Feffeitä Me Lipwäköchülo Lon Om Angangen Afalafal

“Nge ua fen lapalapeni lapalapen sokkun aramas meinisin . . . , pwe upwe liapeni ekkoch.”​—1 KORINT 9:22.

1, 2. (a) Met popun Paul emön chon afalafal mi lipwäköch? (b) Ifa ekiekin Paul ussun wiisan?

 ÄTEWE a kinamwe lupwen a fos ngeni sou silelap are chon fför imw mangaku mi tekisosson. A tongeni awewei poraus ngeni nöüwis seni Rom are chon atake seni Frigia. Met a makkei a achüngü letipen chon Kris mi mochen rongorong ese lifilifil menni poraus are chon Jus rese mochen etiwa poraus mi fö. Aramas rese tongeni ü ngeni an awewe me an kewe kapas a lukeato letiper. A kütta poraus i me aramas ra ekis tipeeü won ren an epwe atufichi ar rongorong ussun Kraist.​—Fofor 20:21.

² Ätewe ewe aposel Paul. Paul emön chon afalafal mi lipwaköch nge a kükkütta ifa ussun epwe lipwäköchülo. (1 Timoti 1:12) Jises a awiisa ngeni Paul wiisan le ‘uweifeili itan mwen mesen ekkewe Jentail, me ekkewe samol, me ekkewe noun Israel.’ (Fofor 9:15) Ifa ekiekin Paul ussun wiisan? Iwe, Paul a apasa: “Nge ua fen lapalapeni lapalapen sokkun aramas meinisin ngeni sokkun aramas meinisin, pwe upwe liapeni ekkoch aramas ren mettoch meinisin. Iwe, ua chok fori ekkeei sokkun meinisin fan asengesin ewe kapas allim, pwe upwe feiochuni feiochun ewe kapas allim.” (1 Korint 9:19-23) Met sia tongeni käeö seni än Paul afalafal mi älisatä lipwäköchüloon ach afalafala me asukula aramas?

A Siwili Lapalapan, A Sopwöch Ngeni Wiisan

3. Ifa ekiekin Paul ngeni chon Kraist mwen a wiliiti chon Kraist?

³ Ifa lapalapen Paul me loom? A fich ngeni wiisan pokiten a kirökiröch me mosonottam fansoun meinisin? Aapwi! Pokiten an chiechi ngeni aramas mi umwesin achocho ngeni ar lamalam, Saul (itan me mwan) a fokkun eriäfföü nöün Jises kewe chon käeö. Ewe alüwön Saul a apwüngalo än aramas nnielo Stifen. Mwirin mäloon Stifen, Paul a kükkütta ekkewe chon Kraist ren an epwe eriäfföür. (Fofor 7:58; 8:1, 3; 1 Timoti 1:13) “Saul a chuen chok ngasepwichiesini kapasen amosok o kapasen ninni usun noun ewe Samol kewe chon kaeo.” Saminne a eriäfföü ekkewe chon Kraist lon Jerusalem chök nge, pwal lon Tamaskos.​—Fofor 9:1, 2.

4. Ifa ussun Paul a siwili an ekiek pwe epwe sopwöch lon wiisan?

⁴ Neman eü popun Paul a fokkun oputa ewe lamalamen Kraist, pokiten a lükü pwe ewe mineföön lamalam epwe alimengaüa ewe lamalamen Jus ren ekiek me lükü mi mwääl. Paul a fiti ewe pekin “Farisi.” Weween ena it, “emön mi käimulo.” (Fofor 23:6) Ekieki mwo watteen än Paul rükö lupwen a silei pwe a filitä me ren Kot an epwe afalafal ngeni chon Jentail, ekkewe chon ekis! (Fofor 22:14, 15; 26:16-18) Mwa met. Ekkewe Farisi resap mwo möngöfengen ren ekkewe aramas, me rer, ir chon tipis. (Luk 7:36-39) Ese mwääl pwe Paul a fokkun ekkekieki ussun ena lupwen a sotun atipeeüfengenni ekiekin ren letipen Kot pwe sokkun aramas meinisin repwe küna manau.​—Kalesia 1:13-17.

