“Iwe, lupwen Jesus a wes le kapas won ekei mettoch, ewe mwichen aramas a fokun weitifengeni usun an afalafal.”​—MAT. 7:28.

1, 2. Pwata ewe pwiin aramas ra weitifengen ren napanapen än Jises asukuler?

 A LAMOT kich meinisin sipwe apwönüetä lon manauach ekkewe kapas Nöün Kot äläemön, Jises Kraist, a eäni. Esap wor emön a afalafal ussun chök Jises. Ina minne ekkewe aramas ra fokkun weitifengeniir ren napanapen an we asukuler lon an Afalafal woon Chuuk!​—Älleani Mattu 7:28, 29.

² Nöün Jiowa we ese eäni asukul ussun chök ekkewe sou mak, iir ra kapas chommong nge ra alongolong chök woon kapasen aramas mi tipis. Kraist a asukula aramas “ussun eman mi wor an manaman” pokiten met a apasa a pop seni Seman. (Jon 12:50) Iwe, sipwe ppi ifa ussun pwal ekkoch än Jises kewe afalafal repwe tongeni amürinnölo ach kewe iotek.

Ousap Iotek Ussun Ekkewe Chon Likotuputup

3. Ekis apworausa än Jises kapas mi mak lon Mattu 6:5.

³ Iotek ina eü kinikinin ewe fel mi enlet, ina minne sipwe ikkiotek ngeni Jiowa iteitan. Än Jises kewe kapas lon an we Afalafal woon Chuuk itä epwe amürinnölo ach kewe iotek. A erä: “Iwe, lupwen oupwe iotek, ousap föri usun ekewe chon likatuputup. Ra efich ar repwe ütä o iotek lon ar kewe imwen felikis [sinakok] pwal lepwokukun ekewe al, pwe aramas repwe küneer. Enlet, üpwe ürenikemi, pwe ra fen wes le angei liwiniir.”​—Mt. 6:5.

4-6. (a) Pwata ekkewe Farisi ra efich ar “repwe ütä o iotek lon ar kewe imwen felikis pwal lepwokukun ekewe al”? (b) Ifa ussun ekkewe chon likotuputup “ra fen wes le angei liwiniir”?

⁴ Lupwen repwe iotek nöün Jises chon künö resap äppirü ekkena “chon likatuputup” ussun chök ekkewe Farisi. Ra ekieki pwe iir mi pwüng lon mettoch meinisin me pwomweni pwomwen aramas mi fel. (Mt. 23:13-32) Ekkena chon likotuputup ra efich ar repwe “ütä o iotek lon ar kewe imwen felikis pwal lepwokukun ekewe al.” Pwata? Pwe “aramas repwe küneer.” Eörenien chon Jus lon fansoun Jises ar repwe iotekfengen ussun eü mwich atun ewe asorun kek lon ewe imwen fel, orun kulok tiu lesossor me kulok ülüngät mwirin leolowas. Chommong chon Jerusalem  repwe fiti ekkewe ra fel lon ewe imwen fel lon ar iotek. Me lükün ewe telinimwen Jerusalem, ekkewe chon Jus mi achocho ra kan iotek fän ruu lon eü rän me ra “uta . . . lon ar kewe imwen felikis.”​—Alöllö ngeni Luk 18:11, 13.

⁵ Atun a tori kulokun ekkena iotek chommong aramas ra towau seni ewe imwen fel are sinakok. Nge ra tongeni chök iotek ese lifilifil ia ra nom ia lon ekkena atun. Ekkoch ra asesera kulokun iotek ar repwe nom “lepwokukun ekewe al,” pokiten ra mochen ekkewe aramas mi fetäl “repwe küneer.” Ekkewe chon likotuputup ra eäni “iotek mi langatam” pwe aramas repwe ingeitiir. (Luk 20:47) Sisap eäni ena sokkun napanap.

