“Esap wor eman aramas a afalafal usun än ei mwän afalafal.”​—JON 7:46.

1. Ifa ussun aramas ra chchüng ren napanapen än Jises asukul?

 EKIEKI mwo än aramas ingeiti än Jises asukuler! Lon Paipel, sia tongeni älleani ussun meefien chokkewe mi chuuri i. Äwewe chök, Luk a apasa pwe ekkewe chon Nasaret ra “mwar ren an kapas mi manaman a apasatä.” Mattu a makkeei pwe chokkewe mi aüseling ngeni än Jises we Afalafal woon ewe Chuuk ra “weitifengen ren an afalafal.” Iwe, Jon a apworausa pwe lupwen ekkewe chon mas mi titiilo pwe repwe aresini Jises ra liwinsefäl, rese lukeato. Ra apasa: “Esap wor eman aramas a afalafal usun än ei mwän afalafal.”​—Luk 4:22; Mt. 7:28, TF; Jon 7:46.

2. Ifa napanapen än Jises asukul?

² Mei pwüng alon ekkena chon mas. Esor tipemwaramwar pwe Jises ewe Sense mi Lapalap seni meinisin mi fen manau woon fönüfan. A mecheres me ffatöch an asukul, me a fokkun angangöch le äwewe. A sipeöch le eäni kapas äwewe me kapas eis. A anapanapa an afalafal pwe epwe fich ngeni iö kewe ra aüseling ngeni, aramas tekia are aramas kisikis. A mecheres än aramas weweiti ekkewe pworaus mi enlet Jises a äiti ngeniir, nge a fokkun alollool weween. Iwe nge, esap chök ina ewe popun Jises ewe Sense mi lapalap.

Tong, ewe Napanap mi Lamot seni Meinisin

3. Lon wisan we, wisen Sense, ifa ussun Jises a sokko seni ekkewe nouwisen lamalam lon ena fansoun?

³ Neman a wor ekkoch mwän me lein ekkewe sou mak me Farisi ra silelap me angöch le afalafal. Pwata napanapen än Jises asukul a fokkun sokkolo seni napanapen ar asukul? Ekkena nouwisen lamalam rese tongei ekkewe aramas kisikis, nge ra oputer me apasa pwe ra “anümamau.” (Jon 7:49) Nge Jises a tonger pun “ra nom lon watten osukosuk me weires usun sip kana esap wor nöür chon mas.” (Mt. 9:36) Aramas ra mochen arap ngeni Jises pun a tipepwetete me kirekiröch. Pwal eü, ekkena nouwisen lamalam rese enletin tongei Kot. (Jon 5:42) Iwe nge, Jises a tongei Seman we, me a pwapwa le föfföri letipan. Ekkena nouwisen lamalam ra sorei kapasen Kot pwe epwe pwönütä ar mochen, nge Jises a aücheani ewe “kapasen Kot.” A nöünöü le asukul, a äweweei, a ännetatä, me  a apwönüetä lon manauan. (Luk 11:28) Iwe, ewe Kraist a ur ren tong, pun a pwäratä tong lon minne a eäni afalafal, lon an kewe föfför ngeni aramas, me lon napanapen an asukuler.

4, 5. (a) Pwata a lamot sipwe asukula aramas fän tong? (b) Pwata a pwal lamot sile me sipeöch lon ach asukula aramas?

⁴ Nge kich? Sia mochen äkkäppirü Jises lon ach angangen afalafal me lon föfförün manauach. (1 Pit. 2:21) Ina popun, sisap chök äiti ngeni aramas met Paipel a apasa, nge sia pwal mochen napanapeni napanapen Jiowa kewe, äkkäeüin, an tong. Ese lifilifil ika a kükkün are watte ach sile me ach tufichin asukul, nge ach tong epwe älisikich le achchüngü letipen chokkewe mi aüselingakich. Ren an epwe sopwöch ach angangen föralo chon käeö, sipwe äppirü Jises ren ach asukul mi fiti tong.

⁵ Ren ach sipwe wiliti sense mi angöch, epwe nom rech sile me sipeöch le asukul. Jises a älisi nöün kewe chon käeö ar repwe angei iir me ruu, iwe, Jiowa a älisikich ikenäi ren an we mwicheich. (Älleani Aisea 54:13; Luk 12:42.) Iwe nge, sisap chök asukul ren tupwuach pwe pwal ren letipach. Ika a wor rech sile, sipeöch, me tong, ach asukula aramas epwe tongeni sopwöch. Iwe, ifa ussun sipwe pwäratä tong atun sia asukula aramas? Ifa ussun Jises me nöün kewe chon käeö ra pwäratä tong? Sipwele ppii.

