Feffetäl Won Ewe Aal Mi Saramaramelo
Feffetäl Won Ewe Aal Mi Saramaramelo
“Ewe al ekewe chon pwüng ra fetal won a usun chök saramen ünümweerän mi chök sasaramala tori a unusen ränila.”—ÄN SALOMON FOS 4:18.
1, 2. Met nöün Kot kewe aramas ra pwapwaiti pokiten lapeloon ewe saram lon pekin ngün seni Jiowa?
IÖ EPWE angangöch le awewei an ewe akkar asaramalo kirochun eü pwin lap seni ewe Popun saram, Jiowa Kot? (Kol Fel 36:9) Kot a apasa: ‘Saramen akkar a apwäöchü uluulun fanüfan usun pwäöchün maken impwang won pwülüpar, a pwä lapalapan usun eu üf.’ (Hiop 38:12-14) Ren lapeloon saram seni ewe akkar, lapalapen fönüfan a pwälo me ffatolo, ussun chök eü lios won ppwülüpar mi pwöteete a ffat mwirin emön a impwangini.
2 Jiowa ewe popun saram lon pekin ngün. (Kol Fel 43:3) Ewe fönüfan a fokkun kiroch lon pekin ngün, nge Kot a chök akkasaramalo nöün kewe aramas. Met mwiriloon an angang? Ewe Paipel a pölüeni: “Ewe al ekewe chon pwüng ra fetal won a usun chök saramen ünümweerän mi chök sasaramala tori a unusen ränila.” (An Salomon Fos 4:18) Ewe saram a lapalapelo, iwe, ewe aal fän iten nöün Kot kewe aramas a chök saramaramelo. Ena saram a akkotaöchü ar we mwicheich, a älisiir lon pekin ar kewe lükü, me a älisatä ar weweiti minne mi pwüng me mwääl.
Saram A Emmwen Ngeni Amürinnööloon Ewe Mwicheich
3. Ifa ewe pwon lon Aisea 60:17?
3 Iei met Jiowa a oesini ren nöün we soufos Aisea: “Iwe, ämi piras üpwe siwili ngeni kolt, nge ämi mächä ngeni silifer. Ämi mwüch üpwe siwili ngeni piras, nge ämi fau ngeni mächä.” (Aisea 60:17) Amürinnööloon ekkewe pisek a wewe ngeni feffeitään och mettoch. Iei ussun Chon Pwäratä Jiowa ra kükküna feffeitään kokkotun ar we mwicheich atun “sopolon ei fansoun,” are atun “ekkewe ran le sopolon.”—Mattu 24:3; 2 Timoti 3:1.
4. Ifa ewe mineföön kokkot lon 1919, iwe, ifa ussun a älisi ekkewe mwichefel?
4 Le poputään ekkewe ränin le sopwoloon, mwichefelin ekkewe Chon Käeö Paipel, (ina iten Chon Pwäratä Jiowa me loom) ra ütüt won iö kewe repwe eäni wiiser elter me deacon. Iwe nge, ekkoch ekkewe elter rese achocho lon ewe angangen afalafal me ekkoch leir ra pwal sotun pinei aramas mi mochen fiti ena angang. Ina popun a fisitä eü mineföön wiis lon ekkewe mwichefel lon 1919, ewe wiis chon emmweni ewe afalafal. Ewe mwichefel ese ütti ewe emön a eäni ena wiis. Ätewe a seikitä fän än Kot nemenem ren ewe branch ofes lon ewe fönü. Ei chon emmwen epwe akkotaöchü ewe angangen afalafal, awiisa ikkewe ekkewe chon afalafal repwe afalafal ie, me pesei aramas ar repwe fiti ei angang. A fokkun feffeitä ewe angangen afalafal fän ei kokkot lon ekkewe ier mwirin.