⁶ Jises a apasa pwe ekkena chon likotuputup “ra fen wes le angei liwiniir.” Ra fokkun tipeni ar repwe angei itöch me ämmäfel seni aramas nge ina chök ükükün liwiniir pwe Jiowa esap chüen pölüweni ar kewe iotek mi likotuputup. Nge Jiowa epwe pölüweni iotekin nöün Kraist kewe chon käeö ussun met Jises a sopwelo le apasa.

7. Ifa weween ewe kapasen pesepes pwe sipwe iotek ‘lon rumwach’?

⁷ “Nge lupwen ämi oupwe iotek, oupwe tolong lon rumwemi, oupwe apüngala asaman o iotek ngeni Sememi ousap küna. Iwe, Sememi mi küna mine oua föri le monomon epwe liwini ngenikemi.” (Mt. 6:6) Än Jises pesepes pwe sipwe tolong lon rumwach me apwüngalo ewe asam, esap weween pwe emön esap tongeni tupuni ewe mwichefel le iotek. Nge a chök öüröürakich pwe sipwe tümünü ach sisap ingeiti ewe emön mi eäni ewe iotek, pwal ewe chon iotek epwe tümünü pwe esap kütta lingan seni ekkoch. Ina minne, atun sipwe tupuni eü mwich le iotek, sipwe fokkun chechchemeni ei kapasen pesepes. Sipwe pwal apwönüetä pwal ekkoch än Jises kewe kapasen fön ussun iotek.

8. Me ren Mattu 6:7, met sokkun iotek mi mwääl sipwe tümünükich seni?

⁸ “Iwe, fansoun ami iotek, ousap apiapini usun chok ekkewe re Jentail, pun ra ekieki epwe auselinga ir pokiten ar kapas chommong.” (Mt. 6:7, TF) Jises a fos ussun mwäälin än aramas äpiäpini ar iotek. Esap weween pwe sisap enniwili ach kewe iotekin tingor me kilisou mi feito seni letipach. Pun lon ewe tänipiin Ketsemane, ewe pwinin mwen an mälo, Jises a “iotek lon ewe chök ititin fos a eäni me mwan.”​—Mark 14:32-39.

9, 10. Met weween ach sisap ekkenniwili ach kewe iotek?

⁹ Mi mwääl ach sipwe äppirü än “ekkewe re Jentail” ekkenniwili ar iotek. Ra “apiapini” ekkewe fos ra amwöchülükün me eäni chommong kapas mi lamotongaü. Ena sokkun iotek ese älisi ekkewe chon fel ngeni Paal, ewe kot chofona, lupwen ra iotek ngeni “seni lesosor tori leoloas o kökkö, ‘Paal, kopwe aüseling o pälüenikem.’” (1 King 18:26) Fite million aramas ikenäi ra ekiekmwääl pwe Kot “epwe aüselinga” ar iotek mi langattam me ar äpiäpini. Nge Jises a älisikich le mirititi pwe esor lamotan me ren Jiowa “ar kapas chommong.” Jises a pwal apasa:

¹⁰ “Ousap apirüür, pun Sememi a fen silei met oua osupwang ren, mwen ousamwo tüngor ngeni.” (Mt. 6:8) Chommong nöüwisen lamalamen Jus ra kon achommonga ar kapas lupwen ra iotek ussun chök ekkewe chon Jentail. Lon ach fel ngeni Jiowa a kapachelong ekkewe iotekin mwareiti, kilisou me tingor mi feito seni letipach. (Fil. 4:6) Sisap ekieki pwe ren ach äpiäpini ach kewe iotek a lamot pwe Jiowa epwe silei  ach osupwang. Nge sipwe chechchemeni pwe sia iotek ngeni Emön mi ‘fen silei met sia osupwang ren, mwen sisaamwo tüngor ngeni.’

