Pwäralo Om Feffeitä
“Kopwe tumunochu o achocho ngeni ekkeei mettoch, pwe om fefeita epwe pwapwalo ngeni aramas meinisin.”—1 TIM. 4:15, TF.
1, 2. Met sia silei usun manauen Timoti le ätin we me ewe siwil a fis atun a orun 20 ierin?
LE ÄTIN Timoti we, a nonnom Kalesia, eü telinimw mi nom fän nemenien Rom, nge ikenäi a iteni Turkey. Me ikena ie, a poputä ekkoch mwichefelin Chon Kraist mwirin mäloon Jises we. Iwe, le kükkünün Timoti, inan me inelapen inan we ra wiliti Chon Kraist me ra pöchökkül lon pekin lükü lon eü me lein ekkena mwichefel. (2 Tim. 1:5; 3:14, 15) Timoti emön Chon Kraist mi pwapwa le mämmääritä lon pükün leenian tori säräföön. Iwe nge, ese mwo rüng nge a fis watteen siwil lon manauan.
2 A poputä atun än Paul oruuen chuuri ekkewe mwichefel ikewe ie. Lon ena fansoun, Timoti a orun 20 ierin. Eli me Listra, Paul a küna pwe Timoti “a iteüöch me ren ekewe chon lükü Jesus meinisin” me lon ekkena mwichefel. (Fof. 16:2) Inaamwo ika a chök alüwöl, nge a mmen äsimaü. Iwe, fän emmwenien ewe ngün mi fel, Paul me ewe mwichen elter lon än Timoti we mwichefel ra isetä pöür woon, weween, ra filatä pwe epwe eäni eü angang mi aüchea.—1 Tim. 4:14; 2 Tim. 1:6.
3. Ifa ewe angang mi sokkolo aüchean Timoti a eäni?
3 Paul a etiwa Timoti an epwe wiseni eü wis mi sokkolo aüchean, weween, epwe eti le säifetäl! (Fof. 16:3) Anchangei mwo mäirüün me mwasangasangen Timoti! Ren fitu ier, Timoti a eti Paul me ekkewe ekkoch le apwönüetä wisan kewe me ren ekkewe sou künö me ekkewe elter. Än Paul me Timoti säifetäl le chuchchuuri ekkewe mwichefel a mmen apöchökkülatä lüküen pwiir kewe. (Älleani Föför 16:4, 5.) Ina minne, Timoti a itöch me ren chommong Chon Kraist pokiten an feffeitä lon pekin lükü. Mwirin ar angangfengen me Timoti engol ier, Paul a mak ngeni chon Filipai: “Pun esor emon rei epwe fokkun chungukemi epwe usun chok i [Timoti]. . . . Nge ami oua sinei lapalapochun atei, pun a fen etiei lon angangen ewe kapas allim, usun chok emon at ren seman.”—Fil. 2:20-22,TF.
4. (a) Ifa ewe wis mi chou Timoti a wiseni? (b) Ikkefa ekkoch kapas eis usun alon Paul kewe lon 1 Timoti 4:15?
4 Atun Paul a mak ngeni chon Filipai, a pwal mak ngeni Timoti me awisa ngeni eü wis mi fokkun chou an epwe seikatä elter me ministerial servant. (1 Tim. 3:1; 5:22) A ffat pwe Timoti a fen wiliti emön Chon Kraist elter mi nüküchar, aramas ra tongeni lükülük woon. Lon chök pwal ena taropwe, Paul a ereni Timoti pwe ‘an fefeita epwe pwapwalo ngeni aramas meinisin.’ (1 Tim. 4:15) Nge met weween alon Paul na? A itä wewe ngeni pwe Timoti ese mwo fen pwäri watteen an feffeitä? Ifa usun an kapasen emmwen epwe älisikich?
Epwe Iei Usun Ach Feffeitä Epwe Pwäpwälo
5, 6. Met a angawa limöchün ewe mwichefelin Efisus? Ifa usun Timoti a tongeni tümünü limöchün ewe mwichefel?
