“Sipwe Ononoto Fansoun Meinisin”

“Eman mi wewemang a lükü mettoch meinisin, nge eman mi mirit a nenengeni ia epwe feila ie.”​—ÄN SALOMON FOS 14:15.

1, 2. (a) Ifa ewe lesen sia käeö seni minne a fis ngeni Lot lon Sotom? (b) Met weween ewe kapas “ononoto”?

 LUPWEN Eperiam a mut ngeni Lot an epwe akkom filatä menni fönü epwe nonnom lon, Lot a nennengeni eü leeni ikewe a watte konikin ie, iwe, a “usun chök ewe tanipin ewe Samol mi Lapalap.” Neman a mefi pwe ina eü leeni mi fakkun mürinnö fän iten an we famili, pun “Lot a filätä unusen ewe fanü ünüpen ewe chanpupu Jortan,” iwe, a föratiu leenier arap ngeni Sotom. Iwe nge, Lot a tupulo ren künaan, pun imwen ekkewe re Sotom ra kkan ngeniir, nge ir “ra fokun föföringau o tipis ngeni ewe Samol mi Lapalap.” (Keneses 13:7-13) Mwirin och fansoun, Lot me an we famili ra fakkun riäfföü me osupwang. Iwe, lo, lo lo, ir me nöün kewe föpwül ra fakkun mwelele pwe iwe ra nonnom lon eü pokungo. (Keneses 19:17, 23-26, 30) A wililo minne Lot a ekieki epwe mürinnö me le poputään, iwe, a wiliti och mettoch mi ngaü.

² Minne a fis ngeni Lot eü lesen ngeni nöün Kot kewe chon angang lon ei fansoun. Ika epwe wor mettoch sipwe fili won, sipwe ppii ika a wor met sia tongeni feiengau ren me sipwe tümünükich pwe site tupulo ren künaen mesach. Iwe, a fichiitikich ei fön lon än Kot we Kapas: “Oupwe ononoto.” (1 Piter 1:13) Ewe kapasen Krik lon ena wokisin mi afföü ngeni “ononoto” a wesewesen wewe ngeni “tipenmwän.” Me ren ewe sou käeö Paipel itan R.C.H. Lenski, ena sokkun tipenmwän a wewe ngeni “ewe sokkun ekiek mi kinamwe me nükünüköch, iwe, a tongeni nengenifichi me aüküküöchü mettoch meinisin, ina minne, a atufichikich ach sipwe föri minne mi pwüng.” Sipwe käeö ussun ekkoch lapalap epwe lamot ach sipwe tipenmwän fan.

Tipenmwän lon Pekin Angangen Sopai

3. Pwata a lamot tümün ika emön epwe kapas ngenikich ussun ach tufichin fiti eü kotun sopai?

³ Sipwe erä pwe emön mi iteüöch a kapas ngonuk ussun om tufichin fiti eü kotun sopai, nge eli i emön chienom chon fel ngeni Jiowa. A mwasangasang ussun öchün ewe sopai me a peseok om kopwe mwittir fiti pwe kopwe küna winnom seni. Eli kopwe poputä le anchangei ifa ussun epwe mürinnölo manauom me om famili, are pwal mwo nge ekieki pwe epwe tufichin lapelo om fansoun fän iten mettochun ngün. Iwe nge, Än Salomon Fos 14:15 a öüröürakich pwe “Eman mi wewemang a lükü mettoch meinisin, nge eman mi mirit a nenengeni ia epwe feila ie.” Fän chommong, chon eäni mineföön sopai ra mmen mwasangasang ren, ina minne, rese ekiekifichi met epwe tongeni sopwongaü ren, me ra tunalo mettoch mi efeiengaü, iwe, rese pwal äfänniöchü met ena sopai epwe tongeni nükünüküngaü ren. (James 4:13, 14) A mmen lamot ach sipwe tipenmwän lon ena sokkun fansoun!

