“Ifa Lapalapen Ai Aucheani Om Alluk!”

“Ifa lapalapen ai aucheani om alluk! Ua chok ekieki usun ran meinisin.”​—KÖLFEL 119:97.

1, 2. (a) Met sokkun osukosuk a tori ewe soumakkei Kölfel 119? (b) Met a föri pokiten an osukosuk, iwe, met popun?

 EWE soumakkei Kölfel 119 a küna riäfföü watte. Chon koput mi tunalo än Kot kewe allük ra amängaüa me pweni i. Nöüwis ra eriäfföü i me ra pwüngüpwüngfengen pwe repwe nielo i. Aramas mi ngaü ra nom ekis meinisin, iwe, ätewe a tongeni ninnilo. ‘Ngunun a telilo ren chourek’ pokiten ekkeei osukosuk. (Kölfel 119:9, 23, 28, 51, 61, 69, 85, 87, 161) Inaamwo ika a mmen watte an osukosuk, nge a kölu: “Ifa lapalapen ai aucheani om alluk! Ua chok ekieki usun ran meinisin.”​—Kölfel 119:97.

² Kopwe pwisin eisinuk, “Ifa ussun än Kot we allük a älisi me aururu ewe soumak kölfel?” A pöchökkül pokiten an lükü pwe Jiowa a tongei i. Inaamwo ika chon koput ra eriäfföü i nge, a pwapwa pokiten ekkewe feiöch a toto ren seni an apwönüetä än Kot kewe allük. A miritiiti pwe Jiowa a föfföröch ngeni i. Pwal och, än ewe soumak kölfel ngüüri än Kot emmwen a atipatchemalo i lap seni ekkewe chon koput. A pwal mwo nge amanaua i. A meefi kinamwe me mwelien letipan a limelimöch pokiten an älleasochisi ewe allük.​—Kölfel 119:1, 9, 65, 93, 98, 165.

3. Met popun a weires ngeni Chon Kraist ar repwe älleasochisi allükün Paipel ikenäi?

³ Ekkoch nöün Kot kewe chon angang ikenäi ra pwal küna sossotun lükü mi watte. Eli esap torikich ewe sokkun sossot sia tongeni mälo ren ussun chök a tori ewe soumak kölfel nge sia manau lon “fansoun weires.” Chommong aramas rese aücheani minne mi pwüng me mwääl. Ra achocho ngeni ar repwe apwapwai pwisin ir chök, are ra chök achocho ngeni ar repwe wöüöch. Ra lamalam tekia me rese suföl. (2 Timoti 3:1-5) Ekkewe säräfö Chon Kraist ra kükküna sossotun ar limelimöch. Pokiten ekkeei mettoch, a weires ach sipwe amwöchü ach tong fän iten Jiowa me fän iten minne mi pwüng. Ifa ussun sipwe tongeni tümünü pwisin kich?

4. Ifa ussun ewe soumak kölfel a pwäratä an aücheani än Kot allük, iwe, chon Kraist repwe pwal äppirü i?

⁴ Ewe soumak kölfel ese kkuf fän an kewe osukosuk pokiten an achocho le äkkälleani än Kot allük. Iei ussun a märitä an tong fän iten än Kot allük. Pwüngün pwe, arapakkan iteiten wökisin lon Kölfel 119 ra kapas ussun eü kinikinin än Jiowa allük. a Ekkewe Chon Kraist ikenäi rese nonnom fän ewe Allük Kot a ngeni Moses fän iten ewe mwuun Israel loom. (Kolose 2:14) Iwe nge, an kewe kapasen alongolongun allük ra chüen lamot. Ekkeei kapasen alongolongun allük ra aururu ewe soumak kölfel, ussun chök repwe aururu nöün Kot kewe chon angang mi kükküna osukosuk ikenäi.

