kömitī nö hayööken më prötör sistör.
b Ngëichken ngam point 5, “Yěn Ōt Minë Fraction Ngam Mahām Nö In Minë Lanë-en,” hēk Nōt 3, “Inlahen Tī Më Lamë-en Tövāhavö.”
c Ōt yip tòktör vamënyen minë tö fën seksön ngam mahām nöng fraction. Lökten öm hòṅ keuheūtnyö ṙô re öm vë-eny nang öp tòktör tö meh öm ötkô kēhötvö mahām, öt rěhěn ngam red cells, white cells, platelets, plasma inrē.
