Kahūich Lūkös 6:1-49

  • Yēsū, “Mākūö ngam Haneūheu Töhet Sakāmö” (1-5)

  • Lööken ngam tarik tökuvôtö kël (6-11)

  • Tö 12 tak mahaköp (12-16)

  • Haköphöti hēk halanken tövāhavö ang Yēsū (17-19)

  • Lāinyngen ngam ṙanamlōn hēk miṙivlōn (20-26)

  • Hangenlōn tö yip tö kunyaha elmat (27-36)

  • Un vīlö fālen holre (37-42)

  • Löktö i ṙòngre ön ngòh chōn nö akahka (43-45)

  • Ngam tö ngönö röönti machööḵlö patī; töt machööḵlu patī (46-49)

6  Hěngheuh hē el ṙētak ngam Haneūheu Töhet Sakāmö, lökngö el panô-òṅ cha-a nö kiröönngöre ngaich yik haköptö ò nö köich nyā-aṅre tö ṙòng sāiny, kisēichö u ngaich cha-a nö aṅhtī tö eltīre ngaich nyā.  Ngaich rīkre yik Feresī tö ngö ṙô: “Kūö yòh öi la-evṙen tö në hē el ṙētak Haneūheu Töhet Sakāmö öi filal minë chööngö?”  Ngö ṙô pöri ang Yēsū tö cha: “Höng öt vë-ekūö inlahen Tāvit öi yī-ö hē ò nö kapahare nö ha-euk tö yik hol ò inrē?  Sitih inlahen ngaich anga-aṅ tö yik hol ò inrē nö kuhēthötre nö el patī ngam Tēv, ngaich nyā minë ròtī* tökētu minë tötkô nö nyā-a tö ò hēk tö më hol ò inrē, pön höng më kūönṙô tö mihôiṅ nö nyā-aṅ u?”  Ngö ṙô hēk Yēsū nö in cha: “Mākūö ngam Haneūheu Töhet Sakāmö* ön ngòh Kūön tarik.”  Im tahëng hēk ṙētak ngam Haneūheu Töhet Sakāmö chuh el ngam töhet chūök hēk ang Yēsū nö haköphöti, hěngtak ök muh tarik tö lāhāmö kunvôtö kël.*  Haköpmatre ngaich yik Feresī hēk tö yik kamūich nö ngëichken Yēsū yēḵ ò nö halanken tövāhavö hē el ṙētak Haneūheu Töhet Sakāmö, pön hòṅ chöh tö inlahenre cha-a nö sūöichkö fālen ò.  Akahalōn pöri ang Yēsū tö mufē elkuilōn cha lökten anga-aṅ nö havëtö ök tarik ök tökuvôtö kël* ngaich ngö ṙô: “Ihih man söklöre elhôi ih.” Söklöre ngaich ök tarik nö elhôi cha.  Ngö ṙô ngaich Yēsū nö in cha: “Hòṅ hatöönö yīö chin, öp yòh öp tö löng la-en tö mihôiṅ nö kēkaṙen tö hī, hē el ṙētak Haneūheu Töhet Sakāmö tö ṙô ngam chööngö ngam Tēv, ngam inrūötken tahëng hòng, hökngen cha ṙöng nöng kihngen? Ngam inyööken nômö tarik hòng, höng hökngen cha ṙöng nöng kapah?” 10  Havīngö matre ngaich ang Yēsū nö ngëichken yik tömaṙôngö ngaich ngö ṙô anga-aṅ nö in ök tarik: “Hateutnyö këlre man.” Ngatī inlahen ngaich anga-aṅ, lööken ngaich ök kël ò. 11  Kalē-ě tanāinyö pöri ngaich yik Feresī tö yik kamūich, ngaich vë-ekūöre cha-a tö inlahen tīre tö Yēsū. 12  Hěngheuh ang Yēsū nö chuh kui rung nö vë-ekūötēv, in e anga-aṅ nö hěng mitööm ṙô nö vë-ekūö ngam Tēv. 13  Im tahëng sakāmö havëten yik haköptöre ngaich anga-aṅ, ngaich katöllen yik tö 12 tak ngaich kētö minë-eny cha nö tanīnöṙô, 14  cha-a yin vē Sīmōn ngam tö Pītör invëka ngaich ök kahëm ò Antarū hēk Yāköp, Yôhan, Filip, Partòlòmai, 15  Mëtiv, Tômas, Yāköp, ök kūön Alfai Sīmōn ök tö ngöṅtö invëka, 16  Yūta ök kūön Yāköp, Yūta Iskaryôt inrē ök mu-unôichngöre nö hachīlngövah ò nö kē-ě. 17  Yônti ngaich ang Yēsū nö holröön cha ngaich sökngöre nö in ök töṙākökui chūökö. In e ngaich yik tömaṙôngö haköptö ò hēk yik tömaṙôngö tarik, ṙòktöre inrē yik aṅ Yūta, Yērūsalem hēk tö yik tö röhnyi nö ikūö mai Tūrös, Sītōn nö hamūlöre nö umuh. Yihtöre cha-a nö hang ṙô ò, pön hòṅ lööken inrē cha-a tö nuk invahre. 