Ach Kükküttafichi Pwüng Epwe Tümünükich

“Oupwe kuttafichi lom . . . an [Kot] pung.”​—MATTU 6:33.

1, 2. Met filien emön föpwül chon Kraist, iwe, met popun a ina filian?

 EMÖN föpwül chon Kraist lon Esia a eäni ewe wiis seketeri lon eü ofesin muu. A angangöch, ese mammang me ese chipwang. Iwe nge, an we angang mi temporary. Lupwen meilapen ewe department a cheki an angang, a ereni ewe föpwül pwe epwe chüen angang me pwal mwo nge angei eü wiis mi tekia seni, ika epwe onnut ren. Ewe föpwül a apasa aapw, inaamwo ika epwe pöüt seni an we angang.

² Ewe föpwül a tiparoch ren met a föri? Aapw, pokiten a älleasochisi än Jises kewe kapas: “Oupwe kuttafichi lom . . . an [Kot] pung.” (Mattu 6:33) Ei föpwül a ekieki pwe älleasochis ngeni än Kot kewe allük mi pwüng a lamot lap seni an win pokiten lisowu mwääl.​—1 Korint 6:18.

Ewe Lamoten Pwüng

3. Met weween pwüng?

³ ”Pung” a riri ngeni limelimöch me wenechar. Lon ewe Paipel, ekkena kapas lon Krik me Ipru ra weneiti “tuppwel” are “murinno”. Ese wewe ngeni lamalam tekia are än emön atittina pwisin lapalapan kewe me ren pwisin an kewe minen aüküük. (Luk 16:15) A wewe ngeni wenechar me ren än Kot kewe minen aüküük. Ina än Kot we pwüng.​—Rom 1:17; 3:21.

4. Met popun pwüng a lamot ngeni emön chon Kraist?

⁴ Met popun pwüng a lamot? Pokiten Jiowa, ewe ‘Koten pwüng,’ a acheni nöün kewe aramas lupwen ra föri minne mi pwüng. (Kol Fel 4:1; An Salomon Fos 2:20–22; Apakuk 1:13) Aramas mi föfföri minne ese pwüng resap tongeni chiechiöch ngeni Kot. (An Salomon Fos 15:8) Ina popun ewe aposel Paul a pesei Timoti: “Kopwe pwisin imu seni ekkewe mochenia ingauen aluwol, o kopwe achocho ngeni minne mi pung,” kapachelong pwal ekkoch lapalap mi lamot. (2 Timoti 2:22) Ina pwal ewe popun Paul a apachalong “ewe sekit itan pung” lupwen a makkei ussun ekkewe pisekin maun.​—Efisus 6:14.

5. Ifa ussun aramas rese unusöch mi tongeni kükkütta pwüng?

⁵ Pwüngün pwe esor emön mi unusen pwüng. Aramas meinisin ra alemwiri tipis seni Atam, weween pwe, seni ar uputiu, ra föri minne ese pwüng. Nge, Jises a apasa pwe sipwe kükkütta pwüng. Ifa ussun sipwe föri ena? Iwe, Jises a fangolo manauan mi unusöch ren an epwe awora eü möön kepich fän itach. Lupwen sia eäni lükülük won ena asor, iwe, Jiowa epwe omusalo ach kewe tipis. (Mattu 20:28; Jon 3:16; Rom 5:8, 9, 12, 18) Won ei longolong, Jiowa a etiwa ach fel me sia tufichin käeö än kewe allük mi pwüng, me achocho le älleasochisiir ren iotek pwe sipwe pworacho ngeni ach kewe apwangapwang. (Kol Fel 1:6; Rom 7:19-25; Pwarata 7:9, 14) Ena poraus a auruurukich.

