“Nei, kopwe tipatchem o apwapwai lelukei, pwe üpwe tongeni pälüeni ätewe mi aitengauaei.”​—SALF. 27:11.

1, 2. (a) Ifa än Setan we esiit ewe puken Jop a apworausa? (b)  Mwirin ränin Jop kewe, met a pwäratä pwe Setan a sopwosopwolo le eitengaüa Jiowa?

 JIOWA a mut ngeni Setan an epwe sotuni pwüngün enletin tuppwölün nöün we chon angang, Jop. Iwe, a pöüt seni Jop nöün kewe man, nöün kewe, me pöchökkülen inisin. Nge atun a sotun efisi tipemwaramwar ussun pwüngün enletin än Jop tuppwöl, Setan ese chök ekieki Jop. Setan a apasa: “Eman aramas epwe fangala meinisin mine a eäni fän iten manauan.” Alon na a efisatä tipemwaramwar ussun tuppwölün aramas meinisin, nge sap chök tuppwölün Jop. Iwe, ren langattam fansoun mwirin än Jop we mälo, Setan a chüen chök esiita aramas meinisin pwe resap tuppwöl fän sossot.​—Hiop 2:4.

² Orun 600 ier mwirin än Jop kewe sossot, Jiowa a amwökütü Salomon an epwe makkeei: “Nei, kopwe tipatchem o apwapwai lelukei, pwe üpwe tongeni pälüeni ätewe mi aitengauaei.” (SalF. 27:11) A ffat pwe lon ena atun, Setan a chüen ü ngeni Jiowa. Pwal eü, lon eü längipwi, Jon a küna pwe Setan a  chüen tipimwääl ngeni nöün Kot kewe chon angang mwirin poputään nemenien än Kot we Mwu lon 1914 me atun an we a koturutiu seni läng. Enlet, pwal mwo nge ikenäi, atun sia fokkun kkan ngeni sopwoloon ei otot mi ngaü, Setan a chüen efisatä tipemwaramwar ussun pwüngün enletin tuppwölün nöün Kot kewe chon angang!​—Pwar. 12:10.

3. Ikkefa ekkewe lesen mi fokkun lamot sipwe tongeni käeö seni ewe puken Jop?

³ Iwe, ekieki mwo ülüngät lesen mi lamot sipwe käeö seni ewe puken Jop. Äeüin, än Jop kewe sossot ra pwäratä iö wesewesen ewe chon oput aramas me chon ükkü ngeni nöün Kot kewe. Ina i Setan ewe Tefil. Oruuan, eli ese lifilifil sokkun sossot sipwe küna, nge ach ririöch ngeni Kot epwe atufichikich le amwöchü pwüngün enletin ach tuppwöl. Aülüngätin, lupwen sossot epwe torikich, Kot epwe älisikich le likiitü, ussun chök a älisi Jop. Ikenäi, Jiowa a älisikich ren an we Kapas, an we mwicheich, me an we ngün mi fel.

Chechemeni Iö Wesewesen ewe Chon Oput

4. Napanapangaüen fönüfan, tipisin iö?

⁴ Chommong rese lükü pwe mei wor Setan. Ina popun, inaamwo ika ra lolilen ren napanapangaüen fönüfan, nge rese mirititi pwe Setan ewe Tefil, ewe popunlapan. Pwüngün pwe pwisin aramas ra efisatä chommong ar kewe riäfföü. Popuch kewe Atam me If ra filatä ar repwe imulo seni ewe Chon Föriir. Iwe, seni ena fansoun, föfförün täppin me täppin aramas ese pwäratä tipatchem. Iwe nge, ewe Tefil, i ewe a otupu If pwe epwe ü ngeni Kot. I ewe a föratä eü otot fän nemenian woon aramas rese unusöch me ra mämmälo. Pokiten Setan, i “ewe koten ei fanüfan,” aramas ra napanapeni napanapan kewe​—ra lamalam tekia, änini, lolowo, tipemmong, kokkotongaü, otuputup, me lükümach. (2 Kor. 4:4; 1 Tim. 2:14; 3:6; älleani Jemes 3:14, 15.) Ekkena napanap ra efisatä fitikoko lon pekin mwu me lamalam, oput, me pworoingaü, iwe, aramas ra fokkun riäfföü ren.

5. Met sipwe för ngeni ewe sile mi aüchea mi nom rech?

⁵ Kich nöün Jiowa kewe chon angang, a wor rech sile mi fokkun aüchea! Sia silei ika tipisin iö ngangngaüoloon napanapen fönüfan. Iwe, sise meefi choun wisach ach sipwe esilei ngeni aramas iö ewe popun chon efisatä fitikoko? Sise pwal pwapwa le peppeni Jiowa, ewe Kot mi enlet, me äweweei ngeni aramas ifa ussun epwe asopwalo Setan me än aramas kewe riäfföü?

