Jop​—Emön Mwän mi Likiitü, Unusen Lükülük me Wenechar

“Ifa usun, ka küna nei chon angang Hiop? Esap wor eman aramas won fanüfan mi wewe ngeni, a pwüng o wenechar, a niuokusitiei o kul seni föför mi ngau?”​—HIOP 1:8.

1, 2. (a) Ikkefa ekkewe riäfföü ra tori Jop? (b) Ifa ussun manauen Jop me mwen an a tori ekkewe riäfföü?

 MEI fen wor emön mwän ese osupwang ren och mettoch​—a wöümmong, a iteüöch, a pöchökkül lon pekin ngün, me an famili a pwapwa. Iwe nge, riäfföü a tori i fän ülüngät nge ra chök awotapw. Mwittir chök, a pöüt seni wöün. Mwirin, eü mölümöl mi sokkolo seni ekkewe ekkoch a nielo meinisin nöün kewe. Ese mwo mmang nge a üri eü semwen mi efisi metekitekin inisin seni kilingaü me rup won unusen inisin. Eli ka esinna ewe mwän pwe iei i Jop, ewe puken Paipel mi nöünöü itan we a äkkäeüin kapas ussun.​—Hiop, sopwun 1 me 2.

² Jop a ngüngü, “Amwo manauei iei epwe usun chök manauei me lom.” (Hiop 3:3; 29:2) Lupwen a fis riäfföü, iö esap ekieki ussun ekkewe fansoun kinamwe loom? Jop a manaueni eü manau mi pwüng, me ussun itä a küna tümün seni osukosuk. Ekkewe meilap ra süföliti i me kütta an ffön. (Hiop 29:5-11) A wöümmong, nge a eäni ekiek pwüng ussun nöün moni. (Hiop 31:24, 25, 28) Lupwen a küna osupwangen ekkewe fefin mi mä seniir pwülüwer are ekkewe nau mi mäsen, a älisiir. (Hiop 29:12-16) Iwe, a akkamwöchü an tuppwöl ngeni pwülüwan.​—Hiop 31:1, 9, 11.

3. Ifa ekiekin Jiowa ussun Jop?

³ A pwüng me wenechar manauen Jop pun a fel ngeni Kot. Jiowa a apasa, “Esap wor eman aramas won fanüfan mi wewe ngeni, a pwüng o wenechar, a niuokusitiei o kul seni föför mi ngau.” (Hiop 1:1, 8) Inaamwo ika a limöch manauen Jop, nge ekkewe riäfföü ra atai kinamween manauan. A pöüt seni pisekin meinisin a angei seni an angang, me a fis sossotun an uppos fän letipechou me osukosuk.

4. Pwata epwe älisikich ach sipwe ekieki ussun sossotun Jop kewe?

⁴ Pwüngün pwe sap minne Jop chök lein nöün Kot kewe chon angang a küna riäfföü. Chommong Chon Kraist ikenäi ra tongeni mwittir weweiti künaen manauen Jop. Iei ewe popun, a mürinnö ach sipwe äfänni ekkeei ruu  kapas eis: Ifa ussun ach nesöküriti sossotun Jop kewe epwe älisikich lupwen sipwe küna riäfföü? Me ifa ussun epwe tongeni älisikich pwe sipwe meefi meefien ir kewe mi küna riäfföü?

Eü Popun Alongolongun Kapwüng Ussun Tuppwöl me eü Sossotun an Lükülük

5. Me ren Setan, pwata Jop a angang ngeni Kot?

⁵ A sokkolo minne a fis ngeni Jop. Jop ese silei, nge ewe Tefil a efisi tipemwaramwar ussun ekkewe popun a angang ngeni Kot. Lon eü mwich lon läng, lupwen Jiowa a kapas ussun lapalapen Jop kewe mi mürinnö, Setan a pölüeni: “Ifa usun, kosap tiela inisin me chon leimwan, pwal meinisin mine a eäni seni feiengaü?” Weween, Setan a apasa pwe Jop a angang ngeni Kot pokiten chök mochenin letipan—iwe, ren ena, a pwal tipi ngeni meinisin nöün Kot kewe chon angang. Iwe, Setan a apasa ngeni Jiowa, “Nge kopwe aitiela poum o atapa meinisin mine a eäni, mürin epwe fokun amamäsinuk.”​—Hiop 1:8-11.