11. Met sipwe chechchemeni ika sia wisen tupuni ewe mwich le iotek?

¹¹ Än Jises kewe kapas ussun ekkewe iotek mi mwääl a affata ewe pworaus pwe Kot ese pwapwaiti kapas chommong mi alollool me eingeing. Sipwe pwal weweiti pwe ewe fansoun iotek mwen mesen aramas esap ina ewe fansoun ewe chon tupuni le iotek epwe einga chon aüseling are fen echipwanger ar repwe ekieki ineet repwe apasa “Amen.” Ika sia äeä fansoun iotek le esilesil ngeni chon aüseling are afalafaler, ena ese tipeeü ngeni än Jises we Afalafal woon Chuuk.

Jises a Äitikich Ifa Ussun Sipwe Iotek

12. Ifa ussun kopwe aweweei lamoten ewe tingor “Itom epwe pin”?

¹² Jises ese chök öüröürakich pwe sipwe tümünü seni ekkewe sokkun iotek mi mwääl nge a pwal a äiti ngeni nöün chon käeö ifa ussun repwe iotek. (Älleani Mattu 6:9-13.) Ewe iotek Jises a äitikich, esap weween pwe sipwe amwöchülükün are äpiäpini. Nge a chök eü anapanap fän iten pwisin ach iotek. Awewe chök, Jises a akkomwa Kot lon an we kapasen le poputään: “Semem lon läng. Itom epwe pin.” (Mt. 6:9) Sia kör ngeni Jiowa ‘Semach’ pun I chon Förikich, ewe Emön mi nom “lon läng,” towau seni fönüfan. (Tut. 32:6; 2 Kron. 6:21; Fof. 17:24, 28) Jises a ngenikich ewe iotek pwe eü anapanap fan itach meinisin, a ächchema ngenikich pwe pwiich kewe chon lükü a pwal wor ar ririöch ngeni Kot. “Itom epwe pin,” a eü tingor pwe Jiowa epwe mwökütüküt le epinalo pwisin I ren an aitöchulo itan seni ekkewe sokkopaten aitengaü a chukutä poputä seni ewe fansoun föfförün ü ngeni lon Ichen. Jiowa epwe pölüweni ena iotek ren an amoielo seni fönüfan minne mi ngaü me epinalo itan we.​—Is. 36:23

13. (a) Ifa ussun epwe pwönüetä ewe tingor “Mwum epwe war”? (b) Met epwe fis ika a pwönüetä letipan Kot woon fönüfan?

¹³ “Mwum epwe war, letipom epwe fis won fanüfan usun chök lon läng.” (Mt. 6:10) Lon ei iotek sipwe chechchemeni pwe ewe ‘mwü’ a wewe ngeni ewe Mwuun Messaia lon läng fän nemenien Kraist me chienan kewe “chon pin.” (Tan. 7:13, 14, 18; Ais. 9:6, 7) Ach iotek pwe epwe “war,” ina eü tingor pwe Mwuun Kot epwe feito me arosalo ekkewe chon ü ngeni an we nemenem woon fönüfan. Ekiselo chök epwele fis ei mettoch, me unusen fönüfan epwe wiliti eü paratis, ikkena ie pwüng, kinamwe me wöüöch repwe nonnom ie. (Kölf. 72:1-15; Tan. 2:44; 2 Pit. 3:13) Letipen Jiowa a pwöppwönütä lon läng iei. Weween ach iotek pwe letipan epwe fis woon fönüfan, sia tingor Kot epwe unusen apwönüetä an kewe kokkot woon fönüfan kapachelong an epwe amoielo ekkewe chon ü ngeni ikenäi ussun chök loom.​—Älleani Kölfel 83:1,2, 13-18.

14. Pwata mi fich ach sipwe iotek fän iten ‘anach mongö ikenai’?

¹⁴ “Kopwe ngenikem anem mongö ikenai.” (Mt. 6:11; Luk. 11:3) Ren ei iotek, sia tingor Kot an epwe awora anach möngö “ikenai.” A pwäratä pwe sia lükülük woon än Jiowa tufichin tümünü ach osupwang iteitan rän. Ei iotek ese tingor fän iten pwal och mettoch me lükün met sia osupwang ren. Ach tingor fän iten ach osupwang lon chök eü rän a ächchema ngenikich än Kot allük ngeni chon Israel ar repwe ioni mana “ükükün mongön eu chök rän.”​—Eks. 16:4.

