‘Oupwe Feilo Asoulangalo Chon Fonu Meinisin, Oupwe Papataisir’
‘Oupwe Feilo Asoulangalo Chon Fonu Meinisin, Oupwe Papataisir’
“Iei minne, oupwe feilo asoulangalo chon fonu meinisin, oupwe papataisir . . . , oupwe afalafaler pwe repwe alleasochisi mettoch meinisin minne ua alluku ngenikemi.”—MATTU 28:19, 20.
1. Ifa filien chon Israel meinisin lupwen ra nonnom fansonun ewe Chuuk Sainai?
CHON Israel meinisin ra eäni eü pwon ngeni Kot 3,500 ier me loom lupwen ra nonnom fansonun ewe Chuuk Sainai. Iei ewe pwon: “Meinisin mine ewe Samol mi Lapalap a apasa aipwe föri.” Seni ena fansoun, chon Israel meinisin ir nöün Jiowa kewe aramas mi sokkolo aüchear. (Ekistos 19:5, 8; 24:3) Ra äpilükülük ngeni ar repwe nomofocholo lon ewe fönü “mi pwülüöch o fanüeräs” fän än Kot tümün.—Lifitikos 20:24.
2. Ifa ewe chiechi ren Kot a suuk ngeni aramas ikenäi?
2 Iwe nge, me ren Asaf, ewe soumakkei köl mi fel, Israel “rese mo likiitu lon an Kot we pwon, o ra chipwang ar repwe fefetal usun mi fich ngeni an we alluk.” (Kol Fel 78:10) Rese apwönüetä met samasamer kewe ra pwon ngeni Jiowa. Ina popun a pöüt seniir ar chiechiöch ngeni Kot mi sokkolo aücheaan. (An Salomon Afalafal 5:4; Mattu 23:37, 38) Ina popun Kot a “feilo lom ren ekkewe Jentail, pwe epwe angei senir ekkoch aramas fan asengesin itan.” (Fofor 15:14) Iwe, lon ekkeei ränin le sopwoloon, Kot a ionfengenni chon “eu mwich mi fakkun lapalap, esor emon mi tongeni alleani iteiter, seni ekkewe mu meinisin, o ekkewe einang meinisin, o sokkun aramas meinisin.” Iei met ekkena aramas ra apasawu fän pwapwa: “Angangen Amanau a nom ren ach Kot, ewe a mottiu won ewe leenien motun king, o pwal ren ewe Lam!”—Pwarata 7:9, 10.
3. Met emön epwe föri mwen a tongeni chiechiöch ren Kot?
3 Ren an epwe chiechiöch ngeni Kot, emön epwe fangolo manauan ngeni Jiowa, me esile ngeni meinisin pwe ina filian ren an papatais mwen aramas. Iei ussun a älleasochisi än Jises allük: “Iei minne, oupwe feilo asoulangalo chon fonu meinisin, oupwe papataisir fan iten ewe Sam, me ewe Nau, me ewe Ngun mi Fel, oupwe afalafaler pwe repwe alleasochisi mettoch meinisin minne ua alluku ngenikemi.” (Mattu 28:19, 20) Chon Israel meinisin ra aüseling lupwen Moses a ällea ngeniir ekkewe allük meinisin. (Ekistos 24:3, 7, 8) Iwe, ra weweiti wiiser ngeni Jiowa. Pwal ussun chök ikenäi, mwen emön epwe papatais, epwe angei sile mi enlet ussun letipen Kot mi pwälo ngenikich lon ewe Paipel.
