Tölöök Inhānga Kahūich Mëtiv 13:1-58
-
INCHŌḴ-OṘÔ I ALAHA NGAM PŪLNGÖ (1-52)
-
Ngam tameūich kulöl (1-9)
-
Kūö yòh nö hachōḵṙôre ang Yēsū (10-17)
-
Vënyu manah ngam tineūichtö kulöl (18-23)
-
Ngam vīt tö minë tö chökhukūö (24-30)
-
Kun kun kulöl rāi tö ngam inföh (31-33)
-
Hateung minë kinlēḵngô Yēsū nö inchōḵ-ov ṙô (34, 35)
-
Vënyu manah ngam vīt tö minë tö chökhukūö (36-43)
-
Tö hayunngöre töpōiṙāi kanòlô hēk töpōiṙāi tasëhe (44-46)
-
Tökiröng inhāṅl (47-50)
-
Kēnyö tö tufömngöre hēk tö hötṙeh chehen (51, 52)
-
-
Öt milēkaṙen Yēsū nö i panam re (53-58)
13 Unôichrit Yēsū hē ò nö kunyī-inyre nö ṙa-ang el patī, ūichngöre ngaich anga-aṅ nö ikūö mai.
2 Pōyen ngaich yik tömaṙôngö tarik yamihtöre nö in ò lökten ngaich anga-aṅ nö yôklö nö el ök töhěng nòng kupòk ngaich ūichngöre, höng sökhak pöri nö ṙòkhöre yik tömaṙôngö nö ikūö mai.
3 Pōyen ngaich nuk ṙô ò nö vë-ekūö cha nö inchōḵ-ovṙô nö ngö ṙô: “Meuk ngam yōm panô-òṅ yin nö kiröönngöre nö teūich, hē ò ngaich nö ṙònghöichṙen nö teūich.
4 Rīkre ngaich nuk kulöl tö suktöre ngaich fuk taseū talöökö, yihtöre ngaich nuk chehechōn nö nyāngen u.
5 Rīkre nuk kulöl tö suktöre nö el tökūöṅnen tumlat, kūö u nö tö ihōngu ilööṙen ngaich nuk kulöl nö sīöplö pön öt aṙū-uti tumlat.
6 Hē ngam tavūöi pöri nö meutlö ilööṙen ngaich anū-ö nö nyangngö pön öt ṙēhěvö.
7 Rīkre pöri hēk nuk kulöl tö suktöre nö el töchökhukūö, ngaich kihngen sanīöpö anū-ö tö tī nuk töchökhukūö chōn, pön rāiti kui tö tī u.
8 Ōt pöri hēk nuk kulöl tö suktöre nö löö el tövai tumlat, ngaich sīöpnyi ṙòng anū-ö, rīkre in u tö 100 ṙòng, 60 ṙòng hēk 30 ṙòng inrē.
9 Hökngen ngòh tö elnāngu nö hang ṙô chu töngamuh.”
10 Yihtöre ngaich yik mahaköp nö in Yēsū, ngaich hatöönö ò nö ngö ṙô: “Kūöyòh öm kan inchōḵ-ovṙô yēḵ meh haköpten vē tarik?”
11 Ngaich sapṙô cha anga-aṅ nö ngö ṙô: “Höng yī-ö yin tökē-ĕvkūö tö mikah elmatre tö minë ṙô tö hayūni manah, inlahen ngam Pūlngö ngam halīöngö, hö-ö pöri vē tarik nö kē-ěvkūö tö mikah elmatre tö u.”
12 Pò ngòh tö īnu ngaich kē-ěvkūö min anga-aṅ nö hēk ngaich pōyen aṅ in min anga-aṅ; ngòh töt īnu pöri, kē-ěyö min nö ṙòkhöre nup töng aṅ in ò ngaich öt aṅhavin min anga-aṅ.
13 Ṙën chin inchōḵ-ovṙô öich vë-ekūö cha, pò cha nöng mātuvö hö-ö pöri nö meuk, nāngu yin hö-ö pöri nö hang, öt rēhěn inrē nö akaha elnang tö manah u.
14 Teugtökūö nö in cha ngam tö eūka tö Isayā. Ngam tö ngö ṙô: ‘Hāngö u yin min hö-ö pöri öi akaha elnang tö ṙô u hēk meūkö u yin min hö-ö pöri öi akaha elmat tö u.
