SENI loom tori ikenäi ewe Paipel a fen amwökütü chommong aramas seni sokkopaten fönü ar repwe amürinnöloi napanapen manauer. Ewe tipatchem lon Paipel a feito seni Kot, ina popun a mmen älillisöch. Inaamwo ika aramas ra wisen makkeei ewe Paipel, nge a esile ngenikich an Kot ekiek. Ewe Paipel a äweweei: “Ekewe aramas ra nom fän nemenien ewe Ngünmifel ra apasatä ewe kapas a feito seni Kot.”​—2 Piter 1:21.

Ewe Paipel a mmen älillisöch lon ruu sokkun napanap. Äeüin, a älisikich le eäni ewe ekiek mi pwüng ussun weween ewe manau mi mürinnö. Oruuan, a wor an manamanen amwökütü aramas le siwili manauer pwe epwe öchülo. Sipwe nengeni ekkeei ruu napanap.

Käit mi Äitikich Minne mi Lamot

Lon ewe Paipel, Kot a pwonei: “Üpwe aiti ngonuk ewe al kopwe fetal won o emwenuk, üpwe öüröürok o mamasok.” (Kölfel 32:8) Nengeni pwe Kot ese chök ngenikich kapasen pesepes nge a pwal äiti ngenikich ewe alen tipatchem mi atipatchemakich. Ena käit me ren Kot a älisikich le mirititi ekkewe mettoch mi atoto feiöch, sipwe achocho ngeni, nge a tümünükich seni ach asolapa manauach ren met ese lamot.

Äwewe chök, chommong ra achocho ngeni ar repwe iteüöch me wöüöch. Ekkewe sokkun puken amürinnöloi manauen aramas ra ur ren ekkewe pesepes ussun än emön epwe akkufu ekkoch pwe epwe win me itetekia. Nge ewe Paipel a erenikich: “Lolowo ngeni chon arur . . . ei pön chök, a usun chök turufi asepwäl.” “Eman mi efich moni esap menemenöch ren an moni tolong.” (Än Salomon Afalafal 4:4; 5:10) Ekkena pesepes mi älillisöch ngenikich ikenäi?

Ren chök äwewe, sipwe nengeni älillisöchün ewe kapasen fön lon Paipel ren pworausen Akinori seni Japan. A fokkun achocho lupwen a fiti eü sukul tekia mi kon iteföülo, mi watte akkuffengen lon, iwe a sochungio me künakün an angang lon eü kompeni mi fokkun win. Ussun itä meinisin met a achocho ngeni a fisöch. Nge, ewe pwapwa a ekiekin angei seni sopwöchün ese fen küna. Akinori a fen riäfföü me mölülülo, iwe, a apwangapwangelo inisin. Chienan kewe chon angang rese tongeni aururu i. Ren an letipengaü, a wiliti emön sou sakau me a pwal mwo nge ekiekin pwisin nielo. Iwe mwirin, a poputä le käeö ren Chon Pwäratä Jiowa. Met a käeö a siwili an ekiek ussun met a lamot ngeni manauan. Ekiselo mwirin, a morolo an kewe semwen mi fisitä seni an meefi aürek. An we fokkun mochen küna sopwöch me lamalam tekia ese chüen nemeni manauan nge a fen pwisin küna pwönüetään ewe mwitün lon Paipel a erä: “Eu letip mi kinamwe a awora pöchökülen inis.”​—Än Salomon Fos 14:30.

