“Feito O Tapweto Müri”
“Are eman a mochen etiei, epwe pölükü manauan, epwe mwärei an [irään ninni] rän me rän o tapweto müri.”—LUKAS 9:23.
1, 2. (a) Ifa än Jises we etiwetiw mi kirekiröch ngeni aramas? (b) Ka fen etiwa än Jises we etiwetiw?
LE MUCHULOON an angangen afalafal woon fönüfan, Jises a afalafal lon Perea, eü fönü epek ewe chanpupu Jortan, ötiuafenin Jutia. Emön alüwöl a feilo ren Jises me eisini met epwe föri pwe epwe küna manau esemuch. Mwirin Jises a esilla pwe ena alüwöl a äkkälleasochisi ewe Allükün Moses, a eäni ei kapasen etiwetiw mi sokkolo aücheaan. A apasa: “Kopwe feila o amömöla meinisin mine ka eäni. Nge ewe moni kopwe fang ngeni chon wöüngau, pwe epwe wor woumw lon läng. Mürin kopwe feito o tapweto müri.” (Mark 10:21) Ekieki mwo pwe iei eü etiwetiw pwe ätenan epwe tapwelo mwirin Jises, Nöün ewe Kot mi Unusen Tekia we äläemön.
2 Ena alüwöl a pöpööni ewe etiwetiw, nge ekkoch ra etiwa. Nge me mwan, Jises a apasa ngeni Filip: “Kopwe tapweto müri.” (Jon 1:43) Filip a etiwa nge mwirin och fansoun a wiliti emön aposel. Jises a pwal eäni ewe etiwetiw ngeni Mattu, iwe, a pwal etiwa. (Mt. 9:9; 10:2-4) Enlet, Jises a eäni pwal chök ewe etiwetiw ngeni meinisin ekkewe chon tongei minne mi pwüng lupwen a apasa: “Are eman a mochen etiei, epwe pölükü manauan, epwe mwärei an [irään ninni] rän me rän o tapweto müri.” (Luk 9:23) Ina minne, a suuk ngeni meinisin ese lifilifil ar repwe tapwelo mwirin Jises ika ra wesewesen mochen. En mi mochen? Lape ngenikich sia fen etiwa än Jises etiwetiw mi kirekiröch, iwe, lon ewe angangen afalafal sia pwal eäni ewe etiwetiw ngeni aramas.
3. Met epwe tümünükich seni ach sipwe tokolo seni ach tapwelo mwirin Jises?
3 Iwe nge, alolilenin pwe akkomw ekkoch ra aüseling nge rese sopwelo le käeö ewe Paipel. Ra akükkünalo ar käeö, iwe, mwirin och fansoun ra “tokola seni” ar tapwelo mwirin Jises. (Ipru 2:1) Ifa ussun sipwe tongeni tümünü pwe sisap ttup lon ewe ssär? Epwe älisikich ika sipwe pwisin eisinikich: ‘Ifa wesewesen ewe popun ua filatä pwe upwe tapwelo mwirin Jises? Met weween ach sipwe tapwelo mwirin?’ Ach chechchemeni pölüwen ekkena ruu kapas eis epwe apposa letipach le feffetäl woon ewe alen tipatchem sia fili. Epwe pwal älisikich le pesei aramas ar repwe tapwelo mwirin Jises.
Pwata Sipwe Tapwelo Mwirin Jises?
4, 5. Pwata sipwe erä pwe a wor än Jises kewe tufich pwe epwe emmwenikich?
4 Ewe soufos Jeremaia a apasa: “Ai Samol mi Lapalap, üa silei pwe aramas resap püsin nemeni manauer, resap pwal tongeni akota mine repwe föri.” (Jer. 10:23) Uruwo a pwäratä enletin alon Jeremaia. A ffaffatolo pwe aramas rese unusöch rese tongeni sopwöch le pwisin nemeniir. Sia etiwa ewe etiwetiw pwe sipwe tapwelo mwirin Jises, pun sia käeö pwe an kewe tufich ra lapalap seni än aramas pwe epwe nöüch we Meilap. Sipwe käeö ekkoch me lein än Jises kewe tufich.
