Ännetatä Pwe En Emön Chon Kraist Mi Enlet

“Efoch irä mi öch a uani ua mi mürina, nge efoch irä mi ngau a uani ua mi ngau.”​—MAT. 7:17.

1, 2. Ifa usun Chon Kraist mi enlet ra sokko seni ekkewe mi chofona, äkkäeüin lon ei fansoun sopwoloon?

 JISES a apasa pwe ekkewe tipitipin Chon Kraist me Chon Kraist mi enlet repwe sillelo ren uwar, weween, ar kewe afalafal me föfför. (Mt. 7:15-17, 20) Aramas ra tipetipelo ren met ra fotukalong lon ekiekiir me letiper. (Mt. 15:18, 19) Chokkewe mi fen akkaüseling ngeni afalafal chofona ra uwaani “ua mi ngau,” nge chokkewe mi käkkäeö minne mi enlet ra uwani “ua mi mürina.”

² Lon ei fansoun sopwoloon, a pwäpwälo ekkena ruu sokkun uwa. (Älleani Taniel 12:3, 10.)  Chon Kraist chofona ra eäni ekiekmwääl usun Kot, me ra chök likotuputup le pwomweni ewe manau mi fich ngeni Kot. Iwe nge, chokkewe mi weweöch ra fel ngeni Kot lon enlet fän emmwenien an we ngün mi fel. (Jon 4:24; 2 Tim. 3:1-5) Ra achocho le äppirü napanapen Kraist kewe. Nge ifa usun pwisin kich? Sipwele käeö usun nimu esissillen Chon Kraist mi enlet, iwe, kopwe pwisin eisinuk: ‘Minne ua föfföri me asukula ra tipeeü ngeni Kapasen Kot? Ra lukeato aramas mi kükkütta ewe enlet?’

Apwönüetä Kapasen Kot

3. Met a apwapwaai Jiowa? Ifa usun a kküü manauen Chon Kraist mi enlet?

³ Jises a apasa: “Esap aramas meinisin mi aita ngeniei ‘Samol, Samol,’ repwe tolong lon Mwün Läng, nge chokewe chök mi föri letipen Semei lon läng.” (Mt. 7:21) Ren ach sipwe apwapwaai Jiowa, sisap chök apasa pwe kich Chon Kraist, nge sipwe föfföri letipan. A kküü unusen manauen Chon Kraist mi enlet, kapachelong ar ekiek usun moni, ar angang, minen apwapwa, eörenien chon fönüfan, ränin apwapwa, pwüpwülü, me ar riri ngeni aramas. Iwe nge, chon Kraist chofona ra eäni ekiekin me napanapen chon fönüfan mi chök ngangngawolo lon ekkeei ränin le sopwoloon.​—Kölf. 92:7.

4, 5. Ifa usun sipwe apwönüetä alon Jiowa we mi mak lon Malakai 3:18?

⁴ Ewe soufos Malakai a makkeei: “Oupwe tongeni alefilasefäli lefilen eman chon pwüng me eman aramasangau, lefilen ätewe mi angang ngeni Kot me ätewe esap angang ngeni.” (Mal. 3:18) Atun ka ekilonei alon na, kopwe pwisin eisinuk: ‘Ua kan äppirü chon fönüfan, are ua sokko seniir? Ua kan äkkäppirü chienei kewe chon sukul are chon angang fansoun meinisin, are ua kan üppos le älleasochisi emmwenien Paipel, pwal mwo nge kapas usun ai lükü atun mi fich? (Älleani 1 Piter 3:16.) Pwüngün, sisap sikäsini pwisin ach pwüng, nge ürürün sipwe affata pwe sia fokkun sokko seni chokkewe rese tongei me angang ngeni Jiowa.

⁵ Ika a lamot om kopwe amürinnölo föfförum, pwata kese apöchökkülok ren om käkkäeö Paipel, ikkiotek, me fiffiti mwich? Ewin om apwönüetä än Kot kapasen emmwen, ewin kopwe uwaani “ua mi mürina,” pachelong “uwan tinauach mi mwareiti” iten Kot.​—Ipru 13:15.

Afalafala Mwuun Kot

6, 7. Ren pworausen ewe Mwu, ifa sokkofesenin Chon Kraist mi enlet me chokkewe mi chofona?