Pwüng Lon Eü Fönüfan Ese Föfföri Minne Mi Pwüng

6. Met popun fönüfan a eü leenien feiengaü ngeni ekkewe chon Kraist loom?

⁶ Nöün Jises kewe chon käeö ra küna weires lupwen Jises a awiisa ngeniir ewe wiis chon pwäratä ngeni “unusen fönüfan meinisin.”  (Fofor 1:8) Unusen ar leenien afalafal a “nonnom fan nemenien ewe mi ingau,” Setan. (1 Jon 5:19) Ewe fönüfan a tupulo ren ngünün Setan, iwe, ngünün Setan epwe pwal etipetipa ekkewe chon Kraist. (Efisus 2:2) Repwe tongeni feiengaü seni ei fönüfan. Nge repwe tongeni likiitü ika ra küttafichi loom än Kot pwüng. Chommong ra likiitü nge, ekkoch ra rikilo seni ewe “alen pwüng.”​—An Salomon Fos 12:28; 2 Timoti 4:10.

7. Chon Kraist ra ü ngeni etipetipaen fönüfan mi ppwor pokiten menni wiiser kewe?

⁷ Iwe, ewe fönüfan a mürinnö seni me loom fän iten chon Kraist? Aapwi! A pworongaüolo lap seni loom. Pwal och, Setan a fen koturutiu fönüfan me a maunei ekkewe chon Kraist mi kepit, “nusun mwirimwirin [ewe fefin] kewe, . . . ir mi amwochu ekkewe allukun Kot, o uwei ewe pwarata usun Jises.” (Pwarata 12:12, 17) Setan a pwal maunei ekkewe mi älisi “nusun mwirimwirin” ewe fefin. Nge, chon Kraist rese tongeni su seni fönüfan. Inaamwo ika ir mi imulo seni fönüfan nge, ra nonnom lon fönüfan. (Jon 17:15, 16) Ra afalafal ie ren ar repwe kütta ekkewe aramas mi letip wenechar me äiti ngeniir ifa ussun repwe wiliiti nöün Kraist chon käeö. (Mattu 24:14; 28:19, 20) Pokiten chon Kraist rese tongeni unusen su seni etipetipaen ei fönüfan mi ppwor, ra achocho le ü ngeniir. Ina popun sipwe käeö ussun rüäänü etipetipaen fönüfan.

Ewe Ssärin Lisowu Mwääl

8. Met popun ekkewe chon Israel ra poputä le fel ngeni ekkewe koten Moap?

⁸ Fän chommong ekkewe chon Israel ra fen küna än Jiowa tümün atun ekkewe 40 ier ra fetälfeil lon ewe fönü pöön. Ekiselo chök repwele tolong lon ewe Fönü Mi Pwonetiu. Nge lon ena fansoun mi lamot, chommong leir ra rikilo seni ewe alen pwüng. Ra poputä le fel ngeni ekkewe koten Moap. Met popun? Ra kkuf fän “mochenia-ingauen fituk.” (1 Jon 2:16) Ewe Paipel a apasa: “Ekewe mwän ra lisowu ngeni ekewe fin Moap.”​—Numperis 25:1.

9, 10. Met a fiffis iei a menlapei ewe lamoten ach sipwe tümünü seni etipetipaen mochenia ingaüen fituk?

⁹ Ei poraus a pwäratä ifa ussun mochenia ingaüen fituk a tongeni aingaüalo aramas. Itä sipwe käeö seni ena poraus, äkkäewin lon ei fansoun lupwen aramas ra ekieki pwe esor ngaüen lisowu mwääl. (1 Korint 10:6, 8) Eü repot seni Merika a apasa: “Tori 1970, allük lon unusen Merika ra pinei ruuemön ar repwe nonnomfengen ika rese püpülü. Nge iei, chommong aramas ra föri. Lon lap seni lesopwun ekkewe äpüpülü mi fö, aramas ra nonnomfengen mwen ar püpülü.” Nonnomfengen mwen püpülü me pwal ekkoch föfför mi limengaü eörenien aramas lon chommong fönü iei. A mmen alolilen pwe ekkoch chon Kraist ra äppirü met aramas lon fönüfan ra föri, iwe, ra aingaüalo ar üöch lon ewe mwichefel.​—1 Korint 5:11, 12.

