“Oua Fen Rong Usun An Jop likiitu”
“Oua Fen Rong Usun An Jop likiitu”
“Oua fen rong usun an Jop likiitu, o oua fen kuna letipen ewe Samol, pwe ewe Samol mi fakkun umoumoch o kirokiroch.”—JEMES 5:11.
1, 2. Eü pwüpwülü lon Poland a küna met sokkun sossot?
LUPWEN än Hitler we mwichen sounfiu a liapeni Danzig (nge iei a iteni Gdansk) lon ennefenin Poland, esaamwo tori eü ier mwirin an Harald Abt wiliti emön Chon Pwäratä Jiowa. Iwe mwirin, a weires me fokkun efeiengaü nonnomun Chon Kraist mi enlet ikewe ie. Ewe Gestapo a sotun eriäni Harald an epwe sainnei echö taropwe fän iten an itä amamaesini an lükü, nge ese fokkun tipeeü ngeni. Mwirin än Harald kalapus fitu wiik, a titiilo ngeni ewe leenien fötek itan Sachsenhausen concentration camp, iwe, a kawet fän chommong ikewe ie. Emön meilapen sounfiu a itini ewe leenien kusutään ötüöt ren ewe leenien kek inisin somä, iwe, a ereni Harald, “Mwirin 14 rän, kopwele feitä ngeni om Kot Jiowa me ikenan ie pun epwele kek inisum ika kopwe chök kamwöchülük woon om lükü.”
2 Lupwen Harald a ares, pwülüwan we itan Elsa a chüen oupwu nöür we nengngin, ükükün 10 maraman. Nge sap minne ewe Gestapo a tunalo Elsa. Ekiselo mwirin, ra angei seni nöün we mönükol, iwe, ra tinalo Elsa ngeni ewe leenien nielo chon fötek lon Auschwitz. Iwe nge, Elsa a manau fitu ier, ussun chök Harald. Lon The Watchtower, minen April 15, 1980, en mi tongeni älleäni ifa ussun ar ra tufichin likiitü. Harald a makkei: “Ua kalapus 14 ier lon leenien fötek pokiten ai lükü Kot. Aramas ra eisiniei: ‘Pwülüwom we a älisuk fän iten om kopwe likiitü fän ekkena mettoch meinisin?’ Fokkun ewer! Ua silei seni chök le poputään pwe i esap fokkun fangetä an lükü, iwe, a älisiei pwe upwe pwal likiitü. Ua silei pwe pwülüwei we epwe fen tipeeu ika upwe mälo lap seni an epwe rong pwe ua musolo pokiten ai fangetä. . . . Elsa a mökürochou fän chommong riäfföü fitu ier lon ekkewe kalapus lon Tois.”
3, 4. (a) Ikkefa ekkewe leenien äppirü mi tongeni apöchökkülatä Chon Kraist pwe repwe likiitü? (b) Met popun ewe Paipel a pesekich ach sipwe käeö minne a fis ngeni Jop?
3 Sap minne a mecheres ach sipwe likiitü fän riäfföü, nge ina eü mettoch chommong Chon Pwäratä ra fen küna. Ina popun, ewe Paipel a ffönöü chon Kraist meinisin: “Pwii ami, oupwe angei ekkewe soufos usun ami leenien appiru lon ar kewe riaffou o mosonoson, ir mi kapas fan iten ewe Samol.” (Jemes 5:10) Lon ekkewe fitepükü ier ra lo, chommong nöün Kot kewe chon angang ra küna riäfföü-mwääl. Ekkena “chommong chon pwarata usun chok eu kuchu mi lap,” ir leenien äppirü mi mürinnö, iwe, repwe tongeni apöchökkülakich fän iten ach sipwe likiitü le ssä lon ach kitir, kitirin chon Kraist.—Ipru 11:32-38; 12:1.
4 Lon ewe Paipel, Jop a iteüöch pokiten an likiitü. Jemes a makkei: “Nengeni, sia apasa pwe ir ekkewe mi likiitü ra feiöch. Oua fen rong usun an Jop likiitu, o oua fen kuna letipen ewe Samol, pwe ewe Samol mi fakkun umoumoch o kirokiroch.” (Jemes 5:11) Künaen manauen Jop a äiti ngenikich liwinin ir kewe mi tuppwöl, chokkewe Jiowa a kan efeiöchüür. Lamot seni ena, a pwäralo ekkoch pworaus mi enlet repwe efeiöchükich lon fansoun weires. Ewe puken Jop a älisikich le pölüeni ekkeei kapas eis: Ika sipwe küna sossot, pwata epwe lamot ach sipwe weweiti ekkewe popun alongolongun kapwüng mi kapachelong? Ikkefa ekkoch lapalap me ekiek epwe älisikich le likiitü? Ifa ussun sipwe tongeni apöchökkülatä pwiich kewe mi küna riäfföü?
