“Nge aramas ra tongeni silei usun Kot ren ekewe mettoch i a föri.”​—ROM 1:20.

1. Mei fet chokkewe mi tipelo ren tipatchemen fönüfan ikenäi?

 ARAMAS ra kan äeämwääli ei kapas “tipatchem,” pun ika emön a silei chommong mettoch, iwe, ra apasa pwe a tipatchem. Nge chommong itä sou silelap rese tongeni awora kapasen emmwen mi nüküchar fän iten ach sipwe silei enletin popun sia manau. Iwe, chokkewe mi tipelo ren ekkewe mi eäni tipatchemen fönüfan ra “chüwölüwölfeil ren no kana o mamaanfeil ren enienin asepwälin än chon likatuputup afalafal.”​—Ef. 4:14.

2, 3. (a) Pwata Jiowa “chok a tipatchem”? (b) Ifa ussun tipatchemen Kot a sokko seni tipatchemen fönüfan?

² A ifa me sokkoloon chokkewe mi angei tipatchem mi enlet seni Jiowa Kot! Ewe Paipel a apasa pwe Jiowa “chök mi tipachem.” (Rom 16:27, TF) A silefichi mettoch meinisin ussun masouen me fförütään unuselapen läng me fönüfan. Jiowa a föratiu meinisin ekkewe allük mi nemeni förian kewe, nge aramas ra chök angei ar tipatchem seniir. Ina popun ese ingeiti förien aramas kewe, ese pwal mäirü ren tipatchemen aramas. “Met ei fanüfan a ekieki pwe ina tipachem, a umwes me ren Kot.”​—1 Kor. 3:19.

³ Paipel a apasa pwe Jiowa a “fangala tipachem” ngeni nöün kewe chon angang. (SalF. 2:6) Tipatchemen aramas a ffatangaü, nge tipatchemen Kot a ffatöch. Än Kot tipatchem epwe älisikich le kefilöch pun epwe alongolong woon sile mi enlet me weweöch. (Älleani Jemes 3:17.) Ewe aposel Paul a ingemwar ren än Jiowa tipatchem. A makkeei: “A ifan me watten wöün Kot! A ifan me alololun an tipachem me silelap! Iö a tongeni awewei an apwüng? Iö a tongeni weweiti an kewe föför?” (Rom 11:33) Pokiten Jiowa a unusen tipatchem, sia lükülük pwe an kewe allük ra emmwenikich lon ewe sokkun manau mi mürinnö seni meinisin. Popun, pun Jiowa chök a silei met a lamot fän iten ach sipwe küna pwapwa.​—SalF. 3:5, 6.

Jises​—“Eman Sousile Angang”

4. Ifa eü mettoch sia tongeni mirititi tipatchemen Jiowa ren?

⁴ Sia tongeni küna tipatchemen Jiowa, fiti fengen me napanapan kewe mi sokkolo mürinnöön lon förian kewe. (Älleani Rom 1:20.) Förien Jiowa kewe meinisin, watte me kükkün, ra pwäratä napanapan kewe. Ese lifilifil ika sia netä läng are netiu le pwül, nge sia küna chommong pisekin ännet pwe a wor emön Chon Föriir mi unusen tipatchem me tong. Sia tongeni käeö chommong mettoch ussun Kot ren ach käeö ussun förian kewe.​—Kölf. 19:1; Ais. 40:26.

5, 6. (a) Iö chienen Jiowa le föratä mettoch meinisin? (b) Met sipwele käeö ussun, me met popun?

⁵ Sap minne Jiowa a chök äläemön atun a “föri lang me fanüfan.” (Ken. 1:1) Ewe Paipel a apasa pwe mwen fförütään ekkewe mettoch sia tongeni küna, a akkomw föratä emön ngün, iwe, a föratä “mettoch meinisin ren i.” Ena ngün nöün Kot äläemön, “mwanichien forien Kot kewe meinisin,” iwe mwirin, atun a manau woon fönüfan, a wiliti ewe aramas itan Jises. (Kol. 1:15-17, TF) Jises a wor an tipatchem ussun chök Jiowa. Iwe, lon Än Salomon Fos sopwun 8, a liosuetä tipatchem. Ena sopwun a pwal eita ngeni Jises, nöün Kot we “sousile angang.”​—SalF. 8:12, 22-31.

 ⁶ Ina popun, ekkewe mettoch sia küna ra pwäri tipatchemen Jiowa me nöün we Sou Sile Angang, Jises. Sia tongeni käeö lesen mi lamot seni förian kewe. Sipwe käeö ussun rüänü me leir mi “fokun tipachem” me ren Än Salomon Fos 30:24-28.