5 Äeüin, Jiowa a pwisin filatä pwe Jises ewe Messaia ewe Meilap. Iö a sileöch seni Jiowa kefilin nöüch Meilap? Oruuan, Jises a eäni ekkewe napanap sia tongeni mwareiti me äppirü. (Älleani Aisea 11:2, 3.) I ewe leenien äppirü mi unusöch. (1 Pit. 2:21) Aülüngätin, Jises a fokkun tongei chokkewe mi tapwelo mwirin i, ussun an a pwälo atun a mälo fän äsengesiir. (Älleani Jon 10:14, 15.) Iwe, a pwälo pwe i emön chon mas mi tong atun a emmwenikich ngeni manau mi atoto rech pwapwa iei, me manau esemuch lon mwach kkan. (Jon 10:10, 11; Pwar. 7:16, 17) Pokiten ekkeei me pwal ekkoch popun, sia filiöch atun sia filatä pwe sipwe tapwelo mwirin i. Iwe nge, met a kapachelong lon ach tapwelo mwirin Jises?
6. Met a kapachelong lon ach tapwelo mwirin Jises?
6 Ach tapwelo mwirin Kraist esap wewe ngeni chök ach sipwe erä pwe kich Chon Kraist. Orun ruu billion aramas ikenäi ra erä pwe iir Chon Kraist, nge ar kewe föfför ra pwäratä pwe iir “chon föri föför mi ngau!” (Älleani Mattu 7:21-23.) Lupwen aramas repwe etiwa än Jises etiwetiw pwe repwe tapwelo mwirin, sia awewe ngeniir pwe Chon Kraist mi enlet ra atipeeüfengeni unusen manauer ngeni äitien Jises me an leenien äppirü iteiten rän meinisin. Ren an epwe ffat ei pworaus, sipwe käeö ekkoch mettoch sia silei ussun Jises.
Äppirü Än Jises Alen Tipatchem
7, 8. (a) Met weween tipatchem? Pwata a watte än Jises tipatchem? (b) Ifa ussun Jises a pwäri tipatchem, me ifa ussun sipwe äppirü i?
7 Jises a pwäralo chommong napanap mi sokkolo aücheaan, nge sipwe käeöfichi rüänü: an tipatchem, tipetekison, tinikken, me tong. Akkomw, ekieki mwo ussun an tipatchem, weween, an tufichin apwönüetä minne a silei me weweiti. Ewe aposel Paul a makkei: “Pun sokkun tipatchem me sinelap mi auchea meinisin ra op lon i [Jises].” (Kol. 2:3) Jises a angei me ia an tipatchem? A pwisin apasa: “Üa chök apasa mine Semei a aiti ngeniei.” (Jon 8:28) Pokiten an tipatchem a popu seni Jiowa, sisap mäirü ren pwüngün an kapwüng.
8 Awewe chök, a pwüng ekiekin Jises atun a filatä alen manauan. A filatä pwe epwe manaueni manauan fän iten chök an epwe föri letipen Kot. A äeä an fansoun me pöchökkül pwe epwe föfföri angangen ewe Mwu. Sipwe äppirü Jises ren ach afota ekiekich woon ach angang ngeni Kot. A ina ussun sipwe tti senikich ekkewe mettoch mi lamotkisikis mi aweiresi manauach. (Mt. 6:22) Chommong Chon Kraist ra föri minne epwe atufichiir le alapalo ar fiffiti ewe angangen afalafal. Ekkoch ra fiti ewe angangen pioneer. Ika en emön mi föri ena, a mmen mürinnö. Ach “kuttafichi lom an mu” a atoto rech pwapwa chapur me menemenöch.—Mt. 6:33.
Sipwe Tipetekison Ussun Chök Jises
9, 10. Ifa ussun Jises a pwäri pwe a tipetekison?
