Ifa Üküükün Nükücharen Om Lükülük Won Kot?
Ifa Üküükün Nükücharen Om Lükülük Won Kot?
“Nge oupwe kuttafichi lom an mu.”—MATTU 6:33.
1, 2. Met popun emön alüwön a siwili an angang?
EMÖN alüwön a mochen alapalo an älisi ewe mwichefel. Nge an angang a kan eppeti an fiffiti mwich. Met a föri pwe epwe pwäkini ei osukosuk? A siwili lapalapen manauan, a resign seni an angang, me lo, lo, lo, a küna eü angang ese eppeti an angang lon ewe mwichefel. Ikenäi, a kisikisilo an peiof nge, a chüen atufichi än famili me a tufichin älisi ewe mwichefel.
2 Ka weweiti ewe popun ewe alüwön a siwili lapalapen manauan? Kopwe föri met ei alüwön a föri ika a ina ussun nonnomun manauom? A mmen mürinnö pwe chommong chon Kraist ra föri ena, me ar föfföri a pwäratä pwe ra lükülük won än Jises pwon: “Nge oupwe kuttafichi lom an mu o an pung; iwe, ekkeei mettoch meinisin repwap kapach ngenikemi.” (Mattu 6:33) Ra lükü pwe lükülüköch a pop seni Jiowa nge esap seni fönüfan.—An Salomon Fos 3:23, 26.
3. Met popun ekkoch aramas ra tipemwaramwareiti öchchün ach kükküta loom än Kot Muu ikenäi?
3 Ekkoch aramas ra tipemwaramwareiti öchchün met ewe alüwön a föri, pokiten sia manau lon fansoun weires. Ikenäi, ekkoch aramas ra fokkun mwelele nge ekkoch ra fokkun wöüöch. Lape-ngeni aramas lon ekkewe fönü mi wöüngaü repwe achocho le föri üküükün ar tufich pwe repwe amürinnöölo manauer. Nge, chommong aramas lon ekkewe fönü mi wöüöch ra osukosuk pokiten ra mochen amwöchü manauer mi kinamwe lupwen wöün fönüer a kisikisilo, sokkun angang ra sissiwil, me ekkewe pos ra mochen alapalo ar angang. Pokiten lapaloon weiresin än aramas atufichi manauer, ekkoch ra ekieki, ‘Mi chüen mürinnö ach küttafichi loom än Kot Muu?’ Ren om kopwe küna pölüen ena kapas eis, ekieki mwo iö kewe Jises a fos ngeni.
“Oute Aurek”
4, 5. Ifa ussun Jises a pwäratä pwe mei mürinnö ika nöün Kot kewe aramas resap kon aurek ren manauer kewe rän me rän?
4 Lupwen Jises a nonnom Kalili, a fos ngeni eü pwin aramas seni chommong fönü. (Mattu 4:25) Eli ekkoch chök ra pisekisek. Ese mwaäl, lape-ngeniir ra wöüngaü. Nge, Jises a peseer le akkomwa pisekir lon pekin ngün nge, esap pisekir won fönüfan. (Mattu 6:19-21, 24) Jises a apasa: “Oute aureki usun manauemi, meeta oupwe ani, are meeta oupwe unumi; are pwal usun inisimi, meeta oupwe ufouf. Pwe sap manauach mi lap seni mongo, o inisich mi lap seni mangaku?”—Mattu 6:25.
5 Eli chommong mi aüseling rese tipeeü ngeni alon Jises we. Ra silei pwe ar kewe famili repwe osupwang ika rese angang weires. Iwe nge, Jises a achema ngeniir ussun ekkewe matchang. Ekkewe matchang ra kütta aner me leenier iteiten rän nge Jiowa a tümünüür. Jises a pwal achema ngeniir ussun än Jiowa tümün ngeni kiopen le mälämäl, me linger mi lap seni lingen Solomon. Ika Jiowa a tümünü ekkewe matchang me kiopen le mälämäl, epwe fen ifa me watteen an tümünükich. (Mattu 6:26-30) Ussun chök Jises a apasa, manauach me inisich mi lamot seni anach sia mööni pwe sipwe pöchökkül me üfach sia kütta ren ach sipwe pwölüelo inisich. Ika sia achocho chök fän iten anach me üfach nge, sise angang ngeni Jiowa, iwe, a pöüt senikich ewe popun manauach.—Än Salomon Afalafal 12:13.