Lesen fän iten Ach Sipwe Tinikken le Angang

7, 8. Met ka ingeiti ekkewe likükutong ren?

⁷ Lupwen sipwe käeö pwal mwo nge napanapen me föfförün ekkewe mönün fönüfan “ra men kükün,” repwe äiti ngenikich lesen mi aüchea. Äwewe chök, ekieki tipatchemen ekkewe likükutong.​—Älleani Än Salomon Fos 30:24, 25.

⁸ Ekkoch sou käeö ra lükü pwe ika sipwe alöllöfengeni chochoon aramas ngeni ekkewe likükutong, iwe, epwe emön aramas ngeni 200,000 likükutong, nge iir meinisin ra angang weires woon pwül me fän pwül. Likükutong ra kan imulo lon en me an mwich. Iwe, lon eü me eü mwich, a wor ülüngät sokkun kümi: kümien kiwin, niemwän, me chon angang. Eü me eü kümi ra awora minne epwe ataweei osupwangen ewe mwich. Eü sokkun likükutong seni South America a wisen fichi chöön irä, iwe, sia tongeni eita ngeni emön chon atake mi sipeöch. A kan koiasini, apüküpükü, me fichi fasar pwe epwe uwäoch. Ekkewe sou käeö ra küna pwe ena “chon atake” a sissiwili an angang me ren ükükün osupwangen an we mwich.

9, 10. Ifa ussun sipwe äppirü tinikkenin ekkewe likükutong?

⁹ Seni ekkewe likükutong, sia tongeni käeö lamoten ach sipwe tinikken le akkangang ika sia mochen uwaöch. Ewe Paipel a apasa: “Kopwe feila ren ekewe molus, en chon chipwang. Kopwe ekieki usun ar angang pwe kopwe tipachemela. Esap wor ar samol, esap pwal wor ar meilap ika ar sounemenem. Nge ra amolätä ener lon fansoun pwichikar o ionifengeni ener mongö lon fansoun räs.” (SalF. 6:6-8) Jiowa me nöün we Sou Sile Angang, Jises, ra tinikken le akkangang. Jises a apasa: “Semei a chök akangang tori ikenai, pwal ina usun ngang üpwe chök akangang.”​—Jon 5:17.

¹⁰ Kich chon äkkäppirü Kot me Kraist, sipwe pwal tinikken le akkangang. Ese lifilifil wisach lon än Kot mwicheich, nge kich meinisin sipwe “alapalafochei [ach] achocho lon ewe angangen ach Samol.” (1 Kor. 15:58) Ina popun, sipwe älleasochisi än Paul kapasen fön ngeni Chon Kraist lon Rom: “Oupwe achocho le angang, nge ousap chipwang. Oupwe angang ngeni ewe Samol ren unusen letipemi.” (Rom 12:11) Ach achocho le föfföri letipen Jiowa ese lamotongaü, pun ewe Paipel a alükülükü ngenikich: “Kot mi pung, o esap monukalo ami angang me tong fan asengesin itan.”​—Ipru 6:10.

 Tümünü Ach Ririöch ngeni Kot

11. Äweweei napanapen ewe man itan pächer.

¹¹ Sia tongeni käeö lesen mi lamot seni pwal emön kükkün man itan pächer. (Älleani Än Salomon Fos 30:26.) A ussun chök emön watteen usangi, nge selingan kewe ra mwoch me kukkumos, me pechen kewe ra pwal mwoch. Ena kükkün man a nonnom lon pwangen achau. A tongeni küna mettoch seni towau, me a kan okkop lon ekkewe pwangen achau seni ekkewe man mi tongeni efeiengaüa. Ekkewe pächer ra chök mwochchufengen pwe repwe tümünüfengeniir me epwichikkarafengeniir lon fansoun patapat.

12, 13. Ikkefa ekkewe lesen sipwe tongeni käeö seni ewe pächer?

¹² Met sipwe tongeni käeö seni ewe pächer? Äeüin, ena man ese tümününgaü ngeni minne epwe feiengaü ren. Nge pokiten a nenneöch, a tongeni küna man me towau, ina pwata a chök nonnom oroppen leenian lon ekkewe achau pwe epwe mwittir sülong. Pwal ina chök ussun, a lamot sipwe mammasaöchü pwe sipwe tongeni esilla ekkewe minen efeiengaü lon än Setan otot. Ewe aposel Piter a öüröüra Chon Kraist: “Oupwe amolakemi o mamasa, pun Tefil, ewe chon oputakemi, a fetalfeil usun eman laion mi wörüwör, nge a kütta iö epwe oromala.” (1 Pit. 5:8) Atun Jises a nonnom woon fönüfan, a chök mammasaöchü me tüttümünü seni än Setan sotun atai pwüngün enletin an tuppwöl. (Mt. 4:1-11) Jises a isetiu eü leenien äppirü mi mürinnö fän itach!

