“Iwe, kapasen lon ekewe Toropwe mi Pin meinisin ra pop seni Ngünün Kot, ra aüchea fän iten afalafala ewe kapas mi let, ra amiritikich, ra apwüngükich.”​—2 Timoti 3:16.

IFA EWE MINEN EPPET? Chommong ra ekieki pwe ewe Paipel förien chök aramas. Ekkoch ra lükü pwe ewe Paipel ese kon pwüng me ren uruwoon aramas. Pwal ekkoch ra meefi pwe ekkewe kapasen fön lon ewe Paipel rese chüen fichiiti ekkewe aramas ikenäi pun a minen loom.

IFA USSUN KOPWE PWÄKINI EWE MINEN EPPET? Lap ngeni chokkewe ra tipemwaramwareiti älillisöchün ewe Paipel ngeni manauan aramas, esaamwo fän eü repwe ätittina met ewe Paipel a apasa. Ra chök lükü met aramas ra apworausa. Iwe nge, Paipel a öüröürakich: “Eman mi wewemang a lükü mettoch meinisin, nge eman mi mirit a nenengeni ia epwe feila ie.”​—Än Salomon Fos 14:15.

Kosap chök mwittir etiwa och pworaus ika esor pisekin pwäratä, nge kopwe fen äppirü föfförün chon Kraist lon fansoun ekkewe aposel lon Perea, ewe mi nom ennefenin Kris iei. Rese chök etiwa met aramas ra ereniir. Nge, ra fen iteüöch pun “iteiten rän ra kaiö lon ekewe Toropwe mi Pin o kütta are met Paulus a apasa a wesewesen pwüng.” (Fofor 17:11) Sipwe ekieki ekkeei ruu popun kopwe lükülük pwe Paipel mi pop seni Kot.

Mei pwüng ekkewe pworausen uruwo lon Paipel. Tori iei, chon tipemwaramwareiti Paipel ra esiita pwüngün iten ekkewe aramas me leeni lon ewe Paipel. Nge fän chommong a pwälo ekkewe pisekin ännet mi ännetatä pwüngün ewe pworaus lon Paipel me ekkewe kapasen esiit mi chök mwääl.

Ren chök äwewe, ekkewe sou käeö rese lükü pwe King Sarkon, kingen Asiria a mak lon Aisea 20:1 wesewesen emön aramas. Iwe nge, lon ewe ier 1840, ekkewe sou käeö manauen aramas loom ra küna imwen ewe king. Iwe iei, King Sarkon mi iteföülo seni meinisin ekkewe kingen Asiria.

Chon esiita Paipel rese lükü pwe Pontius Pilatus, ewe kepinaan Juta mi mutatä än Jises we mälo, a fen manau lon fansoun Jises we. (Mattu 27:1, 22-24) Nge lon ewe ier 1961 ra küna arapakkan ngeni telinimwen Seserea lon Israel eföü faü mi mak itan Pilatus woon me wisan.

Lon 1999, iei alon ewe puk seni Merika ussun pwüngün ekkewe pworausen uruwo lon Paipel: “Ekkewe sou käeö manauen aramas loom loom ra affata pwe mi fokkun pwüng ekkewe pworausen uruwo lon Paipel. Äwewe chök ren pworausen semelapen Israel, ar towu seni Isip, än Tafit me an famili nemenem me manauen Jises me nonnomun aramas lon ena fansoun.” Inaamwo ika ach lükü ese longolong woon met  ekkewe sou silelap ra fen küna lon manauen aramas loom nge pokiten ewe puk mi pop seni Kot, itä sipwe pwal lükü pwe meinisin pworausen uruwo a mak lon epwe fokkun pwüng.

Ewe kapasen emmwen lon Paipel a efeiöchü aramas meinisin ese lifilifil nonnomur. Me mwen ekkewe sou tipatchem ra weweiti pwe ekkewe mönün samau ra tongeni achöüfetälei sokkopaten samau, ewe Paipel a fen awora kapasen emmwen fän iten chon Israel ar repwe limelimöch me tümünüür seni limengaü. Ekkeei kapasen emmwen mi chüen lamot fän itach ikenäi. (Lifitikos 11:32-40; Tuteronomi 23:12, 13) Ewe famili mi apwönüetä än Paipel kapasen fön ussun ar repwe föfföröch lefiler ra küna pwapwa. (Efisus 5:28-6:4) Emön mi apwönüetä än Paipel emmwen epwe emön chon angang mi achocho ika emön pos mi fokkun mürinnö. (Efisus 4:28; 6:5-9) Än emön apwönüetä ekkewe kapasen emmwen lon Paipel mi pwal tongeni älisatä pöchökkülen meefian. (Än Salomon Fos 14:30; Efisus 4:31, 32; Kolose 3:8-10) Sipwe tongeni angei ekkeei sokkun kapasen emmwen mi mürinnö seni ewe Chon Förikich.

IFA EWE FEIÖCH? Ewe kapasen tipatchem a mak lon ewe Paipel a atipatchemalo emön mi wewemmang. (Kol Fel 19:7) Pwal och, ika sia eäni lükülük woon ewe Paipel, epwe tongeni älisikich le föri ewe oruuen kapasen pesepes ren ach sipwe apöchökküla ach lükü. Ese wor pwal eü puk epwe tongeni älisikich ren ena me lükün ewe Paipel.

Ren pwal ekkoch pworaus, nengeni ewe puk, Sile Mi Emmwen Ngeni Manau Esemuch, sopwun 2, itelapan “Ewe Puk Mi Pwarata Ewe Sile Ussun Kot.” a

[Footnote]