15 Pön kufëi takô në ellōn vē tarik, öt akahaiṙen inrē nö ngaich, hang nun minë elnang cha hö-ö pöri cha-a nö kētöre ngaich yin nöng meuichngö matre hòṅ cha nö öt hěng heuh nö meuk nö löktö in minë matre öt rēhěn nö hang minë nang cha hēk öt rēhěn minë ellōn cha nö akahakūö tö manah u, ngaich havöötö kūöre öre cha-a nö in chu hòṅ chu öich halanken cha.’
16 Töṙamlōn pöri yī-ö kūö minë mat yīö nö meuk hēk tö minë nang yīö inrē nö hang.
17 Tökò-òṙô Chin tö yīö, pōyen yik pròfět hēk tö yik tölöök tarik, tö hòṅ lōnu töre nö meuk në maheuk yīö, hö-ö pöri cha-a nö kô nö meūkö u, hòṅ hang në ṙô cha-a në ahang yīö hö-ö pöri nö kô nö hāngö u.
18 Hangihtöre yin ngaich tö ngam inchōḵ-oṙô tö inlahen ngam yōm panô-òṅ nö teūich.
19 Ngòh tarik töng kôngen nöng hamang ngam ṙô ngam Pūlngö, hö-ö pöri nö akaha elnang tö manah e, ngaich ngam töteūichtu kulöl nö ellōn ò, yihtöre ngaich ngam Satān* nö kēngen e, angū-ö ön ngih kulöl töteūichtuvö nö i taseū talöökö.
20 Ngam kulöl pöri töteūichtu nö ikui öp ihong töng rahëichyen tumlat, anga-aṅ ngòh tarik töng hamòltö ṙanamölōnre nö hang ngam ṙô ngaich hō-en e.
21 Öt ṙēhĕvö pöri anga-aṅ lökten anga-aṅ nöng rahëichtaṙen, ngaich yěn yih nup inkihten ò tö kūö ngam ṙô, ngaich ilööṙen anga-aṅ nö ṙāngenre nö ṙatö-ellōnre nö in e.*
22 Ngaich ngam kulöl töteūichtu nö ihôi minë tö chökhukūö chōn, anga-aṅ ngòh tarik töng hamang në ṙô, kūö minë piṙūtkö ò pöri nö ikūö ngih panam,* hēk inchīlö inrē tö pësa, nö rāingö kui tī tö ngam ṙô, ngaich öt kētö ṙòngre.
23 Ngam töteūichtu pöri kulöl nö el ngam tövai tumlat, anga-aṅ ön ngòh tarik hamang ngam ṙô, tö akaha elnang inrē tö e ngaich kētö ṙòngre, ōt tö 100 ṙôken, 60 ṙôken hēk 30 ṙôken inrē.”
24 Vë-eny nang yik tömaṙôngö hēk tarik ang Yēsū tö ngam tahëng inchōḵ-oṙô: “Sā öp tö hěngtak an tarik ngam Pūlngö ngam halīöngö öp tameūich tö tölöök kulöl nö el panô-òṅre.
25 Hē yik tarik pöri nö haṙòh tö hatööm yihtöre ngaich ngam tökunyaha elmat nö teūichten minë tö chökhukūö chōn nö elhôi nup sāiny.
26 Hē minë chōn pöri ngaich nö meunylö, ṙòngu inrē, meūkö ngaich minë tö chökhukūö chōn nö sīöplö nö in u.
27 Lökten ngaich yik mahalanṙen nö yihtöre nö in ngam mākūö ngam panô-òṅ ngaich ngö ṙô nö hatöönö ò, ‘Mā, röh öm kòl öm teūich tö tölöök kulöl nö el ngam panô-òṅre? Ngaich kūö yòh pöri minë tö chökhukūö chōn nö sīöplöre nö elhôi u?’
28 Ngö ṙô ngaich ngam mākūö ngam panô-òṅ, ‘Tī yip tö tökunyaha elmat an tö hī.’ Ngaich ngö ṙô cha-a, ‘Yěm lōnu tö ih, ngaich mihôiṅ hòng īhö kiröönngöre öi teuklen minë tö chökhukūö chōn ngaich hamūlngen u?’