9 An tipetekison, iei oruuen napanapen Jises sipwe käeö ussun. Fän chommong, lupwen aramas rese unusöch ra wisen nemenem, a määritä ar meefi pwe a watte lamoter. A ifa me sokkoloon seni ekiekin Jises! Inaamwo ika a wiseni ewe wis mi tekia seni meinisin lon pwönüetään än Kot we kokkot, ese äkkäekis mwo än Jises pwäratä tipetekia. Iwe, sia pwal mochen äkkäppirü an tipetekison. Ewe aposel Paul a makkei: “Oupwe chok napanapeni ewe sokkun napanap Christ Jesus a aani: Fansoun meinisin a napanapeni napanapen God, nge ese mo ekieki pwe ren an pochokun epwe ne anonno pwisin i ngeni God. Iwe nge, seni pwisin an mefata non netipan o ponuku mettoch meinisin, iwe a angei napanapen emon chon angang. A winiti emon aramas o a pwato non napanapen aramas. A pwisin atekisonatiw o a anneasosich ngeni God tori mano.” (Fil. 2:5-7, Ewe Kapasen Kot) Met weween?
10 Jises a pwapwaesini an nonnom ren Seman we lon läng, nge a tipemecheres le “ponuku mettoch meinisin.” Kot a siwilietiu manauan lon ewe leenien mönükol än emön föpwülün Jus, ikewe epwe määritä ie ren tiu maram tori fansoun epwe uputiu lon familien emön chon täikü mi tipetekison. Lon imwen Josef, Jises a määritä ngeni emön semirit, emön ät, mwirin emön säräfö. A unusöch. Nge, lon atun an a mämmääritä, a nom fän nemenemen seman kewe me inan rese unusöch. (Luk 2:51, 52) A ifa me watteen tipetekisonun!
11. Ifa ussun sipwe tongeni äppirü än Jises tipetekison?
11 Sia kan äppirü än Jises tipetekison atun sia tipemecheres le etiwa och angang aramas ra ekieki pwe mi lamotkisikis. Ren chök awewe, ewe angangen afalafala ewe kapas allim. Eli aramas repwe ekieki pwe ina eü angang mi lamotkisikis, äkkäeüin lupwen aramas repwe tenechepwäk, esiitakich, are oputakich. Iwe nge, ren ach likiitü lon ewe angangen afalafal, sipwe älisi aramas pwe repwe etiwa än Jises etiwetiw le tapwelo mwirin. Iwe, sia älisi aramas pwe resap mälofochofoch. (Älleani 2 Timoti 4:1-5.) Pwal eü kapas awewe, ewe angangen tüttümünü ach kewe Kingdom Hall are leenien mwich. Epwe tongeni wewe ngeni ach sipwe oturalo käpich, suwap, me limeti ekkewe imwen ngaselo. Ekkeei angang mi lamotkisikis me ren aramas! Iwe nge, sia weweiti pwe ach angangen tüttümünü ewe Kingdom Hall, leenien ewe fel mi limelimöch lon sopwuch we, ina kinikinin ach angang ngeni Jiowa. Ren ach unusen apwönüetä ekkewe angang mi ussun itä lamotkisikis, sia pwäri pwe sia tipetekison me tapwelo mwirin ipwen Kraist.
Sipwe Tinikken Ussun Chök Jises
12, 13. (a) Ifa ussun Jises a pwäratä an tinikken, me met a amwökütü i? (b) Met epwe amwökütükich pwe sipwe tinikken lon ewe angangen afalafal?
12 Ekieki mwo ussun achochoon Jises lon ewe angangen afalafal. Jises a föri chommong mettoch atun a nom woon fönüfan. Le alüwölün ra angangfengen me Josef lon ewe angangen täikü. Lon an angangen afalafal, Jises a föri ekkewe manaman, pachelong an echikaratä ekkewe mi semwen me amanauasefäli ekkewe mi mälo. Nge a äkkäeüin afalafala ewe kapas allim me asukula chokkewe mi aüseling. (Mt. 4:23) Kich chon tapwelo mwirin Jises, sipwe pwal föfföri ena angang. Ifa ussun sipwe tongeni äppirü Jises? Ren an epwe chök löllö ekkewe popun sia föri ei angang me än Jises kewe.