⁶ Jises a apasa: “Upwe fokun afalafala ewe Pworausen Manau usun Mwün Kot lon pwal ekoch telinimw, pun iei popun Kot a tinieito.” (Luk 4:43) Pwata Jises a eäni itelap Mwuun Kot lon än afalafal? Pun a silei pwe i Kingen ena Mwu, iwe, iir me pwiin kewe mi kepit mi manausefäl  repwe asopwalo popun än aramas riäfföü, weween, tipis me ewe Tefil. (Rom 5:12; Pwar. 20:10) Ina popun, a allükü ngeni nöün kewe chon äppirü ar repwe esilefeili ena Mwu tori sopwoloon ei otot. (Mt. 24:14) Aramas mi chök tipin erä pwe iir chon äppirü Kraist rese föri ei angang, pun rese tongeni. Pwata? Mei wor ülüngät popun: Äeüin, rese tongeni afalafala met rese weweiti. Oruuan, lap ngeniir rese tipetekison me pwora le afalafala ewe Mwu ngeni aramas mi tongeni esiiter me turunufaseer. (Mt. 24:9; 1 Pit. 2:23) Iwe, aülüngätin, än Kot we ngün mi fel ese tongeni nom ren chon Kraist chofona.​—Jon 14:16, 17.

⁷ Iwe nge, Chon Kraist mi enlet ra weweiti weween ewe Mwuun Kot me met epwe apwönüetä. Ra pwal akkomwa mettochun ena Mwu lon manauer me arongafeili woon unusen fönüfan ren älillisin än Jiowa we ngün mi fel. (Sek. 4:6) Ka kan fiffiti ena angang iteitan? Ka achocho le alapalo om fansoun afalafal me lipwäköchülo? Ekkoch ra achocho le sipeöchülo le nönnöünöü ewe Paipel. Ewe aposel Paul a achocho le äwewe pworaus seni Paipel, iwe, a makkeei: “Än Kot kapas a manau o manaman.”​—Ipru 4:12; Fof. 17:2, 3.

8, 9. (a) Ifa usun a pwälo aücheaan ach nöünöü Paipel le afalafal? (b) Ifa usun sipwe lipwäköchülo le nöünöü än Kot Kapas?

⁸ Atun emön brother a afalafal imw me imw, a älleani Taniel 2:44 ngeni emön re Katolik. A äweweei ifa usun än Kot we Mwu epwe atoto kinamwe mi enlet me nükünüköch. Ewe mwän a pölüweni: “Ua fokkun kilisou pun kese chök ereniei met Paipel a apasa, nge ka suuki me äiti ngeniei.” Lupwen emön brother a älleani eü wokisin ngeni emön fefin mi fiti ewe lamalamen Kris, neminna a eäni ekkoch kapas eis mi mürinnö. Ena brother me pwülüwan we ra nöünöü Paipel le pölüweni an kewe kapas eis. Mwirin, ewe fefin a ereniir: “Oua silei met popun ua etiwakemi? Pun oua etto fän ewe Paipel me älleani ngeniei.”

⁹ Pwüngün, nöüch kewe puken äweween Paipel ra lamot, iwe, sipwe anöünöü lon ach angangen afalafal. Iwe nge, äkkäeüin, sia nöünöü ewe Paipel. Ina minne, ika kese eöreni le nöünöü ewe Paipel lon om angangen afalafal, pwata kese achocho ngeni? Eli, kopwe tongeni filatä ekkoch wokisin mi affata weween Mwuun Kot me ifa usun epwe ataweei osukosuken aramas lon sopwum we. Iwe, kopwe älleaniir atun ka afalafal imw me imw.

Pwapwa le Mwarei Iten Kot we

10, 11. Ren ar nöünöü iten Kot we, ifa usun ekkewe tipitipin Chon Kraist ra sokko seni Jises?

¹⁰ Iei alon Jiowa: “Ämi oua nei chon pwärätä. Ngang ewe Samol mi Lapalap üa kapas.” (Ais. 43:12) Jises Kraist, ewe Chon Pwäratä Jiowa mi lapalap, a aücheani wisan we le mwärei me pwäratä iten Kot. (Älleani Eks. 15:3, Ewe Kapasen God; Jon 17:6, 12) Pokiten Jises a esilefeili iten Seman we, a iteni “ewe Chon Pwäratä mi tuppwel.”​—Pwar. 1:5, TF; Mt. 6:9.

¹¹ Iwe nge, chommong mi tipin erä pwe ra tupuni Kot me Nöün we ra sokko seni Jises, iwe, a fokkun ässäü ar süfölüngaweiti iten Kot  we. Ra pwal mwo nge tölawü ena it mi fel seni lon nöür kewe Paipel. Lon ewe 2008, a wor eü kapasen pesepes ngeni ekkewe nouwisen Katolik pwe resap “föüni are änewenewa YHWH, ekkewe rüänü mesen mak mi wewe ngeni iten Kot we” lon ar fel. * A ifa me watteen ngawen ar na ekiek!