4. Ifa ussun sia tongeni ‘nennengeni ia sipwe feilo ie’ ika sipwe etittina eü kotun sopai?

⁴ Aramas mi mirit repwe kan nengenifichi kotun eü sopai mwen ar repwe filatä minne repwe föri. (An Salomon Fos 21:5) Fän chommong epwe pwälo mettoch mi efeiengaü fän ena sokkun etittin. Ekieki mwo ei pworaus: Sipwe erä pwe emön a tingor och moni fän iten an kotun sopai me a eronuk pwe epwe watte winnom ika epwe liwinimmang sonuk ena senis. Eli a ussun itä mi mürinnö ena, nge a wor osukosukan? Emönnewe mi liwinimmang ngonuk epwe itä aliwini noum moni, ese lifilifil  met epwe fis ngeni ewe sopai, are epwe aliwini ika epwe chök wor winnan? Weween, epwe tongeni pöüt sonuk noum senis ika ena sopai a sopwongaü? En mi pwal tongeni eis: “Pwata a wor tingoren monien älillis seni aramas? Itä ekiekin ekkewe bank pwe a nükünüküngaü kotun ena sopai?” Om awora naföchün fansoun fän iten om kopwe ekieki öchün me ngaüan epwe älisuk le ppii enletin weween ewe kokkot.​—Än Salomon Fos 13:16; 22:3.

5. (a) Ifa ewe föfför mi mirit Jeremaia a eäni lupwen a mööni eü atake? (b) Pwata a mürinnö an epwe wor taropween atipeeü ren kotun sopai meinisin?

⁵ Lupwen ewe soufos Jeremaia a mööni eü atake seni emön märärin, nge emönnewe chienan le fel ngeni Jiowa, a makkei taropween ar atipeeü mwen mesen chon pwäratä. (Jeremaia 32:9-12) Lon ei fansoun, aramas mi mirit repwe wesewesen ppii pwe lon sokkun kokkotun sopai meinisin repwe fiti, pachelong ekkan kokkot lefiler me märäriir kewe me chiener kewe chon lükü, epwe wor taropween atipeeü. a Ika a wor taropween atipeeü mi ffatöch me tettelöch, iwe, esap lien wor wewengaü, me epwe anükünükatiu tipeeü. Iwe nge, ika esor taropween atipeeü, fän chommong ina eü popun a wor fitikoko lefilen chon angang ngeni Jiowa. Ena sokkun fitikoko a tongeni efisatä letipengaü, tipekoum, me pwal mwo nge apwangapwangeloon aramas lon pekin ngün.

6. Pwata a lamot ach sipwe tümünükich pwe site tipemmong?

⁶ Sipwe pwal tümünükich pwe site tipemmong. (Luk 12:15) Ach ekiekin küna watte winnach a tongeni achunna mesach pwe sisap küna nükünüküngaüen och kotun sopai. Ekkoch mi fen piin wor wiser mi aüchea lon än Jiowa angang me loom ra ttup lon ena ssär. Iei öüröüraen än Kot kapas: “Oupwe afälikemi pwe ousap manaueni eü manauen mochenian moni, nge oupwe menemenöch ren mine oua eäni.” (Ipru 13:5) Ika chon Kraist ra ekiekin fiti eü kotun sopai, repwe akkom eis, ‘Mi wesewesen lamot ai upwe fiti?’ Ach manaueni ewe sokkun manau mi akkomwa ach fel ngeni Jiowa ren ach likitatiu ekkewe mettoch rese lamot epwe tümünükich seni “chomong sokun mochenia mi umwes me afeiengau.”​—1 Timoti 6:6-10.

Sossot mi Kkü Chon Kraist mi Lipich

7. (a) Chommong chon Kraist mi lipich ra küna met sokkun sossot? (b) Ifa ussun ach filatä pwülüwach a weneiti ach tuppwöl ngeni Kot?

⁷ Chommong chon angang ngeni Jiowa ra tipeni ar repwe pwüpwülü, nge resaamwo künakün pwülüwer. Lon ekkoch fönü, a mmen pöchökkül eöreni fän iten pwüpwülü. Iwe nge, eli ese lien wor fansoun ach sipwe chuuri emön sia tongeni ekiekin pwülüeni lein chienach kewe chon lükülük. (An Salomon Fos 13:12) Nge chon Kraist ra weweiti pwe ar älleäsochisi än Paipel ffön fän iten ach sipwe pwüpwülü “lon chök ewe Samol” eü minen pwäratään tuppwöl ngeni Jiowa. (1 Korint 7:39) Ren ar repwe tufichin uppos fän ekkewe sossot mi toriir, a lamot ngeni chon Kraist mi lipich ar repwe tipenmwän fansoun meinisin.