29 Ngö ṙô pöri anga-aṅ, ‘Hö-ö, pò yīö min amahaiṙen teuklöre tī tö nup rōi sāiny, yēḵ yīö min öi hòṅ teuklö nup tö chökhukūö chōn.
30 Hökngen u nöng ṙonglö sanīöpö hanöng saha ṙētak öp unvòhò u. Yěn yih pöri min öp ṙētak unvòhò u, ngaich tölṙô yip mahamūlö u min chū-ö nö urěh, nö teukngö nup tö chökhukūö chōn nö hamūlngen u ngaich föngtö kūö u, unôichrit e min yī-ö kò-òren öi hamūl ṙòng nup sāiny ngaich kēhöt u öi el öp urôhò.’”
31 Kētö ngam tahëng anga-aṅ hēk inchōḵ-elmat nö in yik tarik: “Sā ṙēngen öp tö kun kun kulöl rāi an ngam Pūlngö ngam halīöngö, ngam tö teūichtu tö öp tö hěngtak tarik nö el öp panô-òṅ ò.
32 Töng kun kun an nö i tūmö nup kulöl ngaich yěn sīöplö pöri angū-ö ngaich kirööngö mineūkö angū-ö tö nup söpchī el panô-òṅ ngaich vī-ingre anga-aṅ nö tökiröng nö chōn, ngaich pōyen nup chehechōn el kahôiyö kumteūtöre nö irōi ò.”
33 Vë-eny nang cha hēk anga-aṅ tö ngam tahëng inchōḵ-oṙô nö ngö ṙô: “Sā ṙēngen öp törahëichnyen an inföh ngam Pūlngö ngam halīöngö, öp tö kalūöchtu töp tö hěngtak yöngnyīö nö in öp tö söm kilō atta, lökten ngaich angū-ö nö föh.”
34 Höng inchōḵ-ovṙô ang Yēsū nö vënyen në ṙôre nö in yik tömaṙôngö. Kô-en anga-aṅ nö öthō nö vë-ekūö cha nöng öt inchō-ovṙô,
35 hòn teung ngih ṙô nö in cha ngam lamöknyö elvāng ök pròfět ngam tö ngö: “Haköpten cha chū-ö min öich höng inchō-ovṙô hēk vënyö nup ṙô min chū-ö öich in cha, nup tö hayūni manah hēten tö ranehlö ngih panam.”
36 Unôichrit e ngaich ang Yēsū nö ṙāngen yik tömaṙôngö, ngaich kuhēthötre nö el patī, yihtöre ngaich yik mahaköp nö in ò ngaich ngö ṙô: “Vë-eny nang ih man tö manah ngam inchōḵ-oṙô, minë tö meunylö chōn tötkôlò el panô-òṅ.”
37 Ngaich ngö ṙô anga-aṅ tö cha: “Ngam Kūön tarik an tameūichtö minë tölöök kulöl;
38 ngih panam an panô-òṅ, ngaich kūön ngam Pūlngö minë tölöök kulöl, minë tömeunylö pöri tötlöök chōn nö kūön ngam Satān,
39 hēk ngam tökunyaha elmat tameūichten në kulöl, nö ṙô tö ngam Satān. Ngam unvòhò, nö ṙô tö ngam ṙētak angū-ö, ngam manāngen në taṙòkhöre i kūö ngih panam, ngaich më ma-ahānga mahamūl ṙòng minë taneūich.
40 Lökten min nup tötkôlò ṙòng chōn nö teuklöng ngaich fönghötvö nö ikūö tameūyö ngatī inlinken min anū-ö ip ṙētak manāngen në taṙòkhöre ikūö ngih panam.
41 Tīntö yip ma-ahāngare min ngam Kūön tarik ngaich cha-a min nö kē yip kūön ngam Pūlngö ò, ngaich hamūlö cha nö ṙòkhöre, yip tö pò-òvkūö pöri tö yip tahëng tarik nö kēken nup tökööl, hēk cha-a inrē yip tö la-evṙen tö tötlöök.
42 Ngaich yip ma-ahānga min nö kavalhöt cha nö i kūö öp tötnyangngö kūö tameūyö, in e min cha-a nöng peuiny, kiṙīöt kui kanapre inrē.
43 Sā mineūkö yanāngö ngam tavūöi pöri min yip tölöök tarik nö el ngam Pūlngö ngam Yöng chu ip hē-e. Hökngen ngòh tö elnāngu nö hang në ṙô chu töngamuh.
