“Oupwe fokun asamolufengenikemi lefilemi.”​—ROM 12:10.

1. Ikkefa ekkewe kapasen alükülük lon Paipel?

 FÄN chommong, än Kot Kapas a alükülükü ngenikich än Jiowa älillis lupwen sia letipechou me tatakkis lelukach. Nengeni mwo ekkeei kapasen aururu: “Ewe Samol mi Lapalap a aütäi ir meinisin mi turula, a awenätä sokürün ir mi pworotiu.” “A apöchöküla ir mi tatakis leluker o filiti kinaser.” (Kölf. 145:14; 147:3) Pwal och, iei alon Semach lon läng: “Pun ngang om Kot ewe Samol mi Lapalap üa amwöchü pöüifichum, pwal ngang ätewe mi ürenuk, ‘Kosap niuokus, ngang üpwe alisuk.’”​—Ais. 41:13.

2. Ifa ussun Jiowa a awora älillis fän iten nöün chon angang?

² Iwe nge, ifa ussun Jiowa epwe tongeni ‘amwöchü pouifichich,’ nge I mi nonnom läng? Ifa ussun ‘a awenätä sokürüch mi pworotiu’ pokiten ach letipechou? Jiowa a awora älillis lon sokkopaten napanap. Ren chök awewe, a ngeni nöün kewe aramas “ewe tufich mi somwola” ren an we ngün mi fel. (2 Kor. 4:7; Jon 14:16, 17) Nöün Kot kewe chon angang ra pwal meefi pöchökkül ren manamanen ewe Kapasen Kot. (Ipru 4:12) Mei pwal chüen wor alen än Jiowa apöchökkülakich? Sipwe küna pölüwan lon puken Äeüin Piter.

“Chenin Kot mi Pwälo lon Sokkopaten Napanap”

3. (a) Met Piter a erä ussun ekkewe sossot? (b) Lesopwoloon ewe puken Äeüin Piter a pworaus ussun met?

³ Ewe aposel Piter a mak ngeni ekkewe mi kepit pwe a wor popun repwe pwapwa pokiten ewe feiöch epwe toto rer. Iwe, a pwal apasa: “Inamwo ika oua küna letipeta iei lon fansoun mochomoch chök pokiten chomong  sokun sosot oua riaföü ren.” (1 Pit. 1:1-6) Nengeni ekkeei kapas “chomong sokun.” A tongeni wewe ngeni pwe ekkewe sossot epwe sokkopat. Piter ese ükütiu woon ena chök pworaus me likit ngeni pwiin kewe ar repwe ekieki ika repwe tongeni likiitü fän ekkena sokkopaten sossot. Nge a pwal alükülüküür pwe Jiowa epwe älisiir le likiitü fän iteiten sokkun sossot. Ena kapasen alükülük a mak lesopwoloon nöün we taropwe, ikewe ie ewe aposel a apworausa ekkewe mettoch mi weneiti “sopolan mettoch meinisin.”​—1 Pit. 4:7.

4. Met popun ekkewe kapas lon 1 Piter 4:10 ra aururukich?

⁴ Piter a erä: “Ämi meinisin oua angei aükükün en me an liffang, oupwe äeä ir pwe oupwe älillisfengen ussun chon souani ewe chenin Kot mi pwäpwälo lon chommong sokun napanap.” (1 Pit. 4:10, NW) Nengeni pwe Piter a nöünöüsefäl ekkewe kapas “chommong sokun.” Ussun itä a apasa pwe, ‘Ekkewe sossot repwe sokkopat, nge ewe chen Kot epwe pwäratä epwe pwal pwä lon sokkopaten napanap.’ Pwata ekkena kapas epwe aururu letipach? Pun ese lifilifil met sokkun sossot sipwe küna, nge än Jiowa chen epwe älisikich le likiitü. Iwe nge, me ren alon Piter we, ifa ussun epwe pwäpwälo än Jiowa chen ngenikich? Ren chiechiach kewe Chon Kraist.

“Älillisfengen”

5. (a) Met emön me emön Chon Kraist epwe föri? (b) Ikkefa ekkewe kapas eis ra piitä?

⁵ Lupwen Piter a fos ngeni ewe mwichefelin Chon Kraist, a erä: “Nge mwen mettoch meinisin oupwe tupwöl le echenifengenikemi lefilemi.” A pwal apasa: “Ämi meinisin oua angei aükükün en me an liffang, oupwe äeä pwe oupwe älillisfengen.” (1 Pit. 4:8, 10, NW) Ina minne, wisan emön me emön lon ewe mwichefel an epwe apöchökküla chienan kewe Chon Kraist. Jiowa a fen awisa ngenikich pisekin kewe mi aüchea, me wisach sipwe pwal liffang ngeni ekkoch. Iwe, ikkefa ekkena pisek mi aüchea? Piter a apasa pwe ina “eü liffang.” Met weween ewe liffang? Ifa ussun sipwe äeä ekkena liffang ‘pwe sipwe älillisfengen’?