Weweiti Unusen ewe Pworaus
5. Ifa ewe äkkäeüin mettoch sipwe chechchemeni lupwen sipwe küna sossot?
5 Ren ach sipwe tufichin üppos lon pekin ngün fän sossot, a lamot ach sipwe weweiti mettoch meinisin mi kapachelong. Ika sisap ina ussun, iwe, eli pwisin ach kewe osukosuk repwe otopu mesach, iwe, esap chüen ffatöch ach küna mettoch lon pekin ngün. A äkkäeüin lamot ach tuppwöl ngeni Kot lap seni mettoch meinisin. Sipwe lefareni än Semach we lon läng kapasen pesepes, a erä: “Nei, kopwe tipatchem o apwapwai lelukei, pwe üpwe tongeni pälüeni ätewe mi aitengauaei.” (Än Salomon Fos 27:11) A ifa me watteen aüchean ena wis! Inaamwo ika sia kan apwangapwang me föfför-mwääl, nge sipwe tongeni apwapwai letipen ewe Chon Förikich. Sia kan föri ena lupwen ach tongei Jiowa a atufichikich ach sipwe likiitü fän sossot me fansoun weires. Än Chon Kraist tong mi enlet a kan likiitü fän mettoch meinisin. Esap sopwongaü.—1 Korint 13:7, 8.
6. Ifa ussun Setan a kan turunufasei Jiowa, iwe, ifa ükükün an föri ena?
6 Ewe puken Jop a affataöchü pwe Setan ewe chon turunufasei Jiowa. A pwal pwäralo watteen ngaüen ena chon oput mi monomon me an mochen ataielo ach ririöch me Kot. Ussun an a pwäpwälo lon pworausen Jop, Setan a kan tipi ngeni nöün Jiowa kewe chon angang meinisin pwe ese pwüng ewe popun ar angang ngeni Kot, iwe, a pwal mochen änneta pwe epwe tongeni patapatelo ar tongei Kot. A fen turunufasei Kot fitengerou ier. Lupwen Setan a koturutiu seni läng, eü möngüngü lon läng a apasa pwe i “ewe chon tipi ngeni pwich kewe, ewe mi tipi ngenir le ran o lepwin mwen mesen ach Kot.” (Pwäratä 12:10) Ren ach likiitü le amwöchü ach tuppwöl, sia tongeni affata pwe a chök tipimwääl.
7. Ifa ewe nampa eü mettoch sipwe tongeni föri ika sia apwangapwang lon pekin aion?
7 Sipwe fokkun chechchemeni pwe ewe Tefil epwe äeämwäälli sokkun riäfföü meinisin mi torikich fän iten an epwe atowauakich seni Jiowa. Ineet a sotuni Jises? Lon ewe fansoun Jises a echik mwirin an echikifel lon chommong rän. (Luk 4:1-3) Iwe nge, än Jises pöchökkül lon pekin ngün a atufichi an epwe tipeppos le pöönalo ekkewe sossot seni Setan. A fokkun lamot ach sipwe pworaiti sokkun apwangapwang meinisin lon pekin aion, nge eli epwe popu seni semwen are ach chinnapelo, ren pöchökkülach lon pekin ngün! Sisap fangetä, “nge meit mo are inisich mi morelo, nge letipach mi sefölo iteiten ran meinisin.”—2 Korint 4:16.
8. (a) Ifa ussun letipengaü epwe tongeni aingaüa ach ekiek? (b) Jises a eäni met sokkun ekiek?
