Afota Ekiekum woon ewe Liffang
“Üa säwenewen ngeni ewe sopolan ai üpwe angei ewe win.”—FIL. 3:14.
1. Ifa ewe liffang ewe chon künö Paul a achocho ngeni?
EWE aposel Paul a pwal iteni Saul seni Tarsus, iwe, an famili a iteföülo. Ewe senseen Allük mi iteföülo itan Kamaliel a asukula Paul ussun allükün lamalamen an kewe lewo. (Fof. 22:3) Itä Paul epwe eäni eü angang epwe atoto watte winnan, iwe nge, a likitalo an we lamalam pwe epwe wiliti emön Chon Kraist. A afota ekiekin woon ewe liffang ren an epwe küna manau esemuch lon wisan we, wisen king me samol-fel lon än Kot we Mwu lon läng. Ena Mwu epwe nemeni eü paratis woon fönüfan.—Mt. 6:10; Pwar. 7:4; 20:6.
2, 3. Ifa ükükün watteen än Paul aücheani ewe liffangen manau esemuch lon läng?
2 Paul a fokkun aücheani ena liffang, iwe, a apasa: “Nge minne a win rei ua chok apasa pwe mi lus rei pokiten Kraist. Ewer, upwe apasa pwe mettoch meinisin mi chok lus rei, pokiten ai upwe sinei Kraist Jises ai Samol mi lamot ngeniei lap seni mettoch meinisin. Fan iten i ua chok lus ren mettoch meinisin, o ua apasa pwe piipi chök, pwe upwe win ren Kraist.” (Fil. 3:7, 8) Inaamwo ika lape ngeni aramas ra alamota wis tekia, wöü, ar angang, me itetekiar me ren aramas, nge ekkena mettoch piipi chök me ren Paul mwirin an silei ewe enlet ussun än Jiowa kokkot fän iten aramas.
3 Seni ena fansoun feffeilo, a wesewesen lamot ngeni Paul ewe sile mi aüchea ussun Jiowa me Kraist. Iwe, Jises a iotek ngeni Kot ussun ena sile, a erä: “Iwe, iei manau esemuch: Ar repwe silei en, ewe eman chök Kot mi let, repwe pwal silei Jesus Kraist, ewe ka tinato.” (Jon 17:3) Än Paul mochen küna manau esemuch a pwäpwälo lon alon kewe lon Filipai 3:14: “Iei mine üa säwenewen ngeni ewe sopolan ai üpwe angei ewe win, iei än Kot kö ren Kraist Jesus ngeni ewe manau esemüch.” Pwüngün, Paul a afota ekiekin woon ewe liffangen manau esemuch lon läng lon wisan we lon än Kot Mwu.
Manau Esemuch woon Fönüfan
4, 5. Ifa ewe liffang a nom mwen fite million aramas mi föfföri letipen Kot lon ach ei fansoun?
4 Ren lape ngeni chokkewe mi filatä ar repwe föfföri letipen Kot, repwe achocho ngeni ewe liffangen manau esemuch lon än Kot we otot sefö woon fönüfan. (Kölf. 37:11, 29) Jises a alükülükü pwe a enlet ena äpilükülük. A apasa: “Ra feiöch chon tipetekison, pun ir repwe fanüeni fanüfan.” (Mt. 5:5) Me ren Kölfel 2:8, pwisin Jises ewe äemönün chon älemwiri ewe fönüfan, iwe, epwe wor 144,000 repwe eti i le nemenem lon läng. (Tan. 7:13, 14, 22, 27) “Pwal ekkoch siip,” chokkewe repwe nonnom woon fönüfan, repwe “alemwiri” ewe fönüfan fän nemenien ewe Mwu mi ‘molotä fän iter seni lepoputän fönüfan.’ (Mt. 25:34, 46) Epwe wesewesen pwönütä pun Kot, “ewe esap chofona” a wisen pwonei. (Taitos 1:2) Sipwe tongeni eäni ewe chök lükülük Josua a eäni ren pwönüetään än Kot kewe pwon lupwen a ereni ekkewe chon Israel: “Iteiten ekewe pwon a eäni ngenikemi ra pwönüetä, nge esap wor eu me leir esap pwönüetä.”—Jos. 23:14.
5 Manauach lon än Kot we otot sefö esap älichippüng are äpilükülüküngaü ussun chök manauach ikenäi. Epwe fokkun sokkofesen: esap chüen wor maun, atai allük, mwelele, pwüngüngaü, semwen, me mälo. Lon na fansoun, aramas repwe unusen pöchökkül me nonnom woon eü fönüfan mi fen wiliti eü paratis. Manauach epwe apwapwa me mürinnö lap seni minne sia äneänei. Iteiten rän sipwe meseik. A ifa me watteen amwararen ena liffang!