8. Ifa ewe sossot a tori emön föpwülün Sulam, me ifa ussun fin Kraist lon ei fansoun ra tongeni küna ena sokkun sossot?

⁸ Lon SalK, ewe king a sani emön föpwül seni Sulam. A sotun luki letipan ren an pwäri ngeni watteen wöün, iteüöchün, me an eäni kapasen charame ngeni, inaamwo ika neminewe  a tongei emön alüwöl. (SalK 1:9-11; 3:7-10; 6:8-10, 13) Ika en emön fin Kraist, eli kopwe küna pwe emön a wor an ekiek ngonuk, inaamwo ika esap ina om mochen. Eli emön lon om leenien angang, nge meni a eäni och wis tekia, epwe poputä le charamenuk, epwe föri mettoch fän asengesum, me epwe äära fansoun an epwe tongeni nom reom. Kopwe tumunuk pwe kete paatä. Inaamwo ika sap fansoun meinisin föfförün emön epwe fän iten an sanuk are ekiekin sike ngonuk, nge fän chommong ina än aramas ekiek. Kopwe “eü tit,” ussun chök ewe föpwülün Sulam. (SalK 8:4, 10) Kopwe uppos le pöönalo minne kese efich. Kopwe mwittir aweweei ngeni chienom kewe chon angang pwe en emön Chon Pwäratä Jiowa me achocho le afalafal ngeniir. Epwe ina eü minen tümün ngonuk.

9. A wor met sokkun mettoch mi efeiengaü ren än aramas chiechi ngeni ekkan aramas rese sisileer won ewe Internet? (Pwal ppii ena pwor lon pekin taropwe 21.)

⁹ Won ewe Internet, a lapelo än aramas äeä ekkan leenien kaworen älillis ngeni chon lipich fän iten ar repwe küt pwülüwer. Ekkoch ra mefi pwe ina eü alen ar repwe tufichin chuuri ekkan aramas resap tongeni chuuriir ika esor ena älillis. Iwe nge, ach chiechi ngeni emön sise sissilei, ina eü mettoch mi fakkun efeiengaü. Won ewe Internet, a mmen weires an epwe ffat ika och pworaus a enlet are mwakel chök. (Kölfel 26:4) Sap minne meinisin mi erä pwe ir chon angang ngeni Jiowa ra enletin angang ngeni. Pwal och, ika emön epwe date won ewe Internet, a tongeni mwittir poputä an wesewesen sani emön, iwe, ena mettoch a tongeni arikalo an ekiek. (Än Salomon Fos 28:26) Epwe ngaü ach sipwe pacheöch ngeni emön sise sissilei, ese lifilifil ika epwe fis ren ewe Internet are pwal och mettoch.​—1 Korint 15:33.

10. Ifa ussun sia tongeni apöchökküla chon Kraist mi lipich?

¹⁰ Jiowa a “uren kirikiröch me tong” fän iten nöün kewe chon angang. (James 5:11) A silei pwe ekkewe sossot mi kkü chon Kraist mi lipich nge esap turun tiper ra efisatä letipechou fan ekkoch, me a aücheani ar tuppwöl. Ifa ussun chiener kewe ra tongeni apöchökküleretä? Sipwe apünger fän chommong ren ar älleäsochis me ar eäni ewe ngünün pennükü manauer. (Soukapwung 11:39, 40) Sia pwal tongeni etiwer lon ach kewe kokkotun chufengen me pwiich kewe fän iten pöchökkületään ach lükülük. Ka fen föri ena kanoto chök? Nge lap seni ena, sia tongeni iotek fän äsengesiir me tingorei Jiowa pwe epwe älisiir ar repwe üwenewenetä lon pekin ngün me küna chengel lon ar angang  ngeni i. Ren ach ekkekieki ussur, sia tongeni affata pwe sia kan aücheani chokkana mi tuppwöl, ussun chök Jiowa.​—Kölfel 37:28.

Ach Likiitü fän Samau

11. Samau mi chou a kan efisatä met sokkun osukosuk watte?

¹¹ A ifa me watteen riäfföüch ika epwe ürikich are emön attongach och samau mi chou! (Aisea 38:1-3) Fansoun sipwe küt minen säfei ren, a mmen lamot ach sipwe kamwöchünnük won än Paipel kewe kapasen alongolong allük. Ren chök awewe, chon Kraist repwe älleäsochisi än Paipel allük ussun pinin chcha, me resap eäni och minen säfei mi fiti angangen roong. (Fofor 15:28, 29; Kalesia 5:19-21) Iwe nge, ika sise lien silei ussun minen säfei, eli epwe watte ach osukosuk lupwen sipwe ppii met sokkun epwe mürinnö. Met epwe tongeni älisikich fän iten ach sipwe tipenmwän fansoun meinisin?