6, 7. (a) Tipisin iö riäfföün ekkewe chon fel mi enlet? (b) Ifa ussun sipwe äppirü Elihu?

⁶ Tipisin Setan, chommongun än aramas kewe osukosuk me pwal riäfföün nöün Kot kewe aramas. A chök memmesääni le sotunikich. Jises Kraist a ereni ewe aposel Piter: “Simon, Simon, nengeni, Satan a angei an mwümwütä pwe epwe sotunikemi, epwe mworeikemi usun aramas ra mworei föün wiich.” (Luk 22:31) Pwal ina chök ussun, emön me emön leich mi tapwelo lon ipwen Jises epwe küna sossot. Piter a apöpöfengeni Setan me “eman laion mi wörüwör, nge a kütta iö epwe oromala.” Iwe, Paul a pwal apasa: “Iir meinisin mi mochen manaueni ewe manau mi fich ngeni Kot lon Kraist Jises repwe kuna riaffou.”​—1 Pit. 5:8; 2 Tim. 3:12.

⁷ Lupwen a tori emön chienach chon lükü och watteen osukosuk, sisap ekieki pwe Jiowa a anümamaüa. Sia fen käeö pwe Setan, i wesewesen  ewe chon oput. Sisap imulo seni pwiich we, ussun chök ekkewe ülümön chon aurur mi chofona, nge sipwe äppirü Elihu, emön chiechian mi enlet. Sipwe eti pwiich we lon an fiffiu ngeni ewe chon oputakich, Setan. (SalF. 3:27; 1 Tes. 5:25) Sipwe achocho le älisi chienach we le amwöchü pwüngün enletin an tuppwöl pwe epwe apwapwaai letipen Jiowa, ese lifilifil ükükün watteen weiresin.

8. Pwata Setan ese tongeni aükatiu än Jop mwareiti Jiowa?

⁸ Ewe äeüin mettoch Setan a föri pwe epwe pöüt seni Jop, nöün kewe man. Ekkena man ra fokkun aüchea pun eli Jop me an famili ra angei tufichin manauer seniir. Nge Jop a pwal eäniir asor le fel ngeni Jiowa. Mwirin Jop a epini nöün kewe, “a pwätä lesosorusich o eäni eu asoren kek fän iten nöün kewe meinisin, pun a üra, ‘Eli a fis pwe nei kewe alüal ra tipis o amamäsini Kot lon leluker.’ Iei usun Hiop a föri fansoun meinisin.” (Hiop 1:4, 5) Weween, Jop a asoresini man ngeni Jiowa iteitan. Iwe nge, lupwen a poputä ekkewe sossot, ese chüen tufich. Ese chüen wor ‘woun’ Jop pwe epwe fang ngeni me asamolu Jiowa. (SalF. 3:9) Nge a chüen tongeni asamolu Jiowa ren tinauan, iwe, a föri ena!

Ämääraatä Om Ririöch ngeni Jiowa

9. Ifa ewe mettoch mi kon aüchea lon manauach?

⁹ Sia tongeni ämääraatä ach ririöch ngeni Jiowa, ese lifilifil ika kich mi wöüöch are wöüngaü, kükkün ika chinnap, pöchökkül are semwen. Inaamwo ika sipwe küna sossot, nge ach ririöch ngeni Kot epwe atufichi ach akkamwöchü pwüngün enletin ach tuppwöl me apwapwaai letipen Jiowa. Pwal mwo nge ekkoch aramas ekisi chök ar silei ewe enlet, nge ra üppos me ännetatä pwüngün enletin ar tuppwöl.

10, 11. (a) A fet emön sister lupwen a küna sossotun an tuppwöl? (b) Ifa ussun ena sister a pölüwenöchü än Setan kapasen esiit?

¹⁰ Iei pworausen Sister Valentina Garnovskaya, emön me lein chommong Chon Pwäratä Jiowa lon Russia mi ännetatä pwüngün enletin ar tuppwöl fän sossot weires, ussun chök Jop. Lon 1945, atun a ier 20, emön brother a afalafal ngeni. A liwiniti neminnewe fän ruu, nge mwirin, ese chüen künasefäli. Inaamwo, nge Valentina a poputä le afalafal ngeni chon orun kewe. Pokiten ena, a ares me kalapus walu ier. Lon 1953, a towu me a mwittir poputäsefäl le afalafal. A pwal aresefäl me kalapus engol ier. Mwirin fitu ier an a nonnom lon eü imwen kalapus, a mwöküt ngeni pwal eü. Me ikena ie, a wor ekkoch sister mi wor nöür Paipel. Eü rän, emön leir a äiti ngeni Valentina ewe Paipel. A ifa me amwararen! Valentina a kerän künasefäli ewe Paipel, pun fokkun fän eü chök an küna ewe Paipel atun ewe brother a afalafal ngeni lon 1945!