 ¹⁰ Pwal och, poraus mi älisatä lisowu mwääl a pwäppwälo ekis meinisin. Kachito me TV ra ameef ngeni aramas pwe esor ngaüen lisowu lefilen sarafö mwen püpülü, are esor ngaüen lisowu lefilen mwän. A wesewesen titchikilo liosun aramas mi lisowu mwääl lon kachito. Aramas ra pwal tongeni katol ekkeei sokkun sasing lon ewe Internet. Ren chök awewe, emön soumak lon simpung a apasa pwe nöün we ät, fisu ierin, a war me sukul me a mwasangasang le ereni seman pwe chienan lon sukul a küna fefin mi selelo mi föri mettoch mi limengaü lon Internet. Ewe sam a rükö nge, fitemön semirit ra kakkatol ena sokkun mettoch lon Internet nge rese ereni semer me iner? Pwal och, chommong sam me in rese silei ekkewe sokkun video game nöür kewe ra saani. Chommong video game ra masou ren lisowu mwääl mi fokkun annou, angangen timon me föfför mi akkachofesa.

11. Ifa ussun eü famili a tongeni küna tümün seni limengaüen ei fönüfan?

¹¹ Ifa ussun eü famili a tongeni ü ngeni ena esin “kulou” mi ngaü? Ren ar küttafichi loom än Kot pwüng. Ren ar ü ngeni mettoch meinisin mi ngaü. (2 Korint 6:14; Efisus 5:3) Ekkewe sam me in mi nemeniöchü met nöür kewe ra föri, me amääraatä tong fän iten Jiowa me an kewe allük mi pwüng lon letiper, ra apöchökküla nöür kewe pwe repwe ü ngeni puk, chassi, video game, kachito mi limengaü me pwal ekkoch föfför ese pwüng.​—Tuteronomi 6:4-9. a

Feiengaü Seni Etipetipaen Chon Sopwuch Kewe

12. Ifa ewe osukosuk a ppiitä lon ewe äewin senturi?

¹² Lon Listra, Eisia Minor, Paul a apöchökküla emön mwän mi semmwen. Iei met ewe Paipel a apasa: “Iwe, lupwen ekkewe aramas ra kuna minne Paul a fori, ra leuwommong, o ra apasa lon kapasen Likaonia, ‘Ekkewe anu ra feito rech lon lapalapen aramas!’ O ra eita ngeni Parnapas Jeus, nge Paul ra eita ngeni Ermes, pokiten i a kon kakapas.” (Fofor 14:11, 12) Nge ekis chök mwirin, ekkewe aramas ra mochen nnielo Paul me Parnapas. (Fofor 14:19) Chon ewe telinimw ra mecheresin etipetipeer. Lupwen ekkoch seni ena fönü ra wiliiti chon Kraist, ra chüen amwöchü ar kewe lükü esor longolongur mi lamot mwääl. Paul a öüröüra ekkewe chon Kraist lon Kolose pwe resap “fel ngeni chonlang.”​—Kolose 2:18.

13. Ikkefa ekkoch eöreni chon Kraist resap fiti, iwe, ifa ussun repwe küna pöchökkül pwe resap kkuf lupwen aramas ra erianiir?

¹³ Ikenäi, a lamot ngeni chon Kraist ar resap fiti ekkewe eöreni mi alongolong won lüküen lamalam chofona mi ü ngeni allükün Paipel. Ren chök awewe, lon ekkoch fönü, chommong eöreni mi riri ngeni uputiu  me mälo ra alongolong won ewe lükü mi chofona pwe ngünüch ese tongeni mälo. (Än Salomon Afalafal 9:5, 10) Eörenien aramas lon ekkoch fönü, pwe repwe reiewu pisekin fän mesen ekkewe föpwül. Ei eöreni mi kirikiringaü me lamot mwääl a ü ngeni allükün ewe Paipel mi apasa pwe ekkewe sam me in repwe tümünü nöür kewe fän tong. (Tuteronomi 6:6, 7; Efisus 6:4) Ifa ussun chon Kraist repwe u ngeni än aramas erianiir le fiti ekkeei sokkun eöreni? Ren ar unusen lükülük won Jiowa. (Kol Fel 31:6) Ewe Kot mi pwüng epwe apöchökküla me tümünü chokkewe mi apasa ngeni i seni lon letiper: “[En mi] ai leenien op. O ai imwen maun; ai Kot, mi ua achifoua.”​—Kol Fel 91:2; An Salomon Fos 29:25.