8 Pwal eü, letipechou epwe tongeni aingaüa pöchökkülach lon pekin ngün. Eli emön epwe ekieki, ‘Pwata Jiowa a mutatä ei osukosuk an epwe fis?’ Eli pwal emön epwe letipengaü pokiten än emön ekis kirikiringaü ngeni, iwe, epwe eis, ‘Pwata emönnewe a föri ena ngeniei?’ Ekkena sokkun memmeef epwe tongeni efisi ach namanalo ekkewe popun alongolongun kapwüng mi lamot chapur nge ekieki chök pwisin ach kewe osukosuk. Än Jop letipengaü ren ülümön chienan kewe mi eäni ekiek-mwääl a aweiresi letipan ussun chök an semwen a aweiresi inisin. (Hiop 16:20; 19:2) Pwal ussun chök, ewe aposel Paul a makkei pwe ach amwöchü ach song epwe tongeni “wäsi leenien [are, tufichin] ewe tefil.” (Efisus 4:26, 27) Sisap pwäri ach mängaüeiti are songeiti aramas are kon ekieki chök pwüngüngaüen och pworaus, nge epwe fen mürinnö ach sipwe äppirü Jises pun a “likitalo pwisin i ren ewe Sou Apung mi pung,” Jiowa Kot. (1 Piter 2:21-23) Ach “angei ewe chök sokkun ekiek” Jises a eäni epwe tüttümünükich seni än Setan kewe ssär.—1 Piter 4:1.
9. Met Kot a pwonei ngenikich ussun osach kewe mi chou are ekkewe sossot epwe torikich?
9 Lap seni meinisin, sisap ekieki pwe ach kewe osukosuk, ir itä pisekin ännet pwe Kot ese pwapwa rech. Ena sokkun wewengaü a äletipechou Jop fansoun ekkewe chon itä aururu ra tipimwääl ngeni. (Hiop 19:21, 22) Ewe Paipel a alükülükü ngenikich: “Kot esap tongeni küna sosotingau, i esap pwal sotuningauei eman.” (Jemes 1:13) Sokko seni ena, Jiowa a pwonetiu pwe epwe älisikich le likiitü fän me angasakich seni sokkun sossot meinisin mi tottorikich. (Kölfel 55:22; 1 Korint 10:13) Ren ach arap ngeni Kot lon fansoun riäfföü, sipwe tongeni eäni ekiek mi itepök me rüüepek me tufichin u ngeni ewe Tefil fansoun meinisin.—Jemes 4:7, 8.
Minen Älillis fän iten Ach Sipwe Likiitü
10, 11. (a) Met a älisi Jop pwe epwe tufichin likiitü? (b) Ifa ussun än Jop eäni mwelien letip mi mürinnö a älisi i?
10 Jop a akkamwöchü an tuppwöl, inaamwo ika “chienan kewe mi tipin aururu” ra esiita me a pwal pwisin osukosuk pokiten an ese silei enletin popun an a küna riäfföü. Met sipwe tongeni käeö seni an likiitü? Ese mwääl iei populapen an tufichin likiitü, pwe a tuppwöl ngeni Jiowa. A niuokkusiti Kot me kul seni minne mi ngaü. (Hiop 1:1) A chök ikkina ussun manauan. Jop ese mochen sape seni Jiowa, inaamwo ika ese weweiti met popun a mwittir tori chommong mettoch mi ngaü. Jop a lükü pwe a pwüng an epwe angang ngeni Kot lon fansoun mi mürinnö me pwal lon fansoun weires.—Hiop 1:21; 2:10.
11 A pwal aururu Jop an silei pwe mwelien letipan a limöch. Lupwen a meefi pwe ussun itä epwele much manauan, a aururu letipan an silei pwe a fen achocho le älisi aramas ükükün an tufich, a akkamwöchü än Jiowa kewe allük, me a unusen imulo seni fel mi chofona.—Hiop 31:4-11.
12. Met meefien Jop ussun än Elihu älillis?
12 Pwüngün pwe a lamot ngeni Jop älillis pwe epwe awenecharasefälli an ekiek ussun ekkoch mettoch. Iwe, a tipetekison le etiwa ena älillis, iwe, ina pwal eü popun a tongeni likiitü. Fän süföl, Jop a aüseling ngeni än Elihu kapasen ffön mi mirit, me a ngüüri än Jiowa apwüngü. A apasa, “Ellet, üa apasa mine üsap weweiti, üa kapas usun mettoch mi fokun amwarar ngeniei, üsap silei. Iei mine üa püsin atipisiei o ekieksefäl lon pwül me falang.” (Hiop 42:3, 6) Inaamwo ika a chüen üri semwen mi eriäfföü, nge Jop a pwapwa pwe an siwili an ekiek a efisi an arap ngeni Kot. Jop a erä, “Üa silei pwe en [Jiowa] ka tongeni föri mettoch meinisin, nge meinisin mine ka ekiekietä esap wor epetin.” (Hiop 42:2) Ren an Jiowa aweweei lingemwararan, a lapolo än Jop wewefichiti pwe a fokkun tekisosson fän ewe Chon Föratä mettoch meinisin.