 Ifa ewe mettoch mi lamot seni meinisin kopwe achocho ngeni? Menni angang ka achocho ngeni epwe enletin atoto reom pwapwa? Kopwe pwapwa ika ka küna sopwöch lon pwüpwülü, tümünüöchüün semirit, chommongun chiechiom, are pwapwaiti nonnomun manauom? Iir meinisin mi lamot. Ewe Paipel a fen pesekich ach sipwe achocho ngeni ekkeei mettoch, nge esap chök ina met epwe nampa eü lon manauach. Pwal an ewe Paipel emirit a äiti ngenikich eü mettoch mi lamot pwe sipwe meefi menemenöch lon manauach, a apasa: “Oupwe niueiti Kot o alesochisi an kewe allük, pun iei a fichiti aramas meinisin.” (Än Salomon Afalafal 12:13) Lupwen sise apwönüetä wisach, sipwe meefi lamotongaüen manauach, epwe alichippüng me ur ren letipengaü. Nge ewe Paipel a alükülüküükich: “Eman mi anomu an apilükülük won ewe Samol mi Lapalap epwe feiöch.”​—Än Salomon Fos 16:20.

Ifa Ussun Paipel a Amwökütü Aramas le Siwil

Aposel Paul a makkeei: “Än Kot kapas a manau o manaman.” A ussun chök efoch ketilas mi ken me ruu epek mi tongeni kküü alolloolun letipen me ekiekin emön. (Ipru 4:12) Ewe Paipel a wor manamanan le siwili än aramas manaueni manauer pun a älisiir le esilla ika met wesewesen sorosorur nge esap chök met ra pwisin ekieki ussur. Iir mi letip wenechar repwe mirititi lamoten ar repwe siwili manauer. Äwewe chök, ekkewe chon Kraist lon Korint loom ra fen pin chon solä, sou sakau, chon lisowu mwääl me met kan, Paul a erä: “Ekoch me leimi ra föri ekei sokun föför me lom. Nge oua fen küna limöch seni ämi tipis . . . ren ewe Ngünün ach Kot.” (1 Korint 6:9-11) Än Jiowa ngün mi fel a chüen manaman me akkangang ikenäi, a tongeni amwökütü aramas ar repwe siwili nonnomun manauer.

Mario, emön mwän mi mwänesol seni Iurop a kan ün me amömö maruo. Eü rän, a fokkun song ngeni emön polis pun a angei seni ünüman kewe säfeien opuchopuch, iwe, a awata ewe polis me atai waan we chitosa. Pwal och, esor an angangen moni me a watte an liwinimmang. Iwe, a mirititi pwe ese tongeni pwisin pwäkini an kana osukosuk, ina popun a tipeeü ngeni an epwe käeö ewe Paipel. Lupwen an feffeitä, a alimelimöchüolo inisin, a wes le ün me amömö säfeien opuchopuch, me ükütiu seni an föfförün mwänesol. Chommong mi fen silei manauen Mario me loom ra mäirü me kö ngeni, “Wesewesen en Mario ei?”

Met a amwökütü aramas, ussun chök Akinori me Mario, ar repwe kul seni manauer mi ngaü me küna pwapwa me menemenöch? A ffat pwe met ra kerän käeö ussun Kot seni Paipel ina met a amwökütüür. Kot chök a tongeni awora ena sokkun kapasen emmwen mi älillisöch pwe sipwe küna sopwöchün manauach iei, me eäni ewe äpilükülükün manau esemuch lon mwachkkan. Jiowa a ussun chök emön Sam, a kan fos ngenikich me ren ewe Paipel: “Nei, kopwe aüselingaei o etiwa ai kewe kapas, pwe ierin manauom repwe chomongola. . . . Lupwen kopwe fetal, esap wor epetin ipwom, nge are kopwe sä, kosap chepetek. Kopwe kamwöchünük won ekewe kapasen öüröür, nge kosap mwüt ngeniir repwe feil senuk. Kopwe tümwünüür, pun ina manauom.” (Än Salomon Fos 4:10-13) Ese pwal wor kapasen emmwen mi älillisöch lap seni ach sipwe kütta emmwen seni ewe Chon Förikich.