Sipwe Fokkun Tongei Jiowa

6. Ifa ussun sia kan kapas ussun emön sia tongei?

⁶ Lupwen sia kakkapas ussun ekkewe mettoch sia tongei, aramas ra küna ach mwasangasang me pwapwa. A pwüng ena lupwen sia kapas ussun emön sia tongei. Sia mochen esile ngeni aramas minne sia silei ussun emönnewe. Sia kan mwareiti, asamolu, me eitöchü. Popun, pun sia mochen aramas repwe pwal efich emönnewe me napanapan kewe ussun chök kich.

7. Met än Jises tongei Kot a amwökütü an epwe föri?

⁷ Sipwe akkomw silei me tongei Jiowa me mwen ach sipwe tongeni älisi aramas ar repwe tongei. Popun, pun fel mi enlet a wesewesen alongolong woon ach tongei Kot. (Mt. 22:36-38) Jises a isetiu eü leenien äppirü mi unusöch. A tongei Jiowa ren unusen letipan, ekiekin, ngünün, me pöchökkülan. Pokiten a nonnom ren Seman we lon läng fite billion ier, Jises a fokkun silefichi. Met mwiriloon? Jises a apasa: “Ua tongei Semei.” (Jon 14:31, TF) An tong a pwäpwälo lon mettoch meinisin Jises a apasa me föri. A amwökütü an epwe föri met a apwapwaai Kot fansoun meinisin. (Jon 8:29) A achchüngü letipan pwe epwe apwüngü ekkewe nouwisen lamalam mi likotuputup ra tipin erä pwe ra tupuni Kot. A pwal amwökütü an epwe kapas ussun Jiowa me älisi aramas ar repwe silei me tongei Kot.

8. Ar tong ngeni Kot a amwökütü nöün Jises kewe chon käeö ar repwe fet?

⁸ Nöün Jises kewe chon käeö ra ussun chök Jises le tongei Jiowa, iwe, a amwökütüür ar repwe pwora me tinikken le afalafala ewe kapas allim. Ra achöüfetälei ar afalafal lon Jerusalem inaamwo ika a pöchökkül nemenemen ekkewe nouwisen lamalam mi ü ngeniir. Rese tongeni ükütiu seni ar kapas ussun ekkewe mettoch ra küna me rong. (Fof. 4:20; 5:28) Ra silei pwe Jiowa a nonnom rer me epwe efeiöchüür. Iwe, a fokkun efeiöchüür! Kis seni 30 ier mwirin mäloon Jises, ewe aposel Paul a tongeni makkeei pwe ra fen “arongafeili [ewe kapas allim] ngeni aramas meinisin won fanüfan.”​—Kol. 1:23.

9. Ifa ussun sipwe tongeni apöchökkülatä ach tong ngeni Kot?

⁹ Ika sia mochen angöchülo lon pekin sense, sipwe pwal akkapöchökkülatä ach tongei Kot. Ifa ussun? Ren ach kakkapas ngeni Kot lon iotek. Sia pwal apöchökkülatä ach tong ngeni Kot ren ach käkkäeö an we Kapas, äkkälleani ekkewe puken äweween Paipel, me  fiffiti ach kewe mwich. Atun a lapolo ach silei Kot, letipach epwe ur ren ach tongei i. Iwe, atun sia pwäratä ach tong ngeni Kot lon ach kapas me föfför, aramas repwe küna, me eli repwe mochen arap ngeni Jiowa.​—Älleani Kölfel 104:33, 34.

Sipwe Tongei Minne Sia Eäni Asukul

10. Ifa esissillen ewe sense mi angöch?

¹⁰ Iei esissillen ewe sense mi angöch, a fokkun lükü pwe minne a eäni asukul a enlet, lamot, me aüchea. Ika ina, epwe pwä ren mwasangasangan, iwe, epwe achchüngü letipen chokkewe a käeö ngeniir. Iwe nge, ika ewe sense ese wesewesen aücheani minne a eäni asukul, epwe ifa ussun chokkewe a käeö ngeniir repwe aücheani minne ra rongorong? Om leenien äppirü a fokkun lamot ngeni noum kewe chon käeö. Jises a apasa: “Eman mi awesöchüela an sukul epwe wewe ngeni nöün sense.”​​—Luk 6:40.