¹¹ Lon 1967, Valentina a towu me lon kalapus, me a kerän tongeni esissillatä an fangolo manauan ngeni Jiowa ren an papatais lon konik. A tinikken le afalafal tori 1969. Lon ena ier, a aresefäl me a kalapus ülüngät ier. Iwe nge, Valentina a chök sopwelo le afalafal. Mwen an we mälo lon 2001, a fen älisi 44 aramas ar repwe silei ewe enlet. A pennüküolo mettoch meinisin, me a pwal kalapus 21 ier, fän iten an epwe amwöchü pwüngün enletin an tuppwöl. Le sopwoloon manauan, Valentina a apasa: “Lon änein manauei, esor imwei. Ükükün piseki meinisin ra nom lon eü chök kiufer, nge üa pwapwa me menemenöch lon ai angang  ngeni Jiowa.” Valentina a fokkun pölüwenöchü än Setan we kapasen esiit pwe aramas resap amwöchü ar tuppwöl ngeni Kot fän sossot! (Hiop 1:9-11) A ffat pwe letipen Jiowa a pwapwa ren Valentina me a kan mwötöresiti ewe fansoun an epwe amanauasefäli i fengen me meinisin mi mälo lon ar tuppwöl.​—Hiop 14:15.

12. Ifa ussun tong a riri ngeni ach chiechiöch ngeni Jiowa?

¹² Ach chiechi ngeni Jiowa a alongolong woon ach tong ngeni. Sia aücheani napanapen Kot kewe me atipeeüfengeni manauach ngeni an kewe kokkot. Ach tongei Jiowa ren enletin me unusen letipach a fokkun sokkolo seni minne ewe Tefil a ekieki. Ach tongei Jiowa seni lon letipach a apöchökkülakich pwe sipwe akkamwöchü ach tuppwöl fän sossot. Iwe, Jiowa epwe “tümwünü nöün kewe mi allükülük.”​—SalF. 2:8; Kölf. 97:10.

13. Ifa ekiekin Jiowa ussun met sia föfföri fän äsengesin?

¹³ Tong a amwökütükich pwe sipwe asamolu iten Jiowa we, inaamwo ika mi chök aükük ach tufich. A küna mochenich kewe mi mürinnö, me ese apwüngükich ika sise tufichin föri mettoch meinisin sia mochen föri. A lamot met sia föri, nge a kon lamot ewe popun sia föri. Inaamwo ika Jop a fokkun letipechou fän chommong sossot mi weires, nge a chüen kakkapas ngeni ekkewe chon tipimwääl ussun an tongei föfförün Jiowa kewe. (Älleani Hiop 10:12; 28:28.) Le sopwoloon ewe puken Jop, Kot a pwäri an song ngeni Elifas, Piltat, me Sofar pun ar kapas ese pwüng. A pwal pwäri an pwapwaiti Jop ren an apasa “nei we chon angang Hiop” fän rüänü me pwal ren an ereni Jop pwe epwe iotek fän iten ekkewe chon aurur mi chofona. (Hiop 42:7-9) Amwo Jiowa epwe pwal pwapwa ren föfförüch kewe.

Jiowa A Älisi Nöün kewe Chon Angang mi Tuppwöl

14. Ifa ussun Jiowa a älisi Jop le äwenechara ekiekin?

¹⁴ Inaamwo ika Jop ese unusöch, nge a akkamwöchü pwüngün enletin an tuppwöl. Fän ekkoch, a ekiekmwääl pokiten a kon weires sossotun. Äwewe chök, a ereni Jiowa: “Üa siö ngonuk, ai Kot, nge kosap pölüeniei. . . . “Ka afeiengauaei ren pöchökülen poum.” Pwal eü, Jop a kon alamota pwisin an pwüng lupwen a apasa: “Üsap tipis” me “üsap föri och föförün mwäneson, ai iotek a limöch.” (Hiop 10:7; 16:17; 30:20, 21) Iwe nge, Jiowa a kirekiröch le älisi Jop ren an eäni ekkoch kapas eis pwe Jop esap chüen ekieki pwisin i chök. Ra pwal atufichi Jop an epwe mirititi pwe Kot a unusen tekia me aramas rese akarap fan. Iwe, Jop a etiwa ewe kapasen emmwen me a awenechara pwisin ekiekin.​—Älleani Hiop 40:8; 42:2, 6.