15. Aweweei met weween ewe iotek ‘amusala äch tipis, usun pwal äch amusala chokana mi tipis ngenikich.’

 ¹⁵ Ewe tingor mi tapwoto mwirin lon ewe iotek a kapas ussun och mettoch mi lamot sipwe föri. Jises a apasa: “Kopwe amusala äm tipis, usun pwal äm aia amusala chokana mi tipis ngenikem.” (Mt. 6:12) Ika sia ‘amusala chokana mi tipis ngenikich,’ ina chök ewe atun Kot epwe pwal tongeni omusakichelo. (Älleani Mattu 6:14, 15.) Mi lamot sipwe tipemecheres le omusalo tipisin ekkoch.​—Ef. 4:32; Kol. 3:13.

16. Ifa ussun ach weweiti ewe iotek pwe Kot esap ‘atolongakich lon sossot, nge epwe angasakich seni ewe mi ngaü’?

¹⁶ “Iwe, kosap atolongakem lon sosot, nge kopwe angasakem seni ewe mi ngau.” (Mt. 6:13) Ifa ussun sipwe weweiti ekkeei ruu tingor mi ririfengen? A ffat pwe Jiowa ese sotuni aramas ar repwe tolong lon tipis. (Älleani Jemes 1:13.) Setan ewe emön “mi ngau,” ina i wesewesen ewe “chon sotuni” aramas. (Mt. 4:3, TF) Iwe nge, a wor pworaus lon Paipel pwe ussun itä Kot ewe chon efisatä mettoch meinisin mi öch me mi ngaü, nge ren enletin a chök mutatä nge esap i ewe chon efisatä. (Rut 1:20, 21; SalAf. 11:5) Ina popun, ewe tingor pwe Kot esap ‘atolongakich lon sossot’ sia tingorei Jiowa an esap mut ngenikich ach sipwe kkuf ren sossot le älleäsolapa I. Säingonoon, ach tingor pwe epwe “angasakich seni ewe mi ngau” sia tingor pwe Jiowa esap mut ngeni Setan an epwe etipisikich. Sia lükülük pwe Jiowa ‘esap mwütätä ngenikich pwe sipwe tolong lon sokun sosot mi lap seni ach tufich.’​—Älleani 1 Korint 10:13.

‘Oupwe Tütüngor, Küküt, Fifichifich’

17, 18. Met weween ach sipwe ‘tütüngor, küküt, me fifichifich’?

¹⁷ Ewe aposel Paul a pesei chienan chon lükü: “Oupwe iotek fansoun meinisin.” (Rom. 12:12) Jises a apöchökküla ei kapasen pesepes lupwen a apasa: “Oupwe tütüngor o epwe wor lifangemi. Oupwe küküt o epwe wor künaemi. Oupwe fichifich o epwe wor asam mi suk ngenikemi. Pun iö a tütüngor epwe angei och. Iö a küküt epwe künakün, nge iö a fichifich, epwe wor asam mi suk ngeni.” (Mt. 7:7, 8) Mi mürinnö ach sipwe “tütüngor” fän iten mettoch mi tipeeü ngeni letipen Kot. Iei alon aposel Jon ussun met Jises a apasa: “A wor ach apilükülüköch lon ach churi Kot, pun sia silei pwe are sia tüngor och mine a fich ngeni letipan, a aüselingakich.”​—1 Jon 5:14.

¹⁸ Än Jises kapasen fön pwe sipwe ‘tütüngor me küküt’ a wewe ngeni ach sipwe akkachocho le iotek me sisap fangetä inaamwo ika sia meefi pwe Kot a mmang le pölüweni ach kewe iotek. A pwal lamot ach sipwe “fichifich” pwe sipwe tolong lon Mwuun we me pwapwaiti ekkewe feiöch. Nge sipwe tongeni lükü pwe Kot epwe pölüweni ach kewe iotek? Ewer, sipwe tongeni lükü ika sia tuppwöl ngeni Jiowa pun Kraist a apasa: “Pun iö a tütüngor epwe angei och. Iö a küküt epwe künakün, nge iö a fichifich, epwe wor asam mi suk ngeni.” Chommong nöün Jiowa chon  angang ra pwisin küna lon manauer pwe Jiowa I wesewesen Emön mi “aüselinga iotek.”​—Kölf. 65:2.