12. Ifa ussun chon Kraist ra tongeni üwenewenetä fansoun repwe ppii met sokkun minen säfei epwe öchitiir?

¹² “Eman mi mirit a nenengeni ia epwe feila ie” ren an käeöfichi masouen Paipel me nöüch kewe puk me chassi. (Än Salomon Fos 14:15) Lon ekkan fönü ikewe ese lien wor tokter me pioing ie, eli a chök wor sou säfei mi äeä petewel are irä. Ika sia ekiekin küt ena sokkun minen säfei, sia tongeni küna älillis lon The Watchtower, minen April 15, 1987, pekin taropwe 26-9. A aweweei met sia tongeni feiengaü ren. Ren chök awewe, eli a lamot ach sipwe silei ekkeei mettoch: Ena sou säfei i pwal emön sou roong? Ewe minen säfei a longolong won ewe afalafal pwe samau me mälo ra fiffis pokiten songen ekkoch kot are ngünün chon loom are pokiten koputach mi äeä roong? A wor asor, ngorongor, are pwal och sokkun föfför mi pin fän iten monletään are äeän ewe säfei? (Tuteronomi 18:10-12) Ena sokkun käeö epwe älisikich le apwönüetä ei ffön: “Oupwe kütta pwüngün mettoch meinisin me kamwöchünnük won minne mi mürinnö.” b (1 Tesalonika 5:21, NW) Epwe älisikich pwe sipwe üwenewenetä.

13, 14. (a) Ifa ussun sia tongeni pwäratä pwe sia tipemirit lon ach tüttümünü pöchökkülen inisich? (b) Pwata a lamot tipemirit ika sipwe pworausfengen ussun minen apöchökküla inisich me minen säfei?

¹³ Tipemirit a lamot lon unusen manauach, pachelong ach tüttümünü pöchökkülen inisich. (Filipai 4:5) Ach itepök me rüüepek fän iten tüttümünün pöchökkülen aionach a kan pwäratä pwe sia aücheani ewe liffang mi aüchea, liffangen manau. Ika epwe ürikich samau watte, a lamot ach sipwe küt minen säfei ren. Iwe nge, inisich esap unusen pöchökkületä tori an epwe war än Kot fansoun fän iten an epwe “apöchöküla chon ekewe mwü.” (Pwärätä 22:1, 2) Sipwe tümünü pwe esap kon watte ach ekieki pöchökkülen inisich pun ena mettoch epwe tongeni arikikichelo seni ewe mettoch mi äkkäeüin lamot, weween, minne a lamot ngenikich lon pekin ngün.​—Mattu 5:3; Filipai 1:10.

¹⁴ A pwal lamot ach sipwe itepök me rüüepek me tipemirit ika sipwe kapasfengen ussun tümünün pöchökkülen inis me minen säfei. Sisap kapasfengen ussun ekkena mettoch fansoun meinisin ika sipwe chufengen me pwiich kewe chon Kraist lon ach kewe mwich me mwichelap. Pwal och, fän chommong filiach lon pekin säfei a longolong won än Paipel kewe kapasen alongolongun allük, mwelien letipach, me ach ririfengen me Jiowa. Ina minne, esap eü föfförün tong ach sipwe etipetipa aramas pwe repwe  föri minne sia ekieki are peseer pwe repwe tunalo mwelien letiper. Inaamwo ika sia tongeni tingor älillis seni aramas mi äsimaü lon ewe mwichefel, nge emön me emön chon Kraist epwe “püsin mwärei wosan wosochou,” are wisen filatä minne epwe föri, me “sipwe en me püsin pwärätä föförün lon manauan ngeni Kot.”​—Kalesia 6:5; Rom 14:12, 22, 23.

Lupwen a Torikich Fansoun Weires

15. Ifa ussun fansoun weires a tongeni sotunikich?

¹⁵ Fansoun weires a tongeni efisatä kapas are föfför ese pwüng, seni pwal mwo nge nöün Jiowa kewe chon angang mi tuppwöl. (Än Salomon Afalafal 7:7) Lupwen Jop a küna sossot watte, a ekis ngaüelo an ekiek, iwe, a lamot ngeni ffön pwe epwe wenecharsefäl ekiekin. (Hiop 35:2, 3; 40:6-8) Inaamwo ika “Moses . . . a fokun tipetekison seni aramasen fanüfan meinisin,” nge lon eü fansoun a songetä, iwe, a mwääl an kapas. (Numperis 12:3; 20:7-12; Kölfel 106:32, 33) Tafit a mmen tipenmwän fansoun ese nnielo King Saul, nge lupwen Napal a äkkäpii Tafit me a tungurungur ren nöün kewe chon künö, a ningeringer, iwe, ese chüen pwüng an ekiek. A wenecharsefäl an ekiek pokiten chök än Apikael fos ngeni, iwe, chippü chök an epwe föri och mettoch mi fakkun ngaü.​—1 Samuel 24:2-7; 25:9-13, 32, 33.