5. Ikkefa kinikinin ewe Allükün Moses sipwe käeö ussun?

 ⁵ Iei, sipwe kütta älillis seni ülüngät kinikinin ewe Allükün Moses: ewe kokkot fän iten ewe Sapat, ewe kokkot fän iten angangen rus, me ewe allük pwe sisap mochenia. A lamot ach weweiti ekkewe kapasen alongolongun allük ir mi longolong won pwe sisap kkuf fän ekkewe osukosuk a torikich ikenäi.

Kaworen Minne Mi Lamot Ngenikich lon Pekin Ngün

6. Ikkefa ekkewe sokkun mettoch mi lamot ngeni aramas?

⁶ Seni ewe fansoun ir mi kerän förütä, mei wor minne a fokkun lamot ngeni aramas. Ren chök awewe, möngö, konik, me imw ra lamot pwe inisin emön epwe pöchökkül. Nge, mettochun ngün ra pwal lamot ngeni aramas ika repwe pwapwa. (Mattu 5:3) Pokiten Jiowa a silei lamoter, a allük ngeni nöün kewe aramas pwe repwe asösö eü rän iteiten wiik fän iten ar repwe tümünü ekkewe mettochun ngün.

7, 8. (a) Ifa ussun Kot a asokkofesenni ewe Sapat seni ekkewe ekkoch rän? (b) Ifa lamoten ewe Sapat?

⁷ Ewe kokkot fän iten ewe Sapat a menlapei ewe lamoten ach sipwe achocho ngeni ekkewe mettochun ngün. Ewe äewin fansoun a mak ewe kapas “sapat” lon Paipel a riri ngeni kaworen mana lon ewe fönü pöön. Kot a ereni ekkewe chon Israel pwe repwe ioni ei pilawa ren wonu rän. Lon ewe awonuen rän, repwe ioni naföchün ewe mana fän iten ruu rän pokiten Kot esap awora ewe mana lon ewe afisuen rän. Ewe afisuen rän epwe “ränin sapat fän iten ewe Samol mi Lapalap,” iwe, ekkewe chon Israel repwe nonnom lon en me leenian. (Ekistos 16:13-30) Eü me lein ekkewe engol allük a apasa pwe esap wor angang lon Sapat. Ewe rän mi pin. Liwinin ar atai ena allük, mälo.​—Ekistos 20:8-11; Numperis 15:32-36.

⁸ Ewe allükün Sapat a pwäralo pwe Jiowa a ekieki ussun pöchökkülen nöün kewe aramas lon pekin aion me lon pekin ngün. Jises a apasa pwe “a fis ranin fel fan iten aramas.” (Mark 2:27) Ena rän ese chök mut ngeni chon Israel ar repwe asösö nge a pwal atufichiir le arap ngeni Kot me pwäralo ar tong fän iten ewe Chon Förätä. (Tuteronomi 5:12) Ewe sapat eü rän fän iten mettochun ngün chök. Esap wor och me lukun. Ina a kapachelong an ewe famili fel, iotek, me ekkekieki ussun än Kot Allük. Ewe kokkot a tümünü ekkewe chon Israel seni ar äeä unusen ar fansoun me pöchökkul fän iten mettochun aion. Ewe Sapat a achema ngeniir pwe ar chiechi ngeni Jiowa, ina ewe mettoch mi lamot seni meinisin lon manauer. Jises a affata pwe ena kapasen alongolongun allük ese siwil lupwen a apasa: “A makketiu, ‘Aramas resap manau ren pilaua chok, pwe ren iteiten kapas meinisin mi tou seni auen Kot.’”​—Mattu 4:4.