4. Met sipwe föri pwe sipwe fich ngeni papatais? (Awewe won ewe poraus lon ewe box.)
4 A ffat letipen Jises pwe longolongun lüküen nöün kewe chon käeö epwe pöchökkül mwen repwe papatais. Me ren Jises, ekkewe chon käeö resap chök afalafal ngeni aramas nge, repwe pwal asukuleer ‘pwe repwe alleasochisi meinisin minne a fen alluk’ ngeniir. (Mattu 7:24, 25; Efisus 3:17-19) Ina popun ekkewe mi fich ngeni papatais ra kan käeö ren fitu maram, pwal mwo nge eü ika ruu ier. Rese muttir filatä le papatais lupwen rese kon lien weweiti lamoten me weween papatais. Mwen chök ar papatais, repwe pölüeni ren ‘ewer’ ngeni ruu kapas eis mi lamot. Pokiten Jises a menlapei ewe lamoten ach ‘Ewer epwe wesewesen ewer, iwe, ach Aapw, epwe wesewesen aapw,’ epwe öch ika kich meinisin sipwe ekieki sefäl won ewe lamoten ekkeei ruu kapas eis.—Mattu 5:37.
Aier Me Fangoloon Manauach Ngeni Kot
5. Ikkefa ekkewe ruu mettoch mi lamot ewe äewin kapas eis a menlapei?
5 Ren ewe äewin kapas eis, ewe a mochen papatais epwe pölü ika a fen aier seni lapalapen manauan mi ngaü me loom. Pwal och, epwe pölü ika a fen fangolo manauan fän iten an epwe föri letipen Jiowa. Ei kapas eis a menlapei ruu mettoch mi lamot emön epwe föri mwen an papatais. Epwe akkom aier me mwirin, fangolo manauan ngeni Kot.
6, 7. (a) Met popun chokkewe mi mochen papatais repwe akkom aier? (b) Met sokkun siwil emön epwe föri me mwirin an aier?
6 Met popun emön epwe aier mwen a papatais? Ewe aposel Paul a awewei: “Nge lom, kich meinisin sia pwal manaueni ei sokkun manau lon mochenian fitukach.” (Efisus 2:3) Mwen ach käeö ussun letipen Kot, sia fen manaueni manauach me ren an ewe fönüfan emmwen me fön. Manauach a nom fän nemenien ewe koten fönüfan, Setan. (2 Korint 4:4) Iwe, lupwen sia silei letipen Kot, sia apposa letipach pwe sisap “chuen manau ren mochenian aramas, pwe ren letipen Kot.”—1 Piter 4:2.
7 Ei alen manau mi fö epwe atoto rech chommong feiöch. Ewe feiöch mi lapalap seni meinisin ina ewe tufichin chiechiöch ngeni Jiowa. Alon Tafit, ei feiöch a ussun chök eü kapasen etiwetiw ngeni än Kot “im mangaku” me an “chukuchukuta mi fel.” Ina eü feiöch mi sokkolo aücheaan. (Kol Fel 15:1) Iwe nge, mi lifilifil iö Jiowa epwe etiwa. Epwe chök etiwa chokkewe mi “fefetal lon minne mi enlet, o forata minne mi pung, ir mi apasata minne mi enlet seni lon letiper.” (Kol Fel 15:2) Neman, föfförüch me lapalapach kewe rese kan tipeeü ngeni ewe poraus mi enlet sia fen käeö. Ina popun, epwe lamot ach sipwe siwili ekkeei föfför me lapalap pwe sipwe fich ngeni ena etiwetiw. (1 Korint 6:9-11; Kolose 3:5-10) Aier, are ach niamam ussun met sia fen föri, pwal ach mochen apwapwai Jiowa, repwe amwökütükich le siwili lapalapach. Aier a emmwen ngeni ach sipwe kullusefäl, are likitalo manauach mi nikinikin manauen ekkewe chon fönüfan mi kütta chök mochenin pwisin letiper, pwe sipwe tongeni fetäl won ewe aal Kot a pwapwa ren.—Fofor 3:19.
8. Ifa ussun sipwe fangolo manauach ngeni Kot, iwe, ifa ussun a riri ngeni papatais?
8 Ewe oruuen kinikinin ewe äewin kapas eis a eisini chokkewe mi mochen papatais ika ra fen fangolo manauer ngeni Kot. Mi fokkun lamot ar föri ena mwen repwe papatais. Sia iotek ngeni Jiowa pwe sia mochen fangolo manauach ngeni i. Jiowa a tongeni etiwa ach pwon pokiten än Jises asor. (Rom 14:7, 8; 2 Korint 5:15) Iei ussun Jiowa a wiliiti nöüch we Masta, iwe, kich nöün kewe mi pwapwaesini ach föfföri letipan, ussun chök Jises. (Kol Fel 40:8; Efisus 6:6) Sia eäni ei pwon ngeni Jiowa fän eü chök. Iwe, pokiten ach pwon a fis le monomon, sia pwal wiisen pwäratä mwen mesen aramas pwe sia fen fangolo manauach ngeni Semach lon läng ren ach papatais.—Rom 10:10.