 [Pwoor/​Sasing lon pekin taropwe 6]

Sokkun Emmwen mi Älillisöch fän iten Ikenäi

Ewe Paipel a awora ekkewe kapasen emmwen mi lamot me älillisöch mi tongeni emmweni kinikinin manauach meinisin ikenäi. Ikkeei ekkoch me leir:

• Pwapwaiti ach ririöchfengen me ekkewe ekkoch

“Oupwe föri ngeni aramas usun mine oua mochen repwe föri ngenikemi.” ​—Mattu 7:12.

“Ousap ekieki pwe oua mürina seni ekewe ekoch.”​—Filipai 2:3.

“Oupwe etiwaöchü ekewe wasöla.”​—Rom 12:13.

• Pworacho ngeni ekkewe föfför mi efeiengaü

“Eman mi chiechi ngeni aramas mi tipachem epwe tipachemela, nge eman mi chiechi ngeni ekewe chon tiparoch epwe feiengau.”​—Än Salomon Fos 13:20.

“Kosap chiechi ngeni ekewe mi ünümong wain.”​—Än Salomon Fos 23:20.

“Kosap chiechi ngeni eman aramas mi songokai.”​—Än Salomon Fos 22:24.

• Apöchökküla ewe ririin pwüpwülü

“Ämi mwän meinisin oupwe fokun echeni en me pwülüan usun ämi echeni püsin inisimi, nge ämi fefin meinisin oupwe meniniti pwülüemi.”​—Efisus 5:33.

“Oupwe pwilitalong womi tong, kirikiröch, tipetekison, lukpwetete me mosonotam. Oupwe songomangfengen o amusamusfengen.”​—Kolose 3:12, 13.

• Älisi ekkewe semirit

“Kopwe akaiti ngeni eman semirit usun mine epwe föri lon manauan, pun lupwen epwe chinlap, esap likitala mine a kaiö.”​—Än Salomon Fos 22:6.

“Ämi sam me in ousap föri ngeni nöümi kana mine repwe song ren. Nge oupwe tümwünüöchür fän ämi fönöör o öüröürer lon ach Samol.”​—Efisus 6:4.

• Ti seni fiufengen

“Eu kapasen pälüen mi pwetete a awesi lingeringer, nge eu kapas pöchökül a afisätä song.”​—Än Salomon Fos 15:1.

“Oupwe fokun asamolufengenikemi lefilemi.”​—Rom 12:10.

Pwal mwo nge lein ekkewe mi sisileifengenniir, epwe wor kinamwe lefiler lon pekin sopai ika a fen makketiu lon taropwe met ra tipeeüfengen woon. Ina minne, nöün Kot we chon angang Jeremaia a makkei: “Üa saini ewe toropwen atipeeu, üa appachala o impwangei, üa kütta chon pwäräta o aükü ngeni ewe moni won kilo.”​—Jeremaia 32:10.

• Ämääraatä eü ekiek mi mürinnö

“Minne mi enlet, . . . tipemecheres, . . . iteuoch, are mi wor och mi fakkun murinno, are mi wor och mi fich ngeni ach sipwe mwareiti, iwe, oupwe lefareni ekkeei mettoch.”​—Filipai 4:8, TF.

Ewe Paipel a apwüngü ekkewe “aramas ra chök lal o atipisi aramas” me a öüröürer ar resap ekiekingaü. A apasa: ‘Repwe pwapwa lon ar apilükülüköch.’​—Juta 4, 16; Rom 12:12.

Ach akkapwönüetä ekkeei kapasen emmwen mi mürinnö epwe atoto rech kinamwe me menemenöch iei, epwe pwal älisikich le atipeeüfengenni manauach ngeni allükün Kot me küna feiöch. Iei alon ewe Paipel: “Ekewe chon pwüng repwe fanüeni ewe fanü o nonom won tori feilfeilachök.”​—Kölfel 37:29.

[Sasing lon pekin taropwe 5]

Iei i Akinori lupwen a emön businessman. Iwe, ikenäi a pwapwa le afalafalfengen me pwülüwan we ussun ewe enlet lon Paipel