Eü Ekiek Mi Mürinnö
6. (a) Ifa wiisen chon Kraist? (b) Iö chon Kraist ra unusen lükülük won?
6 Saminne Jises a ereni ekkewe mi aüseling pwe resap chüen angang pün Jiowa epwe atufichi ar kewe famili. Ekkewe matchang repwe kütta äner pwal änen nöür kewe. Ina popun chon Kraist repwe angang weires ika ra mochen möngö me tümünü pülüwer me nöür kewe. Ekkewe chon angang me kichiniwel chon Kraist repwe achocho le angang fän iten nöür kewe masta. (2 Tesalonika 3:10-12; 1 Timoti 5:8; 1 Piter 2:18) Fän chommong, ewe aposel Paul a föri imw mangaku ren an epwe atufichi manauan. (Fofor 18:1-4; 1 Tesalonika 2:9) Nge, ekkena chon Kraist rese eäni ewe ekiek pwe lükülüköch a pop seni ar angang. Ra lükülük won Jiowa. Ina popun ra kinamwe lon leluker, eü feiöch ese tori chommong aramas. Ewe soumak köl mi fel a apasa: “Ir ekkewe mi lükü ewe Samol ra usun chok ewe Chuk Saion, ewe chuk esap mokutukut, epwe chok nonnom feilfeilo chok.”—Kol Fel 125:1.
7. Chokkewe rese unusen lükülük won Jiowa ra tongeni eäni met sokkun ekiek?
7 Eli epwe sokkolo ekiekin chokkewe rese unusen lükülük won Jiowa. Chommong ra ekieki pwe lükülüköch a pop seni wöüür me pisekir. Ina popun, sam me in ra pesei nöür kewe ar repwe achocho ngeni sukul tekia le alüwönür me föpwülür pwe repwe eäni angang mi watte peiofun. Solap pwe ekkoch famili chon Kraist ra küna pwe a kon watte liwinin met ra pese ngeni nöür kewe. Iei, ekkewe nau ra chei wöü me pisek nge rese chüen aücheaani mettoch lon pekin ngün.
8. Chon Kraist ra amwöchü menni ekiek mi pwüng?
8 Ina popun chon Kraist mi tipatchem ra miritiiti pwe lamoten än Jises we fön a ussun chök lamotan me loom. Inaamwo ika a watte ewe fansoun ra eäni pwe repwe atufichi manauer nge, rese mut ngeni angang an epwe eppeti wiiser kewe lon pekin ngün.—Än Salomon Afalafal 7:12.
Sisap Aurek
9. Ifa ussun Jises a apposa letipen ekkewe mi unusen lükülük won Jiowa?
9 Lon än Jises Afalafal won ewe Chuuk, a pesei ekkewe aramas mi aüseling: “Oute aureki o apasa, ‘Meeta sipwe ani?’ are ‘Meeta sipwe unumi?’ are ‘Meeta sipwe ufeni?’ Pun ekkewe re Jentail ra kukutta ekkeei mettoch meinisin, nge Sememi lang a sinei pwe mi wor ami osupwang ren ekkeei mettoch meinisin.” (Mattu 6:31, 32) Ekkeei kapas ra fokkun apöchökülakich! Ika sia unusen lükülük won Jiowa, iwe, epwe älisikich fansoun meinisin. Iwe nge, än Jises kewe kapasen öüröür ra achema ngenikich pwe ika sia “kukkutta” wöü me pisek, sipwe ussun chök “ekkewe re Jentail,” ekkewe esap ir chon Kraist mi enlet.