9, 10. (a) Met a kapachelong lon ach föfföri letipen Kot? (b) Met ekkoch nöüwisin ewe muun Nazi ra küna ussun ach fangolo manauach ngeni Kot?
9 Met a kapachelong lon ach föfföri letipen Kot ussun chök Jises? Jises a ereni nöün kewe chon käeö: “Are emön a mochen feito mwiri, epwe pennukuolo pwisin letipan, mwarei an we irään nninni, pwal tattapweto mwiri.” (Mattu 16:24, NW) Mei wor ülüngät mettoch Jises a apasa pwe sipwe föri. Akkom sia “pennukuolo” pwisin letipach. Weween pwe sia apasa aapw ngeni ewe mocheniaingaü lon pwisin letipach, nge ewer ngeni än Kot fön me emmwen. Oruuan, sia ‘mwarei ach irään nninni.’ Lon ränin Jises, ewe irän nninni eü esissinnen säü are riäfföü. Chon Kraist ra silei pwe fän ekkoch repwe riäfföü pokiten ewe kapas allim. (2 Timoti 1:8) Jises ese ‘lolileniesini asauan’. Inaamwo ika aramas ra esiitakich are minakich, sia chök likiitu fän pwapwa pokiten sia silei pwe Kot a pwapwa rech. (Ipru 12:2) Säingo, sia ‘tattapweto mwirin’ Jises.—Kol Fel 73:26; 119:44; 145:2.
10 Pwal mwo nge ekkoch chon ü ngenikich ra weweiti weween än Chon Pwäratä Jiowa fangolo manauer ngeni Kot. Lupwen Tois a nom fän nemenien ewe muun Nazi, mei wor eü leenien eriäfföü aramas (concentration camp) itan Buchenwald. Chon Pwäratä Jiowa mi kalapus ikewe ie mi amwöchü ar tuppwöl ra wiisen sain ei taropwe: “Ngang mi chüen emön Chon Käeö Paipel, iwe, üsap ataielo minne üa pwon ngeni Jiowa.” Ei poraus a fokkun pwäralo ekiekin nöün Kot kewe chon angang meinisin mi fangolo manauer ngeni i.—Fofor 5:32.
Sinnelo Ussun Emön Chon Pwäratä Jiowa
11. Ifa ewe wiis mi aüchea fän iten emön mi papatais?
11 Ren ewe oruuen kapas eis, emön epwe pölü ika a weweiti pwe an papatais a esissinna pwe i emön Chon Pwäratä Jiowa. Mwirin an papatais, a wiliiti nöün Kot chon angang mi uwei iten Jiowa we. Iei eü feiöch nge a pwal wewe ngeni eü wiisan. Papatais a pwal suuk ngeni i ewe tufichin manau tori feilfeilo chök ika a tuppwöl ngeni Jiowa.—Mattu 24:13.
12. Ifa wiisen chokkewe mi uwei iten Jiowa?
12 Ach uwei iten ewe Kot mi Lapalap, Jiowa, eü wiis mi fokkun aüchea. Iei alon ewe soufos Mika: “Iwe, chon ekewe mwü meinisin ra fel o aleasochis ngeni ar kewe kot, nge kich sipwe fel o aleasochis ngeni ewe Samol mi Lapalap [lon iten Jiowa, NW] ach we Kot tori feilfeilachök.” (Mika 4:5) Iwe nge, mei wor eü wiisach mi pachetä ewe wiis mi aüchea. Sia wiisen manaueni manauach pwe a alingalo ena it. Paul a achema ngeni chon Kraist lon Rom pwe sia “esiita iten Kot,” are alimengaüa itan, lupwen sise apwönüetä minne sia afalafala aramas.—Rom 2:21-24.