5 Sipwele etittina 1 Timoti 4:15 me epwipwiin kewe. (Älleani 1 Timoti 4:11-16.) Paul a fen lo Masetonia me mwen an makkeei alon kana, nge a tingorei Timoti an epwe nomwotiw lon Efisus. Pwata? Pun ekkoch chon ena telinimw ra efisatä tipefesen lon ewe mwichefel ren ar kewe afalafal chofona. Timoti epwele wisen tümünü limöchün ewe mwichefel lon pekin lükü. Ifa usun? Ren an isetiw leenien äppirü mi mürinnö ngeni ekkewe ekkoch.
6 Paul a mak ngeni Timoti: “Kopwe wiliti eu leenien appiru ngeni ekkewe chon luku, ren kapas o fofor, ren tong, o luku, o limelimoch.” A pwal apasa: “Kopwe tumunochu o achocho ngeni ekkeei mettoch, pwe om fefeita epwe pwapwalo ngeni aramas meinisin.” (1 Tim. 4:12, 15, TF) Epwe pwäpwälo än Timoti feffeitä ren an amürinnölo napanapan kewe lon pekin lükü, nge sap ren an wiseni wis tekia. Chon Kraist meinisin repwe mochen äppirü feffeitään Timoti.
7. A lamot ngeni chon ewe mwichefel meinisin ar repwe fet?
7 Ikenäi, a wor sokkopaten wis lon ewe mwichefel usun chök lon ränin Timoti we. Ekkoch ra wiseni ewe wis elter are ministerial servant. Ekkoch ra regular pioneer. Pwal ekkoch ra wisen chuchchuuri ekkewe mwichefel, angang lon ekkewe keangen ofesilap (Bethel), are misineri. Ekkewe elter ra wisen eäni afalafal lon ekkewe mwichelap. Iwe nge, meinisin Chon Kraist, mwän, fefin, me kükkün ra tufichin pwäralo ar feffeitä. (Mt. 5:16) Usun chök Timoti, pwal mwo nge ekkewe Chon Kraist mi wor wiser mi sokkolo aücheaar repwe pwal feffeitä lon ar napanapeni napanapen Kraist.
Isetiw eü Leenien Äppirü lon Om Kapas
8. Ifa usun ach kapas a riri ngeni ach fel?
8 Akkomw, Paul a ereni Timoti pwe epwe isetiw eü leenien äppirü lon an kapas. Ifa usun ach feffeitä epwe pwäpwälo lon ach kapas? Ach kapas a pwäri ika kich met sokkun aramas. Jises a affata: “Pun ekewe kapas ra towu seni awemi iei somwen lelukemi.” (Mt. 12:34) Pwiin Jises we itan Jemes a mirititi pwe ach kapas a riri ngeni ach fel. A makkeei: “Are emon a ekieki pwe i emon sou fel, nge esap nemeni chonmongon, a chok otupu pwisin letipan; iwe, an we fel mi chok lamot-mwal.”—Jem. 1:26, TF.
9. Ifa usun sipwe isetiw leenien äppirü lon ach kapas?
9 Ach kapas a tongeni pwär ngeni chon ewe mwichefel ifa ükükün watteen ach feffeitä lon pekin lükü. Ina minne, Chon Kraist mi äsimaü resap eäni kapas mi tünochif, süfölüngaw, esiit, are namaiki, nge ra eäni kapas mi apöchökküla, aururu, echipa, me afeffeitääi aramas. (SalF. 12:18; Ef. 4:29; 1 Tim. 6:3-5, 20) Ach mochen kapas ngeni aramas usun ach lükü me apwönüetä än Kot kewe allük epwe tongeni pwäratä ach letip unus ngeni Kot. (Rom 1:15, 16) Aramas mi wenechar letiper repwe küna ifa usun sia äeä ach tufichin kapas me eli repwe äppirü kich.—Fil. 4:8, 9.
Isetiw Leenien Äppirü lon Föfförüch me Limelimöchüch
10. Pwata a lamot lükü ese likotuputup lon ach feffeitä lon pekin lükü?
10 Ren än Chon Kraist repwe isetiw leenien äppirü mi mürinnö, ese chök naf ar repwe eäni kapas mi apöchökkül. Emön mi meseniaw a likotuputup. Ewe sou künö Paul a sileöchü likotuputupun ekkewe Farisi me pwününgawen ar föfför. Fän fite, a öüröüra Timoti usun elingepin me meseniaw. (1 Tim. 1:5; 4:1, 2) Nge Timoti esap i emön mi likotuputup. Lon nöün we aruuachöön taropwe ngeni Timoti, Paul a makkeei: “Üa chechemeni ewe lülülük mi let ka eäni.” (2 Tim. 1:5) Iwe nge, a chüen lamot an epwe pwäralo ngeni aramas pwe i emön Chon Kraist mi enlet. Epwe isetiw leenien äppirü ren föfförün.