6. Ikkefa ekkoch liffang Kot a awisa ngeni ekkewe Chon Kraist?

⁶ Ewe Kapasen Kot a apasa: “Lifang mi mürina meinisin me feiöch mi unusöch ra feitiu seni läng.” (Jem. 1:17) Pwüngün pwe än Jiowa we chen a pwäpwälo ren an kewe liffang meinisin a awisa ngeni nöün kewe aramas. Ewe  liffang mi kon aüchea, ina än Jiowa ngün mi fel a fang ngenikich iteitan. Ena liffang a atufichikich le ämääraatä ekkewe napanap Kot a pwapwaiti, awewe chök ren tong, mürinnö, me mosonoson. Ekkena napanap repwe amwökütükich ach sipwe tongei pwiich kewe chon lükü ren unusen letipach me älisiir ika ra osupwang. Pwal och liffang mi mürinnö Kot a ngenikich, ina ewe tipatchem me sile mi enlet sia tongeni angei ren älillisin ewe ngün mi fel. (1 Kor. 2:10-16; Kal. 5:22, 23) Pwüngün pwe ach unusen pöchökkül, lipwäköch, me tufich, iir liffang sipwe äeä le mwareiti me alingalo Semach lon läng. Mei wor wisach seni Kot, sipwe äeä ach tufich me napanapach kewe mi mürinnö pwe sipwe pwäralo än Kot chen ngeni pwiich kewe chon lükü.

“Äeä Pwe Oupwe Älillisfengen”​—Ifa Ussun?

7. (a) Met weween ewe kapas “aükükün”? (b) Ikkefa ekkewe kapas eis sipwe eisini pwisin kich, me met popun?

⁷ Ren ekkena liffang sia angei, Piter a pwal apasa: “Oua angei aükükün en me an liffang, oupwe äeä.” Ewe kapas “aükükün” ussun itä a apasa pwe napanapach me ach kewe tufich esap löllöfengen, me pwal ükükün än emön me emön tufich epwe pwal sokkofesen. Nge inaamwo ika mi sokkofesen nge a pesekich pwe sipwe ‘äeä [ekkewe liffang sia angei] pwe sipwe älillisfengen.’ Pwal och, ekkewe kapas “äeä . . . ussun chon souani,” wesewesen eü allük. Ina minne, sipwe eisini pwisin kich: ‘Ngang üa äeä ekkewe liffang Kot a awisa ngeniei pwe upwe apöchökküla pwii kewe chon Kraist?’ (Apöpö ngeni 1 Timoti 5:9, 10.) ‘Are, üa äeä ai kewe tufich üa angei seni Jiowa fän iten pwisin feiöchi ren ai chei pisek are itöchi?’ (1 Kor. 4:7) Ika sia äeä liffangach kewe pwe sipwe “älillisfengen,” iwe, sipwe apwapwaai Jiowa.​—SalF. 19:17; älleani Ipru 13:16.

8, 9. (a) Ifa ussun ekkewe Chon Kraist woon unusen fönüfan ra älisi pwiir kewe chon lükü? (b) Ifa ussun chon om mwichefel ra älillisfengen?

⁸ Än Kot we Kapas a apworausa ifa ussun ekkewe chon Kraist lon fansoun Jises ra älillisfengen  lon sokkopaten napanap. (Älleani Rom 15:25, 26; 2 Timoti 1:16-18.) Pwal ussun chök ikenäi, Chon Kraist mi enlet ra apwönüetäöchü ei allük pwe sipwe äeä liffangach kewe le älisi pwiich kewe chon lükü. Nengeni föfförün ekkoch pwiich kewe.

⁹ Chommong pwiich kewe mwän ra awora watte fansoun iteiten maram le ammolnatä fän iten ewe mwich. Lon ewe mwich ra apworausa ekkewe pworaus mi alollool ra fen käeö, iwe ra achchüngü letipen chon ewe mwichefel pwe repwe tongeni likiitü. (1 Tim. 5:17) Chommong pwiich kewe ra sillelo ren pwichikkaren ar tong me ümöümöch ngeni pwiir kewe chon lükü. (Rom 12:15) Ekkoch ra äämwa iir kewe mi letipechou me ra iotekfengen. (1 Tes. 5:14) Ekkoch pwiich kewe ra mak ngeni iir kewe ra achocho le likiitü fän sossot kapasen apöchökkül. Nge pwal ekkoch ra älisi iir kewe mi apwangapwang pwe repwe tongeni fiti mwich. Fite ngeröü Chon Pwäratä Jiowa ra älisi pwiich kewe le aüsefäli imwer kewe ra ta ren taifun, no, ika chechchechin fönü. Än pwiich kewe tong me älillisöch ngeniir, ikkena ekkewe minen pwäratä pwe “ewe chenin Kot mi pwäpwälo lon chomong sokun napanap.”​—Älleani 1 Piter 4:11.