5. Ifa ussun sipwe äppirü Paul lon ach angangen afalafal?

⁵ Neman sia pwal wiisen siwili ach ekiek ussun chök Paul a föri. Iei, lon ach angangen afalafal, sia chuuri aramas seni sokkopaten fönü mi eäni chommong sokkopaten fos. Mi  lamot pwe sipwe atittina ekiekich me letipach ren ach sipwe kütta ika sia chüen lifilifil aramas. Iwe, sipwe pöütalo ena esin ekiek mi mwääl. (Efisus 4:22-24) Chienach kewe me aramas lon leeniach fengen me met sia käeö lon sukul ra alapalapa lapalapach, inaamwo ika sise kan meefi pwe ra fen alapalapakich. Ina popun lifilifil me lamalam tekia mi tongeni fotolong lon letipach. Sipwe pworacho ngeni sokkun lifilifil meinisin pwe sipwe sopwöch le älisi aramas mi mosonoson. (Rom 15:7) A ina met Paul a föri. A kütta ifa ussun epwe alapalo an angangen afalafal. Pokiten Paul a tongei aramas, a wiliiti emön sense mi lipwäköch. Iwe, a mmen lamot pwe sipwe äppirü lapalapen an asukula aramas. Lupwen sia käeö ussun ewe angangen afalafal an ewe “chon pwarata ngeni aramas meinisin,” sia küna pwe Paul a angangöch, aüselingöch, me a pwal muttir siwili met epwe fos ussun lupwen a wor lamotan. a​—Rom 11:13.

Föfförun Emön Chon Afalafal Mi Akkangangöchülo

6. Ifa ussun Paul a ekieki ussun lüküen me nonnomun aramas, iwe, met mwiriloon?

⁶ Paul a ekieki ussun lüküen me nonnomun manauen ekkewe aramas a fos ngeni. Lupwen Paul a fos ngeni King Akripa II, a era pwe ewe king a fokkun “wewefichi ren foforun re Jus meinisin, o ar kewe kapasen anini.” Pokiten Paul a silei met Akripa a lükü, a fos ngeni ussun poraus ewe king a weweiti. Än Paul awewe a ffat. Ewe king a küna pwe Paul a fokkun lükü. Iwe, Akripa a apasa: “Titipom pwe kopwe chok muttir asoulangieilo!”​—Fofor 26:2, 3, 27, 28.

7. Ifa ussun Paul a siwili an afalafal lupwen a afalafala aramas lon Listra?

 ⁷ Paul a pwal muttir siwili met epwe apasa ika mei wor lamotan. Nengeni sokkofesennin an fos ngeni chon Listra lupwen ese mochen pwe repwe fel ngeni i me Parnapas. Alon ekkoch aramas, ese kon lien watte än chon Listra sukul me ra pwal muttir lükülük won minne esor longolongun. Me ren Fofor 14:14-18, Paul a fos ussun met Kot a föratä won fönüfan ren an epwe menlapei tekian ewe Kot mi enlet. Ekkewe aramas ra mecheresin weweiti än Paul poraus, iwe, “ra aukatiw an ekkewe aramas repwe föri ar kewe asor ngenir.” [Ewe Kapasen Kot]

8. Ifa ussun Paul a siwili an afalafal pwal mwo nge lupwen a song?

⁸ Iwe nge, Paul ese unusöch. Nengeni pöchökkülen an fos lupwen aramas ra tipimwääl ngeni me asäüa i. Paul a kapas pöchökkül ngeni emön re Jus itan Ananias. Nge lupwen ra ereni Paul pwe a fen esiita ewe samol fel mi lapalap, Paul a muttir omusamus. (Fofor 23:1-5) Lupwen Paul a nom lon Atens, a song lupwen a küna pwe “ewe telinimw a ur ren ununun”. Iwe nge, an song ese pwälo lupwen a fos ngeni ekkewe aramas lon ewe Ariapakus. Paul a fos akkom ussun ewe rong fän iten “ewe Kot aramas rese sinei usun.” Ina och mettoch resap tipefesen won. A pwal fos ussun emön nöür sou makkei köl.​—Fofor 17:16-28.