13. Ifa ussun än Jop ümöümöch a efeiöchü i?
13 Säingoon, Jop a isetiu eü leenien äppirü mi fokkun mürinnö ren an ümöümöch. Chienan kewe repwe itä aururu nge ra fokkun äletipechou, nge lupwen Jiowa a ereni Jop an epwe iotekiir, a föri. Mwirin, Jiowa a achikaratä Jop. (Hiop 42:8, 10) A ffatöch pwe tipemaras esap älisikich pwe sipwe likiitü, nge tong me ümöümöch ir minen älillis ngenikich. Ach likitalo tipekoum epwe apöchökkülakich lon pekin lükü, iwe, ina eü mettoch Jiowa a kan efeiöchü.—Mark 11:25.
Sou Ffön mi Mirit Ra Älisikich pwe Sipwe Likiitü
14, 15. (a) Ikkefa ekkoch lapalap epwe atufichi emön sou ffön an epwe apöchökküla aramas? (b) Aweweei mwo met popun Elihu a angöch le älisi Jop.
14 Pwal eü lesen sipwe tongeni käeö seni pworausen Jop, iei aüchean ekkan sou ffön mi mirit. Chokkan, ir ‘pwiich [ra] nom rech pwe [repwe] alisikich lon fansoun riaföü.’ (Än Salomon Fos 17:17) Iwe nge, ussun sia küna seni pworausen Jop, ekkoch sou ffön ra tongeni efisi letipengaü nge resap aururukich. Emön sou ffön mi mürinnö epwe weweiti meefiach me pwäratä süföl me kirekiröch, ussun chök Elihu. Eli epwe lamot ekkewe elter me chon Kraist mi äsimaü repwe awenechara ekiekin chiener kewe mi choutiu ren osukosuk, iwe, ekkena sou ffön repwe tongeni käeö chommong lesen seni ewe puken Jop.—Kalesia 6:1; Ipru 12:12, 13.
15 Mei wor chommong lesen mi echipwör seni angöchün Elihu le ataweei ewe osukosuk. A mosonottam le akkom aüseling ngeni chienen Jop kewe ülümön me mwen an pölüeni ar kewe kapas mi mwääl. (Hiop 32:11; Än Salomon Fos 18:13) Elihu a pappani iten Jop we me kapas pwotete ngeni ussun emön chienan. (Hiop 33:1) Elihu a sokkolo seni ekkewe ülümön chon aururu mi chofona, pun ese ekieki pwe a tekia seni Jop. A apasa, “Pwal ngang üa för seni pwül.” Ese mochen alapalo riäfföün Jop ren a apasawu kapas mi lamotongaü. (Hiop 33:6, 7; Än Salomon Fos 12:18) Elihu ese esiita an Jop föfför me loom, nge a apünga Jop pokiten an a pwüng manauan. (Hiop 33:32) Lamot seni meinisin, Elihu a eäni än Kot ekiek, iwe, a älisi Jop le mirititi pwe Jiowa esap tongeni föri minne ese pwüng. (Hiop 34:10-12) A pesei Jop an epwe witiwit woon Jiowa, nge esap achocho le apwönüetä pwisin an pwüng. (Hiop 35:2; 37:14, 23) Chon Kraist elter me iö kkan mwo repwe tongeni küna feiöch seni ekkena lesen.
16. Ifa ussun chienen Jop kewe ülümön chon aururu mi chofona ra wiliti nöün Setan chon angang?
16 Än Elihu kapasen ffön mi mirit a fokkun sokko seni än Elifas, Piltat, me Sofar kapasen aletipengaü. Jiowa a erenir, “Ousap eäni kapas mi pwüng usi.” (Hiop 42:7) Inaamwo ika ra erä pwe ra mochen aururu Jop, nge ir nöün Setan kewe pisekin angang nge sap chiechi mi mürinnö. Ir me ülümön ra eäni ewe ekiek mwääl seni chök le poputään pwe tipisin Jop a atoto ngeni an kewe riäfföü. (Hiop 4:7, 8; 8:6; 20:22, 29) Me ren Elifas, esor än Kot lükülük woon nöün kewe chon angang, iwe, meefian nge ese lifilifil ika kich mi tuppwöl are sise tuppwöl. (Hiop 15:15; 22:2, 3) Elifas a pwal mwo nge tipi ngeni Jop ussun ekkoch tipis ese fokkun föri. (Hiop 22:5, 9) Iwe nge, Elihu a apöchökkülatä Jop lon pekin lükü, iwe, ina ekiekin emön sou ffön mi tong fansoun meinisin.
