“Ousipwe mwareiti ewe Samol, ewe Koten Israel! Pun a feito pwe epwe alisi nöün aramas o angaseer.”​—LUK. 1:68.

1, 2. Ifa ewe kapas äwewe mi weneiti weiresin nonnomuch ikenäi? Ikkefa ekkewe kapas eis sipwe pworaus usun?

 ANCHANGEI mwo pwe ka kokkoon woon eü pet lon pioing lein ekkewe aramas mi pwal üriir ena chök sokkun semwen esor säfeian nge oua tongeni mälo ren. Ka äpilükülüköch lupwen ka rong pwe emön tokter a angang woon säfeien ena semwen. Ka mwötöres le mochen silei pworausen an na angang. Eü rän ka rong pwe a küna ewe säfei! Ewe tokter a fangolo chommong mettoch pwe epwe küna ewe säfei. Epwe itä ifa meefiom? Enlet letipom epwe ur ren kilisou me süföliti ena mwän pun a suuk ngonuk me pwal ekkewe ekkoch ämi oupwe ngaselo seni mälo.

² Ei pworaus a kon amwarar usun itä esap tongeni fis, nge ren enletin, nonnomuch a fen usun ena. Emön me emön leich sia nom lon ewe sokkun weires mi kon lap seni ewe pworaus asan. A fokkun lamot ngenikich emön chon amanau. (Älleani Rom 7:24.) Jiowa a fangolo chommong mettoch ren an epwe angasakichelo. A pwal ina usun ren Nöün we Jises a pwal fangolo chommong mettoch. Iwe, sipwe ekieki ekkeei rüüanü kapas eis. Pwata a lamot ngenikich ach sipwe ngaselo? Met Jises a fangolo ren ach sipwe ngaselo? Met Jiowa a fangolo pwe  epwe amanauakich? Ifa usun sipwe pwäratä pwe sia aücheani än Jiowa amanauakich?

Pwata a Lamot Ngenikich Ach Sipwe Ngaselo?

3. Ifa usun tipis a usun chök eü mälapalap?

³ A mmen aniuokkus eü mälapalap. Me ren eü repot, eü me lein mälapalap mi kon watte efeiengawan lon uruwoon aramas, ina ewe Spanish influenza lon 1918 mi nielo fite million aramas. Mei pwal wor ekkoch semwen mi watte efeiengawan seni ena. Eli, chökükkün chök a toriir nge arapakkan iir meinisin mi toriir ra mälo ren. a Iwe nge, ika pwe sipwe alöllöi ewe tipis ngeni ena sokkun semwen, met sipwe käeö seni? Chechchemeni alon Rom 5:12: “Ren eman mwän tipis a tolong lon fanüfan, nge an tipis a atoto mäla. Iei popun mäla a tori aramas meinisin, pun ir meinisin ra tipis.” Meinisin aramas a toriir tipis pun meinisin iir rese unusöch. (Älleani Rom 3:23.) Nge fitemön ra mälo ren? Paul a makkeei pwe tipis a wato mälo ngeni “aramas meinisin.”

4. Ifa än Jiowa ekiek usun ierin manauach, me ifa usun an ekiek mi sokko seni ekiekin chommong aramas ikenäi?

⁴ Chommong aramas ikenäi ra ekieki pwe tipis me mälo iir chök kinikinin ewe kkotun manau. Ra lolilen lupwen emön a mälo ren aksiten me samau nge lupwen emön chinnap a mälo ra ekieki pwe ina chök fetälin manauen aramas tori mälo. A mmen mecheres ngeni aramas ar repwe mönüki än ewe Chon Förikich ekiek usun manauach. Ierin manauach a kon mwochomwoch seni minne Kot a fen ekieki. Ren enletin, me ren Jiowa, esor emön aramas a manau pwal mwo nge ükükün “eu rän.” (2 Pit. 3:8) Än Kot Kapas a fen äiti ngenikich pwe manauach a mwochomwoch usun määrin fetil are enienin äsepwäl. (Kölf. 39:5; 1 Pit. 1:24) Mi lamot sipwe chechchemeni ena ekiek usun manauach. Pwata? Ika sia weweiti choun ewe “semwen” a ürikich, sia tongeni aücheaniöchü lamoten ewe “säfei,” a wewe ngeni ach ngaselo.