9. Ifa ussun Paul mi angangöch le kütta poraus mi achüngü letipen sokkopaten aramas?

⁹ Paul a fokkun angangöch le kütta ekkewe poraus repwe achüngü letipen sokkopaten aramas. A ekieki ussun eörenier kewe me nonnomun manauer mi fen alapalapa ekiekir. Lupwen a makkei echö taropwe ngeni ekkewe chon Kraist lon Rom, a chechchemeni pwe Rom iolapen ewe muu mi fokkun pöchökkül. Eü poraus lon ena taropwe a menlapei pwe manamanen än Atam tipis mi aingaüalo aramas meinisin nge a kkuf ren ewe manamanen Kraist mi angaseerelo. Paul a fos ngeni ekkewe chon Kraist lon Rom ren poraus mi achüngü letiper.​—Rom 1:4; 5:14, 15.

10, 11. Ifa ussun Paul a alapalapa an kewe kapas awewe pwe repwe fichiiti ekkewe aramas a fos ngeni? (Nengeni ewe footnote)

¹⁰ Met Paul a föri lupwen a mochen awewei poraus lon Paipel mi alollol? Paul a lipwäköch ren nöünöün kapas awewe mi mecheres ren an epwe affata weween ekkewe poraus mi weires. A silei pwe aramas ra weweiti kokkotun manauen ekkewe chon angang are slave lon Rom, me lon ekkewe fönü Rom a nemeni. Ese mwääl pwe chommong ekkewe chon Kraist mi älleaani nöün we taropwe ir slave. Ina popun Paul a eäni awewe won ewe kokkot ren slave ren an epwe älisatä an afalafal ussun filien aramas ar repwe anomuur fän nemenien tipis are fän nemenien pwüng.​—Rom 6:16-20.

¹¹ Eü puken awewe a apasa pwe “emön chon Rom a tongeni angasalo nöün we slave, are ewe slave a tongeni mööni an ngaselo. Emön slave epwe ngaselo ika ewe masta epwe fangolo ewe slave ngeni emön kot.” Emön slave mi ngaselo a chüen tongeni angang ngeni ewe masta nge epwe angei peiof. Ina met Paul a eäni awewe won lupwen a makkei pwe emön epwe filatä menni masta epwe älleasochisi, tipis are pwüng. Ekkewe chon Kraist lon Rom ra fen ngaselo. Rese chüen nom fän nemenien tipis. Iei ir nöün Kot. Iwe, ir mi tongeni filatä le angang ngeni Kot, nge ir mi chüen tongeni angang ngeni ewe masta minen loom, tipis, ika ra mochen. Ese weires ar weweiti ewe kapas awewe ussun ewe kokkot ren slave. Epwe älisi ekkewe chon Kraist lon Rom ar repwe pwisin eisiniir, ‘Menni masta ngang üa angang ngeni? b

 Käeö Seni Minne Paul A Föri

12, 13. (a) Met sipwe achocho ngeni ren ach sipwe achüngü letipen ekkewe sokkopaten aramas sia afalafal ngeniir? (b) Met a fen älisatä sopwöchün om afalafal ngeni aramas mi sokkolo nonnomur?