6, 7. (a) Ifa ussun Jises a änneta met epwe fis lon än Kot we otot mi fö? (b) Pwal mwo nge ekkewe mi mälo, ifa ussun repwe itä poputäsefäli manauer?
6 Atun Jises a nonnom woon fönüfan, än Kot we ngün mi fel a atufichi an epwe pwäratä met sokkun mettoch mi amwarar repwe fis lon ewe otot sefö. Ren chök awewe, Jises a ereni emön mwän mi pelo pechen ükükün 38 ier pwe epwe ütä me fetäl, iwe, a fetäl. (Älleani Jon 5:5-9.) Jises a pwal anenneloi mesen emön mwän mi “chun seni chök an uputiu.” Mwirin, emön a kapas eis ngeni ewe mwän mi piin mesechun ussun ewe Emön a echikara, iwe, a pölüweni: “Seni le poputan fonufan sisaamo rong pwe emon a suuki mesen emon mi uputiu, nge mi chok chun. Are atewe esap seni Kot, ese tongeni fori och.” (Jon 9:1, 6, 7, 32, 33) Jises a tongeni föri ekkena mettoch meinisin pun a angei pöchökkül seni Kot. Ekis meinisin Jises a lo ie, a “apöchöküla chokewe mi samau.”—Luk 9:11.
7 Jises ese chök echikara ekkewe mi samau me mwök, nge a pwal tongeni amanaua ekkewe mi mälo. Ren chök awewe, emön nengngin 12 ierin a mälo, iwe, seman kewe me inan ra fokkun letipechou. Nge Jises a apasa: “Kükün nengin, üa ürenuk, kopwe pwätä!” Iwe, a pwätä! Ka tongeni meefi meefien seman kewe me inan me chiener kewe? (Älleani Mark 5:38-42.) Lon än Kot otot mi fö, epwe fis pwapwa chapur otun fite billion aramas repwe manausefäl, pun “epwe fis ewe manausefal ren ekkewe mi pung pwal ekkewe rese pung.” (Fof. 24:15; Jon 5:28, 29) A ussun itä nge repwe poputäsefäli manauer ren ewe äpilükülükün ar repwe manau tori feilfeilo chök.
8, 9. (a) Otun än Kraist Nemenem ükükün Engeröü Ier, met epwe fis ngeni ewe tipis sia älemwiri seni Atam? (b) Kapwüngün chokkewe mi manausefäl epwe alongolong woon met?
8 Epwe suuk ngeni chokkewe mi manausefäl ewe äpilükülükün manau esemuch. Resap küna kapwüng ren ekkewe tipis ra föri mwen ar mälo. (Rom 6:7) Atun än Kraist Nemenem ükükün Engeröü Ier, feiöchün ewe möön kepich epwe atufichi chokkewe mi nom fän nemenien ewe Mwu ar repwe unusöchülo me ngaselo seni pwününgaüen tipisin Atam ekis me ekis. (Rom 8:21) Jiowa “epwe aükätiu mäla, pwe esap chüen wor tori feilfeilachök. Epwe talü chönün mas seni won mesen aramas meinisin.” (Ais. 25:8) Kapasen Kot a pwal apasa pwe “ekewe puk [repwe] sukula,” weween, epwe kawor ngeni chokkewe mi manau lon na fansoun mineföön kapasen emmwen. (Pwar. 20:12) Otun ewe fönüfan epwe wilisefäliti eü paratis, “chon fanüfan [repwe] kaiö mine a pwüng.”—Ais. 26:9.
9 Chokkewe mi manausefäl repwe küna kapwüng ren minne ra pwisin filatä ar repwe föri, nge sap ren ewe tipis ra älemwiri seni Atam. Pwarata 20:12 a apasa: “Ekewe mi mäla ra küna kapwüng won mine ra föri usun a makketiu lon ekewe puk,” weween, föfförür kewe mwirin ar manausefäl. A ifa me watteen pwäloon än Jiowa pwüng, ümöümöch, me tong! Pwal eü, resap chüen “chechemeni ekewe mettochun lom o ekieki usun” riäfföün me osukosuken manauer lon ei otot. (Ais. 65:17) Pokiten epwe kawor mineföön pworaus me mettoch mi mürinnö me apwapwa, resap chüen letipechou ren ekkewe mettochun loom mi ngaü. Epwe tölülo seni ekiekiir ekkena pworaus mi ngaü. (Pwar. 21:4) Epwe pwal ina ussun ewe “mwich mi fokun chocho” mi manauewu seni Armaketon.—Pwar. 7:9, 10, 14.