5. Met a fen pöüt senikich pokiten tipis?

⁵ Ren ach sipwe weweiti watteen efeiengawen tipis, sipwe sotun ekieki met ewe tipis a efisatä, nge eli le poputään, epwe weires ena pun ewe tipis a angei senikich ekkewe mettoch sisaamwo fen küna. Le poputään, Atam me If ra pwapwaiti ewe manau mi unusöch. Pokiten mi unusöch ekiekiir me inisiir, ra tongeni filatä le nemeni ekiekiir, meefier me föfförür. Ina minne, ra tongeni äkkämääraatä napanaper kewe mi mürinnö usun nöün Jiowa chon angang. Nge ra fen pöütalo ewe liffang mi aüchea, ewe manau mi unusöch. Ren ar filatä le ü ngeni Jiowa, a pöüt seniir me mwirimwiriir kewe ewe sokkun manau Jiowa a fen akkota fän iter. (Ken. 3:16-19) Pwal eü, ra atoto ngeni pwisin iir me ngenikich eü “semwen” mi fokkun efeiengaw, ewe sia fen pworausfengen woon. Ina popun, Jiowa a apwüngüür. Nge ren kich, a suuk ewe äpilükülükün ach sipwe ngaselo.​—Kölf. 103:10.

Met Jises a Fangolo Ren Ach Sipwe Ngaselo

6, 7. (a) Ifa usun Jiowa a akkomw pwäratä pwe liwinin amanauach epwe watte? (b) Met sipwe tongeni käeö seni ekkewe asor Epel me ekkewe mi tuppwöl ra manau mwen ewe Allükün Moses ra eäni?

⁶ Jiowa a silei pwe mi lamot epwe watte liwinin an amanaua mwirimwirin Atam me If kewe. Lon ewe oesini a mak lon Keneses 3:15, sia käeö met a lamot epwe kawor ren amanauen aramas. Jiowa epwe awora eü ‘mwirimwir,’ emön chon amanau me epwe nielo Setan. Iwe nge, ena chon amanau epwe küna riäfföü, nge lon kapas äwewe epwe kinas epinipinin pechen. Usun itä kinasan na a ämeteki me apwangapwangaloi, nge met weween ena? Iwe, met Nöün Jiowa we mi Kefilitä epwe likiitü fan?

⁷ Ren än ewe chon amanau epwe angasalo aramas seni tipis, epwe awora ewe alen  omusomusen tipis, eü kokkot fän iten än aramas chäsefäl ngeni Kot ren an awesalo pwününgawen tipis. Met a kapachelong lon ena kokkot? Pworausen ekkewe chon loom a äiti ngenikich lamoten kaworen ewe asor. Lupwen ewe äemönün mwän mi tuppwöl, Epel, a eäni asorun man, Jiowa a pwapwaiti. Iwe mwirin, ekkewe mi tuppwöl Noa, Apraham, Jakop me Hiop ra pwal eäni ena esin asor, Jiowa a pwal fokkun pwapwaiti. (Ken. 4:4; 8:20, 21; 22:13; 31:54; Hiop 1:5) Fitepükü ier mwirin, ewe Allükün Moses a äiti ngeni aramas lamoten ei mettoch asor.

8. Met ewe samol fel mi lap a föri lon ewe Ränin Omusomusen Tipis iteiten ier?

⁸ Ekkewe asor mi kon lamot lein ekkewe asor lon ewe Allük, ina ekkewe ra eäni lon ewe Ränin Omusomusen Tipis iteiten ier. Lon ena rän, ewe samol fel mi lap a föri sokkopaten föfför mi liosuetä och mettoch. A eäni asor ngeni Jiowa fän iten omusomusen tipis, akkomw fän iten ewe mwichen samol fel, mwirin fän iten ekkewe ekkoch einang esap iir samol fel. A tolong lon ewe leeni mi Unusen Pin lon ewe imwen fel, i chök a tongeni tolong fän eü iteiten ier. Me ikena ie a osupwatiw ewe chcha mwen ewe Pworofel. Asen ewe Pworofel och kuchu mi saramaram a pwä fän ekkoch, mi liosuetä än Jiowa Kot nonnom.​—Eks. 25:22; Lif. 16:1-30.