11. Met Paul a mak ngeni Timoti usun mochenian moni?
11 Paul a awora fön fän iten föfförün Chon Kraist lon nöün kewe rüüachö taropwe ngeni Timoti. Äwewe chök, Timoti epwe ti seni chei pisek. Paul a makkeei: “Pun mochenian moni iei popun sokopaten ngau meinisin. Ekoch mi ekieki ar repwe pisekisek ra mwalech seni ar lükülük o ra püsin aworato wor chomong riaföü mi fokun aweires.” (1 Tim. 6:10) Tongen moni, ina esissillen nafangawen lükü. Ekkewe Chon Kraist mi menemenöch ren ‘aner me üfer’ ra pwäralo ar feffeitä lon pekin lükü.—1 Tim. 6:6-8; Fil. 4:11, 12, Kölf. 121:1, 2.
12. Ifa usun epwe pwäpwälo ach feffeitä lon pwisin manauach?
12 Paul a ereni Timoti lamoten än ekkewe fin Kraist “öüköchü üfer o üföüf sokun üf mi fich.” (1 Tim. 2:9) Fefin mi ämmäfel me mirit lon ar kefil usun üfer me fouter me metakkan, ra isetiw leenien äppirü mi echipwör. (1 Tim. 3:11) Ena kapasen pesepes a pwal weneiti Chon Kraist mwän. Paul a pesei ekkewe elter ar repwe ‘tipefesir, tufichin nemeni püsin inisir, me mirit.’ (1 Tim. 3:2) Ren ach napanapeni ekkeei napanap iteiten rän, ach feffeitä epwe pwäpwälo ngeni meinisin.
13. Ifa usun sipwe isetiw leenien äppirü lon ach limelimöch usun chök Timoti?
13 Paul a pesei Timoti an epwe isetiw leenien äppirü mi mürinnö ren an limelimöch lon pekin föfför lefilen mwän me fefin. Äkkäeüin, epwe limelimöch lon an ekiek me föfför ngeni nengngin, föpwül, me fefin pwe esap wor tikingawan. Epwe tingor pwetete ngeni ‘ekewe chinlap fefin usun itä nge ir inelapan, . . . ekewe föpwül usun itä nge ir fefinan. Epwe föri ei ren limöchün lelukan.’ (1 Tim. 4:12; 5:2) Pwal mwo nge föfförün lisowu mwääl mi monomon a pwäpwälo ngeni Kot, mwirin, pwal ngeni aramas. Nge än emön Chon Kraist föfför mürinnö epwe pwal pwäpwälo. (1 Tim. 5:24, 25) Chon mwichefel meinisin ra tufichin pwäralo ar feffeitä lon ar föfför me limelimöch.
A Wesewesen Lamot Tong me Lükü
14. Ifa usun ekkewe wokisin ra menlapei lamoten tongfengen lefilach?
14 Tong ina eü me lein esissillen Chon Kraist mi enlet. Iei alon Jises ngeni nöün kewe chon käeö: “Epwe iei usun pwe aramas meinisin repwe sinei pwe ami nei chon kaeo, are mi wor ewe tong lefilemi.” (Jon 13:35, TF) Ifa usun sipwe pwäralo ena esin tong? Ewe Paipel a pesekich ach sipwe ‘echenifengenikich,’ eäni ‘kirikiröch o leluköch lefilach, sipwe amusamusfengen’ me awasölaöchü aramas. (Ef. 4:2, 32; Ipru 13:1, 2) Paul a makkeei: “Tongen pwipwi lon Kraist epwe pwichikar lefilemi.”—Rom 12:10.
15. Pwata a lamot ngenikich meinisin ach sipwe pwäratä tong, nge äkkäeüin ekkewe elter?
15 Ika Timoti a fen kirikiringaw ngeni chienan kewe Chon Kraist, eli epwe alamotongawa föfförün kewe mi mürinnö meinisin usun emön sense me sou emmwen. (Älleani 1 Korint 13:1-3.) Iwe nge, än Timoti pwäratä an enletin tongei pwin kewe, fengen me an awasölaöchü aramas me föfför mürinnö ngeniir a fokkun pwäralo an feffeitä lon pekin lükü. Ina popun, lon nöün Paul we taropwe ngeni Timoti, a äkkäeüin menlapei än Timoti epwe isetiw leenien äppirü ren tong.