Kesap Mönükalo Jiowa

14. Ifa ussun Jiowa a öüröüra ekkewe chon Israel mwen ra tolong lon ewe Fönü Mi Pwonetiu?

¹⁴ Mwen ekkewe chon Israel ra tolong lon ewe Fönü Mi Pwonetiu, Jiowa a öüröüreer pwe resap mönükalo i. A apasa: “Iwe, oupwe afälikemi pwe ousap manlükala ewe Samol mi Lapalap ämi we Kot ren ämi aleasolap ngeni an kewe allük me pwüüng üa ngenikemi ikenai. Iwe, lupwen oua mongö o mötüla, lupwen oua pwal aüeta imw mi murina o imweimw lor, lupwen nöümi pwiin kow me sip ra chomongola, pwal nöümi kolt me silifer me meinisin mine a wor remi a chomongola, ousap lamalamtekia lon lelukemi o manlükala ewe Samol mi Lapalap.”​—Tuteronomi 8:11-14.

15. Ifa ussun sipwe atittina pwisin kich pwe sise mönükalo Jiowa?

¹⁵ Epwe pwal tongeni fis ena mettoch ikenäi? Ewer, ika mi mwääl met sia akkomwa lon manauach. Nge, ika sia küttafichi loom än Kot pwüng, iwe, sipwe akkomwa fel mi limelimöch lon manauach. Paul a peseekich ach sipwe “achocho ngeni ei fansoun” me chechchemeni atapwalapwalen ach angangen afalafal. (Kolose 4:5; 2 Timoti 4:2) Iwe nge, ika kulou me pwisin ach pwapwa a lamot lap seni ach fiffiti mwich me ach angangen afalafal, iwe, sipwe tongeni mönükalo Jiowa. Weween pwe Jiowa ese chüen akkom lon manauach. Paul a apasa pwe lon ekkewe ränin sopwolon, aramas repwe “aucheani chok minne repwe pwisin pwapwa ren, nge resap tongei Kot.” (2 Timoti 3:4) A lamot pwe chon Kraist repwe atittinafichi pwisin ir pwe repwe silei ika ra eäni ena sokkun ekiek.​—2 Korint 13:5.

Tümünü Seni Ngünün Pwisin Ütä

16. Ifa ewe ekiek mi ngaü If me ekkoch lon ränin Paul we ra pwäratä?

¹⁶ Lon Ichen, än If mochen pwisin ütä a älisatä än Setan otupu i. If a mochen pwisin filatä minne mi pwüng me minne mi mwääl. (Keneses 3:1-6) Lon ewe äewin senturi, ekkoch lon ewe mwichefel lon Korint ra pwal mochen pwisin ütä. Ra ekieki pwe ra silelap mwen Paul. Ina popun Paul a takiriir ren an eita ngeniir aposel mi fokkun lapalap.​—2 Korint 11:3-5; 1 Timoti 6:3-5.