10. (a) Epwe ifa ussun napanapen manauen aramas lon än Kot we otot sefö? (b) Met epwe älisuk le afota ekiekum woon ewe liffang?
10 Aramas resap chüen semwen are mälo lon än Kot we otot sefö. “Esap wor eman chon ewe fanü epwe apasa pwe a samau.” (Ais. 33:24) Chon ewe otot sefö repwe pwätä iteiten lesossor nge repwe unusen pöchökkül me mwötöres le ekieki met repwe föri lon ena rän. Epwe wor ar angang mi mürinnö, me chiener kewe mi tonger. Ena sokkun manau mi fokkun mürinnö, ina eü liffang mi amwarar! Pwata kese suuki noum na Paipel ngeni ekkewe oesini lon Aisea 33:24 me 35:5-7? Ekieki pwe itä ka nom lon ena lios. Epwe älisuk le afota ekiekum woon ewe liffang.
Ekiekin Ekkoch A Tokolo Seni ewe Liffang
11. Aweweei mwo ussun mürinnöön än Salomon nemenem me le poputään.
11 Mwirin ach silei ussun ewe liffang, sipwe fokkun achocho le afota ekiekich woon, pun mei tufich an epwe tokolo ekiekich seni. Ren chök awewe, lupwen Salomon a wiliti kingen Israel loom loom, a tipetekison le tingorei Kot weweöch me mirit fän iten an epwe nemeni Nöün Kot kewe aramas fän pwüng. (Älleani 1 King 3:6-12.) Mwiriloon, ewe Paipel a apasa, “Kot a fang ngeni Salomon tipachem me ekialolol esor aükükün, a pwal ngeni chomong silelap usun chomongun föün pien aroset.” Enlet, “än Salomon tipachem a lapalap seni än ekewe aramasen ötiu me än ekewe chon Isip tipachem.”—1 King 4:29-32.
12. Ifa ewe kapasen öüröür Jiowa a ngeni iö kewe repwe wiseni ewe wis king lon Israel?
12 Iwe nge, Jiowa a fen öüröüra pwe iön epwe wiseni ewe wis king “esap achomongala nöün oris” me “esap achomongala pwülüan pwe lelukan esap tokola seni Kot.” (Tut. 17:14-17) Än emön king achommongaalo nöün kewe oris epwe pwäratä pwe a lükülükü pöchökkülen nöün kewe sounfiu ar repwe tümünü ewe mwu nge sap Jiowa, ewe Sou Tümün. Iwe, än emön king achommongaalo pwülüwan kewe eü minen efeiengaü pun fin ekis ra eäni fel mi chofona, me repwe atokalo lelukan seni Jiowa.
13. Ifa ussun a tokolo ekiekin Salomon seni minne Kot a fen liffang ngeni?
13 Salomon ese älleasochisi ekkena öüröür. Nge a fen föri minne Jiowa a titchiki pwe ekkewe king resap föri. A nöüni fite ngeröü oris me chon wawa oris. (1 King 4:26) A pwal wor 700 pwülüwan kewe me 300 fefin esap iir wesewesen pwülüwan, iwe, chommong leir, iir seni ekkewe mwu mi fel ngeni kot chofona. Ra “akulu lelukan pwe a fel ngeni ekewe koten ekis. Iwe, lelukan esap chüen unus ngeni [Jiowa] an we Kot.” Salomon a föfföri föfförün fel mi chofona mi fokkun änioput, ewe pwülüwan kewe fin ekis ra föfföri. Mwiriloon, Jiowa a apasa pwe epwe “fokkun angei [seni Salomon] ewe mwu.”—1 King 11:1-6, 11.
14. Met mwiriloon än Salomon me än ewe mwuun Israel älleasolap?
14 Salomon ese chüen afota ekiekin woon wisan we mi fokkun aüchea, wisen an a tupuni ewe Kot mi enlet. Ena king a unusen fitalo fel mi chofona. Lo, lo, lo, unusen ewe mwu a tokolo, iwe, a talo orun 607 ier mwen fansoun Kraist. Iwe, inaamwo ika ekkewe chon Jus ra förisefäli fel mi enlet, nge fitepükü ier mwirin, Jises a apasa: “Kot epwe angei senikemi Mwün we o ngeni eu mwichen aramas mi awora ua ren ar föri föför mi pwüng.” A fokkun pwönütä alon. Jises a apasa: “Nengeni, imwemi we epwe pönulo.” (Mt. 21:43; 23:37, 38, TF) Pokiten an ese tuppwöl, a pöüt seni Israel wisan we mi tekia, wisan an a tupuni ewe Kot mi enlet. Lon ewe ier 70, ekkewe sounfiun Rom ra atatakkisi Jerusalem me ewe imwenfel, iwe, chommong lein ekkewe lusun chon Jus ra wiliti slave.