11. Pwata Jises a tongei minne a eäni asukul?

¹¹ Jises a fokkun tongei minne a asukula. A silei pwe mei aüchea ewe enlet ussun Seman we lon läng, “än Kot kewe kapas,” me ewe “kapasen manau esemuch.” (Jon 3:34; 6:68) Ekkewe pworaus mi enlet ra ussun chök saram mi ttinöch, ra pwäri met mi öch me ngaü. Ra aururu me awora äpilükülüköch ngeni chokkewe mi tipetekison ra tupulo ren nouwisen lamalam mi chofona me riäfföü fän nemenemengaüen ewe Tefil. (Fof. 10:38) Än Jises tongei ewe enlet a pwälo lon an kewe afalafal me föfför meinisin.

12. Met meefien ewe aposel Paul ussun ewe kapas allim?

¹² Ussun chök Jises a tongei ewe enlet, nöün kewe chon käeö ra fokkun aücheani ewe enlet ussun Jiowa me Kraist pwe ekkewe mi ü ngeniir rese tongeni aükalo ar kakkapas ngeni ekkewe ekkoch. Paul a mak ngeni chienan kewe Chon Kraist lon Rom: “Üa fokun mochen afalafala ewe Pworausen Manau . . . Üsap säwäsini ewe Pworausen Manau, pun iei ewe manamanen Kot mi tongeni amanaua chokewe meinisin mi lükü.” (Rom 1:15, 16) Paul a meefi pwe ina eü wis mi fokkun aüchea an epwe arongafeili ewe enlet. A makkeei: “Kot a ngeniei ei wis mi aüchea pwe üpwe uwei ngeni ekewe chon lükün Israel ewe Pworausen Manau usun ewe wöün Kraist esap wor epin.” (Ef. 3:8) Atun Paul a afalafal ngeni aramas ussun Jiowa me an kewe kokkot, esor tipemwaramwar pwe a fokkun mwasangasang.

13. Met popun sia tongei ewe kapas allim?

¹³ Ewe kapas allim lon Paipel a atufichi ach silei ewe Chon Förikich me ririöch ngeni. A pölüwenöchü ekkewe kapas eis mi kon lamot, a wor an pöchökkül le unusen ewilalo manauach, a ngenikich äpilükülük allim, me a apöchökkülakich fän sossot. A pwal emmwenikich ngeni manau esemuch. Esor och sile mi aüchea are lamot lap seni ewe kapas allim. Ina eü liffangach esor le kaükün ren aüchean, iwe, a atoto rech pwapwa chapur. A lapolo ach pwapwa lupwen sia pwal äiti ngeni ekkewe ekkoch.​—Fof. 20:35.

14. Ifa ussun sipwe apöchökkülatä ach tongei minne sia eäni afalafal?

¹⁴ Met kopwe tongeni föri le apöchökkülatä om tongei ewe kapas allim? Lupwen ka kan älleani Paipel, kopwe ekis kaülo me ekilonei met ka ällea. Äwewe chök, anchangei pwe oua mwin me Jises lon ewe angangen afalafal atun a nom woon fönüfan, are ka eti Paul le säifetäl. Anchangei pwe ka nonnom lon ewe otot sefö me ekieki a ifa me sokkoloon manauom lon ena fansoun. Ekieki ussun ekkewe feiöch ka fen angei pokiten om älleasochisi ewe kapas allim. Ika ka akkamwöchü pöchökkülen om tongei ewe kapas allim, chokkewe ka asukuler repwe meefi om na tong. Ina popun, sipwe ekilapei met sia fen käeö me tümünü ach afalafal.​—Älleani 1 Timoti 4:15, 16.

 Sipwe Tongei Aramas

15. Pwata ewe sense epwe tongei nöün kewe chon käeö?

¹⁵ Ewe sense mi angöch epwe efisi pwe nöün kewe chon sukul repwe mochen käeö me pwärawu meefier. Ewe sense mi tong a asukula aramas pun a wesewesen kkiniir. An asukuler a alongolong woon met ra osupwang ren me ar tufichin wewe. A eteneki ar kewe tufich me nonnomun manauer. Ika ekkewe sense ra eäni ena esin tong, ekkewe chon sukul repwe meefi, iwe, ar asukul me käeö epwe apwapwa.