18  Lööken inrē yik tarik tö aṅhav el alaha tö tötlöök ma-ahānga tö tī ò. 19  Maṙôngö yik tarik tö hòṅ lūölken ò, pön kunyī ök kumlēḵ ò nö löknyö in ò ngaich lööken cha-a nö ṙòkhöre. 20  Ngëichkö kūö yik haköptöre ngaich ang Yēsū ngaich ngö ṙô: “Töṙamölōn yin yī-ö yāich pön Pūlngö yīö min ngam halīöngö. 21  Töṙamölōn yin yī-ö tö ha-euk, pò yīö min öi hatöö-öiṙen. Töṙamölōn yin yī-ö pameuiny töngamuh, pò yīö min öi hayīölkūö. 22  Töṙamölōn yin yī-ö yěn kunyaha elmat yip tarik tö yīö nö chö-önyten ngam Kūön tarik, hēk harēvngen yīö inrē öi ṙā-ang in cha hēk ötlööku ṙô inrē nö hachōichngö* ngam minë-eny meh. 23  Ṙamölōn pöri yī-ö, öi pōyen ṙanamölōn, pön pōyen nup raneushö yīö tö halēnkaṙen nö el halīöngö, ngatī tī yik misī nö ötlēken yik pròfět yik mu-urēhěkūö yīö. 24  Tötkôlò pöri yī-ö tökôlò, pò yīö ngaich teūngen tö ṙanamlōnre. 25  Tötkôlò yin yī-ö tö tööḵngen töngamuh, pò yīö min ha-euk. Tötkôlò yin yī-ö mahayīölkūö töngamuh, pò yīö min öi peuiny hēk haṙivlōn inrē. 26  Tötkôlò yin yī-ö yēḵ yip tarik nö eū-eu yīö, pön ngatī inlahen tī yik yöng cha tö yik tötkô-en pròfět. 27  Ngö ṙô pöri chū-ö öich in yīö, yī-ö hamang në ṙô chu hangenlōn yin tö yip tökunyahelmat tö yīö hayööken cha inrē, 28  kētö inkôlò yip töt lamëkôre tö yīö hēk örheūheu vë-elkui yip mumṙēḵngen yīö. 29  Yěn hěng lā tī öp tarik nö fatākkūö meh, ngaich havāng tö ngam tahëng më-eṅ arëkūöre. Yěn hěngtak öp kamë öp töhěng chehen meh ngaich keuhe­ūttöre tī më-eṅ öm kētö nup chehenre un ma-iöṅh tīre. 30  Yěn ōt öp mahavëkökūö meh ngaich kē-ěkūö ò më-eṅ, ngaich yěn ōt kamëngen nup chehen meh, ngaich um hēk öm havëken u. 31  Sā lōn yīö tö inlahen tī yip tahëng nö in yīö, ngaich hòṅ ngatī inlahen yī-ö öi in cha. 32  Yēḵ yīö öi höng hangenlōn tö yip tö hangenlōn tö yīö, asuh öp min ineū-euṅ yīö, ngatī yin vē tököölö fālen nöng hangenlōn tö yip tö hangenlōn tö cha. 33  Yēḵ yīö höng hayööken yip mahayööken yīö, asuh öp min ineū-euṅ yīö, ngatī inlahen yip inrē tököölö fālen. 34  Yēḵ yīö min öi kētö hötṙeh* yip tö mihôiṅ nö havantö nup hötṙehre nö in yīö, asuh öp min ineū-euṅ yīö, ngatī yin vē tököölö fālen nö kētö hötṙeh më tököölö fālen hòṅ cha nö teūngen nö sā ṙôken nup kahëtöre. 35  Hangenlōn pöri yī-ö tö yip tökunyaha elmat tö yīö hēk hayööken cha inrē, kē-ěkūö cha tö hötṙeh, uh pöri öi meūkkö nup taneūngenre in cha, teūngen yin min tö raneushöre ngaich kaheūkö min yī-ö öi kūön ngam Lamātulöng tö në taṙòkhöre, pò ò nö tö aṙē-ěvlōn tö yip tötlöök hēk tö yip töt maha-öiny kinë-ekūöre. 