15. Apworausa pworausen ekkoch aramas a tokolo ekiekiir seni minne a wesewesen lamot.
15 Jutas Iskariot emön me lein nöün Jises kewe 12 aposel. Jutas a rongorong än Jises kewe afalafal mi mürinnö, me a küna ekkewe manaman Jises a föri ren älillisin ewe ngün mi fel. Iwe nge, Jutas ese tümünü letipan. A wisen tümünü moni fän iten Jises me ekkewe 12 aposel. Nge “i eman chon solä. I a tümwünü ewe moni, nge fän ekoch a pwal angei och seni fän püsin itan.” (Jon 12:6) Pokiten a fokkun tipemmong, a fiti raüangaüen ekkewe samol fel mi likotuputup pwe epwe afangemä Jises ren 30 föün moni silifer. (Mt. 26:14-16) A pwal tokolo ekiekin Temas, emön chienen ewe aposel Paul. Temas ese tümünü letipan. Paul a apasa: “Temas a echeni ei fanüfanen ikenai, a likitiei.”—2 Tim. 4:10; älleani Än Salomon Fos 4:23.
Eü Lesen fän Itach Meinisin
16, 17. (a) Ifa ükükün pöchökkülen ewe mi ü ngenikich? (b) Met epwe älisikich pwe sipwe likiitü fän än Setan ü ngenikich?
16 A fokkun lamot ngeni nöün Kot kewe chon angang meinisin ar repwe ekilonei pworausen aramas lon ewe Paipel, pun a apasa: “Iwe, ekkeei mettoch a fen for ngenir pwe minen amirit, o ra pwal makketiu pwe repwe amiritikich mi sereni sopolon ekkewe fansoun.” (1 Kor. 10:11, TF) Ikenäi, sia nonnom lon ekkewe ränin le sopwoloon ei otot mi ngaü.—2 Tim. 3:1, 13.
17 Setan ewe Tefil, “ewe koten ei fanüfan” a silei pwe “a mochomoch chök an fansoun.” (2 Kor. 4:4; Pwar. 12:12) A kan achocho ükükün an tufich pwe epwe otupu nöün Jiowa kewe chon Kraist pwe repwe atai pwüngün enletin ar tuppwöl. Setan a nemeni ei fönüfan, kapachelong an kewe minen arongafeili pworaus. Iwe nge, a wor ren nöün Jiowa kewe aramas och mettoch mi fokkun pöchökkül lap seni än Setan manaman, ina “ewe tufich mi somwola.” (2 Kor. 4:7) Sipwe tongeni lükülük woon ena pöchökkül seni Kot pwe epwe älisikich le fiffiu ngeni minne Setan epwe föri ngenikich. Ina popun, a wor kapasen pesepes pwe sipwe ikkiotek iteitan, fän ach lükü pwe Jiowa epwe “fangela Ngünmifel ngeni chokewe mi tüngorei!”—Luk 11:13.
18. Epwe itä ifa ekiekich ussun ei otot?
18 Sia silei pwe ekiselo chök, unusen än Setan we otot repwe morolo, me chon Kraist mi enlet repwe manau, iwe, ena sile a pwal apöchökkülakich. “Iwe, fonufan epwe morelo, o pwal an kewe mochenia-ingau; nge i mi fori letipen Kot epwe nonnom feilfeilo chok.” (1 Jon 2:17, TF) Ina minne, a ifa me miritingaüen emön nöün Kot chon angang ika epwe ekieki pwe mei wor och mettoch mi aüchea lon ei otot lap seni an riri ngeni Jiowa! Ei otot fän nemenien Setan a ussun chök efoch sip mi kokotiu. Nge Jiowa a awora ewe mwichefelin chon Kraist pwe “efoch timmaan manau” fän iten nöün kewe chon angang mi tuppwöl. Otun ra säi ngeni ewe otot mi fö, ra tongeni lükülükü ei pwon: “Epwe poku ir ekkewe mi ingau; nge ekkewe ra witi ewe SAMOL repwe fonueni ewe fonu.” (Kölf. 37:9, TF) Ina minne, kopwe afota ekiekum woon ewe liffang mi mürinnö!
Ka Chechchemeni?
• Met meefien Paul ussun ewe liffang mi nom mwan?
• Met chokkewe mi küna manau esemuch woon fönüfan repwe küna kapwüng ren?
• Ifa ewe alen tipatchem ngonuk iei?
[Ekkewe Kapas Eis fan Iten ewe Lesen]
[Sasing lon pekin taropwe 13]
Lupwen ka älleani ekkoch pworaus lon Paipel, kese anchangei pwe itä ka angei ewe liffangen manau esemuch lon paratis?