6. Setan a eppietä menni popun alongolongun kapwüng mi lamot?

⁶ A fokkun lamot ewe popun alongolongun kapwüng. Setan a efisi tipemwaramwar ussun lapalapen än Jiowa we nemenem. Mi wesewesen tufich ngeni Kot an epwe nemeni aramas me chonläng meinisin fän tong? Are, ussun ekiekin Setan, än aramas kükkütta pwisin ar mochen epwe chök nennemeniir? Jiowa a mut ngeni ewe Tefil an epwe sotuni Jop pwe epwe isetiu eü leenien äppirü, nge a eäni lükülük woon än Nöün we chon angang unusen wenechar me tuppwöl. Ina minne, Setan a pwisin efisatä ekkewe riäfföü mi tori Jop nge ra chök mwittir awotapw. Lupwen än Setan sotuni Jop ese akkufu, a esemweni Jop ren eü semwen mi fakkun metekitek. Iwe, Setan a apasa: “Eman aramas epwe fangala meinisin mine a eäni fän iten manauan.”​—Hiop 2:4.

7. Ifa ussun nöün Kot kewe chon angang ikenäi ra küna osukosuk mi ekis löllö ngeni minne a tori Jop?

⁷ Inaamwo ika ükükün watteen ewe riäfföü a tori Jop ese fis ngeni lape ngeni Chon Kraist ikenäi, nge ra küna sokkopaten riäfföü. Chommong ra küna riäfföü seni aramas are osukosuk lon famili. Nafangaüen moni are apwangapwangen inis ra fokkun aweiresiir. Ekkoch ra küna ninni pokiten ar lükü. Iwe nge, sisap ekieki pwe Setan a pwisin efisi iteiten riäfföü meinisin mi torikich. Pwüngün pwe ekkoch osukosuk repwe tongeni pwal mwo nge popu seni pwisin ach kewe föfförmwääl are och apwangapwangen inis sia fen alemwiri. (Kalesia 6:7) Iwe, oukich meinisin sipwe küna riäfföü seni apwangapwangen chinnap me pwal choweän mölümöl me met kan. Ewe Paipel a affata pwe lon ei fansoun, Jiowa ese fori manaman le tüttümünü nöün kewe chon angang seni ekkeei fansoun weires.​—Än Salomon Afalafal 9:11.

8. Ifa ussun Setan epwe sotun äeä ach kewe osukosuk?

⁸ Iwe nge, Setan epwe tongeni äeä fansoun weires pwe epwe atai ach lükü. Ewe aposel Paul a apasa pwe a küna osukosuk ren “efoch fölun ira lon fitukei, emon chon kuno seni Satan,” mi “ninniei.” (2 Korint 12:7) Ese lifilifil ika ewe osukosuk a popu seni eü apwangapwangen inis, awewe chök ren ffatangaüen mesan, are pwal och mettoch, nge Paul a weweiti pwe Setan a tongeni äeä ewe osukosuk me ewe letipengaü epwe fis seni pwe epwe akükkünatiu än Paul pwapwa me an unusen lükülük. (Än Salomon Fos 24:10) Ikenäi, eli Setan epwe arangatä letipen chon ewe famili, ekkewe chon sukul, are pwal mwo nge ekkewe mwu pwe repwe eriäfföüü nöün Kot kewe chon angang.

9. Pwata sisap mäirü ika epwe torikich fansoun weires are riäfföü?

⁹ Ifa ussun sipwe tongeni sopwöch le ataweei ekkeei osukosuk? Ren ach sipwe eäni ewe ekiek pwe a suuk ngenikich eü fansoun pwäratä pwe ach tongei Jiowa me ach nonnom fän nemenian ese wiliwilikkis. (Jemes 1:2-4) Ese lifilifil met ach osukosuk a popu seni, nge ach weweiti lamoten ach sipwe tuppwöl ngeni Kot epwe älisikich le akkamwöchü ach itepök me ruuepek lon pekin ngün. Ewe aposel Piter a mak ngeni Chon Kraist: “Ami mi achengicheng, ousap weitifengen ren sokkun riaffou mi feito remi usun chok ekkei pwe epwe sotunikemi, usun chok ita och mettoch mi fo a torikemi.” (1 Piter 4:12)  Paul a aweweei: “Iwe, ir meinisin mi mochen manaueni ewe manau mi fich ngeni Kot lon Kraist Jises repwe kuna riaffou.” (2 Timoti 3:12) Setan a chüen efisi tipemwaramwar ussun üpposun Chon Pwäratä Jiowa, ussun chök a föri ngeni Jop. Iwe, ewe Paipel a pwäratä pwe Setan a alapalo an mammaun ngeni nöün kewe aramas lon ekkeei ränin le sopwoloon.​—Pwarata 12:9, 17.