¹² Sipwe aüselingöch, siwili porausen ach afalafal ika mei wor lamotan, me angangöch le awewei poraus, ika sipwe achüngü letipen chommong aramas mi sokkolo lapalaper, ussun chök Paul. Sia mochen pwe aramas repwe weweöchüüti ewe kapas allim. Sise mochen pwe repwe rongorong eü afalafal sia fen amwöchülükün me nöüni echö chassi are eü puk chök. Sia mochen miritiiti minne mi lamot ngeniir, minne ra lolileniesini, met ra saani are oput, me met ra niueiti. Ach föri mi weires nge, ina met ekkewe chon afalafal won unusen fönüfan ra föfföri. Iei poraus seni än Chon Pwäratä Jiowa branch ofes lon Hungary: “Pwiich kewe ra süföliiti eörenien me lapalapen manauen aramas seni ekkewe ekkoch fönü. Rese apasa pwe ekkewe chon ekis repwe etiwa eörenien ewe fönü mi fö.” A ina met ekkewe chon Pwäratä meinisin ra föri.

¹³ Aramas lon eü fönüen Esia ra kan lolileniesini pöchökkülen inisir, emiriitin semirit, me sukul. Ina met ekkewe chon afalafal ra kan fos ussun akkom, sap ussun ekkewe osukosuk won fönüfan are lefilen aramas. Lon eü telinimw lon Merika, ekkewe chon afalafal ra poputä ar afalafal ren porausen nöüwis mi ppwor, chommongoloon chitosa won aal, are atai allük, pokiten ina met aramas lon leenier ra foffos ussun. Ra fos ussun ekkeei sokkun poraus ren ar repwe pesei aramas le käeö ewe Paipel. Chon afalafal mi sopwöch ra tümünü pwe ese lifilifil menni poraus ra fos ussun, repwe menlapei ewe äpilükülük allim lon Paipel, ewe feiöch seni ach älleasochisi ekkewe allük lon Paipel, me ekkewe feiöch seni Kot aramas repwe küna lon mwach kkan.​—Aisea 48:17, 18; 52:7.

14. Awewei ifa ussun sipwe siwili ach kewe afalafal pwe repwe fich ngeni nonnomun me osupwangen aramas.

¹⁴ Sipwe pwal achocho le siwili porausen ach afalafal pokiten sokkofesennin lamalamen me eörenien aramas, me uküükün ar sukul. Epwe sokkolo ach afalafal fän iten emön a lükü pwe a wor emön chon Föratä nge ese lükü ewe Paipel me met sipwe ereni emön ese lükü pwe Paipel a pop seni Kot. Ach afalafal ngeni emön a lükü pwe puk me chassi meinisin ussun lamalam ir eü rauangaü, epwe sokko seni ach afalafal ngeni emön a kan etiwa ewe poraus lon Paipel. A lamot ach sipwe asokkalo ach afalafal pwe epwe fich ngeni üküükün an emön me emön sukul. Sense mi lipwäköch ra eäni sokkopatten awewe me kapas awewe mi fich ngeni ekkewe aramas ra fos ngeni.​—1 Jon 5:20.

Älillis Fän Iten Mineföön Chon Afalafal

15, 16. Met popun ach asukula ekkewe mineföön chon afalafal a fokkun lamot?

¹⁵ Paul a mochen lipwäköchülo lon an angangen afalafal nge a pwal ekieki ussun met epwe älisi ekkewe mineföön chon afalafal, ussun chök Timoti me Taitos, ar repwe wiliiti chon afalafal mi lipwäköch. (2 Timoti 2:2; 3:10, 14; Taitos 1:4) Kaworen älillis ngeni ekkewe mineföön chon afalafal ikenäi a pwal fokkun lamot.

 ¹⁶ Lon 1914, mei wor 5,000 aramas mi afalafala porausen Muun Kot won unusen fönüfan. Iei, mei wor orun 5,000 aramas ra papatais iteiten wiik! (Aisea 54:2, 3; Fofor 11:21) Lupwen aramas mi fiffiti mwich ra mochen afalafal, mi lamot ar repwe angei älillis me emmwen. (Kalesia 6:6) Iwe, a fokkun lamot pwe kich sipwe asukuleer ussun chök ewe Masta, Jises, a asukula nöün kewe chon käeö. c

17, 18. Ifa ussun sipwe älisi ekkewe minefö ar repwe lükülüköchülo lon ewe angangen afalafal?