17. Met sipwe föri pwe sisap amääraatä eü ngünün pwisin ütä?

 ¹⁷ Lon ei fönüfan, chommong aramas ra tipeförea me lamalamtekia, iwe, ekkoch chon Kraist ra kkuf fän ena sokkun ekiek. Ekkoch ra pwal mwo nge ü ngeni ewe enlet. (2 Timoti 3:4; Filipai 3:18) Ren fel mi enlet, a lamot ach sipwe kütta än Jiowa emmwen me angangfengen ren ewe “chon angang mi tuppwel o tipachem” me ekkewe elter. Ina weween ach kükküttafichi pwüng, me a tümünükich pwe sisap amääraatä ewe ngünün pwisin ütä. (Mattu 24:45-47; Kol Fel 25:9, 10; Aisea 30:21) Ewe mwichen aramas mi kepit “uralapen o pwal longolongun ewe enlet.” Jiowa a awora ei mwich pwe epwe tümünü me emmwenikich. (1 Timoti 3:15) Ach miritiiti wiisan mi lamot a älisikich pwe ‘sisap fori och ren lamalam tekia’ lupwen sia anomukich fän letipen Jiowa mi pwüng.​—Filipai 2:2-4; An Salomon Fos 3:4-6.

Äppirü Jises

18. Ifa ussun sipwe äppirü Jises?

¹⁸ Ewe Paipel a apasa ussun Jises: “Ka fen tongei minne mi pung, o ka oput minne ese pung.” (Kol Fel 45:7; Ipru 1:9) A ifa me mürinnöön ach äppirü ena lapalap! (1 Korint 11:1) Saminne Jises a chök silei ussun allükün Jiowa kewe mi pwüng, nge a pwal tongeer. Ina popun, lupwen Setan a sotuni i lon ewe fönü pöön, Jises a uppos le feffetäl won ewe “al mi pwüng.”​—An Salomon Fos 8:20; Mattu 4:3-11.

19, 20. Ach kükküttafichi pwüng a uwani met sokkun uwa mi mürinnö?

¹⁹ Pwüngün pwe mocheniaingaüen fituk mi pöchökkül. (Rom 7:19, 20) Nge, ika sia aücheaani pwüng, iwe, epwe apöchökkülakich pwe sipwe ü ngeni föfföringaü. (Kol Fel 119:165) Ach tongei pwüng epwe tümünükich lupwen a torikich sossot. (An Salomon Fos 4:4-6) Chechchemeni mwo pwe Setan a win iteiten fansoun sia kkuf fän sossot. A mürinnö ika sia ü ngeni i me awinna Jiowa.​—An Salomon Fos 27:11; Jemes 4:7, 8.

²⁰ Pokiten chon Kraist mi enlet ra küttafichi än Kot pwüng, iwe ra “ur ren ekkewe uwan pung, ekkewe uwa mi feito ren Jises Kraist, . . . [mi] alinga Kot o mwareiti i.” (Filipai 1:10, 11) Ra ‘pwilitalong ewe lapalap mi fo, ewe mi forieta usun lapalapen Kot lon ewe pung mi enlet pwal ewe tuppwel mi enlet.’ (Efisus 4:24) Ir nöün Jiowa. Rese manau fän iten ar repwe kütta pwisin ar pwapwa nge ra manau pwe repwe angang ngeni i. (Rom 14:8; 1 Piter 4:2) Ina met a nemeni ar ekiek me ar föfför. Mwa met ren watten ewe pwapwa ra ngeni Semer lon läng!​—An Salomon Fos 23:24.

[Footnote]

Kopwe Tongeni Awewei?

• Met popun a lamot ach sipwe kükküttafichi pwüng?

• Ifa ussun chon Kraist rese unusöch ra tongeni küttafichi pwüng?

• Chon Kraist ra su seni met sokkun mettoch lon fönüfan?

• Ifa ussun ach küttafichi pwüng a tümünükich?

[Ekkewe kapas eis fan iten ewe lesen]

[Sasing lon pekin taropwe 24]

Ewe fönüfan mi efeiengaü fän iten nöün Jises kewe chon käeö

[Sasing lon pekin taropwe 25]

Ekkewe semirit mi käeö le tongei Jiowa repwe pöchökkülelo le ü ngeni lisowu mwääl

[Sasing lon pekin taropwe 26]

Ekkoch chon Israel ra mönüki Jiowa lupwen ra wöüöchülo lon ewe Fönü mi Pwonetiu

[Sasing lon pekin taropwe 27]

Ussun chök Jises, chon Kraist ra oput minne ese pwüng