5. Ifa ussun ewe mwicheich a feffeitä lon 1922 me 1927?
5 Meinisin ra pwal pöchökkületä ren ewe afalafal ra rongorong lon 1922 lon Merika (Cedar Point, Ohio)’ mi peseer ar repwe “Esilei, esilei, esilei, porausen ewe King me muun we.” Lon 1927 ewe angangen afalafal a kkotöchülo. A filitä pwe Räninfel ewe rän mi mürinnö fän iten ewe afalafal imw me imw. Met popun Räninfel a filitä? Iwe, Räninfel ewe ränin asösö fän iten chommong aramas. A ussun we chök ren Chon Pwäratä Jiowa ikenäi. Ra achocho le feilo afalafal lupwen aramas repwe nonnom lon imwer kewe, lon wiikend are le pwin.
6. Ifa ewe poraus esilesil nöün Kot kewe chon angang ra tipeeü ngeni lon 1931, iwe, ifa ussun ewe poraus a weneiti ewe afalafal ussun ewe Muu?
6 Eü älillis watte ngeni ewe angangen afalafal ussun Muun Kot a kawor mwirin leonowasen Räninfel, July 16, 1931, atun ewe mwichelap lon Merika (Columbus, Ohio), me mwirin, lon ekkewe ekkoch mwichelap won fönüfan. Chon fiti ekkewe mwichelap ra tipeeü ngeni eü poraus esilesil mi fö. Iei kinikinin ewe poraus: “Kich nöün Jiowa Kot kewe chon angang. Kot a awiisa ngenikich wiisach ach sipwe angang fän itan. Sia älleasochisi ewe allük pwe sipwe uwei ngeni aramas än Jises Kraist afalafal, me esile ngeni aramas pwe Jiowa ewe Kot mi Enlet me ewe Kot mi Lapalap. Ina popun sia etiwa fän chengel ewe it a towu seni aüen ewe Samol Kot, ewe it sia mochen iteit ren, Chon Pwäratä Jiowa.” (Aisea 43:10) Ei mineföön it a ffatöchün awewei angangen aramas meinisin mi iteni ena it! Pwüngün pwe mei wor angang fän iten nöün Jiowa kewe chon angang meinisin. Ra fokkun pwapwaiti iter ei mi fö!
7. Ifa ewe siwil a poputä lon 1932, iwe, met popun a wor eü siwil?
7 Chommong elter ra achocho ngeni ewe angangen afalafal. Iwe nge, ekkoch ekkewe elter aramas ra üti rese tipeeü pwe meinisin lon ewe mwichefel repwe feilo afalafal. Ina popun, lon 1932, a wor emmwen fän iten ekkewe mwichefel meinisin lon Ewe Leenien Mas pwe esap chüen wor ütüt won elter me deacon. Repwe üti ekkoch mwän fän iten eü service committee. Ekkeei mwän repwe asimau lon pekin ngün me achocho ngeni ewe angangen afalafal. Pokiten ekkeei mwän ra achocho le afalafal, ewe angangen afalafal a feffeitä.
Lapeloon Saram A Amürinnöölo Ewe Mwicheich
8. Ifa ewe siwil a fisitä lon 1938?
8 Ewe saram “a saramaramelo.” Mwirin 1938, ese chüen wor ütüt. Chon angang meinisin lon ekkewe mwichefel repwe seikitä fän än Kot nemenem ren emmwen seni “ewe chon angang mi tuppwel o tipatchem.” (Mattu 24:45-47) Arapakan ekkewe mwichefelin Chon Pwäratä Jiowa meinisin ra etiwa ei siwil, iwe, tori iei mwo ewe angangen afalafal a chüen uwaöch.
9. Ifa ewe kokkot a poputä lon 1972, iwe, met popun a mürinnö?
9 Lon October 1, 1972, a wor pwal eü siwil mi weneiti emmwen lon ekkewe mwichefel. Eü mwichen elter epwe emmweni eü me eü mwichefel, esap chüen wor emön chök sou emmwen. Ei mineföön kokkot a pesei chommong mwän mi asimau ar repwe fich ngeni wiiser le emmweni angangen ewe mwichefel. (1 Timoti 3:1-7) Ina popun a chommongolo ekkewe mwän mi tufich ngeni wiiser kewe lon ewe mwichefel. A mmen aüchea ar älillis ngeni ekkewe chommong minefö mi fen etiwa poraus mi enlet lon ewe Paipel seni le poputään ei kokkot.