10. Lupwen emön alüwön a tingor emmwen seni Jises, ifa ussun Jises a pwäralo met ewe alüwön a akkomwa lon manauan?
10 Fän eü, emön alüwön mi pisekisek a eisini Jises met epwe föri pwe epwe küna manau esemuch. Jises a achema ngeni met ewe Allük mi chüen pöchökkül lon ena fansoun a apasa pwe epwe föri. Ewe alüwön a apasa: “Ua fen alleasochisi ekkeei mettoch meinisin. Nge meeta esaamo nom rei?” Ngeni chommong aramas, met Jises a apasa ese mürinnö. Iei alon: “Are ka mochen kopwe unusoch, kopwe chok feilo amomolo om pisek o liffang ngeni ir mi woungau. Iwe, om pisek epwe wor lon lang; o kopwe feito mwiri.” (Mattu 19:16-21) Ewe alüwön a feilo fän letipechou pokiten ese tongeni ekiekin likitalo pisekin kewe. Inaamwo ika a tongei Jiowa nge, a tongei pisekin kewe lap seni an tongei Jiowa.
11, 12. (a) Met Jises a apasa ren an epwe öüröürakich ussun wöü me pisek? (b) Ifa ussun wöü me pisek ra tongeni eppeti ach angang ngeni Jiowa?
11 Met a fisitä a amwökütü Jises an epwe apasa och poraus mi ämäirü: “Mi forea ren emon mi pisekisek an epwe tolong lon ewe muun lang. . . . A fen mecheres an emon kamel epwe pwerelong lon pwangen tikek lap seni an emon mi pisekisek epwe tolong lon ewe muun Kot.” (Mattu 19:23, 24) Jises a apasa pwe esor emön mi pisekisek epwe muuni ewe Muu? Aapw, pokiten a pwal apasa: “Ren Kot mettoch meinisin a tufich.” (Mattu 19:25, 26) Pwüngün pwe, ren än Jiowa älillis, ekkoch chon Kraist loom mi pisekisek ra kepit ren ngün mi fel. (1 Timoti 6:17) Nge Jises a mochen öüröürakich ren an kewe kapas.
12 Ika emön aramas a tongei pisekin ussun chök ewe alüwön a tongei pisekin kewe, iwe, pisek epwe wiliiti eü minen eppet ngeni an angang ngeni Jiowa ren unusen letipan. Ena mettoch a tongeni fisitä ngeni emön mi wöüöch me “ir mi mochen pisekisekilo.” (1 Timoti 6:9, 10) Emön mi kon lükülük won wöü me pisek a tongeni ekisalo an ‘sinei pwe a osupwang non pekin ngun.’ (Mattu 5:3) Iwe mwiriloon, eli esap chüen alamota än Jiowa älillis. (Tuteronomi 6:10-12) Epwe ekieki pwe mi fich ngeni pwe ewe mwichefel epwe aücheaani i lap seni ekkoch. (Jemes 2:1-4) Iwe, a tongeni äeä watte fansoun pwe epwe apwapwa wöün me pisekin lap seni an angang ngeni Jiowa.
Amääraatä Ekieköch
13. Ekkewe chon Leotisia ra eäni menni ekiek mi mwääl?
13 Ewe mwichefel lon Leotisia loom ra eäni ekiek mi mwääl ussun wöü me pisek. Jises a ereniir: “Ka apasa, ngang mi pisekisek, ua fen pisekisekilo, o use mo osupwang ren och mettoch; nge kese mo meefi pwe ka fen riaffou o atong o woungau o mesechun o selelo.” Saminne ekkewe chon Leotesia ra apwangapwang lon pekin ngün pokiten ra pisekisek. Ra ina ussun pokiten ra lükülük won wöü me pisek nge esap won Jiowa. Iwe, mwiriloon, rese patapat are pwichikkar me arapakan chök Jises epwe ‘kusufukour seni lon auan.’—Pwarata 3:14-17.