Eü Wewengaü me Ekkoch Kapasen Emmwen mi Mwääl

10. Ifa ewe mettoch Jop ese weweiti?

¹⁰ Mei wor och mettoch Jop ese silei, nge kich mi silei. Ese silei ewe popun an a tori i ekkena riäfföü. A mwääl Jop lupwen a ekieki pwe “Ewe Samol mi Lapalap a fangoto, ewe Samol mi Lapalap a angeesefäli.” (Hiop 1:21) Eli, Setan a sotun ämeef ngeni Jop pwe Kot a efisatä weiresin manauan.

11. Aweweei mwo ekiekin Jop ussun an kewe osukosuk.

¹¹ A watte än Jop äpilükülüküngaü, inaamwo ika ese otteki Kot, ussun pwülüwan we a pesei an epwe föri. (Hiop 2:9, 10) A erä, ‘Ussun itä nge manauen ekkewe mi ngaü a kinamwe lap seni manauei.’ (Hiop 21:7-9) Eli a ekieki, ‘Pwata Kot a apwüngüei?’ Fän ekkoch a chök mochen mälo. A leüwommong le apasa, “Amwo kopwe aopaei lon ewe lenien sotup, amwo kopwe aopaei tori om lingeringer epwe wesila!”​—Hiop 14:13.

12, 13. Met meefien Jop pokiten alon chienan kewe?

¹² Ülümön chienen Jop kewe ra chuuri i fän iten ar repwe itä “aururu o achipa i.” (Hiop 2:11) Iwe nge, ir “chon aururu mi lipwäkingau.” (Hiop 16:2) Eli Jop epwe tongeni küna älillis seni chienan kewe ika a tongeni fos ngeniir ussun an kewe osukosuk, nge ekkeei ülümön ra awattei än Jop we osukosuk me alapalo an meefi weires.​—Hiop 19:2; 26:2.

¹³ Ese mwääl Jop a eisini pwisin i: ‘Pwata a fis ngeniei? Met tipisi pwe a toriei ei fansoun weires?’ A unusen mwääl än chienan kewe awewe woon an osukosuk. Ra ekieki pwe Jop a küna riäfföü pokiten a tipis watte. Elifas a eis, “Ifa usun, eman aramas esap wor an tipis a tongeni küna feiengau? . . . Iei usun mine üa küna: Chokewe mi fotuki tipis o amworafeili föför mi ngau repwe chök kini mine ra fotuki.”​—Hiop 4:7, 8.

14. Pwata esap pwüng ach sipwe ekieki pwe riäfföü a chök popu seni föfför-mwääl?

¹⁴ Pwüngün pwe epwe tongeni piitä osukosuk ika sipwe fotukatiu ngeni futuk nge sap ngeni ewe ngün. (Kalesia 6:7, 8) Nge, lon ei ototen fönüfan, a tongeni fis fitikoko ese lifilifil met sipwe föri. Pwal och, ese fokkun pwüng pwe esap fis weiresin manauen ekkewe esor tipisiir. Jises Kraist, “emon mi fel, o esor tipisin,” nge a mälo woon efoch irään ninni fän watteen metekin inisin, me ewe aposel Jemes a mälo fän iten an lükü. (Ipru 7:26; Fofor 12:1, 2) Mwäälin ekiekin Elifas me chienan kewe ruuemön a amwökütü Jop pwe epwe appölüer ussun itöchün me affata pwe esor tipisin. Nge, eli ar tipimwääl pwe än Jop riäfföü a fis pokiten pwisin tipisin a etipetipa an ekiek ussun än Kot pwüngöch.​—Hiop 34:5; 35:2.