36  Sā ngam yöng nö tö aheūkölōn ngatī yin yī-ö örheūheu hameuktö neūkölōnre. 37  Uh yin vīlö fālen holre hòṅ yīö min öt vīlöng fālen, hēk ui chöhnyö fālen holre, hòṅ yīö min öt chöhnyu fālen, örheūheu yin aṙē-ěl holre* ngaich aṙēlöng* min nup fālen yīö. 38  Kē-ěkūö holre yin, ngaich kē-ěkūö yiö min cha-a. Vāyö ṙôken chinaplö aṅ min nup chūök kum yīö, nö tīpö, kilāngö hēk taṙēchlöng kui min anū-ö tö ṙôken aṅ re. Pön sā ṙôken tī yīö, ngaich ngatī ṙôken kinë-ekūö yī-ö min.” 39  Hěng ngaich ök inchōḵ-oṙô kahëtö ò: “Mihôiṅ ang ngòh tötmeuk nö hachō-okūö ngam tötmeuk? Yēḵ cha min nö nëtre tak nö hachō-okūö höö, hö-ö nap min nö nëtre tak nö suktöre nö el nāli? 40  Hö-ö an ngam mahaköp nö kiröng tö ngam mahaköptöre, yēḵ ò pöri nö keuheūtlöre inköpti ngaich sā ngam mahaköptöre min anga-aṅ. 41  Kūö yòh öm më-eṅ ngëichkö pinṙōnghöt mat ngam holre, ngaich rö-ö öm meuk ngam chōn elmatre? 42  Hēk sitih kanò-òṅ öm ngö ṙô tö ngam holre, ‘Hökngen chu man öich kēnyö ngam pinṙōnghöt mat meh öm höng aṅhavmat tö ngam tökiröng chōn,’ Ō më-eṅ mahanyatkö elmat urěh man sin öm kēnyö ngam tökiröng chōn elmatre, hòṅ meh löökö mat öm kēnyö ngam pinṙōnghöt mat ngam holre. 43  Öt hěng tölöök chōn kamëtö ṙòngre tö tötkôlò hēk öt hěng tötkôlò chōn kamëtö ṙòngre tö tökôlò. 44  Löktö in nup ṙòngre pöri në chōn nö akahka. Tö sā ngih inchōḵ-elmat, öt hěngtak tarik mahamūl ṙòng anychīr nö i ṙòng nup töchökhukūö chōn, öt hěngtak mahamūl ṙòng angkūr nö i nup tö sīöplö chōn. 45  Kēnyö tölöök ön ngòh tö akaha tarik nö ṙā-ang i nup tö pōyen kanôlòre, hö-ö pöri ngòh tötlöök tarik pön kēnyen nup tötlöök ṙô nö löknyö i nup tö pōyen tötlöök ṙô ellōnre, pön nup ṙô tö tööḵlö nö ellōn hī anū-ö min kumnyī nö löknyö elvāng hī. 46  Kūö yòh pöri yī-ö öi ‘Mā! Mā!’ ngö ṙô öi havëken chu, hö-ö pöri yī-ö hang nup ṙô Chu tölṙô yīö? 47  Ngö ṙô Chin vë-eny nang yīö, ngòh tarik yamihtöre nö in chu, hang ṙô chu hēk lök in u inrē, tö sā inlahen chīö öp anga-aṅ tarik. 48  Sā inlahen öp tarik an, öp tö aṙū-uti tī nö ul tö machööḵlö patīre nö ikui ihong, lökten yěn yih ngam ṙanööingö ngaich ötkô angū-ö nö kiyinkö ngam patī kūö e nö ngöönö röönti machööḵlö. 49  Ngòh tarik pöri töng hamang në ṙô chu hö-ö pöri nö kēkö kaha u höng sā öp tarik min anga-aṅ öp vamī-il patīre nö el tumlat nöng öt Chūöku röönti machööḵlö tī. Ngaich yěn fohtöre ngam tökalē-ě vanôṙö mak nö i kaha e, ngaich ilööṙen nö fukngö tī min tö ngam patī.”

Footnotes

Hēk, “töhet ròtī.”
Hēk, “tö chööngu.”
Hēk, “tölumö kël.”
Hēk, “ngam tölumö kël.”
Hēk, “kēnyen.”
Ngam tö ngö, hötṙeh töt ṙāyu röön.
Hēk, “ṙāḵlö tahëng.”
Hēk, “ṙāḵlöng min.”