44 Sā ṙēngen öp töpōṙāi kanôlò an ngam Pūlngö ngam halīöngö, öp töhayunngöre chūök nö el tumlat nö taneūngen öp tö hěngtak tarik, hayunngen u ngaich anga-aṅ nöng havanten u nö el ngam tumlat, ngaich kiröönngöre nö holtö ṙanamlōnre ngaich inyihngö nup taṙòkhöre töng aṅ in re, ngaich keuheūtlöre tī nö havah ngam tumlat.
45 Hēk sā öp tö hěngtak an tarik mi-inyiha ngam Pūlngö ngam halīöngö, öp kumröönngöre nö chöh öp töhěng töt insā-avö töpōiṙai tasëhe.
46 Hē ò ngaich nö teūngen töp töt insā-avö töpōiṙai tasëhe, ilööṙen ngaich anga-aṅ nö kiröönngöre, ngaich inyihngen nuk taṙòkhöre chehen töng aṅ in re, ngaich havah ngam töpōiṙāi tasëhe.
47 Hēk sā ṙēngen öp tökiröng inhāṅl an inrē ngam Pūlngö ngam halīöngö, öp tö sūki nö el mai, ngaich ṙōlkangen mihëṅṙö nup kāḵ tö vönhöt nö ël e.
48 Hē ngam inhāṅl ngaich nö tööḵlö ngaich tūökhötvö angū-ö tö cha nö i kuyāyö, ūichngöre ngaich cha-a nö hamūl nup tövai kāḵ nö el nup chūökre, kavāli pöri tö cha nup tötkôlò kāḵ.
49 Ngatī inlinken min anū-ö ip ṙētak manāngen në taṙòkhöre ikūö ngih panam, hē yip ma-ahānga min nö harēvngen yip tölöök tarik tö yip tötlöök.
50 Chaphötvö min yip tötlöök tarik nö ikūö öp tötnyangngö kūö tameūyö, in e min cha-a nöng peuiny kiṙīöt kui kanapre inrē.
51 Akaha elnang öi yī-ö tö manah në ṙô nö ṙòkhöre?” Ngaich ngö ṙô cha-a nö sapṙô ò: “Hòṅ.”
52 Ngaich ngö ṙô hēk anga-aṅ tö cha: “Yēḵ e chěi nö ngatī, ngaich yip tarik tö kētu la-en nö haköphöti yip tö haköptu tö inlahen ngam Pūlngö ngam halīöngö nö hòṅ sā inlahen öp tö patī-ivö, öp kamënyen nup chehen tö tufömngöre hēk tö hötṙeh inrē nö ṙā-ang el chūök nup kanôlòre.”
53 Keuheūthëṙô ang Yēsū tö në inchōḵ-oṙô, ngaich kiröönngöre nö ṙā-ang umuh.
54 Ngaich yihtöre nö im panam ngam chūök ò nö haruklöng, haköpten më tarik ngaich anga-aṅ nö el ngam chūök vinë-ekūötēv pingangkūö ngaich yik tarik nö hang ṙô ò ngaich ngö ṙô: “Lamöktö yih ön në mikah aṅ in ngòh tarik, löktö yih kumlēḵ inrē anga-aṅ nö la-evṙen tö në pinngangkūö la-en?
55 Hö-ö ang kan nö anga-aṅ ngòh kūön öp ṙamat chōn, hö-ö öp kan yöng ò kikānö nö Mariā invëka? Hēk öt kahëm ò hòng hē Yāköp, Yôsěf, Sīmōn hēk Yūta inrē?
56 Röh yip kanānö ò ṙung nö iyöng nö ihôi hī? Löktö yih pöri nö ṙòkhöre në heuneū-en ngòh tarik?”
57 Lökten cha-a nö sōḵ nö ṙatö-ellōnre nö in ò, ngö ṙô pöri ang Yēsū tö cha: “Keuheūtngöre chūök minlēḵken ön ngòh pròfět nö in minë tahëng panam, hö-ö pöri anga-aṅ nö milēkaṙen nö i panamre hēk i patīre inrē.”
58 Öt pōyen hameukti anga-aṅ tö pinngangkūö nö in cha kūö ngam rinatö-ellōn cha nö kūöṅnen.