9. (a) Lon ewe Ränin Omusomusen Tipis, met ewe samol fel mi lap a liosuetä me ekkewe asor a eäni ra wewe ngeni met? (b) Än ewe samol fel mi lap tolong lon ewe leeni mi Unusen Pin a liosuetä met?

⁹ Fän emmwenien ewe ngün mi fel, aposel Paul a pwäralo met weween ekkewe föfför ewe samol fel a eäni. A äiti ngenikich pwe ewe samol fel mi lap a liosuetä ewe Messaia, Jises Kraist. Nge ekkewe asor a wewe ngeni än Kraist asorun mälo. (Ipru 9:11-14) Ewe asor mi unusöch epwe awora omusomusen tipis fän iten ruu mwichen aramas. Äeüin, nöün Kraist mwichen samol fel, iteiter 144,000 mi kepit. Oruuan, ekkewe “ekkoch siip,” kapachelong ewe “mwich mi fokkun lapalap.” (Pwar. 7:9, 14; Jon 10:16, TF) Än ewe samol fel tolong lon ewe leeni mi Unusen Pin a liosuetä än Jises tolong lon läng, pwä fän mesen Kot o mwe ngeni aüchean ewe asorun möön kepich.​—Ipru 9:24, 25.

10. Met ewe Messaia epwe küna me ren ekkewe oesini lon Paipel?

¹⁰ A ffat pwe epwe watte liwinin ngaseloon mwirimwirin Atam me If kewe. Liwinin na a lamot pwe ewe Messaia epwe fangolo pwisin manauan! Ekkewe soufos lon ewe Tesin Ipru ra äweweöchü ei pworaus mi enlet. Äwewe chök, ewe soufos Taniel a apasa pwe ewe “sou-emwen God a finata” epwe “nninnino” pwe epwe ‘angasalo noun kewe aramas’ seni tipis. (Tan. 9:24-26, Ewe Kapasen God) Aisea a oesini pwe ewe Messaia epwe küna koput, riäfföü, ninniilo, me kinas ren an mwärei tipisin aramas.​—Ais. 53:4, 5, 7.

11. Ifa usun Nöün Jiowa we a pwäratä an tipeeü le fangolo pwisin manauan fän iten amanauach?

¹¹ Me mwen än nöün Kot we äläemön feitiw fönüfan, a fen silei met epwe lamot ngeni i pwe epwe amanauakich. A lamot epwe küna watteen riäfföü me ninniilo. Lupwen Seman we a äiti ngeni ekkena mettoch, Jises mi tipemwaramwar me niuokkus are ü ngeni Kot? Aapw, nge a fen tipeeü ngeni me älleasochisi met Seman we a fen äiti ngeni. (Ais. 50:4-6) Pwal usun chök lupwen a nonnom woon fönüfan Jises a älleasochis me apwönüetä letipen Seman we. Met popun? A pölüweni ren an apasa: “Üa  echeni Semei.” A pwal apasa: “Esap wor eman a eäni chen mi lapalap seni ei chen, are eman a pölükü manauan fän iten chiechian kana.” (Jon 14:31; 15:13) Ina minne, än Jises tong, ina ewe popun mi aüchea a atufichi än aramas ngaselo. Inaamwo ika a wewe ngeni an epwe fangolo manauan mi unusöch, nge a pwapwa le föri fän äsengesin amanauach.