14. Met popun Paul a apunga ekkewe chon Ipru chon Kraist?
14 Nge Paul a apunga ekkewe chon Ipru chon Kraist pokiten met ra föri atun a fis riäfföü mwääl. A apasa: “Oua tongei ekkewe chon fotek, o oua pwal pwapwa lupwen ra uwei senikemi pisekimi, pun oua fen sinei pwe mi wor remi sokkun pisek mi murinno seni, mi tongeni nonnom chok.” (Ipru 10:34) Ekkena chon Kraist rese tatakkis letiper pokiten a pöüt seniir pisekir. Ra chüen pwapwa pokiten ra amwöchü “sokkun pisek mi murinno seni, mi tongeni nonnom chok.” Ra apposa letiper pwe esap pöüt seniir ar äpilükülüköch won ewe Muu, ese lifilifil met repwe fangolo lon manauer. Ir mi ussun chök ewe chon kamö lon än Jises kapas awewe mi amömölö mettoch meinisin a nom ren lupwen a küna eföü fau mi fokkun aüchea. (Mattu 13:45, 46) A ifa me mürinnöön ar ekiek!
15. Ifa ussun emön föpwül chon Kraist lon Liberia a kütta loom ewe Muu?
15 Chommong aramas ikenäi ra pwal äppirü ekkewe chon Ipru loom. Ren chök awewe, lon Liberia, emön föpwül chon Kraist a tongeni feilo university. Lon ena fönü, chommong aramas ra ekieki pwe manauer epwe lükülüköch ika repwe feilo university. Iwe nge, neminnewe emön pioneer, emön chon afalafal full-time, me a kerän angei eü wiis pwe epwe temporary special pioneer. Iwe, a filatä le küttafichi loom än Kot Muu ren an afalafal full-time. Lon an assignment a poputä le käeö ngeni 21 aramas lon chök ülüngät maram. Ei sister me chommong ussun chök i ra kütta loom ewe Muu pwal mwo nge pennukuolo tufichir kewe. Ifa ussun ra amwöchü ena esin ekiek lon ei fönüfan mi akkomwa wöü me pisek? Ra fen amääraatä chommong lapalap mi mürinnö. Sipwe poraus ussun ekkoch leir.
16, 17. (a) Ika sipwe lükülük won Jiowa, met popun a lamot tipetekison? (b) Met popun sipwe amääraatä lükülük won än Kot kewe pwon?
16 Tipetekison: Ewe Paipel a apasa: “Kopwe lükü ewe Samol mi Lapalap ren unusen lelukom, nge kosap lükülükü püsin om sile. Kopwe chechemeni i won meinisin mine ka föri, nge i epwe aiti ngonuk ewe al mi pwüng. Kosap püsin ekieki pwe ka tipachem. Kopwe niuokusiti ewe Samol mi Lapalap.” (An Salomon Fos 3:5-7) Fän ekkoch, me ren aramas, a mürinnö ach fori eü mettoch. (Jeremaia 17:9) Nge, emön chon Kraist epwe kütta än Jiowa emmwen. (Kol Fel 48:14) Epwe kütta än Jiowa älillis fän tipetekison ren wiisan kewe lon ewe mwichefel, ren sukul are angang, ren kulou, iwe, ren mettoch meinisin.—Kol Fel 73:24.
17 Lükülük won än Kot kewe pwon: Paul a apasa: “Are emon mi mochen arap ngeni Kot, epwe fakkun luku pwe a wor Kot, o a liwini ngeni ir ekkewe mi kukutta i.” (Ipru 11:6) Ika sia tipemwaramwar pwe Jiowa epwe apwönüetä an kewe pwon, iwe, eli sipwe eäni ewe ekiek pwe a mürinnö ach unusen ‘nouni fonufan.’ (1 Korint 7:31) Nge, ika ach lükü mi pöchökkül, iwe, sipwe apposa letipach pwe sipwe küttafichi loom än Kot Muu. Ifa ussun sipwe amääraatä eü lükü mi pöchökkül? Ren ach arap ngeni Jiowa lupwen sia ikkiotek me lupwen sia pwisin käeö. (Kol Fel 1:1-3; Filipai 4:6, 7; Jemes 4:8) Ussun chök King Tafit, sipwe tongeni iotek: “Ua chok lukuk, SAMOL, ua fen apasa, ‘En chok ai Kot.’ Ifa lapalapen om kewe mettoch mi murinno.”—Kol Fel 31:14, 19.