10. Menni kokkot a poputä lon 1976?
10 Ekkewe aramas lon ewe Mwichen Sou Pwüngüpwüng ra kkotolo lon wonu committee. Iwe, lon January 1, 1976, angangen ewe mwicheich me ekkewe mwichefel meinisin a nonnom fän emmwenien ekkeei committee. A mmen watte ewe feiöch seni ei kokkot pokiten angang meinisin mi weneiti Muun Kot a nom fän emmwenien “chomong chon öüröür”!—An Salomon Fos 15:22; 24:6.
11. Met a siwil lon 1992, iwe, met popun?
11 A wor pwal eü siwil lon 1992, mi ekis ussun chök met a fis lupwen ekkewe chon Israel ra liwinlo Jerusalem seni Papilon. Ese naf ekkewe chon Lifai fän iten angang lon ewe imwen fel. Iwe, ekkoch chon ekis, ekkewe chon Nethinim, ra wiisen älisi chon Lifai. Lon 1992 ekkoch mwän lein ekkewe “ekkoch siip” ra wiisen älisi ewe chon angang mi tuppwöl me tipatchem ren wiisan kewe won fönüfan mi chök lapalapelo. Ra awora älillis lon ekkewe committee an ewe Mwichen Sou Pwüngüpwüng.—Jon 10:16.
12. Ifa ussun Jiowa a ‘siwili ewe piras ngeni kolt’?
12 Met mwiriloon ekkeei siwil? Jiowa a apasa: “Üpwe seikätä kinamwe pwe epwe samolunikemi, nge pwüng epwe nemenikemi.” (Aisea 60:17) Mei wor “kinamwe” lefilen nöün Jiowa kewe chon angang. “Pwüng” a ‘samoluniir.’ Ei ‘samol’ a wewe ngeni ewe manaman a amwökütüür ar repwe angang ngeni Kot. Ra fokkun kokkotöchülo fän iten ar repwe afalafala me asukula aramas ussun ewe Muun Kot.—Mattu 24:14; 28:19, 20.
Jiowa A Asaramakich Lon Pekin Äch Lükü
13. Ifa ussun Jiowa a asarama nöün kewe aramas ussun ar kewe lükü lon 1925 me 1927?
13 Jiowa a akkasarama nöün kewe aramas ussun ar kewe lükü. Nengeni ewe poraus lon Pwarata 12:1-9. Ekkeei wökisin ra poraus ussun ülümön, “emön fefin” mi pwopwo, “emön traikon,” me “emon at.” Ekkewe ülümön ra liosuetä iö kewe? En mi silei? Ena poraus a pwälo ren eü lesen (Birth of the Nation) lon Ewe Leenien Mas, minen March 1, 1925. Ena lesen a älisatä weween ekkewe oesini ussun uputiuen are poputään ewe Muu. Seni ena poraus, a ffatolo pwe mei wor ruu mwicheich, än Jiowa me än Setan. Pwal och, lon 1927/28, nöün Kot kewe aramas ra ukutiu seni ar apwapwai Kirisimas me ränin ar uputiu pokiten rese pwüng me ren ewe Paipel.