Met Jiowa a Fangolo Pwe Epwe Amanauakich

12. Kaworen ewe möön kepich letipan iö, me pwata a awora?

¹² Jises esap i ewe Sou Akkot lon ewe kokkotun asorun möön kepich. Nge, ei alen ngaselo ina ewe mettoch mi kon aüchea me lon letipen Jiowa. Ewe aposel Paul a ämmeef ngenikich pwe ewe rongen asor lon ewe imwen fel, ewe ra kan eäni ekkewe asor woon, a liosuetä letipen Jiowa. (Ipru 10:10) Iwe, sipwe äkkäeüin kilisou ngeni Jiowa, pun sia küna manau seni än Jises eäni ewe asor. Än Jiowa na kokkot a pwäralo pwe ina letipan mi unusöch me pwäratä watteen an tong fän iten aramas.​—Älleani Jon 3:16.

13, 14. Ifa usun pworausen Apraham a älisikich le weweiti aüchean met Jiowa a fen föri fän äsengesich?

¹³ Lon ei kokkot, met Jiowa a fangolo lon an pwäratä pwe a tongekich? A weires ach sipwe unusen weweiti, iwe nge mei wor pworaus lon Paipel epwe tongeni älisikich le weweiti. Jiowa a tingorei ewe mwän mi tuppwöl Apraham an epwe föri och mettoch mi fokkun weires pwe epwe asoresini nöün we Isaak. Nge, Apraham emön sam mi kon tongei nöün na. Jiowa a ereni ina i Isaak “noum aleman, ka echeni.” (Ken. 22:2) Nge, Apraham a lükü pwe an apwönüetä letipen Jiowa a mmen lamot lap seni an tongei Isaak. Iwe, Apraham a älleasochis, nge Jiowa ese mut ngeni an epwe eäni asor nöün we, ewe mettoch Jiowa epwap pwisin föri. Kot a tinato emön chonläng pwe epwe eppeti Apraham an esap nielo nöün we. Esor än Apraham tipemwaramwar, a fokkun älleasochisi Kot fän ei sossot mi weires, a ekieki pwe epwe chök künasefäli nöün we ika a manausefäl. A unusen lükülük pwe Kot epwe amanauasefäli. Ina popun, Paul a apasa pwe Apraham a angeisefäli Isaak pwe a manausefäl “lon eu kapas monomon.”​—Ipru 11:19, TF.

¹⁴ Ka tongeni anchangei ükükün weiresin letipen Apraham lupwen a ammolnatä an epwele eäni asor nöün we? Pworausen Apraham a älisikich le weweiti meefien Jiowa lupwen a fangolo ewe emön a kör ngeni “nei mi achengicheng.” (Mt. 3:17) Iwe nge chechchemeni pwe weiresin letipen Jiowa a mmen fokkun chou seni meefien Apraham. Ra pwapwaiti ar chiechifengen ren fite million, are fen billion ier. Ewe Nau a pwapwa le angangfengen me Seman we usun nöün we “sousile angang” mi ächengicheng me chon aueni auan, i “ewe Kapas.” (SalF. 8:22, 30, 31; Jon 1:1) Sise tongeni weweiti ükükün riäfföün meefien Jiowa lupwen Nöün we a küna kawet, esiit, me ninniilo usun emön chon atai allük. A ifa me watteen met Jiowa a fangolo ren an epwe amanauakich! Iwe, ifa usun sipwe pwäratä pwe sia aücheani ach ngaselo?

Ifa Usun Sipwe Pwäratä Pwe Sia Aücheani än Jiowa Amanauakich?

15. Met Jises a föri pwe epwe unus an angangen omusomus? Met ena kokkot a suuki ngeni aramas?

¹⁵ Lupwen Jises a manausefäl me feitä läng, a  pwä mwen mesen Seman we mi ächengicheng me mwe ngeni aüchean an we asor, lon ena atun a unus an angangen omusomusen tipis. Mwirin, a fis ekkeei feiöch mi lap. A kawor pwe tipisin aramas epwe unusen musolo, äkkäeüin fän iten tipisin pwin Kraist kewe mi kepit, mwirin fän iten “tipisin aramas meinisin.” Ren ena asor, ikenäi meinisin mi enletin aier seni ar tipis me wiliti wesewesen chon tapwelo mwirin Kraist ra tongeni pwapwaiti ar üöch mwen mesen Jiowa Kot. (1 Jon 2:2) Ifa usun ei pworaus a weneituk?