18, 19. (a) Ifa ussun ach achocho a apöchökkülatä ach lükülük won Jiowa? (b) Met popun a lamot pwe emön chon Kraist a tipemecheres le pennukuolo an mochen?
18 Achocho lon än Jiowa angang: Paul a aririfengenni lükülük won än Jiowa kewe pwon ngeni achocho lupwen a makkei: “O am aua mochen pwe emon me emon leimi oupwe pwarata ewe chok sokkun achocho pwe oupwe kuna uren ach apilukuluk allim tori le sopolon.” (Ipru 6:11) Ika sia achocho lon än Jiowa angang, iwe, epwe älisikich. Iteiten fansoun a torikich ena älillis, a apöchöküla ach lükülük won Jiowa. Sipwe “likiitu” me sisap “mokutukut.” (1 Korint 15:58) A asefösefälli ach lükü, me annetatä ach äpilükülük.—Efisus 3:16-19.
19 Tipemecheres le pennukuolo ach mochen: Paul a pennukuolo an angang mi tekia pwe epwe tapwelo mwirin Jises. A ffat pwe Paul a filiöch, inaamwo ika fän ekkoch a weires pokiten nafangaüen pisek me moni. (1 Korint 4:11-13) Jiowa ese pwon pwe epwe awöüöchükich me fän ekkoch, nöün kewe chon angang ra likiitu fän riäfföü. Pöchökkülen ach uppos le angang ngeni Jiowa a letelo ren ach tipemecheres le siwili lapalapen manauach me ach pennukuolo ach mochen.—1 Timoti 6:6-8.
20. Met popun mosonoson a lamot fän iten chokkewe mi kükkütta loom än Kot Muu?
20 Mosonoson: Ewe chon käeö Jemes a pesei chienan kewe chon Kraist: “Iwe, oupwe mosonoson, pwii ami, tori warotoon ewe Samol.” (Jemes 5:7) A weires ach sipwe mosonoson ikenäi. Sia mochen pwe mettoch meinisin repwe muttir fisitä. Paul a peseekich le “appiru ekkewe chon alemwiri ekkewe pwon ren luku o likiitu.” (Ipru 6:12) Kopwe tipemecheres le witiwit won Jiowa. Pwüngün pwe ese lus mwääl ach witiwiti manau esemuch lon paratis won fönüfan.
21. (a) Met sia pwäralo lupwen sia akkomwa ekkewe mettoch mi weneiti ewe Muu? (b) Met sipwe käeö lon ewe lesen mwirin?
21 Ewer, mei mürinnö än Jises we fön pwe sipwe küttafichi loom än Kot Muu. Ika sia föri ena, iwe, sia pwäratä pwe sia wesewesen lükülük won Jiowa me sia filatä ewe sokkun manau mi mürinnö seni meinisin fän iten chon Kraist. Iwe nge, Jises a pwal fönöükich le “kuttafichi lom . . . an [Kot] pung.” Lon ewe lesen mwirin ei, sipwe küna ewe popun a lamot an kapasen fön ikenäi.
Kopwe Tongeni Awewei?
• Met Jises a apasa pwe sipwe uwenewenetä ussun wöü me pisek?
• Met sia käeö seni än Jises kapas awewe ussun ewe kamel me pwangen tikek?
• Menni lapalapen chon Kraist kewe ra älisikich le küttafichi loom än Kot we Muu?
[Ekkewe kapas eis fan iten ewe lesen]
[Sasing lon pekin taropwe 19]
Chommong aramas mi rongorong än Jises kewe kapas ir mi wöüngaü
[Sasing lon pekin taropwe 21]
Ewe alüwön mi pisekisek a tongei an kewe pisek lap seni an tongei Kot
[Sasing lon pekin taropwe 21]
Ewe chon kamö lon än Jises kapas awewe a fangetä mettoch meinisin a nom ren lupwen a küna eföü fau mi fokkun aüchea
[Sasing lon pekin taropwe 22]
Ika sia achocho lon ach angang fän iten Jiowa, iwe, epwe älisikich