15, 16. Ifa ussun Jiowa a awora älillis ngeni nöün kewe chon angang ikenäi?

 ¹⁵ Jiowa a pwal awora kapasen emmwen me fön ngeni nöün kewe chon angang ikenäi, iwe, sia küna feiöch seni. Äwewe chök, Jises a awora ewe möön kepich, ina longolongun omusomusen tipis. Pokiten ena asor, sia tongeni chiechi ngeni Kot inaamwo ika sise unusöch. (Jem. 4:8; 1 Jon 2:1) Fän sossot, sia pwal tingor än Kot we ngün mi fel pwe epwe älisikich me apöchökkülakich. Pwal eü, a wor rech unusen ewe Paipel, iwe, ika sipwe äkkälleani me ekilonei masouan epwe ammolnakichetä fän iten sossotun ach lükü. Ren ach käkkäeö Paipel, sipwe weweöchüti lamoten ekkeei ruu pworaus, än Jiowa pwüüng le nemenem me pwal pwüngün enletin ach tuppwöl.

¹⁶ Sia pwal küna feiöch seni ach fiffiti ewe mwichen pwipwi woon unusen fönüfan, ewe Jiowa a awora ngeni möngö lon pekin lükü ren “ewe chon angang mi allükülük o tipachem.” (Mt. 24:45-47) Lon eü me eü ekkena 100,000 mwichefelin Chon Pwäratä Jiowa, a kan fiffis mwich pwe sipwe sussukul me ammolnakichetä fän iten sossotun ach lükü. Äwewe chök, sipwele nengeni pworausen Sheila, emön säräfö Chon Pwäratä Jiowa lon Tois.

17. Ifa ussun pworausen emön nengngin a pwäratä tipatchemen ach sipwe fiffiti än Chon Kraist kewe mwich fansoun meinisin?

¹⁷ Eü rän lon sukul, esor emön watte a tümünü än Sheila we class. Ekkewe chon sukul ra nöünöü eü sokkun minen angangen rong itan Ouija board pwe repwe itä kütta pworausen mwachkkan are pworaus mi monomon. Sheila a mwittir towu seni ewe ruumw, iwe, mwirin, lupwen a rongorong met a fis, a pwapwa pwe ese nonnom. Atun ra nöünöü ewe Ouija board, ekkewe chon sukul ra meefi pwe ekkoch timon ra nonnom leir, iwe, ra sü fän ar niuokkus. Iwe nge, met a älisi Sheila an epwe mwittir towu seni ewe ruumw? Iei alon, “Ekiselo chök me mwen, a katowu lon eü mwich lon ewe Kingdom Hall pworausen feiengaüen ekkewe Ouija board. Ina pwata ua silei met upwe föri. Üa mochen apwapwaai Jiowa, me ren alon Paipel lon Än Salomon Fos 27:11.” A ifa me mürinnöön än Sheila fiti ena mwich me an aüselingöch ngeni ekkewe afalafal!

18. Met kopwe tipeppos le föri?

¹⁸ Emön me emön leich sipwe tipeppos le älleasochisi emmwen seni än Kot mwicheich. Sipwe angei älillis me kapasen emmwen seni ach fiffiti ach kewe mwich, äkkälleani Paipel, käkkäeö nöüch kewe puken äweweei Paipel, ikkiotek, me chiechi ngeni chon Kraist mi äsimaü. Jiowa a mochen sipwe akkamwöchü pwüngün enletin ach tuppwöl, me a lükü pwe sipwe sopwelo le föri. A ifa me watteen feiöchüch ach wiseni ei wis, wisen mwareiti iten Jiowa we, akkamwöchü pwüngün enletin ach tuppwöl, me apwapwaai letipen Jiowa!

Ka Chechemeni?

• Ikkefa ekkewe sossot me napanapangaüen fönüfan Setan a efisatä?

• Ifa ewe mettoch a nom rech a aüchea seni meinisin?

• Ach chiechi ngeni Jiowa a alongolong woon met?

• Ifa ussun Jiowa a kan äkkälisikich ikenäi?

[Ekkewe Kapas Eis fan Iten ewe Lesen]

[Sasing lon pekin taropwe 14]

Valentina a pennüküolo mettoch meinisin fän iten an epwe akkamwöchü pwüngün enletin an tuppwöl

[Sasing lon pekin taropwe 16]

A chchüng letipom pwe kopwe esile ngeni aramas ekkewe pworaus mi aüchea ka fen käeö?

[Sasing lon pekin taropwe 17]

Sia tongeni älisi chienach kewe chon lükü ar repwe akkamwöchü pwüngün enletin ar tuppwöl