19, 20. Ifa ussun Jiowa a ussun chök emön sam mi tongei nöün me ren alon Jises lon Mattu 7:9-11?

¹⁹ Jises a alöllö ngeni Kot emön sam mi tongei me awora mettoch mi mürinnö ngeni nöün. Sotun anchangei pwe itä en mi nom lupwen Jises a eäni än we Afalafal woon Chuuk me rongorong met Jises a apasa: “Iö leimi ämi kana sam nöün epwe tüngorei eföü pilawa, nge epwe ngeni eföü fau? Nge are epwe tüngor eman ik, epwe ngeni eman serepenit? Iwe, are mwo ämi aramas mi ngau, nge oua silei ämi oupwe fang ngeni nöümi lifang mi mürina, epwe fen ifan me watten än Sememi lon läng fangala mettoch mi mürina ngeni chokewe mi tüngorei!”​—Mt. 7:9-11.

²⁰ Inaamwo ika ewe sam emön “aramas mi ngau,” pokiten i chon tipis, nge i a fen silei an epwe tongei nöün. Esap tongeni otupu nöün nge epwe fen achocho le awora ngeni “lifang mi mürina.” Ussun chök än emön sam tongei nöün, a ina ussun Semach lon läng a tongei me awora ngenikich “mettoch mi mürina,” eü me leir an we ngün mi fel. (Luk 11:13) Ina ewe epwe tongeni apöchökkülakich le föri ekkewe angang mi apwapwaai Jiowa, ewe Sou Awora “lifang mi mürina meinisin me feiöch mi unusöch.”​—Jem. 1:17.

Kükküna Feiöch Seni än Jises Kewe Kapas

21, 22. Met a kon amwarar ren än Jises we Afalafal woon Chuuk me met meefiom ussun än Jises keei kapas?

²¹ Ewe Afalafal woon Chuuk, ina ewe afalafal mi mürinnö seni meinisin afalafal emön a fen eäni woon fönüfan. A fokkun ffat me amwarar ekkewe mettoch a äiti ngenikich ussun Kot. Sipwe tongeni küna watteen feiöch ika sipwe apwönüetä ekkewe pworaus sia käeö seni ekkewe ülüngät kinikinin lesen ussun an we Afalafal woon Chuuk. Än Jises kewe kapas meinisin epwe tongeni amürinnölo manauach ikenäi me eäni eü äpilükülük fän iten manau mi apwapwa lon mwachkkan.

²² Lon ekkeei ülüngät kinikinin lesen, sia fen etittina ekkoch chök kapas mi aüchea Jises a eäni lon an we Afalafal woon Chuuk. Ina popun ekkewe mi aüseling an afalafal ra ‘fokun weitifengeniir usun an afalafal.’ (Mt. 7:28) Epwe pwal ina ussun meefiach, ika sia auralo ekiekich me letipach ren an kewe kapas mi fokkun aüchea.

Ifa Ussun Kopwe Pölüweni?

• Met Jises a apasa ussun ekkewe iotek mi likotuputup?

• Pwata sisap eäni ewe sokkun iotek mi chök äpiäpini?

• Ewe Iotekin ach Samol a menlapei met sokkun tingor?

• Ifa ussun sipwe ‘tütüngor, küküt, me fifichifich’?

[Ekkewe Kapas Eis fan Iten ewe Lesen]

[Sasing lon pekin taropwe 19]

Jises a apwüngü ekkewe chon likotuputup, ra chök mochen aramas repwe küner me rong ar iotek

[Sasing lon pekin taropwe 23]

Pwata mi fich ach sipwe iotek iteiten rän fän iten anach möngö?