Menni Leir a Kon Lamot?

10. (a) Paul a ekieki woon menni ruu wis lon an we angang ngeni Kot? (b) Ifa ussun sipwe tongeni äppirü Paul ikenäi?

¹⁰ Nöün Jiowa kewe chon angang rese chök angei eü liffang ar repwe äeä le älisi chiechier kewe chon lükü, nge ra pwal angei eü pworaus mi lamot pwe repwe afalafal ngeni aramas. Paul a mirititi pwe mei wor ruu wisan lon an angang ngeni Jiowa. A mak ngeni ewe mwichefelin Efisus pwe lon ‘än Kot ümöümöch a ngeni ewe angang’ pwe epwe efeiöchü ekkoch. (Ef. 3:2) Nge Paul a pwal apasa pwe Kot a “apwüngala pwe aipwe fich ngeni an epwe lükü ngenikem ewe Pworausen Manau.” (1 Tes. 2:4) Ussun chök Paul, sia silei pwe wisach ach sipwe afalafala ewe Mwuun Kot. Ren ach tinikken le föri ewe angangen afalafal, sia äppirü än Paul tinikken le esilefeili ewe kapas allim. (Fof. 20:20, 21; 1 Kor. 11:1) Sia silei pwe ach afalafala pworausen ewe Mwu epwe amanaua aramas. Iwe nge, sipwe pwal äppirü än Paul achocho le kükkütta fansoun fich pwe sipwe liffang ‘ngeni [pwiich kewe] och feiöchün ngün.’​—Älleani Rom 1:11, 12; 10:13-15.

11. Itä ifa ach ekiek ussun wisach le afalafal me wisach le apöchökküla pwiich kewe?

¹¹ Menni lein ekkeei ruu wisen chon Kraist a kon lamot? Ach eäni ena kapas eis a ussun chök ach eis ussun emön matchang ika menni lein pöükäsin kewe a lamot? A ffat pölüwan pwe a lamot iir me ruuofoch pwe epwe tongeni äkkäs. Pwal ussun chök, mi lamot pwe sipwe apwönüetä ekkena ruu wis pwe sipwe aunusalo ach angang ngeni Kot. Ina minne, sisap ekieki pwe ach angangen afalafala ewe kapas allim me ach apöchökküla chienach chon lükü, ikkina ruu wisach mi sokkofesen, nge iir me ruu mi chök ririfengen, ussun met Paul me Piter ra pwal ekieki. Iwe, ifa ussun ra ririfengen?

12. Ifa ussun Jiowa a nöünöükich le apwönüetä an we angang?

¹² Lon ach angangen afalafal, sia achocho ren ach sipwe lipwäköch le asukula aramas me achchüngü letiper ren pworausen än Kot we Mwu. Iwe, ren ach föri ena, sia älisi ekkewe aramas ar repwe wiliti nöün Jises chon käeö. Iwe nge, sia pwal äeä ekkewe tufich me ekkoch liffang mi nom rech pwe sipwe apöchökküla chienach kewe chon lükü ren ach eäni kapasen apöchökkül me ach älillisöch ngeniir. Ekkeei föfför meinisin ra pwäralo än Jiowa chen. (SalF. 3:27; 12:25) Ren ach föri ei, sia älisiir ar repwe lükücharelo ussun nöün Jises chon käeö. Ina minne, lon ekkeei ruu sokkun wis, ach angangen afalafal me ach “älillisfengen,” ina eü feiöch mi aüchea pwe Jiowa a nöünöükich le apwönüetä an we angang.​—Kal. 6:10.