14. Ikkefa ekkoch poraus ra ffatolo mwirin 1930?
14 Saram seni Kot a älisatä weween ülüngät poraus mwirin 1930. Seni me loom, ekkewe Chon Käeö Paipel ra fen weweiti pwe ewe “mwich mi fakkun lapalap” lon Pwarata 7:9-17 a sokko seni ekkewe 144,000 repwe nemenem ren Kraist lon wiiser king me samol fel. (Pwarata 5:9, 10; 14:1-5) Iwe nge, ese ffat weween ena mwich mi lapalap. Ussun chök lapalapen me anuwen och mettoch a ffatolo ekis me ekis lupwen ewe akkar a asarama fönüfan le lesossor, a pwal ffatolo weween ei poraus. Lon 1935, pwiich kewe ra rongorong pwe ewe mwich mi lapalap a wewe ngeni aramas mi manau seni ewe “riaffou mi lapalap” mi äpilükülük ngeni manau esemuch won fönüfan. Lon pwal ena ier a wor poraus a kkü nöün Chon Pwäratä Jiowa kewe chon sukul lon fitu fönü. Lon ena fansoun, tong mi pwichikkar fän iten en me fönüan a lapelo won unusen fönüfan. Iwe, Chon Pwäratä Jiowa ra käeö weween än emön kapong ngeni filaik. Lon ewe ier mwirin, a pwälo pwe Jises a mälo won efoch ür, esap won iräpenges.—Fofor 10:39.
15. Ineet me ifa ussun a pwälo pwe chcha eü mettoch mi pin?
15 Atun ewe Oruuen Maunen Fönüfan, ekkewe tokter ra eöreni ar repwe älisi ekkewe sounfiu mi feiengaü ren chcha. Mwirin ewe maun, poraus mi affata pwe chcha eü mettoch mi pin a kawor. Ewe Leenien Mas, minen July 1, 1945 a pesei “chon fel ngeni Jiowa meinisin mi mochen manau tori feilfeilo chök lon än Kot fönüfan sefö” pwe repwe “süföliiti pinin chcha me älleasochisi än Kot kewe allük ussun chcha.”
16. Ineet ewe New World Translation of the Holy Scriptures a katowu, iwe, ikkefa ruu lapalapan kewe mi aüchea?
16 Lon 1946 a pwälo lamoten an epwe wor eü Paipel mi alamota ewe mineföön sile ussun Paipel mi kawor lon ena fansoun nge ese nofit ren sokkopaten lükü mi alongolong won ekkewe eörenien Kirisentom. Ewe angang a poputä lon December, 1947. Lon 1950 ewe New World Translation of the Christian Greek Scriptures a katowu lon fosun Merika. Seni 1953, a katowu limu kinikinin ewe Tesin Ipru lon fosun Merika. Ewe säingoon kinikin a katowu lon 1960, orun 12 ier mwirin ra poputä le chiyakuni ewe Paipel. Ewe New World Translation of the Holy Scriptures lon eü chök puk a katowu lon 1961. A wor ekkoch minen älillis mi fokkun aüchea lon ei Paipel mi kawor lon chommong fosun fönüfan iei. Äkkäewin, ewe it mi pin, Jiowa, a nonnom lon. Pwal och, pokiten a ekis titchik ewe angangen chiyaku, a fen lapelo ach tufichin weweiti ekkewe poraus mi enlet seni Kot.
17. Ifa ussun lapeloon saram a älisikich lon 1962?
17 Siwiliin ach weweiti ussun ekkewe ‘mu mi nemenem’ lon Rom 13:1 me üküükün än ekkewe chon Kraist anomur fän ar nemenem, a fis lon 1962. Atittinen Rom sopwun 13 me Taitos 3:1, 2 me 1 Piter 2:13, 17, a affata pwe ekkewe ‘mu mi nemenikich’ ese weneiti Jiowa Kot me Jises Kraist, nge ekkewe muun fönüfan.
18. Ikkefa ekkoch poraus a ffatolo weweer lon 1985 me 1987?
18 Lon ekkewe ier mwirin, a fokkun saramaramelo ach we aal. Lon 1985 a wor poraus ussun weween än emön eita ngeni emön mi pwüng ren unusen manauan me än emön pwüng pokiten i chiechien Kot. (Rom 5:18; Jemes 2:23) Weween än Chon Kraist Jupili a kawor lon 1987.