¹³ Sipwe mammasa ren ach äkkäeä ekkewe minen tümün Jiowa a awora ngenikich. Sisap fokkun chipwang le käkkäeö Kapasen Kot me fiffiti än Chon Kraist kewe mwich. (Luk 4:4; Ipru 10:24, 25) Pwal eü, ussun chök ekkewe pächer, sipwe pwal kumwochchufengen me pwiich kewe fän iten ach sipwe “apöchökülafengenikich.” (Rom 1:12) Ren ach föfföri met sipwe küna än Jiowa tümün ren, sipwe pwäri pwe sia tipeeü ngeni minne Tafit a makkeei: “Ewe Samol mi Lapalap ai achau, i imwei imwen maun, pwal i chon angasaei, ai Kot, ai achau ewe ia üa op ie.”​—Kölf. 18:2.

Likiitü fän Sossot

14. Inaamwo ika sise kan ingelo ren emön chök lifichifichimas, nge met sipwe erä ussun eü mwichen lifichifichimas?

¹⁴ Sia pwal tongeni käeö seni ewe lifichifichimas. Eli sisap ingelo ren emön  lifichifichimas a chök ükükün ruu inis ttaman, nge sipwe wesewesen ingeiti eü mwichen lifichifichimas. (Älleani Än Salomon Fos 30:27.) Ra sillelo ren ar möngömmong, iwe, eü mwichen lifichifichimas a tongeni mwittir änalo unusen uwaan eü atake. Ewe Paipel a apöpöfengeni üngüngün eü mwicheichen lifichifichimas ngeni chopuchopun woken me ngetengeten ekkei lupwen a ngeteri fetilipwas. (Sowel 2:3, 5) Aramas ra resin achocho le aükalo fetälin eü mwichen lifichifichimas ren ekkei. Pwata? Ren chommongun ekkewe lifichifichimas a tongeni kunuelo ewe ekkei, iwe, mwirin, ekkewe lusun ra chök sopwosopwolo. Inaamwo ika esor nöür king are sou emmwen, nge eü mwicheichen lifichifichimas a ussun chök eü mwichen sounfiu mi chommong me kokkotöch, esor och mettoch epwe eppetiir.​—Sow. 2:25.

15, 16. Ifa ussun ekkewe chon afalafala ewe Mwu lon ei fansoun ra ussun chök eü mwichen lifichifichimas?

¹⁵ Ewe soufos Sowel a apöpöfengeni föfförün nöün Jiowa kewe chon angang me föfförün eü mwichen lifichifichimas. A makkeei: “Ra fiu usun chök sounfiu, ra pwal töta won tit usun chök chon sile maun. Ra fetal wenewen lon tettelir, nge resap riki seni. Iwe, resap etietifengen, pun eman me eman a chök fetal lon alan. Esap wor och pisekin maun a tongeni apetiir.”​—Sow. 2:7, 8.

¹⁶ A ifa me mürinnöön än ena oesini äweweei ussun ekkewe chon afalafala än Kot we Mwu ikenäi! Esor eü “tit,” are angangen ü ngeniir, epwe tongeni aükalo ar angang. Iwe nge, ra äppirü Jises, pun a likiitü le föfföri letipen Kot, inaamwo ika a küna koput me ren chommong aramas. (Ais. 53:3) Pwüngün pwe ekkoch Chon Kraist ra ninniilo pokiten ar lükü. Iwe nge, ewe angangen afalafal a chök sopwosopwolo, me chochoon chon afalafal a lapolo. A fis pwe riäfföün ekkewe chon afalafal a fen alapalo chöüfetälin pworausen ewe Mwu pwe a tori chommong resaamwo rongorong. (Fof. 8:1, 4) Lon om angangen afalafal, ka fen likiitü fän riäfföü me sossot ussun chök ekkewe lifichifichimas?​—Ipru 10:39.