9. Ekkewe chon Kraist ra käeö menni lesen seni ewe kokkotun Sapat?

 ⁹ Nöün Kot kewe aramas rese chüen asösö 24-awa iteiten wiik nge, sap minne ewe kokkotun Sapat pworausen chök uruwo. (Kolose 2:16) A achema ngenikich ewe lamoten ach akkomwa angang lon pekin ngün nge esap wöü me pisek are kunou. (Ipru 4:9, 10) Ina popun sipwe eisinikich: “Met a akkom lon manauei? Üa akkomwa äi käeö, iotek, fiffiti mwich, me äi afalafala ewe kapas allim ussun ewe Mwu? Are pwal ekkoch angang ra arikalo äi föfföri ekkeei mettoch?” Ika sia akkomwa ekkewe mettochun ngün lon manauach, iwe, Jiowa a alükülükükich pwe sisap osupwang ren minne mi lamot lon manauach.​—Mattu 6:24-33.

10. Met sokkun feiöch epwe torikich ika sipwe akkota ekkoch fansoun fän iten wisach kewe lon pekin ngün?

¹⁰ Ach kewe fansoun käkkäeö Paipel me nöüch kewe puk me chassi, pwal ach ekkekieki ussun masouer, a tongeni älisikich le arap ngeni Jiowa. (Jemes 4:8) Fäik ier loom, Susan a akkota pwe epwe käeö Paipel. Nge a apasa pwe le poputään, ese kon pwapwaiti an käeö. A weires ngeni. Nge lo, lo, lo, a fokkun sani. Iei, a lolilen ika a etiwalo an käeö pokiten eü osukosuk. Susan a apasa: “Käeö a älisiei le silei pwe Jiowa Semei. Üa lükülük won i me üse pireir le köri lon iotek. A fokkun amwarar lupwen üa küna ükükün watteen än Jiowa tong fän iten nöün kewe chon angang, an tümünüei, me ifa ussun a fen älisiei.” Sipwe pwal pwapwa ika sipwe akkomwa ekkewe mettochun ngün mi lamot ngenikich.

Än Kot Allük Ussun Angangen Rus

11. Awewei ewe kokkotun angangen rus.

¹¹ Än aramas rusi minne ekkewe chon räs ra likitalo ina ewe oruuen kinikin lon ewe Allükün Moses mi pwäralo än Kot tongei nöün kewe aramas. Jiowa a allükü pwe lupwen emön chon Israel a kini uwaan an atake, aramas mi osupwang repwe tongeni angei met ekkewe chon räs ra likitalo. Ekkewe chon räs resap unusen kinielo uwaan ar kewe atake tori kiannir. Resap pwal angei ekkewe krep, olif, me ekkewe pilükün wiich ekkewe chon angang ra likitalo. Ei kokkot a pwäralo tong fän äsengesin ekkewe mi osupwang, ekkewe chon ekis, ekkewe mi mäsen me ekkewe fefin mi mälo pwülüwer. Pwüngün pwe ewe angangen rus eü angang mi weires nge, lupwen aramas ra alamota ei kokkot, resap wisen tingor fetäl lupwen ra osupwang.​—Lifitikos 19:9, 10; Tuteronomi 24:19-22; Kölfel 37:25.

12. Ewe kokkotun angangen rus a atufichi ekkewe chon atake ar repwe föri met?

¹² Ewe allük ese affata ifa ükükün ewe wiich are uwaan atake aramas repwe likitalo fän iten ekkewe mi osupwang. Filier ika a watte are kükkün. Iei ussun, ra käeö kisäseü. Ei kokkot a atufichi ekkewe chon atake ar repwe pwäratä kilisou ngeni ewe chon Awora ewe räs, pokiten “ätewe mi kirikiröch ngeni ekewe chon mwelele a asamolu Kot.” (An Salomon Fos 14:31) Poas a kirökiröch ngeni chon mwelele. A akkota pwe Rut, emön fefin mi mälo pwülüwan epwe rusi wiich lon fönüan, epwe kini chommong wiich. Feiöch watte seni Kot a tori Poas pokiten an kisäseü.​—Rut 2:15, 16; 4:21, 22; An Salomon Fos 19:17.