17. Met sipwe chechchemeni lupwen sia nonnom fän sossot?
17 Mei wor pwal eü lesen ussun likiitü sipwe tongeni käeö seni ewe puken Jop. Ach Kot mi tong a kan küna nonnomuch, iwe, a mochen älisikich me a tufichin awora älillis. Sia fen älleäni pworausen Elsa Abt. Ekkekieki met a pwisin apwüngalo: “Me mwen ai ares, ua fen älleäni echö taropwe seni emön sister, a erä pwe fän riäfföü chapur, än Jiowa we ngün a kan akinamwei letipach. Ua ekieki pwe a ekis tunommong. Nge lupwen ua pwisin küna riäfföü watte, ua silei pwe a pwüng alon. Ina eü mettoch mi kan wesewesen fis. A weires ach sipwe weweiti ika sisaamwo pwisin küna. Nge a wesewesen fis ngeniei. Jiowa a kan älisikich.” Sap minne Elsa a kapas ussun minne Jiowa a tongeni föri are minne a fen piin föri me loom loom lon ränin Jop we. Nge a kapas ussun ach ei fansoun. Ewer, “Jiowa a akkawora älillis”!
A Pwapwa ewe Mwän mi Lillikiitü
18. Ikkefa ekkewe feiöch Jop a küna seni an likiitü?
18 Lape ngenikich sisap küna ükükün watteen ewe riäfföü Jop a küna. Iwe nge, ese lifilifil met sokkun sossot ei otot epwe efisi ngenikich, nge mei wor popun aüchea ach sipwe akkamwöchü ach tuppwöl, ussun chök Jop. Enlet, likiitü a amürinnölo manauen Jop. A aunusalo Jop, iwe, ese chüen wor an apwangapwang lon pekin ngün. (Jemes 1:2-4) A apöchökkülatä an ririöch ngeni Kot. Jop a affata, “Me mwan üa rong usum ren selingei, nge iei üa nenengenuk ren mesei.” (Hiop 42:5) A letelo pwe Setan a kapas chofona pun esap tongeni ataielo än Jop tuppwöl. Fitepükü ier mwirin, Jiowa a chüen erä pwe Jop emön nöün chon angang mi pwüng. (Isikiel 14:14) Pworausen an tuppwöl me likiitü a kan apöchökkülatä nöün Kot kewe aramas lon pwal mwo nge ei fansoun.
19. Met popun ka meefi pwe a lamot likiitü?
19 Lupwen Jemes a mak ngeni ekkewe popun Chon Kraist lon ewe äeüin senturi ussun likiitü, a kapas ussun ewe pwapwa likiitü epwe atoto rech. Iwe, a kapas ussun pworausen Jop pwe epwe ächema ngeniir pwe Jiowa a efeiöchü nöün kewe chon angang mi tuppwöl. (Jemes 5:11) Sia älleäni lon Jop 42:12: “Iwe, ewe Samol mi Lapalap a afeiöchü lusun ränin manauen Hiop lap seni me mwan.” Kot a alapalo woon fän ruu minne a pöüt seni Jop, iwe, a manauattam fän pwapwa. (Hiop 42:16, 17) Pwal ussun chök, lon än Kot we otot sefö, epwe morolo ewe metek, riäfföü, are letipechou meinisin sia kükküna lon ei fansoun sopwoloon. (Aisea 65:17; Pwäratä 21:4) Sia rongorong ussun än Jop likiitü, iwe, sipwe tipeppos le äppirü Jop ren än Jiowa älillis. Ewe Paipel a pwonei: “Mi feioch ir ekkewe mi likiitu lon sosot, pun mwirin ar pworacho repwe angei ewe mwarin manau, ewe mwaramwar Kot a fen pwonei ngeni ir ekkewe mi tongei i.”—Jemes 1:12.
Ifa Ussun Kopwe Pölüeni?
• Ifa ussun sipwe tongeni apwapwai letipen Jiowa?
• Met popun sisap ekieki pwe ach kewe osukosuk, ir itä pisekin ännet pwe Kot a song rech?
• Ikkefa ekkoch mettoch ra älisi Jop an epwe likiitü?
• Ifa ussun sipwe tongeni äppirü Elihu le apöchökkülatä chienach kewe chon lükü?
[Ekkewe kapas eis fan iten ewe lesen]
[Sasing lon pekin taropwe 26]
Emön sou ffön mi mürinnö a kan weweiti meefien aramas me a pwäratä süföl me kirekiröch
[Sasing lon pekin taropwe 27]
Elsa me Harald Abt