13 Lap seni meinisin, an tong ngeni Kot a amwökütü Jises le afalafal me asukula aramas. Nge Jises a pwal tongei ekkewe pworaus mi enlet a äiti ngeni aramas. Me ren Jises, ekkewe pworaus enlet a ussun chök ekkewe pisek aüchea, iwe, a fokkun pwapwa le esile ngeni aramas. Pwal ina chök ussun meefien kich chon asukula aramas ewe Paipel. Ekieki mwo ekkoch me lein ekkewe pworaus enlet sia fen käeö seni än Kot we Kapas! Sia silei ussun ewe popun alongolongun kapwüng ussun än Kot pwüüng le nemenem me ifa ussun epwe awesalo. Sia fen wewefichiti met ewe Paipel a apasa ussun napanapen ekkewe mi mälo me feiöchün än Kot we mineföön otot woon fönüfan. Ese lifilifil ika sia kerän käeö are fen käeö me loom ekkena pworaus enlet, nge ra chüen lamot ussun chök ekkewe pisek mi fokkun aüchea. (Älleani Mattu 13:52.) Lupwen sia afalafala aramas ren mwasangasangen letipach, sia pwär ngeni aramas pwe sia tongei minne Jiowa a äiti ngenikich.
14. Ifa ussun sipwe äppirü napanapen än Jises asukula aramas?
14 Pwal nengeni mwo napanapen än Jises asukula aramas. A kan emmweniir ngeni ewe Paipel. Fän chommong, atun an epwe kapas ussun eü pworaus mi lamot, a poputä ren an a apasa: “A makketiu.” (Mt. 4:4; 21:13, TF) Ren alon kewe a mak lon ewe Paipel, a aloni alon are apworausa minne a mak lon 19 puk lon ewe Tesin Ipru. Ussun chök Jises, sia nönnöünöü ewe Paipel lon ach we angangen afalafal. A ina ussun sipwe älisi chokkewe mi letipwenechar ar repwe pwisin küna pwe sia äiti ngeniir ekiekin Kot nge esap ekiekich. Sia fokkun pwapwa lupwen emön a tipemecheres le ällea seni Paipel me pworausfengen ussun aücheaan me weween ekkewe pworaus seni än Kot we Kapas! Iwe, lupwen ekkewe aramas repwe etiwa ewe etiwetiw pwe repwe tapwelo mwirin Jises, ese wor kaükün ach pwapwa.
Ach Tapwelo Mwirin Jises a Wewe ngeni Ach Sipwe Tongei Aramas
15. Ifa eü napanapen Jises mi fokkun mürinnö? Ifa ussun ach ekilonei ena napanap epwe älisikich?
15 An tong ngeni aramas, iei ewe säingoon napanapen Jises sipwele käeö ussun. Ewe aposel Paul a makkei: “Sia nom fän nemenien än Kraist we chen ngenikich.” (2 Kor. 5:14) Lupwen sia ekieki ussun än Jises tong ngeni emön me emön leich me aramas meinisin, a chchüng letipach me sia mochen äkkäppirü i.
16, 17. Ifa ussun Jises a pwäratä tong ngeni aramas?
16 Ifa ussun Jises a pwäri an tong ngeni aramas? An mälo fän iten aramas, ina ewe pisekin pwäratä mi lapalap ussun an tong. (Jon 15:13) Iwe nge, lon an angangen afalafal, Jises a pwäri an tong lon pwal ekkoch föfför. Ren chök awewe, a meefi meefien chokkewe mi nom fän riäfföü. Atun a küna Meri me chienan kewe ra kechiu pokiten mäloon Lasarus, a enletin weweiti ar letipeta. Inaamwo ika epwele amanauasefäli Lasarus, nge Jises “a kechü.”—Jon 11:32-35.
17 Ekiselo chök mwirin än Jises poputääni an we angangen afalafal, emön mi üri ewe semwenin rupun pwötür a apasa ngeni Jises: “Are ka mochen, ka tongeni alimöchüei.” Met meefien Jises? A mak lon ewe Paipel: “A fokun tongei.” Iwe, a föri eü mettoch mi fokkun amwarar. “A aitiela pöün o atapa. A üreni, ‘Üa mochen, kopwe limöch.’ Lon ewe chök otun ewe rupun pwötür a müttir wes seni ewe mwän, iwe, a limöchüla.” Fän ewe Allükün Moses, ekkewe mi rupun pwötür ra limengaü, iwe, ika Jises a mochen, a tongeni echikaratä ena mwän nge esap attapa inisin. Iwe nge, atun a echikaratä ena mwän mi rupun, pwötür Jises a attapa inisin pwe epwe meefi pöün emön, neman iei ewe äeüin fansoun ren fitu ier. A ifa me watteen ewe föfförün tong!—Mark 1:40-42.