12. Ifa usun a lapolo än nöün Jiowa kewe chon angang riri ngeni iten Jiowa we lon ewe ier 1931?

¹² Chon Kraist mi enlet ra pwapwa le föüni iten Kot we usun chök Kraist me ewe “watten mwichen chon pwärätä” mi akkomw mwan. (Ipru 12:1) Iwe, a lapolo än nöün Kot kewe chon angang riri ngeni iten Jiowa we ren ar iteni Chon Pwäratä Jiowa lon ewe ier 1931. (Älleani Aisea 43:10-12.) Iwe, lon och wewe mi sokkolo aücheaan, nöün Kraist kewe chon äppirü mi enlet ra wiliti eü mwichen aramas ‘mi iteni iten [Kot].’​—Fof. 15:14, 17, TF.

13. Ifa usun sipwe eitöchüolo itach we, Chon Pwäratä Jiowa?

¹³ Ifa usun sipwe pwisin apwönüetä wisach we, wisen Chon Pwäratä Jiowa? Äeüin, sipwe tuppwöl le pwäratä usun Kot. Paul a makkeei: “Iteiten aramas mi köri iten ewe Samol epwe küna manau. Nge ifa usun ar repwe tongeni köri i, are resap lükü? Ifa usun ar repwe tongeni lükü, are resap rongorong an kapas? Nge ifa ar repwe tongeni rongorong ewe kapas, are esap wor eman a asile ngeniir? Ifa usun an we kapas epwe asilesil, are Kot esap tinala chon künö?” (Rom 10:13-15) Oruuan, fän tipetekison, sipwe pwäratä mwäällin ekkewe afalafal chofona mi pweni ewe Chon Förikich, äwewe chök, ewe afalafalen ekkein ell mi eitengawa ewe Koten tong pwe usun itä nge a eäni napanapangawen ewe Tefil.​—Jer. 7:31; 1 Jon 4:8; apöpö ngeni Mark 9:17-27.

14. Met meefien ekkoch lupwen ra kerän silei iten Kot we?

¹⁴ Kese pwapwa le mwämwärei iten Semom we lon läng? Ka kan älisi ekkoch le silei ena it mi pin? Emön fefin lon Paris, Franis, a rong pwe Chon Pwäratä Jiowa ra silei iten Kot we, ina popun, a tingorei ewe Chon Pwäratä mi chuuri an epwe äiti ngeni ena it lon nöün we Paipel. Lupwen a älleani Kölfel 83:18, a fokkun chchüng letipan. A poputä le käeö Paipel, iwe iei, a tuppwöl le afalafal lon pwal eü fönü. Iwe, lupwen emön fin Katolik mi nonnom lon Australia a kerän küna iten Kot we lon Paipel, a kechiw fän pwapwa. Iei, a fen fite ier an pioneer. Iwe, lupwen ekkoch Chon Pwäratä lon Jamaica ra äiti ngeni emön fefin iten Kot we lon pwisin nöün we Paipel, a pwal kechiw fän pwapwa. Ina popun, kopwe fokkun pwapwa le mwärei iten Kot we me äkkäppirü Jises le esilefeili ngeni meinisin ena it mi aüchea.

“Ousap Tongei Fonufan”

15, 16. Ifa ekiekin Chon Kraist mi enlet usun ei ototen fönüfan? Ikkefa ekkoch kapas eis sipwe pwisin eisinikich?

¹⁵ “Ousap tongei fonufan, are ekkena mettoch mi nonnom lon fonufan. Are emon a tongei fonufan, iwe, esor ewe tongen Semach lon i.” (1 Jon 2:15, TF) Fönüfan me mocheniangawan ra ü ngeni Jiowa me an we ngün mi fel. Ina minne, nöün Kraist kewe chon äppirü mi enlet rese chök imu seni fönüfan nge ra ti seniir tongen fönüfan pun ra silei pwe iir ‘mi chiechi ngeni ei fonufan, iir chon oput Kot.’​—Jem. 4:4, TF.

¹⁶ Ach rongosich ngeni alon Jemes na a weires lon ei otot mi ur ren tepetepen sossot. (2 Tim. 4:10) Ina ewe popun a iei usun än Jises ioteki nöün kewe chon äppirü: “Usap tingor pwe kopwe angei ir seni fonufan, nge kopwe chok amwochu ir seni ewe mi ingau. Esap ir seni fonufan, usun chok ngang usap seni fonufan.” (Jon 17:15, 16, TF) Kopwe pwisin eisinuk: ‘Ua kan achocho pwe usap peppeni ei fönüfan? A ffat ngeni aramas pwe use kan fiffiti ränin apwapwa me eöreni mi popu seni lamalam chofona are ü ngeni Paipel?’​—2 Kor. 6:17; 1 Pit. 4:3, 4.

17. Met epwe tongeni amwökütü aramas mi letipwenechar ar repwe peppeni Jiowa?

 ¹⁷ Pwüngün, ach üppos le älleasochisi alon Paipel a efisi än chon fönüfan oputakich, nge eli epwe achchüngü ekiekin ekkoch mi letipwenechar. Enlet, lupwen ekkena aramas ra küna pwe ach lükü a alongolong woon Paipel mi ekkemmweni unusen manauach, usun itä nge repwe apasa ngeni ekkewe mi kepit: “Aipwe etikemi, pun äm aia rong pwe Kot a etikemi.”—Sek. 8:23.