16. Ifa usun sipwe äweweei ewe popun mi lamot ach sipwe kilisou ren än Jiowa angangen amanau mi kawor ngeni aramas?

¹⁶ Sipwe liwiniti ewe kapas äwewe sia fen pworaus usun me le poputään. Sipwe erä pwe ewe tokter mi küna säfeien ewe semwen, a ereni ekkewe chon semwen pwe ika ra mochen ün ewe säfei me fiti kaükün ünnün, iwe repwe tongeni chikar. Nge epwe met om ekiek, ika chienom kewe chon semwen rese mochen etiwa än ewe tokter älillis, me erä pwe a kon weires ar repwe ünümi ewe säfei are fiti kaükün? Kopwe pwal fitalo ar ekiek inaamwo ika a fen watte ewe pisekin ännet pwe ewe säfei mi tongeni pwäkini om we semwen? Aapwi! Ese mwääl kopwe fen kilisou ren ewe säfei me apwönüetäöchü än ewe tokter kapasen emmwen ren kaükün ünnün ewe säfei. Eli kopwe pwal apworausa ngeni ekkoch met ka fen filatä. Nge a fen kon aüchea seni ena, ach sipwe mwasangasang le pwäratä ükükün ach kilisou ren än Jiowa angangen amanau mi kawor seni än Nöün we asorun möön kepich.​—Älleani Rom 6:17, 18.

17. Ifa usun kopwe tongeni pwäralo om aücheani än Jiowa angangen amanau a fen föri fän itom?

¹⁷ Ika sia aücheani met Jiowa me Nöün we ra fen föri ren ar angasakichelo seni tipis me mälo, mi lamot sipwe pwäratä ngeniir ach kilisou. (1 Jon 5:3) Sipwe fiu ngeni ach apwangapwang le föri tipis. Sisap eörenalo ach föfföri tipis me sisap eäni ruu sokkun manau, ren ach manaueni manauen Chon Kraist pwal eäni föfförün ei fönüfan. Ika sia föri ena mettoch, sia pwäratä pwe sise aücheani me meefi kilisou ren ewe möön kepich. Nge sipwe fen pwäratä ach kilisou ren ach achocho le amwöchü limöchüch mwen mesen Kot. (2 Pit. 3:14) Sipwe pwal äiti ngeni ekkoch ach äpilükülükün küna ngaselo pwe repwe pwal üöch mwen mesen Jiowa me äpilükülüköch lon mwachkan. (1 Tim. 4:16) Enlet mi fich ngeni Jiowa me Nöün we ach sipwe fang ngeniir unusen ach fansoun me pöchökkül ren ach sipwe mwareitiir. (Mark 12:28-30) Anchangei mwo! Sia äpilükülükü ewe fansoun sipwe unusen ngase seni tipis. Sipwe tongeni eäni ewe manau mi unusöch feilfeilo, ewe Kot a fen akkota fän äsengesich​—ekkeei mettoch meinisin mi tufich pokiten än Jiowa angangen amanau fän itach!​—Rom 8:21.

[Footnote]

Ifa Usun Kopwe Pölüweni?

• Pwata a fokkun lamot ngonuk om kopwe küna ngaselo?

• Ifa usun än Jises fangolo pwisin manauan a amwökütuk?

• Met meefiom usun än Jiowa awora ewe möön kepich?

• Met ei lesen a amwökütuk le föri pwe kopwe pwäratä om aücheani än Jiowa angangen amanau a föri fän itom?

[Ekkewe Kapas Eis fan Iten ewe Lesen]

[Sasing lon pekin taropwe 31]

Lon ewe Ränin Omusomusen tipis, ewe samol fel mi lap lon Israel a wesewesen liosuetä ewe Messaia

[Sasing lon pekin taropwe 32]

Än Apraham tipemecheres le asoresini nöün we a älisikich le weweiti ükükün aüchean än Jiowa asoresini Nöün we