“Kamwöchünük won Mine A Mürina”

17. Pwata pechen litoupach ra tongeni pach ngeni mettoch mi mwotoutou?

¹⁷ Ussun itä nge ewe litoupach ese nom fän allükün gravity. Än Salomon Fos 30:28, NW, a apasa: “Ekkewe litopach ra tongeni kamwöch le pöür, me ra nonnom lon imwen king.” Me lom, ekkewe sou käeö ra mäirü ika pwata ewe litoupach a tongeni fetäl fän ungen eü imw, nge ese tongeni türütiu. Nge iei, ra weweiti pwe esap pokiten och sokkun appach. Mei wor fitu ngeröü mettoch mi mwarangarang lon efoch me efoch autun pöün me pechen ewe litoupach. Iwe, lesopwun efoch me efoch ekkena mettoch mi mwarangarang mei pwal wor fitepükü mettoch mi ussun chök sepi mi äpetpeet. Litoupach a tongeni eki lap seni pwisin choun inisin pokiten pöchökkülen ekkena mettoch mi mwarangarang. Ina popun a tongeni tö fän ewe tencho mi mwotoutou nge a chök pach ren mwarangarangen lon pöün me fän pechen! Ekkewe sou käeö ra ingeiti tufichin ewe litoupach, iwe, ra apasa pwe aramas repwe tongeni nikäppirü mwarangarangen fän pechen litoupach lupwen ra föri minne epwe apachafengenni ruu mettoch.

18. Ifa ussun sipwe tümünü pwe sipwe “kamwochunuk woon mine a mürina” fansoun meinisin?

 ¹⁸ Met sipwe tongeni käeö seni ekkewe litoupach? Ewe Paipel a fönökich: “Oupwe oput mine a ngau o kamwöchünük won mine a mürina.” (Rom 12:9) Napanapangaüen än Setan otot epwe tongeni efisi pwe sisap chüen kamwöchünnük woon än Kot kewe kapasen emmwen. Äwewe chök, ika sipwe chiechi ngeni aramas lon sukul are lon ach leenien angang are ren ekkoch minen apwapwa, nge rese tipeeü ngeni än Kot kewe allük, eli sisap chüen tipeppos le föri minne mi pwüng. Tümünuk pwe esap fis ngonuk! Än Kot Kapas a öüröüra: “Kosap püsin ekieki pwe ka tipachem.” (SalF. 3:7) Iwe nge, sipwe älleasochisi ewe kapasen fön Moses a ngeni nöün Kot kewe aramas loom loom, a erä: “Iwe, oupwe meninitii ewe Samol mi Lapalap ämi we Kot, oupwe angang ngeni o fitipacheiti.” (Tut. 10:20) Sipwe äppirü Jises ren ach fitipachei Jiowa. Iei alon Paipel ussun Jises: “Ka efich pwüng, nge ka oput mine a ngau.”​—Ipru 1:9.

Ekkewe Lesen Sia Käeö seni Förien Jiowa kewe

19. (a) Ikkefa napanapen Jiowa kewe ka küna lon förian kewe? (b) Ifa ussun tipatchemen Kot epwe efeiöchükich?

¹⁹ Sia fen küna pwäloon napanapen Jiowa kewe lon ekkewe mettoch a föratä, iwe, sia tongeni käeö chommong lesen mi aüchea seniir. Ewin sia käeöfichi förian kewe, ewin sipwe ingemwareiti an tipatchem. Ika sipwe äfänni tipatchemen Kot, epwe alapalo ach pwapwa iei me tümünükich lon fansoun epwe feito. (SalAf. 7:12) Sipwe pwisin küna enletin ewe kapasen alükülük lon Än Salomon Fos 3:13, 18, a apasa: “A feiöch ewe aramas mi küna tipachem, a feiöch ewe aramas mi wewekai.  . . Tipachem epwe aworato manau ngeni chokewe mi kamwöch won, nge chokewe mi fitipacheiti ra pwapwa.”

Ka Chechemeni?

Ikkefa ekkewe lesen sia käeö seni . . .

• ekkewe likükutong?

• ekkewe pächer mi nom lon achau?

• ekkewe lifichifichimas?

• ekkewe litoupach?

[Ekkewe Kapas Eis fan Iten ewe Lesen]

[Sasing lon pekin taropwe 20]

Ka tinikken lon om angang ussun chök ewe likükutong mi fichi chöön irä?

[Sasing lon pekin taropwe 21]

Ewe pächer mi nonnom lon pwangen achau a küna tümün ren an kumwochchu ngeni chienan kewe. Ina met ka pwal föri?

[Sasing lon pekin taropwe 23]

Ekkewe Chon Kraist chon afalafal ra likiitü ussun chök ekkewe lifichifichimas

[Sasing lon pekin taropwe 23]

Ekkewe Chon Kraist ra kamwöchünnük woon minne a mürinnö ussun chök ewe litoupach a kamwöchünnük woon mettoch

[Credit Line]

Stockbyte/​Getty Images