Pwäri Än Chon Kraist Tong mi Enlet

18. Met a kapachelong lon ach pwäratä tong ngeni Jiowa me chon oruch kewe?

¹⁸ Iei alon Jises: “Kopwe tongei om Samol Kot ren unusen letipom, o ren unusen ngunum, o ren unusen ekiekum” me “kopwe tongei chon orum usun chök pwisin en.” (Mt. 22:37, 39, TF) Ena esin tong (a·gaʹpe lon fosun Krik) a alongolong woon minne mi pwüng, a pwal kapachelong ach apwönüetä wisach kewe me ren ekkewe kapasen emmwen fän iten föfföröch mi fichiiti nöün Kot kewe aramas. Iwe, a pwal kapachelong memmeef mi pöchökkül. (1 Pit. 1:22) Ena esin tong a fokkun sokko seni kichingaw, pun a pwäpwälo lon kapas me föfför mi öchiti ekkewe ekkoch.​—Älleani 1 Korint 13:4-7.

19, 20. Apworausa ifa usun än Chon Kraist tong a wor manamanan.

¹⁹ Pokiten tong, ina kinikinin uwaan än Kot we ngün mi fel, a atufichi Chon Kraist mi enlet le föri met ekkewe ekkoch rese tongeni föri, weween, a tongeni atai ekkewe refiref mi refifeseni ekkewe mi sokkofesen mwuur, lewoor, me nonnomur. (Älleani Jon 13:34, 35; Kal. 5:22) Ekkewe mi usun chök siip ra fokkun chchüng lupwen ra küna ena esin tong. Äwewe chök, lupwen emön re Jus alüwöl a kerän fiti än Chon Kraist mwich, a mäirü le küna pwe pwiich kewe chon Jus me chon Arab ra kinamwefengen lon ar fel ngeni Jiowa. Iwe, a poputä le fiffiti mwich iteitan me käeö Paipel. Ka kan pwäratä ena esin tong seni letipom ngeni chiechiom kewe Chon Kraist? Ka kan achocho le etiwaöchü ekkewe minefö mi fiti mwich lon ewe Kingdom Hall, ese lifilifil fönüer, anüwen inisiir, are nonnomur?

²⁰ Kich Chon Kraist mi enlet sia achocho le pwäri tong ngeni meinisin. Lon El Salvador, emön föpwül a käeö ngeni emön fin Katolik, 87 ierin, nge a fokkun pöchökkül lon an lamalam. Lon eü rän, ena chinnap a nuing pun a fokkun samau. Iwe, ükükün eü maram mwirin an liwiniti imwan, ekkewe Chon Pwäratä Jiowa ra kan chuchchuuri me ukkuwou anan. Nge chon an we lamalam rese chuchchuuri mwo fän eü. Met mwiriloon? A pöütalo nöün kewe ululun, towu seni an we lamalam, me käeösefäl Paipel. Pwüngün, än Chon Kraist tong a wor manamanan! Ach pwäri tong a tongeni achchüngü letipen aramas lap seni ach chök afalafal ngeniir.

21. Ifa usun manauach epwe tongeni nükünüköch lon mwachkkan?

²¹ Ekiselo chök, Jises epwele ereni ekkewe Chon Kraist chofona: “Ngang üsap fokun silekemi. Oupwe sü seniei, ämi chon föri föför mi ngau!” (Mt. 7:23) Ina minne, sipwe uwaani uwa mi asamolu ewe Sam me ewe Nau. Iei alon Jises: “Are emon a rongorong ai kei kapas o alleasochis ngeniir a wewe ngeni eman mwän mi tipatchem, a aüetä imwan won achau.” (Mt. 7:24) Ewer, ika sia ännetatä pwe kich Chon Kraist mi enlet, sipwe küna än Kot chen, me manauach epwe nükünüköch lon mwachkkan, usun itä nge a longolong woon achau!

[Pwóróus fan]

Ka Chechchemeni?

• Ifa usun nöün Kraist kewe chon äppirü mi enlet me ekkewe mi chofona ra sillelo?

• Eiteita ekkoch “uwa” Chon Kraist mi enlet ra sillelo ren.

• Met kopwe achocho ngeni pwe kopwe uwaani uwaan Chon Kraist mi enlet?

[Ekkewe Kapas Eis Fan Iten Ewe Lesen]

[Sasing lon pekin taropwe 18]

Aramas ra silei pwe kese kan fiffiti ränin apwapwa mi ü ngeni Paipel?

[Sasing lon pekin taropwe 19]

Ka kan nönnöünöü ewe Paipel iteitan lon om angangen afalafal?