13. Met popun nöün Kot kewe chon angang ra wiisen afalafal ussun ar we Kot?
13 Lupwen emön a wiliiti Chon Pwäratä Jiowa, a wiisen afalafal ussun an we Kot. Jiowa a etiwa Israel, ewe muu mi käimulo fän itan, an epwe wiliiti nöün we chon pwäratä. Iwe, chon Israel repwe pwäratä pwe Jiowa ewe Kot mi Lapalap tori feilfeilo chök. (Aisea 43:10-12, 21) Nge Israel ese apwönüetä wiisan, iwe, lo, lo, lo, a unusen pöüt seni än Kot chen. Ikenäi, chon Kraist mi enlet ra pwapwaiti wiiser le afalafal ussun Jiowa. Sia föri pokiten sia tongei i me pokiten sia mochen pwe itan epwe pinilo. Ifa ussun sia tongeni fanafanelo chök lupwen sia silei ewe poraus mi enlet ussun Semach lon läng pwal ussun letipan? Letipach a ussun chök letipen Paul lupwen a apasa: “Iei wisei. Riaffou ngeniei are usap arongafetalei ewe kapas allim!”—1 Korint 9:16.
14, 15. (a) Ifa ussun än Jiowa mwicheich a älisatä ach määritä lon pekin ngün? (b) Ikkefa kaworen Jiowa kewe mi älisikich lon pekin ngün?
14 Ewe oruuen kapas eis a achema ngeni emön a mochen an epwe papatais, pwe epwe wiisen angangfengen ren än Jiowa we mwicheich mi mwökütüküt ren ngünün we. Sise äläemön chök lon ach angang ngeni Kot, iwe, mi lamot älillis me apöchökkül me pesepes seni ‘pwiich kewe Soulang’ meinisin. (1 Piter 2:17; 1 Korint 12:12, 13) Än Kot mwicheich a fokkun älisikich le määritä lon pekin ngün. Ewe mwicheich a awora chommong puk me chassi mi alapalo ach sile ussun ewe Paipel. A älisikich ach sipwe mirit lupwen osukosuk ra ppiitä me a apöchökküla ach chiechiöch ren Kot. Ussun chök emön inelap mi tümünüöchü me amöngööniöchü nöün kewe, ewe “chon angang mi tuppwel o tipatchem” a awora möngö lon pekin ngün lon ewe fansoun mi fich pwe sipwe feffeitä lon pekin ngün.—Mattu 24:45-47; 1 Tesalonika 2:7, 8.
15 Nöün Jiowa kewe aramas ra käit me pöchökkületä fän iten ar repwe tuppwöl ngeni Jiowa, iteiten wiik lon ekkewe mwich. (Ipru 10:24, 25) Ewe Sukulen Afalafal a äiti ngenikich ifa ussun sipwe fos ngeni aramas, me ewe Mwich Ussun Ach Angangen Afalafal a älisikich ach sipwe lipwäköchülo lon ach afalafala aramas. Lon ekkewe mwich me lupwen sia käeö lon imwach kewe, ren älillis seni ekkewe puk me chassi, sia küna pwe ngünün Jiowa a emmweni an we mwicheich. Ren ekkeei minen älillis, Kot a öüröürakich ussun minne sipwe feiengaü ren, ifa ussun sipwe lipwäköchülo lon ach angangen afalafal, me ifa ussun sipwe mammasa lon pekin ngün.—Kol Fel 19:7, 8, 11; 1 Tesalonika 5:6, 11; 1 Timoti 4:13.