19. Ifa ussun Jiowa a asaramakich lon ekkewe ier mi kanoto chök?
19 Lon 1995 a lapelo ach weweiti käimufesennin ekkewe siip me siike. Lon 1998 a wor aweween ewe imwen fel lon än Isikiel längepwi, mi pwöppwönütä iei. Lon 1999 a ekis ffatolo weween ewe “limengauen kiteter mi uta lon ewe leeni me fel.” (Mattu 24:15, 16) Iwe, lon 2002 a wor poraus mi älisikich ach sipwe weweöchüüti weween ach fel ngeni Kot “lon ngun o enlet.”—Jon 4:24.
20. Ikkefa pwal ekkoch poraus Kot a fen asarama nöün kewe aramas?
20 Fengen me ewe saram won kokkotun ewe mwicheich me ach kewe lükü, a pwal wor saram won föfförün chon Kraist. Ren chök awewe, lon 1973 a ffatolo pwe äeän suupwa eü “limengauen fituk,” me a wewe ngeni eü tipis watte. Engol ier mwirin, lon Ewe Leenien Mas lon fosun Merika, minen July 15, 1983, a wor poraus mi affata ekiekin chon Kraist ussun pistor me nikasuk. Ekkeei poraus ra pwäralo ekkoch chök ekkewe feiöch seni lapeloon ewe saram lon ach ei fansoun.
Feffetäl Won Ewe Aal Mi Saramaramelo
21. Met sokkun ekiek epwe älisatä ach feffetäl won ewe aal mi saramaramelo?
21 Emön mi eäni wiisan elter ren fitu ier a apasa: “Mi tongeni weires äi etiwa och poraus mi fö me siwili met üa föri.” Met a fen älisi an epwe etiwa ekkeei siwil atun ekkewe 48 ierin an afalafala ewe Muu? A pölüeni: “Mi lamot ekieköch. Ika üse tipeeü lupwen a wor eü siwil, weween pwe ewe mwicheich a feffeitä nge ngang üa nonnom chök. Ika mei wor eü siwil mi weires äi üpwe etiwa, iwe, üa pwüngüpwung won met Piter a ereni Jises: ‘Samol, io am aupwele feilo ren? Nge mi chök wor reom ekkewe kapasen manau esemuch.’ Iwe, üa pwisin eisiniei, ‘Ia üpwe feilo ie, lon ewe kirochun fönüfan?’ Ina met a älisiei äi üpwe kamwöchünnük won än Kot mwicheich.”—Jon 6:68.
22. Ifa ussun sipwe feiöch seni ach feffetäl lon ewe saram?
22 Ewe fönüfan a chök kirochelo. Pokiten Jiowa a akkasaramakichelo, sokkofesennin kich me ewe fönüfan a lapalapelo. Ifa ussun ewe saram a älisikich? Iwe, lupwen saram a ttin won ewe aal, sia tongeni küna ekkewe mot nge, rese masou ren ewe saram. Pwal ussun chök ren ewe saram seni än Kot we Kapas. Esap awesalo ekkewe osukosuk me fitikoko. Nge, ewe saram seni Kot epwe älisikich ach sisap feiengaü rer me a älisatä ach feffetäl won ewe aal mi saramaramelo. Amwo sipwe aüselingaöchü än Jiowa kapasen oesini ussun chök sipwe akkatola “eu lamp mi titin lon eu leeni mi rochopwak.”—2 Piter 1:19.
En Mi Chechchemeni?
• Ifa ussun Jiowa a amürinnöölo an we mwicheich?
• Lapeloon saram a fen amürinnöölo weweöchün menni ach kewe lükü?
• Ikkefa ekkewe siwil en mi fen küna, iwe, met a älisatä om etiweer?
• Met popun en mi mochen feffetäl won ewe aal mi saramaramelo?
[Ekkewe kapas eis fan iten ewe lesen]
[Sasing lon pekin taropwe 15]
Ewe 1922 mwichelap lon Merika (Cedar Point, Ohio) a apöchökküla ekkewe Chon Käeö Paipel fän iten än Kot angang
[Sasing lon pekin taropwe 16]
Lon 1950, N. H. Knorr a atowu ewe “New World Translation of the Christian Greek Scriptures”
[Credit Line]
© 2003 BiblePlaces.com