16. Met epwe tongeni älisikich pwe site eäni föfför ese pwüng?

¹⁶ Eli kich sipwe pwal küna fansoun weires mi tongeni atokalo ach ekiek pwe esap chüen pwüng. Ika sipwe ekiekifichi mefien pwal ekkoch, ussun chök minne Tafit a föri, a tongeni älisikich pwe sisap mwökütükäi, iwe, mwittir tipis ren. (Än Salomon Fos 19:2) Pwal och, iei eü ffön seni än Kot we Kapas: “Kopwe song, nge kosap tipis ren. Kopwe ekieki ussun lon lelukom won kiom, me fanafanelo chök.” (Kölfel 4:4) Ika pwe mi tufich, epwe mürinnö ach sipwe witiwit tori sia masösötiu mwen ach sipwe föri are filatä och mettoch. (Än Salomon Fos 14:17, 29) Sia tongeni iotek ngeni Jiowa, iwe, “än Kot kinamwe mi tekia seni ach tongeni weweiti epwe tümwünü lelukemi me ekiekimi lon Kraist Jises.” (Filipai 4:6, 7) Ena kinamwe seni Kot epwe apposakich me älisikich pwe sipwe tipenmwän fansoun meinisin.

17. Pwata sipwe lükü Jiowa fän iten ach sipwe tipenmwän fansoun meinisin?

¹⁷ Inaamwo ika sipwe achocho ngeni ach sisap feiengau are föri mettoch ese pwüng, nge oukich meinisin sia kan mwäällilo. (Jemes 3:2) Epwe tufich pwe sipwele ttupulong lon och föfför mi mwääl, nge sisap fakkun sinneni. (Kölfel 19:12, 13) Nge lap seni ena, pokiten kich aramas, ese nom rech ewe tufich are ewe pwüüng pwe sipwe emmweni ach fetäl lükün Jiowa. (Jeremaia 10:23) A ifa me watteen ach kilisou pwe iei an kapasen anükünük ngenikich: “Üpwe aiti ngonuk ewe al kopwe fetal won o emwenuk, üpwe öüröürok o mamasok.” (Kölfel 32:8) Iwe, ren älillisin Jiowa, sia tongeni tipenmwän fansoun meinisin.

[Footnote]

Ifa Pölüan me Reom?

Ifa ussun sia tongeni ononoto

• ika epwe suuk ngenikich ach tufichin fiti och kotun sopai?

• ika sia ekiekin küt pwülüwach?

• ika epwe ürikich samau mi watte?

• ika sipwe küna fansoun weires?

[Ekkewe kapas eis fan iten ewe lesen]

[Pwoor lon pekin taropwe 21]

Sia Tongeni Anomu Ach Lükülük Won?

A mak fan ewe sokkun kapasen öüröür mi pachetä won ekkan leenien kaworen pworaus fän iten chon lipich won ewe Internet:

“Inaamwo ika äm aua achocho le föröchü mettoch meinisin, nge ese wesewesen ffat ika iö ekkeei pworaus ra popu seni.”

“Sisap tongeni apasa pwe mi pwüng, mi unus, are mi lamot ekkewe pworaus lon ei pekin angang.”

“Ekkewe memmeef, fön, kapas, minen älillis, are pworaus mi kawor lon ei pekin angang ra popu seni emön me emön mi wisen makkeeretiu . . .  iwe, sap minne sipwe tongeni lükü ekkena mettoch meinisin.”

[Sasing lon pekin taropwe 19]

“Eman mi mirit a nenengeni ia epwe feila ie”

[Ekkewe sasing lon pekin taropwe 20, 21]

Ifa ussun fin Kraist ra tongeni äppirü ewe föpwül seni Sulam?

[Sasing lon pekin taropwe 22]

“Kutta pwüngün mettoch meinisin me kamwöchünnük won minne mi mürinnö”