Met A Amwökütükich Le Papataiselo
16. Met popun sia mochen fangolo manauach ngeni Jiowa?
16 Ekkewe ruu kapas eis fän iten papatais ra achema ngeni ekkewe chon papatais ussun lamoten papatais me wiiser kewe mwirin ra papatais. Iwe, itä met epwe amwökütüür le papataiselo? Sise papatais pokiten emön a erianikich. Sia papatais pokiten Jiowa a “emmwenato” kich. (Jon 6:44) Pokiten “Kot mi tong,” a nemeni läng me fönüfan ren tong. Ese echimwa aramas ar repwe älleasochis. (1 Jon 4:8) Sia mochen pacheöch ngeni Jiowa pokiten an kirökiröch me lapalapen an kewe föfför ngenikich. Jiowa a fangolo nöün we äläemön fän itach pwe epwe suuk ngenikich ewe aal ngeni ewe manau mi mürinnö seni meinisin lon mwach kkan. (Jon 3:16) Iwe, pokiten an kirökiröch, sia mochen fangolo manauach ngeni Jiowa.—An Salomon Fos 3:9; 2 Korint 5:14, 15.
17. Sise fangolo manauach ngeni met?
17 Sia fangolo manauach ngeni Jiowa, sap fän iten eü wiis are angang. Ewe angang Kot a awiisa ngeni nöün kewe aramas epwe siwil nge ar fangolo manauer ngeni i esap siwil. Ren chök awewe, met Kot a awiisa ngeni Eperiam a fokkun sokko seni met a awiisa ngeni Jeremaia. (Keneses 13:17, 18; Jeremaia 1:6, 7) Iwe nge, ir me ruuemön ra apwönüetä wiiser kewe pokiten ra tongei Jiowa me ra mochen föri letipan fän tuppwöl. Lon ekkeei ränin le sopwoloon, nöün Jises kewe aramas mi papatais meinisin ra achocho ngeni wiiser seni Jises ar repwe afalafala ewe kapas allim ussun ewe Muu me älisi aramas ar repwe wiliiti nöün Jises chon käeö. (Mattu 24:14; 28:19, 20) Ach föri ei angang ren unusen letipach, a pwäralo üküükün ach tongei Semach lon läng me a annetatä pwe sia wesewesen fangolo manauach ngeni i.—1 Jon 5:3.
18, 19. (a) Met sia pwäralo lupwen sia papatais? (b) Met sipwe fos ussun lon ewe lesen mwirin ei?
18 Ren enletin, papatais a suuki eü aal ngeni chommong feiöch, nge sipwe loom ekilapei lamoten ach papatais. (Luk 14:26-33) Papatais a pwäralo pwe met sia pwon ngeni Kot a lamot lap seni wiisach kewe meinisin. (Luk 9:62) Lupwen sia papatais, a ussun itä pwe sia ereni aramas meinisin: “Iei i Kot, ach Kot, feilfeilo, feilfeilo chok. I chok epwe ach chon emmweni feilfeilo chok.”—Kol Fel 48:14.
19 Ewe lesen mwirin ei epwe awewe won pwal ekkoch kapas eis ussun papatais. Epwe wor eü popun mi lamot emön esap papatais? Ierin a lamot? Ifa ussun meinisin repwe älisatä lingen me kkotöchün ewe fansoun papatais?
En Mi Tongeni Awewei?
• Met popun chon Kraist repwe aier mwen ra papatais?
• Met a kapachelong lon ach fangolo manauach ngeni Kot?
• Ikkefa wiisach kewe lupwen sia uwei iten Jiowa we?
• Itä met epwe amwökütükich le papataiselo?
[Ekkewe kapas eis fan iten ewe lesen]
[Pwoor/Sasing lon pekin taropwe 13]
Ekkewe Ruu Kapas Eis Fän Iten Papatais
Pokiten om lükülük won än Jises Kraist we asor, ka fen aier seni om kewe tipis me ka fen fangolo manauom ngeni Jiowa ren om kopwe föri letipan?
En mi weweiti pwe om fangolo manauom ngeni Kot me om papatais repwe affata ngeni aramas pwe en emön Chon Pwäratä Jiowa lon än Kot we mwicheich, ewe mi nom fän emmwenien ewe ngün mi fel?
[Sasing lon pekin taropwe 14]
Sia fangolo manauach ngeni Jiowa ren eü pwon lon iotek
[Sasing lon pekin taropwe 16]
Ach angangen afalafal a pwäralo pwe sia fen fangolo manauach ngeni Kot