16. Ifa ussun Jises a pwäratä an tongei aramas?

¹⁶ Jises a pwäri ena esin tong. An tong mi lapalap seni meinisin a pwälo atun a fangolo manauan mi unusöch pwe aramas repwe tongeni küna manau. (Jon 15:13) Lon an angangen afalafal, Jises a äkkälisi aramas me asukuler ussun Seman we. Ese witi än aramas feito ren, nge i a fetäl towau pwe epwe äiti ngeniir ewe kapas allim. (Mt. 4:23-25; Luk 8:1) A mosonottam ngeniir me a weweiti nonnomur. Lupwen a lamot epwe apwüngü ekkewe chon käeö, a föri fän tong. (Mark 9:33-37) A apöchökküleretä ren an alükülükü ngeniir pwe repwe tongeni angöch le afalafala ewe kapas allim. Esor emön a löllö ngeni Jises ren an asukula aramas fän tong. An tong a amwökütüür ar repwe pwal tongei me älleasochisi i.​—Älleani Jon 14:15.

17. Ifa ussun nöün Jises kewe chon käeö ra pwäratä tong ngeni chokkewe ra asukuler?

¹⁷ Nöün kewe chon käeö ra ussun chök Jises lon ar pwäratä tong mi alollool ngeni chokkewe ra asukuler. Ra likiitü fän riäfföü, älisi aramas, me afalafala ewe kapas allim inaamwo ika ra tongeni mälo. A ifa me watteen ar tongei chokkewe mi etiwa ewe kapas allim! Alon ewe aposel Paul a fokkun kküü letipach, a makkeei: “Aia tipepwetete lupwen aia nonom remi, usun eman in a tümwünü püsin nöün kana. Iwe, pokiten aia fokun tongekemi, aia pwal pwapwa le fang ngenikemi sap chök ewe Pworausen Manau seni Kot, nge pwal püsin manauem, pun aia fokun echenikemi.”​—1 Tes. 2:7, 8.

18, 19. (a) Pwata sia tongeni fangolo minne a nom rech pwe sipwe föfföri ewe angangen afalafal? (b) Äweweei pworaus mi pwäratä pwe aramas ra esilla ach tong.

¹⁸ Lon ach ei fansoun, Chon Pwäratä Jiowa woon unusen fönüfan ra pwal ina chök ussun, ra kükkütta chokkewe mi fokkun mochen silei me angang ngeni Kot. Iwe, lon ekkewe 17 ier ra lo, sia äeä lap seni eü billion awa iteiten ier lon ewe angangen afalafala me asukula aramas. Inaamwo ika sia asoresini ach fansoun, pöchökkül, moni me pisek, nge sia chüen föfföri ena angang seni lon letipach.  Sia weweiti, ussun chök Jises, pwe Semach we mi tong lon läng a mochen pwe aramas repwe silei ewe enlet mi emmwen ngeni manau esemuch. (Jon 17:3; 1 Tim. 2:3, 4) Tong a amwökütükich le älisi aramas mi letipwenechar ar repwe silei me tongei Jiowa ussun chök kich.

¹⁹ Aramas ra küna ewe tong sia pwäratä. Äwewe chök, emön pioneer lon Merika a mammak taropwe pwe epwe aururu chokkewe mi mä seniir attonger. Emön mwän a pölüweni ren an makkeei: “Akkomw, ua mäirü pwe emön epwe achocho le mak taropwe ngeni emön ese sissilei fän iten an epwe sotun echipa letipan. Ai chök lükü mei wor om tong ngeni aramas me ewe Kot mi ekkemmweni aramas lon manauer.”

20. Ifa ükükün lamoten ach ämääraatä tong?

²⁰ Emön mwän a fen erä pwe lupwen emön a tongei an angang, me a sipeöch le föri, epwe echipwör förian. Lon wisach, wisen sense, sia mochen nöüch kewe chon käeö repwe silei Jiowa ren ekiekiir me tongei Jiowa ren letiper. Ren ach sipwe sense mi lipwäköch, sipwe tongei Kot, tongei ewe enlet, me tongei aramas. Atun sipwe ämääraatä ena esin tong me pwäratä lon ewe angangen afalafal, sisap chök küna ewe pwapwaan liffang, nge sipwe pwal pwapwa le silei pwe sia äkkäppirü Jises me akkapwapwai Jiowa.

Ifa Pölüwen Ekkeei Kapas Eis?

• Atun sia asukula aramas ewe kapas allim, pwata a lamot sipwe . .

tongei Kot?

tongei minne sia eäni asukul?

tongei chokkewe sia asukuler?

[Kapas Eis fán Iten ewe Lesen]

[Sasing lón pekin taropwe 23]

Ifa ussun napanapen än Jises asukul a sokko seni napanapen än ekkewe soumak me Farisi asukul?

[Sasing lón pekin taropwe 26]

Ika emön epwe angöch lon pekin sense, a lamot sile, sipeöch, nge äkkäeüin, tong