“Esor tipemwaramwar pwe Jises seni Nasaret . . . a sokkolo manamanan me iteföüloon seni aramas meinisin lon uruwo.”​—H. G. Wells, emön sou käeö uruwo seni England.

“Kraist a . . . sokkolo aücheaan me lein aramas mi mürinnö me iteüöch lon uruwo.”​—Philip Schaff, emön nouwis me sou uruwo seni Switzerland.

IÖ EWE mwän mi lapalap seni meinisin? Met emön mwän epwe iteföülo ren? Itä ren tipatcheman lon pekin maun are pöchökkülan are mwokusun? Are, itä sipwe erä pwe a iteföülo pokiten an kewe afalafal me föfför ra kküü manauen aramas me pwal ren ewe leenien äppirü a isetiu mwer?

Nengeni met sou uruwo, sou ääk, sou käeö, sou mak, sou nemenem, me iö kan mwo seni loom tori ikenäi ra apasa ussun ewe re Nasaret, Jises Kraist.

“Ika aramas repwe erä pwe Jises seni Nasaret, esap i ewe mwän mi lapalap seni meinisin, iwe, ra sorei minne a fen affatetiu. I a lapalap seni meinisin, sap chök seni le uputiuan tori ikenäi, nge pwal lon uruwoon aramas meinisin.”​—Reynolds Price, emon sou mak me sou käeö Paipel seni Merika.

“Emön mwän mi unusen limelimöch manauan a asoresini pwisin i fän iten feiöchün chon fönüfan, pachelong chon koputan, iwe, a wiliti möön kepich fän iten chon fönüfan. A unusen pwüng föfförün.”​—Mohandas K. Gandhi, emön sou emmwen lon pekin mwu me lamalam seni India.

“Le kükküni, üa käeö ewe Paipel me pwal nöün chon Jus puken allük itan Talmud. Ngang emön chon Jus, nge üa ingeiti eingeingen mürinnöön ewe re Nasaret, Jises.”​—Albert Einstein, emön sou ääk seni Tois.

“Me rei, Jises Kraist a kon iteföülo seni meinisin lon uruwoon aramas, pokiten i Nöün Kot me Nöün Aramas. Mettoch meinisin a apasa are föri a aüchea ngenikich ikenäi, nge sisap tongeni apasa ena ren pwal emön mi manau are mi fen mälo.”​—Sholem Asch, emön sou mak re Poland nge alon na a mak lon ewe Christian Herald.

“Ren ükükün 35 ierin manauei, use tongeni lükü och mettoch. Nge nimu ier loom, a poputä ai lükü Jises. Üa lükü pworausen Jises Kraist, iwe, a fokkun watte äkkäsiwilin unusen manauei.”​—Count Leo Tolstoy, emon sou mak me sou ääk seni Russia.

“Manauen Jises a nampa eü le amwökütü manauen aramas lap seni chon fönüfan meinisin, iwe, a chüen chök lallapolo.”​—Kenneth Scott Latourette, emön sou uruwo me sou mak seni Merika.

“Itä sipwe erä pwe pworausen manauen Jises ese enlet? Aapw, esap eü pworaus mi mwaken. Aramas rese tipemwaramwareiti pworausen uruwoon Socrates, iwe nge, a kon chommong pisekin ännet ren manauen Jises lap seni pisekin ännet ren manauen Socrates.​”—Jean-Jacques Rousseau, emön sou ääk seni Franis.

A ffat pwe ika sipwe fili emön sipwe äppirü, epwe pwüng ach sipwe chök fili Jises Kraist. Mwirin än Jises mälo, a pwä ngeni Paul, emön mwän mi fiti sukulen lamalam, iwe, a fili pwe epwe nöün chon käeö me wisen afalafala pworausan ngeni ekkewe mwu. Paul a pesekich pwe sipwe “nenengeni” Jises. (Ipru 12:2; Fofor 9:3) Met Jises epwe tongeni äiti ngenikich ussun ewe sokkun manau sipwe manaueni? Ifa ussun manauan epwe tongeni efeiöchükich?