16. Pwata mi lamot pwe Timoti epwe pwäri lükü mi pöchökkül?
16 Timoti a küna sossotun an lükü atun a nonnom lon Efisus. Ekkoch ra apöchökküla afalafal ese tipeeü ngeni ewe enlet. Ekkoch ra achöüfetälei “ekewe tutulap” me kükkütta pworaus ese tongeni älisatä lüküen chon ewe mwichefel. (Älleani 1 Timoti 1:3, 4.) Paul a äweweei pwe ena sokkun aramas a “uren lamalamtekia o esap silei och. A chök mochen akanini o afitikoko won kapas.” (1 Tim. 6:3, 4) Itä Timoti epwe tipetipelo ren ekkena ekiek mi efeiengaw mi etipetipa chon ewe mwichefel? Aapw, pun Paul a pesei Timoti an epwe “eäni ewe maunen lükülük mi fokun mürina” me esap “aüseling ngeni kapas mi ngau me ekewe kapasen anini mi lomotongau, ekoch aramas ra aita ngeni ‘silelap,’ nge a mwäl rer.” (1 Tim. 6:12, 20, 21) Ese fokkun wor tipemwaramwar pwe Timoti a apwönüetä än Paul kapasen pesepes mi pwüng.—1 Kor. 10:12.
17. Ifa usun sipwe küna sossotun ach lükü ikenäi?
17 Paul a ereni Timoti pwe “lon ekewe fansoun mürin, ekoch aramas repwe pöütala ar lükülük, repwe rongorong ngeni ekewe ngün mi chofona o aleasochis ngeni aitien ekewe anün rochopwak.” (1 Tim. 4:1) Meinisin chon ewe mwichefel, kapachelong chokkewe mi wor wiser, repwe usun Timoti lon ar pwäralo ar lükü mi pöchökkül me lüküchar. Sia tongeni ännetatä ach feffeitä me wiliti eü leenien äppirü lon ach lükü ika sia üppos me ti senikich afalafalen chon rikilo.
Achocho le Pwäralo Om Feffeitä
18, 19. (a) Ifa usun om feffeitä epwe pwäpwälo ngeni aramas meinisin? (b) Met sipwe käeö lon ewe lesen mwirin ei?
18 A ffat pwe än emön Chon Kraist feffeitä lon pekin lükü ese riri ngeni pwisin napanapen inisin, tufichin, are iteöchün. Neman esap pwal longolong woon langattamen an angang lon ewe mwichefel. Iwe nge, än emön enletin feffeitä lon pekin lükü epwe pwäpwälo ren an älleasochisi Jiowa lon an ekiek, kapas, me föfför. (Rom 16:19) Sipwe älleasochisi ewe allükün ach sipwe tongfengen me ämääraatä lükü mi pöchökkül. Ewer, sipwe ekiekifichi me akkamwöchü alon Paul kewe ngeni Timoti pwe ach feffeitä epwe pwäpwälo ngeni aramas meinisin.
19 Epwe pwäpwälo ach feffeitä me äsimaüetä lon pekin lükü ren ach napanapeni ewe napanap pwapwa, ina eü kinikinin uwaan än Kot we ngün mi fel. (Kal. 5:22, 23) Iwe, ewe lesen mwirin ei epwe äweweei ifa usun sipwe ämääraatä me akkamwöchü ach pwapwa lon fansoun osukosuk.
Ifa Pölüwen Ekkeei Kapas Eis?
• Met ach kapas a tongeni pwäri usuch?
• Ifa usun ach feffeitä epwe pwäpwälo ren föfförüch me limelimöchüch?
• Ifa usun Chon Kraist repwe isetiw leenien äppirü lon ar tong me lükü?
[Ekkewe Kapas Eis fan Iten ewe Lesen]
[Sasing lon pekin taropwe 11]
Inaamwo ika Timoti emön chök alüwöl, nge a mmen äsimaü
[Sasing lon pekin taropwe 13]
Om feffeitä a pwal pwäpwälo ngeni ekkewe ekkoch?