Kütta Älillis Lupwen a Torikich Riäfföü

15. Ifa ewe sokkun ekiek epwe älisikich fän riäfföü?

¹⁵ Sipwe tongeni käeö eü lesen seni Jop? Eli sipwe meefi pwe esap pwüng an repwe fis ngenikich ekkewe fansoun weires, semwen, are riäfföü. A ussun itä nge ese fis ngeni pwal ekkoch aramas ekkena sokkun osukosuk. (Kölfel 73:3-12) Fän ekkoch, eli sipwe pwisin eisinikich ekkeei kapas eis mi lamot: ‘Ai tongei Kot a amwökütüei pwe upwe angang ngeni i, ese lifilifil met epwe fis ngeniei? Ua fokkun mochen ngeni Jiowa minne epwe tongeni “pälüeni ätewe mi aitengaua I?”’ (Än Salomon Fos 27:11; Mattu 22:37) Sisap mut ngeni alon aramas ar repwe efisi ach tipemwaramwareiti Semach lon läng. Emön fin Kraist mi tuppwöl mi sessemwen fitu ier a apasa: “Ua silei pwe mettoch meinisin Jiowa epwe mutatä upwe tongeni likiitü fan. Ua silei pwe epwe ngeniei ewe pöchökkül ua osupwang ren. Iteiten fansoun meinisin a fen föri ena.”

16. Ifa ussun än Kot we Kapas a awora älillis ngeni ir kewe mi küna osukosuk?

 ¹⁶ Ren föfförün Setan, sia silei minne Jop ese silei. “Sia sinei usun lapalapen an kewe ekiek,” are rauangaü. (2 Korint 2:11) Pwal eü, mei wor chommong pworausen tipatchem sia tongeni käeö seni. Lon ewe Paipel, sia tongeni älleäni pworausen ekkewe mwän me fefin mi tuppwöl ra likiitü fän sokkopaten sossot. Ewe aposel Paul a küna riäfföü lap seni lape ngeni Chon Kraist meinisin, iwe, a makkei: “Pun minne mi makketiu lom, a makketiu pwe sipwe kaeo, pwe epwe wor rech ach apilukuluk allim ren likiitu o aururu me ren ekkewe puk.” (Rom 15:4) Emön Chon Pwäratä lon Iurop mi kalapus fän iten an lükü lon ewe oruuen maunen fönüfan a akkasiwili anan möngö ükükün ülüngät rän fän iten an epwe angei eü Paipel. Iwe, a apasa: “A ifa me watteen feiöchün ena akkasiwil! Inaamwo ika ua echik lon pekin aion, nge ua angei ewe möngöön ngün mi alikiitüei me pwal ekkoch lon äm kewe sossot lon ekkena fansoun weires. A chüen nom rei ena Paipel tori ikenäi.”

17. Ikkefa ekkewe minen älillis seni Kot ra tongeni alikiitükich?

¹⁷ Lükün än Paipel aururukich, mei wor chommong puken aweween Paipel mi awora emmwen fän iten ach sipwe ataweei ach kewe osukosuk. Ika kopwe pii ewe Watchtower, eli kopwe küna pworausen emön Chon Kraist mi piin nom fän ewe sokkun osukosuk a toruk. (1 Piter 5:9) Eli kopwe pwal küna älillis ren om kopwe fos ngeni ekkewe elter are pwal ekkoch Chon Kraist mi äsimaü mi tongeni weweiti om  na osukosuk. Nge lap seni meinisin, ren iotek, kopwe tongeni lükülük woon älillis seni Jiowa me an we ngün mi fel. Ifa ussun Paul a pworacho ngeni ekkewe ‘sossot’ seni Setan? Ren an eäni lükülük woon ewe manamanen Kot. (2 Korint 12:9, 10) A makkei: “Ngang mi tufich ren mettoch meinisin lon ewe emon mi apochokkulaei.”​—Filipai 4:13.