13. Met ewe allükun loom ussun ewe angangen rus a äiti ngenikich?

¹³ Ewe kapasen alongolongun allük fän iten ewe angangen rus ese siwil. Jiowa a mochen pwe nöün kewe chon angang repwe kisäseü, äkkäewin, ngeni ekkewe mi osupwang. Ika sipwe alapalo ach kisäseü, iwe, epwe pwal lapelo ewe feiöch a torikich. Jises a apasa: “Oupwe fangelo, o repwe fangoto ngenikemi; ukukoch, pachetiu, uchukuchukifengenni, pwal uroureta, epwe iei usun ar repwe fangoto ngenikemi.  Pun ukukun ami fangelo, epwe iei ukukun repwe fangoto ngenikemi.”​—Luk 6:38.

14, 15. Ifa ussun sipwe pwäratä kisäseu, iwe, met sokkun feiöch epwe toto ngenikich me chokkewe sia älisi?

¹⁴ Ewe aposel Paul a pesekich ach “sipwe fofor-murinno ngeni aramas meinisin, nge lapaloon ngeni chon ewe einangen luku.” (Kalesia 6:10) Ina popun a lamot ach sipwe ekieki ifa ussun chienach kewe chon lükü repwe angei älillis lon pekin ngün lupwen ra küna sossotun ar lükü. Nge ifa ussun ika ra osupwangen älillis ren ar repwe feilo ngeni ewe Kingdom Hall are lupwen ra feilo kamö? Mei wor aramas mi chinnap, semmwen, are rese tufichin feilo seni lon imwer, nge ir mi osupwangen älillis are a wor lamoten sipwe chuuriir? Ika sia ekkekieki ussun än aramas kewe osupwang, iwe, eli Jiowa a tongeni nöünöü kich ren an epwe pölüeni ar iotek. Ewe chon awora älillis a pwal feiöch lupwen a apwönüetä wisan le älisi chienan chon lükü. Jiowa a pwapwa rech lupwen sia pwäralo tong ngeniir. Ach föri ena epwe pwal atoto rech chengel wachemwuk me menemenöch.​—An Salomon Fos 15:29.

¹⁵ Ekkewe chon Kraist ra pwal tongeni pwäratä kisaseu lupwen ra äeä ar fansoun me pöchökkül le esilefetälei pworausen än Kot kewe kokkot. (Mattu 28:19, 20) Emön mi fen älisi pwal emön le fangolo manauan ngeni Jiowa a silei enletin än Jises kewe kapas: “Feiochun liffang mi lap seni feiochun angei.”​—Fofor 20:35.

Tümünü Seni Mocheniaingaü

16, 17. Ewe aengolun allük a pinei ach sipwe föri met, iwe, met popun?

¹⁶ Ewe aülüngätin kinikinin än Kot Allük ngeni Israel sipwe käeö ussun, ina ewe aengolun allük mi pinei mocheniaingaü. Iei met a mak lon ewe Allük: “Kosap mocheniaiti imwen chon arum, kosap pwal mochenia ngeni pwülüen chon arum are ngeni nöün chon angang mwän me chon angang fefin, kosap pwal mocheniaiti nöün kow me nöün aas are meinisin mine chon arum a eäni.” (Ekistos 20:17) Aramas rese tongeni  apwüngü aramas won longolongun ena esin allük, pokiten rese tongeni küna masouen ewe letip. Ei sokkun allük a atekiatai ewe Allük pwe a tekia seni allükün aramas. Iwe, chon Israel ra miritiiti pwe Jiowa, ewe mi nennengeni leluken aramas, epwe atittineer. (1 Samuel 16:7) Pwal och, ei allük a pwäralo popunlapen chommong föfföringaü.​—Jemes 1:14.

¹⁷ Ewe allük mi pinei mochenia a älisi nöün Kot kewe aramas pwe repwe tümünüür seni tongen pisek, tipemmong, me seni ar ngününgününgaü ussun nonnomun manauer. A pwal tümünüür seni ekkewe sossotun solä are lisowu mwääl. Epwe wor aramas sipwe ingeiti pokiten ra wöüöch are sopwöch lap senikich. Nge ika sise nemeni ach ekiek, iwe, sipwe tongeni lolilen me lolowoiti aramas. Ewe Paipel a äiti ngenikich pwe mochenia a wewe ngeni letip mi ngaü. Ina popun sipwe feiöch ika sia tümünükich seni mochenia-ingaü.​—Rom 1:28-30.