18. Ifa ussun sipwe pwäri “eu chök tip me eu chök memef”?
18 A lamot ngenikich chon äppirü Kraist ach sipwe pwäri ach tong ren ach sipwe eäni “eu chök tip me eu chök memef.” (1 Pit. 3:8) Eli epwe weires ach sipwe weweiti meefien emön chiechiach mi üri eü semwenichou are äpilükülüküngaü, äkkäeüin ika ese fen fis ngenikich. Nge, Jises a weweiti meefien chokkewe mi semwen inaamwo ika i woon inisin ese semwen fän eü. Ifa ussun sia pwal tongeni weweiti meefien aramas? Ren ach sipwe mosonottam le aüseling atun chokkewe mi riäfföü repwe fos ngenikich ussun ar osukosuk. Sia pwal tongeni pwisin eisinikich, ‘Epwe met meefiei ika ngang ewe üa nom fän ekkewe osukosuk a toriir?’ Ika sipwe achocho le weweiti meefien aramas, epwe atufichikich le “alapa letipen ir ekkewe mi pireir.” (1 Tes. 5:14) Epwe ina ussun sipwe tapwelo mwirin Jises.
19. Ifa ussun ewe leenien äppirü än Jises a kküükich?
19 Met ren ämmeseikan ach käeö alon me föfförün Jises Kraist kewe! Ewin ach käeö ussun i, ewin sia mochen äppirü i, pwal ewin me lapoloon ach mochen älisi aramas le äppirü i. Ina minne, sipwe pwapwaesini ach tapwelo mwirin ewe King me Messaia iei pwal tori feilfeilo chök!
Ka Tongeni Aweweei?
• Ifa ussun sipwe pwäri tipatchem ussun chök Jises?
• Ifa ussun sipwe tongeni pwäratä tipetekison?
• Ifa ussun sipwe ämääraatä tinikken fän iten ewe angangen afalafal?
• Ifa ussun sipwe tongeni äppirü Jises lon ach pwäri tong ngeni aramas?
[Ekkewe Kapas Eis Fan Iten Ewe Lesen]
[Pwoor lon pekin taropwe 9]
Eü Mineföön Puk
Lon prokramin eü mwichelap lon 2007, ewe puk itelapan, “Feito O Tapweto Mwiri” a katowu lon chök fosun Merika (Come Be My Follower). Ei mineföön puk epwe älisi Chon Kraist ar repwe käeöfichi ussun Jises, äkkäeüin napanapan kewe me an kewe föfför. Mwirin an kapas ussun napanapen Jises kewe mi sokkolo aücheaan, ewe puk a menlapei an tipetekison, pwora, tipatchem, älleasochis, me likiitü.
Mwirin a wor och kinikin ussun angangen Jises lon ewe wis sense, chon afalafala ewe kapas allim, me ifa ussun a pwälo an tong mi lapalap. Unusen masouen ewe puk a älisi Chon Kraist le äkkäppirü Jises.
Sia lükülük pwe ei mineföön puk epwe achchüngükich pwe sipwe pwisin etittinakich me eisinikich: ‘Üa wesewesen äkkäppirü Jises? Ifa ussun upwe tongeni äppirüfichi i?’ Epwe pwal älisi aramas mi fich ngeni ar repwe etikich le tapwelo mwirin Jises.—Fofor 13:48, NW.
[Sasing lon pekin taropwe 8]
Jises a tipeeü pwe epwe feitiu fönüfan me uputiu ussun emön mönükol. Ifa ewe napanap a atufichi an tipeeü ngeni?
[Sasing lon pekin taropwe 10]
Met epwe amwökütükich pwe sipwe tinikken lon ewe angangen afalafal?