18. Ifa ussun chienach kewe Chon Kraist ra tongeni awora apöchökkül mi lamot?

¹⁸ Iwe, a kawor älillis, me kosap mang le kükkütta. Ewe mwitün a apasa: “Are ka apilükingau lon fansoun riaföü, om pöchökül a kisikis.” (Än Salomon Fos 24:10) Ussun chök ekkewe pwötür ra tongeni efisatä turuloon eü imw mi för seni irä, äpilükülüküngaü a tongeni apwangapwangaalo än emön Chon Kraist üppos. Ren ach sipwe pworacho ngeni ei minen efeiengaü, Jiowa a awora ngenikich älillis me ren chienach kewe chon angang ngeni Kot. Emön chonläng a pwä ngeni Jises me apöchökküla i lon ewe pwinin a ares. (Luk 22:43) Atun an a säi ngeni Rom, nge i emön chon kalapus, Paul “a kilisou ngeni Kot, o a pwal apilukuluk allim” lupwen a chuuri pwiin kewe lon Kraist lon ewe Forumen Appius me ekkewe Ülüngät Imwen Wasöla. (Föför 28:15) Emön Chon Pwäratä Jiowa fin Tois a chüen chechchemeni ewe älillis a küna leföpwülün atun an a wareiti ewe leenien fötek, eriäfföü, me ninnilo itan Ravensbrück, nge a niuokkus. A chechemeni pwe “Emön Chon Kraist a mwittir künaei me etiwaöchüei. Iwe, pwal emön pwiich we fin Kraist a äkkälisiei me a wiliti ussun itä nge inei lon pekin ngün.”

“Kopwe Tuppwel tori Malo”

19. Met a älisi Jop le ü ngeni föfförün Setan kewe?

¹⁹ Jiowa a erä pwe Jop emön mwän mi “chüen likitü won mine a pwüng.” (Hiop 2:3) Inaamwo ika a äpilükülüküngaü me ese weweiti ewe popun an a küna riäfföü, nge Jop ese wiliwilikkis fän eü woon ewe popun alongolongun kapwüng mi lamot ussun tuppwöl. Jop ese amamesini ewe alen manauan a filata. A apasa: “Tori üpwe mäla, üsap ükütiu le apasa pwe üa wenechar!”​—Hiop 27:5.

20. Pwata a lamot ewe mettoch likiitü?

²⁰ Ena sokkun tipeppos epwe älisikich le akkamwöchü ach wenechar​—fän sossot, fän än aramas ü ngenikich, are fän riäfföü. Jises a ereni chon ewe mwichefel lon Smirna, “Nengeni, ewe tefil epwe oturalong ekkoch leimi lon imwen fotek, pwe oupwe kuna sosot; o epwe wor riaffou remi engol ran. Kopwe tuppwel tori malo, o upwe ngonuk ewe mwarin manau.”​—Pwarata 2:10.

21, 22. Fän osukosuk, ifa ewe sile epwe aururu letipach?

²¹ Ei otot fän nemenien Setan epwe sotuni ach likiitü me wenechar. Iwe nge, Jises a alükülükü ngenikich pwe esor popun ach sipwe niuokkusiti met epwe fis lon fansoun mwach. A fokkun lamot ach sipwe ännetatä pwe kich mi tuppwöl. Paul a apasa, “Ach ei riaffou epwe nonnom fansoun mochomoch chök,” nge ewe “ling,” are liwin Jiowa a pwon ngenikich, epwe nom tori “feilfeilo chok o mi lap seni mettoch meinisin.” (2 Korint 4:17, 18) Pwal mwo nge än Jop riäfföü a chök nom fansoun mwochomwoch chök lupwen sipwe alöllö ngeni ekkewe chommong ierin pwapwa a küna me mwen me pwal mwirin an sossot.​—Hiop 42:16.

²² Nge, epwe wor fansoun lon manauach lupwen ussun itä nge esap muchulo ach kewe sossot me sisap chüen tongeni mökürochou fän ewe riäfföü. Lon ewe lesen mwirin ei, sipwe käeö ifa ussun künaen manauen Jop epwe tongeni äiti ngenikich pwal ekkoch lesen ussun ewe mettoch likiitü. Sipwe pwal nengeni ifa ussun sipwe tongeni apöchökkülatä ir kewe mi küna weires.

Ifa Ussun Kopwe Pölüeni?

• Ifa ewe popun alongolongun kapwüng mi lamot Setan a efisatä ussun än Jop wenechar?

• Pwata sisap mäirü ika epwe torikich fansoun weires?

• Ifa ussun Jiowa a älisikich le likiitü?

[Ekkewe kapas eis fan iten ewe lesen]

[Sasing lon pekin taropwe 21]

Ach sipwe käkkäeö pworaus, foffos ngeni Chon Kraist mi äsimaü, me ikkiotek seni letipach repwe tongeni älisikich le likiitü