18. Met sokkun ekiek a chöüfetäl won fönüfan ikenäi, iwe, met sokkun feiengaü epwe tongeni efisi?

¹⁸ Ikenäi, ewe ngünün fönüfan a efisatä tongen pisek me emiis-fengen. Ren pworaus esilesil, chon sopai ra amäratä ach mocheniaiti ekkewe pisek mi fö me fän chommong ra ameef ngenikich pwe sisap pwapwa ika sise angei ekkeei pisek. Ina ewe sokkun ekiek mi ngaü me ren än Jiowa Allük. A pwal kapachelong än aramas mochen föfföri minne repwe föümmong me wöüöch ren, ese lifilifil. Ewe aposel Paul a öüröürakich: “Nge ir mi mochen pisekisekilo repwe turutiu lon sosot, lon ser, lon chommong sokkun mochenia mi umwes o afeiengau ekkewe sokkun mochenia mi akokatiu aramas lon feiengau o kiteter. Pun mochenia moni, iei ewe popun ingau meinisin. Pokiten ei sokkun mochenia, ekkoch aramas ra feilseni ewe luku, o ra tu ngeni letiper chommong sokkun lolilen.”​—1 Timoti 6:9, 10.

19, 20. (a) Met a enletin aüchea ngeni emön mi tongei än Jiowa allük? (b) Met sipwe käeö lon ewe lesen mwirin ei?

¹⁹ Chokkewe mi tongei än Kot allük ra silei ussun ewe feiengaü seni tongen pisek me ra küna tümün seni ena feiengaü. Ren chök awewe, ewe söümakkei kölfel a iotek ngeni Jiowa: “Kopwe anukatiu ngeni noum ei chon angang om pwon, ewe ka pwonei ngenir mi niuokusituk. Allukun auom a murinno ngeniei lap seni ngerouen gold are silfer.” (Kölfel 119:36, 72) Ach unusen lükülük won enletin ekkeei kapas epwe älisikich le ekiekiöch pwe sisap kkuf ren ewe ssärin tongen pisek, tipemmong, iwe, sisap pwal menemenemang ren nonnomun manauach. “Manau mi fich ngeni Kot” nge esap ach wöüöchülo, ina ewe alen sopwöch mi mürinnö seni meinisin.​—1 Timoti 6:6.

²⁰ Ekkewe popun alongolongun allük lon än Kot Allük ngeni Israel ra fokkun aüchea lon ei fansoun mi weires. Aüchear iei a chök löllö me aüchear lon ränin Moses. Ika sia alapalo ach apwönüretä lon manauach, iwe, epwe pwal lapelo ach weweitiir, ach tong fän iter, me ach pwapwa. Mei wor chommong lesen sia käeö seni ewe Allük. Iwe, sia küna aüchean ekkeei lesen lon manauen ekkewe aramas mi mak pworauser lon ewe Paipel. Sipwe käeö ussur lon ewe lesen mwirin ei.

[Footnote]

Ifa Ussun Kopwe Pölüeni?

• Met popun ewe soumakkei Kölfel 119 a tongei än Jiowa allük?

• Met ekkewe chon Kraist ra käeö seni ewe kokkot fän iten ewe Sapat?

• Ifa aüchean än Kot allük ussun angangen rus iei?

• Ifa ussun ewe allük ussun mochenia a tümünükich?

[Ekkewe kapas eis fan iten ewe lesen]

[Lios lon pekin taropwe 19]

Met ewe allük ussun Sapat a menlapei?

[Lios lon pekin taropwe 21]

Met ewe allük ussun angangen rus a äiti ngenikich?