¹⁷ Jises ese chök kütta eü pwin aramas me ereni ekkewe aposel pwe repwe afalafaleer. Akkom Jises a fos ussun lamoten ewe angang me a peseer le ikkiotek ussun ar angangen afalafal. Mwirin, a awewe won ülüngat mettoch mi lamot: chienen chon afalafal, eü leenien afalafal, me eü poraus epwe afalafala. (Mattu 9:35-38; 10:5-7; Mark 6:7; Luk 9:2, 6) Iwe, ika sia älisi nöüch we, emön sia käeö ngeni, are emön a mochen poputäsefäl lon ewe angangen afalafal, sipwe älisiir ren ekkeei mettoch Jises a fos ussun.

¹⁸ Sipwe älisi ekkewe mineföön chon afalafal ar repwe lükülüköchülo lupwen ra afalafal ussun ewe Muu. En mi tongeni älisiir le ammonlatä me praktis eü afalafal mi mwochomwoch nge epwe achüngü letipen aramas? Lupwen oua mwin le afalafal, kopwe afalafal akkom pwe repwe käeo sonuk. Ina an Kition kokkot: “Oupwe nenengeniei o föri usun mine üa föri.” (Soukapwung 7:17) Mwirin, ekkewe mineföön chon afalafal repwe fos. Apunga ar achocho. Ekis awewei ifa ussun repwe amürinnöölo ar afalafal lupwen a fich ngeni.

19. Ren om kopwe ‘apwonueta wisom’ lon ewe angangen afalafal, met kopwe achocho ngeni?

¹⁹ Ren ach sipwe ‘apwonueta wisach,’ sia fokkun achocho ngeni ach sipwe mmonletä le siwili porausen ach afalafal lupwen a fich, me älisi ekkewe mineföön chon afalafal ar repwe pwal mmonletä le siwili ar afalafal lupwen a fich ngeni. Wiisach le uwei ngeni aramas ewe sile ussun ewe Kot mi amanaua aramas, eü wiis mi fokkun lamot. Ina ewe popun ach angang me achocho le “lapalapeni lapalapen sokkun aramas meinisin ngeni sokkun aramas meinisin, pwe sipwe liapeni ekkoch,” a apwapwai letipach.​—2 Timoti 4:5; 1 Korint 9:22.

[Footnote]

En Mi Chechchemeni?

• Ifa ussun sia tongeni äppirü Paul lon ach angangen afalafal?

• Ikkefa ekkoch mettoch sipwe siwili lon ach ekiek?

• Ifa ussun sipwe tümünü pwe ach afalafal epwe pwäralo ach äpilükülük mi mürinnö?

• Met epwe älisi ekkewe mineföön chon afalafal ar repwe lükülüköchülo?

[Ekkewe kapas eis fan iten ewe lesen]

[Ekis Pworous lon pekin taropwe 10]

Ewe aposel Paul a aüselingöch, a siwili porausen an afalafal lupwen a wor lamotan, me a lipwäköch lon an angangen afalafal

[Ekis Pworous lon pekin taropwe 11]

Jises a awewe won ülüngät mettoch mi lamot fän iten nöün kewe chon käeö: chiener chon afalafal, leenien ar afalafal, poraus repwe afalafala

[Sasing lon pekin taropwe 9]

Paul a sopwöch le achüngü letipen sokkopaten aramas pokiten a mmonletä le siwili an afalafal

[Sasing lon pekin taropwe 11]

Chon afalafal mi lipwäköch ra älisi ekkewe minefö ar repwe ammonlatä fän iten ewe angangen afalafal

[Sasing lon pekin taropwe 12]

Chon afalafal mi lipwäköch ra ekieki ussun eörenien me nonnomun aramas