 “Tongen Pwipwi lon Kraist epwe Pwichikar Lefilemi”

13. Met epwe fis ika sise “älillisfengen” nge mei wor ach tufich?

¹³ Paul a pesei chiechian chon lükü: “Tongen pwipwi lon Kraist epwe pwichikar lefilemi. Oupwe fokun asamolufengenikemi lefilemi.” (Rom 12:10) Pwüngün pwe ach tongei pwiich kewe a amwökütükich le unusen apwönüetä wisach ussun chon souani ewe chenin Kot. Nge sia silei pwe ika Setan a etipetipakich pwe sisap “älillisfengen,” iwe epwe apwangapwangalo ach ririin tipeeü. (Kol. 3:14) Nge, ika a apwangapwangelo ach tipeeüfengen, epwe kükkünülo ach tinikken lon ewe angangen afalafal. Setan a fokkun silei pwe epwe efeiengaüa efoch chök pöükäsich, lon kapas awewe, iwe, sisap chüen tongeni ääs, weween, sisap chüen unusen apwönüetä wisach.

14. Iö kewe ra küna feiöch seni ach “älillisfengen”? Awewe mwo.

¹⁴ “Älillisfengen” esap chök efeiöchü ekkewe mi angei än Jiowa chen nge pwal ekkewe mi fangolo. (SalF. 11:25) Ren chök awewe iei pworausen eü pean pwüpwülü, Ryan me Roni lon Illinois, Merika. Lupwen ra rong pwe taifun mi watte itan Katrina a atai fitepükü imwen pwiich kewe, ar tongen pwipwi a amwökütüür pwe repwe likitalo ar angang me imwer, me ra kamö efoch waa mi watte me ra föralo pwe repwe imweni me wawa le sai 900 mail ngeni Louisiana. Ra nom ikena ie lap seni eü ier me äeä ar fansoun, pöchökkül me ar tufich ren ar repwe älisi pwiir kewe. Ryan, 29 ierin a erä: “Äm aua meefi äm arap ngeni Jiowa ren äm älisi ekkewe ekkoch. Üa küna ifa ussun Jiowa a tümünü nöün kewe aramas. Ren ai angangfengen me ekkewe mi äsimaü, a fokkun äiti ngeniei ifa ussun upwe tümünü pwich kewe. Üa pwal mirititi pwe a mmen chommong angang lon än Jiowa mwicheich a suuk ngeni ekkewe mi kükkün ieriir ussun chök ngang.” Roni, 25 ierin a pwal apasa: “Üa kilisou pwe üa tongeni älisi ekkewe ekkoch. Üa kerän küna ei esin pwapwa lon manauei. Üa silei pwe lon ekkeei ier repwe feito, upwe chüen küna feiöch seni ai fiti ei angangen älillis mi amwarar.”

15. Ikkefa ekkewe popun sia mochen sopwelo lon wisach ussun chon souani ewe chenin Kot?

¹⁵ Ewer, ach älleasochisi än Kot kewe allük le afalafala ewe kapas allim me apöchökküla pwiich kewe ra atoto feiöch ngeni meinisin. Ekkewe sia älisiir ra lükücharelo lon ar angang ngeni Kot nge pwisin kich sia meefi ewe pwapwa mi alollool, ewe sokkun pwapwa a feito seni ach fangolo. (Fof. 20:35) Ika emön me emön lon ewe mwichefel ra äfännifengenir, iwe an unusen ewe mwichefel tong epwe pwichikarelo. Pwal och, ewe tong sia pwäratä lefilach a fokkun esissillatä pwe kich ekkewe Chon Kraist mi enlet. Jises a apasa: “Are oupwe echenifengenikemi, aramas meinisin repwe silei, pwe ämi nei chon kaiö.” (Jon 13:35) Nge lap seni meinisin, a eitöchüolo Semach we Jiowa mi tongekich lupwen nöün kewe chon angang ra apwönüetä letipan le awora älillis ngeni iir kewe mi osupwang. Ina minne, a wor chommong popun sipwe äeä ach liffang pwe sipwe “älillisfengen ussun chon souani ewe chenin Kot”! Kopwe sopwelo om apwönüetä wisom?​—Älleani Ipru 6:10.

En mi Chechchemeni?

• Ifa ussun Jiowa a apöchökküla nöün kewe chon angang?

• Met Kot a awisa ngenikich?

• Ifa ussun sipwe tongeni älisi chienach kewe chon lükü?

• Met epwe amwökütükich pwe sipwe äkkäeä ach liffang le “älillisfengen”?

[Ekkewe Kapas Eis fan Iten ewe Lesen]

[Sasing lon pekin taropwe 16]

Sia afalafala ewe kapas allim ngeni ekkewe ekkoch me älisi chienach kewe Chon Kraist

[Sasing lon pekin taropwe 17]

Ka äeä om “liffang” pwe kopwe älisi ekkewe ekkoch are ka äeä fän iten pwisin feiöchüm?

[Sasing lon pekin taropwe 18]

Sia apünga chokkewe ra älisi ekkewe mi feiengaü watte seni taifun, no, me met kkan ren ar pennüküolo chommong mettoch