Mwet ngeni masouan

Mwet ngeni tettelin menlapen masouan

Ifa Ussun ewe Famili Epwe Älillis?

Ifa Ussun ewe Famili Epwe Älillis?

“Akkomwan, ewe mwän a ün. A ün, ün, ün, ün, lo lo lo ewe ün a ünümalo ewe mwän.”​—Eü mwitün seni Esia.

LUPWEN ka tükken, ka tuulong lon eü öüt. Ren om niuokkus ka fokkun kitipöpö. Nge ren om kitipöpö a fen ina mwittirin om kokkoketiu.

Ei öüt a ussun ewe sakau mi kan nemeni manauen aramas, a ofanong unusen ewe famili. Pwülüwen ewe sou sakau a fokkun kitipöpö le föri mettoch ese lifilifil pwe epwe tongeni aükatiu än pwülüwan we ükkün sakau. Pokiten a tongei, a chök tipin ereni pwe epwe sü seni ika ese fen wes le sakau, nge mi chüen sasakau. A aopa ünüman sakau, nge ewe mwän a pwal mööni efoch. A aopa nöün moni nge a pwal lo paro seni ekkoch. Ewe fefin a eisini: “Kese tongei ach famili, manauom, pwal mwo nge Kot?” Nge ese aüseling. Än neminnewe resin achocho le älisi pwülüwan we mi sou sakau, a fen ina mwittirin än unusen ewe famili koketiu lon ewe osukosuken öüten sakau. Ren än ewe famili epwe älisi ewe sou sakau, repwe akkomw weweiti ifa ussun ewe sakau a nemeni föfförün me ekiekin ewe sou sakau. Mi lamot repwe silei pwata ekkoch minen älillis ra kan föfföri ese älisi ewe sou sakau me met epwe fen wesewesen älisi.

Än emön nonnom fän nemenien sakau ese chök wewe ngeni an pucholo, nge a wewe ngeni eü napanap lupwen ewe sou sakau a chök ekkekieki iteitan an epwe ün me esap chüen tongeni nemeni an ükkün. Ekkewe sou sile ra tipeeü pwe ei sokkun osukosuk, än sakau nemeni emön esap tongeni pwäk ren säfei nge a tongeni pwäk ika emön esap chüen angei me pöütalo sakau lon unusen manauan.​—Alöllö ngeni Mattu 5:29.

Sipwe tongeni alöllöi emön sou sakau ngeni emön mi üri semwenin suke. Ewe mi üri semwenin suke esap tongeni wes an na semwen, nge mi chök tongeni älisi pwisin inisin ren an esap möngö ekkewe möngö mi suke. Pwal ina chök ussun, emön sou sakau esap tongeni siwili än inisin mochen angei sakau, nge a tongeni älisi inisin ren an unusen pöütalo ewe sakau.

Iwe nge, a mecheres ach sipwe chök apasa lap seni ach sipwe föri. Ewe sou sakau ese wesewesen lükü pwe ewe sakau a nemenalo unusen manauan. A kan erä: ‘Samminne ngang emön aramasangaü.’ ‘Tipisin ai we famili pwe ra aosukosukaei.’ ‘Tipisin chienei kewe pun ra aünüei.’ Ussun itä an keei kapasen künetipingen mi fen pwüng, ina popun unusen ewe famili a pwal lüküolo pwe ewe sakau ese nemeni ewe mwän. Äwewe chök ewe inelap a erä: ‘A lamot ngeni semom epwe ün, pwe epwe ekis asösö.’ Ewe nau a apasa: ‘A lamot pwe Papa epwe ün, pun a kan weires ren nanapatün Mama.’ Ra kan kefisitä chommong pworaus pwe rese mochen epwe pwälo pwe sakau a nemeni ewe sam. Iei alon Dr. Susan Forward: “Ina chök ewe mettoch repwe tongeni föri pun ika repwe pwäri ussun, repwe parasfesen. Lon ekkeei famili ra kan kapas mwaken, künetipingen me amonomonalo mettoch.”

Chon ewe famili resap tongeni angasalo ewe sou sakau seni ewe öüt are nemenien ewe sakau, ika pwe ewe sakau a pwal nemeniir, mi lamot repwe akkomw towu seni. Nge ekkoch repwe erä: ‘Ese pwal lamot ngeniei ena älillis saminne ü nom fän nemenien sakau. E chök lamot ngeni pwisin ewe sou sakau.’ Nge, ekieki mwo: Ifa ükükün föfförün ewe sou sakau a etipetipa manauom, om föfför me memmeef? Fän fite minne ewe sou sakau a föri a asongok, alollinenuk, alichippünguk me aniuokusuk? Fän fite ka nometiu lon imwom pun ka tümünü ewe sou sakau nge itä ürürün kopwe fen föri eü angang mi kon aüchea? Ika familien ewe sou sakau repwe akkomw amürinnölo pwisin manauer, neman ewe sou sakau epwe äppirüür.

Iei met ewe sou sakau a tipi ngonuk: ‘Pokiten ka kirikiringaü ngeniei ina pwata ua ün.’ Kosap fokkun lükü alon na, esap tipisum. Alon ewe soufön Toby Rice Drews: “Ewe sou sakau a mochen kopwe chök lükü pwe an ükkün sakau tipisum.” Ewe sou sakau ese chök longolong woon ewe sakau, nge a pwal longolong woon än aramas fitalo an ekiek pwe an angangen sakau esap fokkun tipisin. Iwe, ewe famili ese meefi pwe an tipeeü ngeni ewe sou sakau, a fen apöchökküla an epwe sopwelo le ükkün.

Ewe mwitün lon Paipel ussun songokai a pwal tongeni weneiti ewe sou sakau: “Epwe pwisin angei niwinin . . . Ika pwe fan ew ka anisi i an epwe touu seni an fitikoko, iwe kopwe pwan niwiniti ne anisi i.” (Än Salomon Fos 19:19, Ewe Kapasen God) Mut ngeni ewe sou sakau an epwe pwisin feilo ngeni an leenien möür me pwisin limeti limengaüan. Ousap penatä lon an föfför. Mut ngeni an epwe küna liwinin me kapwüngün an föfför. Likit ngeni epwe pwisin siwili met a atai lupwen a sakau. Pun ika chon ewe famili ra kan chök äkkälisi iteitan, ussun itä ra apöchökküla an epwe chök sopwelo le ükkün sakau tori an epwe mälo.

A mmen weires ngeni emön lon ewe öüt än epwe towu ika a chök äläemön are esap fen tufich. Iwe ussun chök en, a fokkun lamot om kopwe kütta älillis äkkäeüin seni aramas repwe wesewesen älisuk nge rese etipisuk, me rese fiti än ewe sou sakau ekiekmwääl.

Mi apwapwa ika ewe sou sakau a tipeeü ngeni an epwe küna älillis, nge a kerän ina poputään an towu seni nemenien ewe sakau. Mi tongeni wes än emön kikin sakau ren chök fitu rän ren ewe minen älillis lon pioing, pun a tongeni awesi ewe poisonün sakau lon inisin. Nge a fen kon weires ngeni le pöütalo ewe ekiek pwe ewe sakau a fokkun lamot.